LIITE 4Linnustoselvitys

(1)

YVA Arviointiselostus St1 Biofuels Oy, Kajaani ENV807

20.9.2016

VAHANEN ENVIRONMENT OY

Linnoitustie 5, FI-02600 Espoon Tampellan Esplanadi 2, FI-33100 Tampere n Iso-Paavolankatu 2, FI-15520 Lahti

+358 20 769 8698n www.vahanen.comn Y-tunnus | Business ID 2206578-8

LIITE 4

Linnustoselvitys

(2)

Linnustoselvitys lisätehdasalue- kiinteistölle 205-401-18-0 (St1 Biofuels Oy:n tontti)

Hannu Rönkkö Kajaani 2016

ronkkohannu@gmail.com 0400-282074

Pirtapolku 44, 87700 Kajaani

(3)

Yleistä

Sain Vahanen Environment Oy:ltä toimeksiannon tehdä linnustoselvitys Renforsin Rannan alueella sijaitsevalle lisätehdasalue- kiinteistölle 205-401- 18-0 (n.s ST1 Biofuels Oy:n tontti) mahdollista tehdasalueen laajennusta var- ten (sisältää myös alueen 205-7-1-8).

Linnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää uhanalaisten, silmälläpidettävien, Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen 1 erityistä suojelua vaativien, Suo- men kansainvälisten vastuulajien esiintyminen alueella.

Selvitysalueella havaittiin yhteensä 26 lajia, joista pesiviksi tulkittavia 13.

Alueen etelä- ja länsiosassa on nuorta metsää (koivu, leppä) ja taimikkoa sekä matalampaa pensaikkoa. Keski- ja pohjoisosassa on läjitysalueet (maankaatopaikat) ja pohjoisosassa lisäksi raivattu voimalinja- alue (matalaa koivu-, leppä-, ja

pajupusikkoa). Voimalinjan S- puolella pieni kookkaampi havu/lehtimetsä.

Tämä alue ei ole varsinaisella lintujen muuttoreitillä, joten selvitys koskee lä- hinnä pesimälinnustoa. Olen liikkunut alueella jo aikaisempinakin vuosina ja tunnen sen linnuston varsin hyvin.

Kuvassa läjitysalue

(4)

Kuva 1.Selvitysalueet 205-401-18-0 (205-7-1-8)

(5)

Tulokset ja niiden tarkastelu

Alueella tehtiin neljä (4) laskentaa 23.5., 28.5., 14.6. ja 15.6.2016.

Lajeja havaittiin yhteensä 26: 23.5. 17, 28.5. 16, 14.6. 14 ja 15.6. 24.

Pesiviksi tulkittavia 13 lajia, muut lähinnä ylilentäviä tai alueella ruokailevia lintuja.

Paikalla ei havaittu yhtään varsinaisesti uhanalaiseksi luokiteltavaa lajia, mutta silmälläpidettävistä (NT) lajeista sirittäjä 1k Ä ja kivitasku 1k+n. Sirittäjä havaittiin alueen kaakkoisosassa, välillä alueen ulkopuolella laulamassa. Kivitasku- pari nähtiin ensimmäisessä laskennassa läjitysaluella, mutta ei enää myöhemmin.

Vuonna 2015 läjitysalueen kentällä pesi vielä meillä kovasti vähentynyt pikkutylli (Cha dub) (NT), mutta tänä vuonna ei ole havaintoa kyseisestä lajista. Laskentojen perusteella alueella ei mielestäni ole erityistä suojelun tarvetta. Samantapaisia biotooppeja löytyy ympäristöstä runsaasti. Aluehan on suureksi osaksi vanhaa teollisuusaluetta, jossa erilaista toimintaa on ollut jo pitkään.

Havaitut lajit, yksilömäärät ja kommentit

Lehtokurppa (Sco rus) 14.6. 1p, nous, tod.näköisesti pesii alueella Taivaanvuohi (Gal gal) 1p voimalinjan alla, pesinee

Naurulokki (Lar rid) ei pesi alueella, mutta kierteleviä havaittu Kalalokki (Lar can) sama kuin edellä

Harmaalokki (Lar arg) lähinnä ylilentäviä

Sepelkyyhky (Col pal) ruokailevia lintuja läjitysalueella, max.5y Tervapääsky (Apu apu) vain ilmatilassa saalistelevia lintuja

Västäräkki (Mot alb) käy ruokailemassa alueella, ei pesintään viittaavia hav.

Rautiainen (Pru mod) 1k Ä havaittiin pari kertaa, pesinee Punarinta (Eri rub) ainakin 2k Ä, pesinee

Kivitasku (Oen oen) 1k+n havaittiin kerran, ei pesälöytöä (NT) Räkättirastas (Tur pil) pieniä ruokailuparvia, ei pesimähavaintoja Punakylkirastas (Tur ili) 1-2k Ä, pesinee

Hernekerttu (Syl cur) 2k Ä, mahd. pesii

Lehtokerttu (Syl bor) väh 4k Ä, yleinen, pesintä todennäköistä

Sirittäjä (Phy sib) 1k Ä, havittiin useita kertoja samalta paikalta (NT).

Pajulintu (Phy lus) väh 10k Ä, alueen yleisin laji! Pesii.

Harakka (Pic pic) lähinnä ylilentäviä, max 16y

Naakka (Cor mon) tehdasalueella pesiviä vierailee alueella ruokailemassa.

Varis (Cor one) lähinnä ylilentäviä, Majasaaren Jätekeskukselle menossa...

Korppi (Cor rax) 1k+n, ei pesi alueella, mutta käy säännöllisesti Peippo (Fri coe) 2- 3k Ä alueella, ei havaittu pesintää

Vihervarpunen (Car spi) vain muutamia kierteleviä Punavarpunen (Car ery) max 5k Ä, pesinee

Punatulkku (Pyr pyr) havaittiin kerran 1kp Keltasirkku (Emb cit) max 3k Ä, pesii

Merkkien selitykset: k= koiras, n= naaras, Ä= laulava, p= paikallinen, kiert.=

kiertelevä, NT= silmälläpidettävä laji

(6)

Virhelähteet

Neljän käyntikerran laskennalla ei todennäköisesti havaita kaikkia alueella pesiviä lajeja, koska jotkut lajit ääntelevät harvoin tai välttelevät ilmitulon ihmisarkuuden tai piilottelevien elintapojensa vuoksi.

Tulokset antavat kuitenkin riittävän luotettavan käsityksen alueella pesivästä lajistosta. Lisäksi allekirjoittaneen aiemmat tiedot alueen linnustosta ovat varsin kattavat.

Kuva läjitysalueen reunalta St1:n ja Kainuun Voiman suuntaan.

(7)

Linnustoselvitys tontilla 205-401-18-0

Ensimmäinen laskenta 23.5.2016 klo 9.15- 10.00.

Havaitut lajit:

Pajulintu (Phy lus) 9k Ä Sirittäjä (Phy sib) 1kÄ Lehtokerttu (Syl bor) 2k Ä Räkättirastas (Tur pil) 2ä Punakylkirastas (Tur ili) 1kÄ Keltasirkku (Emb cit) 3kÄ Pajusirkku (Emb sch) 1kÄ+ 1n p Peippo (Fri coe) 2kÄ

Rautiainen (Pru mod) 1kÄ

Vihervarpunen (Car spi) 1kÄ/kiert Kivitasku (Oen oen) 1k+n p Punarinta (Eri rub) 1kÄ Tervapääsky (Apuapu) 1 kiert.

Korppi (Cor rax) 1 kiert.

Kalalokki (Lar can) 2 kiert Harmaalokki (Lar arg) 2kiert.

Naurulokki (Lar rid) 1 kiert.

Yht. 17 lajia Hannu Rönkkö

(8)

Laskentareitti 23.5.2016 Hannu Rönkkö

(9)

Linnustoselvitys tontilla 205-401-18-0

Toinen laskenta 28.5.2016 klo.04.10- 05.10 Havaitut lajit:

Pajulintu (Phy lus) 10kÄ Sirittäjä (Phy sib) 1kÄ Lehtokerttu (Sylbor) 4kÄ Räkättirastas (Tur pil) 9kiert./p

Punakylkirastas (Tur ili) 1kÄ+ 2p/kiert.

Keltasirkku (Emb cit) 2kÄ Pajusirkku (Emb sch) 1kÄ Peippo (Fri coe) 1kÄ Rautiainen (Pru mod) 3kÄ Korppi (Cor rax) 1 kiert.

Varis (Cor one) 1 kiert.

Harakka (Pic pic) 16 kiert.

Naakka (Cor mon) 1 kiert.+ 4p Naurulokki (Lar rid) 2 kiert.

Harmaalokki (Lat arg) 1 kiert.

Taivaanvuohi (Gal gal) 1Ä Yht. 16 lajia

Hannu Rönkkö

(10)

(11)

Linnustoselvitys tontilla 205-401-18-0

Kolmas laskenta 14.6.2016 14.50- 17.50 Havaitut lajit:

Pajulintu (Phy lus) 9kÄ Sirittäjä (Phy sib) 1kÄ Lehtokerttu (Syl bor) 3kÄ Räkättirastas (Tur pil) 21p Punakylkirastas (Tur ili) 2p Keltasirkku (Emb cit) 4p Pajusirkku (Emb sch) 1kÄ Peippo (Fri coe) 2kÄ Korppi (Cor rax) 2 kiert, ä Harakka (Pic pic) 5 kiert.

Naakka (Cor mon) 5 kiert.

Naurulokki (Lar rid) 5kiert.

Harmaalokki (Lar arg) 5 kiert.

Lehtokurppa (Sco rus) 1p nous.

Yht. 14 lajia Hannu Rönkkö

(12)

(13)

Linnustoselvitys tontilla 205-401-18-0

Neljäs laskenta 15.6.2016 klo. 04.13- 06.00 Havaitut lajit:

Pajulintu (Phy lus) 6kÄ Sirittäjä (Phy sib) 1kÄ Lehtokerttu (Syl bor) 2kÄ Västäräkki (Mot alb) 2p Peippo (Fri coe) 1kp

Vihervarpunen (Car spi) 1+1p Punavarpunen (Car ery) 5kÄ Punarinta (Eri rub) 2kÄ Hernekerttu (Syl cur) 2kÄ Punatulkku (Pyr pyr) 1kp Keltasirkku (Emb cit) 5p Rautiainen (Pru mod) 1kÄ Räkättirastas (Tur pil) 9p Punakylkirastas (Tur ili) 2p Tervapääsky (Apu apu)1 kiert.

Taivaanvuohi (Gal gal) 1p Sepelkyyhky (Col pal) 2kÄ Pikkulokki (Lar min) 1 kiert.

Naurulokki (Lar rid) 8p Harmaalokki (Lar arg) 1 kiert.

Naakka (Cor mon) 5 kiert.

Korppi (Cor rax) 1p Varis (Cor one) 2 kiert.

Harakka (Pic pic) 3p Yht. 24 lajia

Hannu Rönkkö

(14)

(15)

20.9.2016

LIITE 5

Havainnekuvat

(16)

13W 000-2008-K25426

000-2008-K25411 110 kV 110 kV

16:88

6:80

6:81

6:33

Suvantolantie 10 kV

10 kV 10 kV

13P 5 4 3

14 6

Kaltiokatu 1

4 5

6 7

16 3

2

Hetelampi Pöllyvaara

6:79

Palt aniem

entie Ens

ilä ntie

6:80

10 kV

205-2011-K45

6:79 10 kV

6:76 6:74

6:75 5:508 5

1

205-1995-K1

205-2009-K17

Tihisenniemi

Kajaaninjoki

6:88

sp 83 m

7

TIHISENNIEMI

pmo pmo

3

98 m sp

II

7W

6 5

110 kV

ilmastusallas

4 1

pmo pmo

pmo

110 kV

7

7:18 180

7:3

7:4

7:7 7:2

7:5

7:6

7:9

4P

180

10 kV

34

7-1-4-M601

205-1986-K12

1:5 1:5

7 8 205-2009-K1

Tehdaskatu

5 4

5

4W

205-1999-K16 9

205-2009-K1 205-2009-K5

6 Kopsankuja 10 7

23 Mak

kolank

atu 8

2 4

3 6 5

28 7

Tehd as katu 205-1999-K21

205-1999-K12

1:4 1:8 7K

11 6 2

10 205-1999-K21

7W Kaupunginlampi

7P Joutsenluoto

Tehd aska

tu 3K 1:67

Jauh okalliontie

10P

1 6

2 86:1

Jauhokallio 10P

Tullikallionpuisto

1:67 3L

3P 3P

1 II Tullikalli onkatu

III

2 4

Sat

amakatu

II II IV

III III

Osmonkatu Seminaari

3 Te

lakk akuja

7K 1:67

2 II

6

205-1995-K2

7E 7E

205-1996-K2

180

1:67

7E

00Y-2000-016943

00Y-2000-018304

110 kV

bs bs

7:8

7:11

7:10

4E

L änsitie

4P Kopsanpuisto 2

54 2 1 1

Purola

3 6 5 4

7 3

1 2

19 Ko

psankatu 24 22 21

27 20 5

3 7

22 17

14

13 15

3 17 16

14

24 5 18

Lähtee 23 nkatu

16 15

18 3 2

13 17

Toukoka tu

9 11

31 10

8

110 kV 7:12

7:15

7:16 1:67

1:77

205-2011-K54 205-1999-K22 3

7 10

205-2011-K55

6 Kaaritie

7:13

7:14

7:17

4

7 Kaaritie

6 1

21 12

25 23 7

21

22 23

10

30 32

16 33 18

4W 6 7 48

3 21 2

55 Viilarinkatu

27

22 28

10

23 26

33 3 25 4P 4

46 25

12 11 13 24 16

1514

22 25

1

26 56

26 7 2

16 15

19 3

20 5

Hettee nkatu

18 21

12 13

17 14

20 19

Pakkaajan katu 16 57 Pyykönpuronpuisto

1 15 58

1 Pakkaajank

atu 13 14

44 14

11 20 19 18 17

13

12 21

18 17

23 1

10 45

8 9 Länsitie 7

6 6 7

27

5 28

4 3

2

Katajakatu

9 15

12 16

8 10

17 11

13 27 9 25 14

24267

PUROLA 4U 16 22 23

24 15 22

12 3524

14 34

25

19 18

17

12 24

5 205-2007-K504205-2007-K503

19 1016

17 6 10

27 8

28 26

5

4 9

36

37 4P 3

2 4

20

205-2007-K501

2 4

205-2007-K505

30 39 4

38

6 29

Kaupunginlammenpuisto 8 1

Satumaantie

8 9

24 II

15 5

25 23

III

IV 6

205-19 98-K6 28

Tehdaskatu 205-1998-K7 17

16 58

Armeijankuja

3P 4 57

I kt I V 6

23 205-2 008-K5 07

24III 3

III 2

3W Uimarannanpuisto

Tehdas katu

Kapteeninpuisto 3P

III 19 60

Kaupunginlammenuimaranta

59 Kapteenin

kuja 18

1

2 Ratak atu

Armeijanpuisto

22 IV

Kasakankuja 3P

IV II

25 1

Liittyy

Arkki kg

Suunn Tark.

Hyv.

Yleistoleranssit Mittakaava Tuote

Ent. Uusi

Massa

kg Projekti

kg

copied or disclosed to a third party without prior written consent of the company.

specific project. Re-use of the document for any other project or purpose is prohibited. The document or the information shall not be reproducted, This document is the exclusive intellectual property of St1 corporation and/or its subsidiaries and is furnished solely for operating and maintaining the

1:xx

1 Piirnumero

N

ZZZ YYY XXX

A1

Kuvaus3 Kuvaus2 Kuvaus1 Tuote

Liittyy Projekti

MerkkiMuutos Pvm Suunn. Tark. Hyv.

Mittasema tie

Ensilanpelto

Lansipurola

Kaaritie

Markkasenmaki

(17)

(18)

(19)

(20)

(21)

(22)

20.9.2016

LIITE 6

Vesistöselvitys

(23)

VESISTÖSELVITYS

101003752 09.09.2016

ST1 BIOFUELS OY

Kajaanin bioetanolitehtaan vesistövaikutusten arviointi

(24)

(25)

1

Kajaanin bioetanolitehtaan vesistövaikutusten arviointi Sisältö

1 JOHDANTO ... 1 2 BIOETANOLITEHTAAN JÄTEVESIKUORMITUS... 1 2.1 Jätevesien määrä, puhdistaminen ja johtaminen vesistöön ... 1 2.2 Vertailu Kajaanin Veden nykyiseen ja UPM-Kymmenen paperitehtaan aikaisempaan

kuormitukseen. ... 2 3 VESISTÖN NYKYTILA JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ... 3 3.1 Kajaaninjoki ja Oulujärvi ... 3 3.2 Säännöstely, vedenkorkeudet ja virtaamat ... 4 3.3 Kuormittavat tekijät ... 6 3.4 Veden laatu ... 7 3.5 Biologinen tarkkailu... 15 3.6 Minimiravinne ... 15 3.7 Ekologinen ja kemiallinen tila ... 16 4 KALASTO JA KALASTUS ... 17 5 VESISTÖN KÄYTTÖ ... 18 6 NATURA-ALUEET ... 19 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 20 7.1 Vesistömallinnus... 20 7.2 Vaikutukset veden laatuun ... 21 7.3 Vaikutukset vesistön ekologiseen ja kemialliseen tilaan ja Oulujoen-Iijoen

vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin ... 26 7.4 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ... 27 7.5 Vaikutukset vesistön käyttöön ... 27 7.6 Vaikutukset Natura-alueisiin ... 27 8 ESITYS VELVOITETARKKAILUN JÄRJESTÄMISEKSI ... 27 9 YHTEENVETO ... 28 10 VIITTEET ... 28

Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja

Pöyry Finland Oy

(26)

2

FM Heimo Vepsä FM Eeva-Leena Anttila FM Eero Taskila Yhteystiedot

PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU

puh. 010 33280

sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

(27)

1

1 JOHDANTO

St1 Biofuels Oy suunnittelee Kajaaniin bioetanolitehdasta, joka valmistaisi 50 milj. litraa bioetanolia vuodessa. Hanke sijaitsee Tihisenniemen teollisuusalueella Renforsin Rannassa, jossa aiemmin on sijainnut UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas (Kuva 1-1).

Hankkeen YVA-menettely on käynnissä, minkä jälkeen tehtaalle haetaan tarvittavat ympäristöluvat. Raaka-aineina laitos käyttää sahanpurua, sahahaketta ja kierrätyspuuta.

Hanke on laajennus alueelle parhaillaan rakennettavaan 10 milj. litraa bioetanolia vuodessa valmistavaan tehtaaseen, jonka jätevedet johdetaan Kajaanin Veden Peuraniemen puhdistamolle. Nyt tarkasteltavassa tilanteessa laitoksen toiminnassa syntyy käsiteltyjä jätevesiä, jotka on tarkoitus johtaa tehtaan sijaintipaikalta Renforsin Rannasta Kajaanin- jokeen, joka virtaa Oulujärveen. Jätevedet on tarkoitus käsitellä ennen vesistöön johta- mista tehtaan omassa jätevesilaitoksessa, jossa käsiteltäisiin sekä nyt rakennettavan 10 milj. litraa bioetanolia vuodessa valmistavaan tehtaan että uuden 50 milj. litraa bioetanolia vuodessa valmistavan tehtaan jätevedet.

Tämä selvitys kohdistuu jätevesilaitoksen päästöihin ja vesistövaikutuksiin, joiden arvi- oimisessa käytetään vesistömallinnusta.

Kuva 1-1 St1 Biofuels Oy:n bioetanolitehtaan sijainti.

2 BIOETANOLITEHTAAN JÄTEVESIKUORMITUS

2.1 Jätevesien määrä, puhdistaminen ja johtaminen vesistöön

Suunnitellun laajimman tuotantovaihtoehdon bioetanolitehtaan jätevesien mitoitusvir- taama on 2600 m³/d ja jätevesimäärä vuodessa noin 760 000 m³. Jätevesiä muodostuu Tehtaan eri osaprosesseista muodostuu jätevesiä, jotka sisältävät ravinteita, orgaanisia yhdisteitä ja kiintoaineita. Muodostuneet jätevedet puhdistetaan omassa jätevesilaitok-

(28)

2

sessa ja johdetaan Kajaaninjokeen kohtaan, johon aikaisemmin on johdettu UPM- Kymmene Oyj:n paperitehtaan kuormitus. Käsiteltyjen jätevesien johtamispiste on Ka- jaaninjoen ranta-alueella vesistön pintakerroksessa (Kuva 2-1). Bioetanolitehtaan käsi- teltyjen jätevesien laatu ja kuormitus on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-1).

Jäteveden pH on 6,8–7,2. Bioetanolitehtaan käsitellyt jätevedet ovat laadultaan lähellä tavanomaisia käsiteltyjä yhdyskuntajätevesiä, typpipitoisuuden ollessa kuitenkin selväs- ti alempi.

Taulukko 2-1 St1:n Kajaanin bioetanolitehtaan puhdistettujen jätevesien laatu ja kuormitus.

2.2 Vertailu Kajaanin Veden nykyiseen ja UPM-Kymmenen paperitehtaan aikaisem- paan kuormitukseen.

Kajaanin Veden yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kuormitukseen (2015) verrattuna bioetanolitehtaan käsiteltyjen jätevesien fosforikuormitus on noin 20% ja typpikuormi- tus noin 3% sen kuormitusarvoista. Happea kuluttavan ja kiintoainekuormituksen ar- voista vastaava osuus on luokkaa 60–80%. Jätevedenpuhdistamon nykyiset lupaehdot neljännesvuoden enimmäispitoisuuksina ovat: BOD 15 mg/l ja kok.P 0,4 mg/l. Vuonna 2019 fosforipitoisuuden luparaja tiukkenee 0,3 mg/l:aan.

Samalla alueella sijainnut UPM-Kymmenen paperitehdas on lopettanut toimintansa v.

2008. Paperitehtaan viimeisen toimintavuoden kuormitukset Kajaaninjokeen olivat:

kok.P 5,7 kg/d, kok.N 96 kg/d, COD 6000 kg/d, BOD 440 kg/d ja kiintoaine 150 kg/d.

Bioetanolitehtaan käsiteltyjen jätevesien kuormitus jää murto-osaan (4–26% kuormit- teesta riippuen) paperitehtaan kuormituksista ennen tehtaan lopettamista. Paperitehtaan lupaehdot kuukausikeskiarvoina olivat: kok.P 20 kg/d ja COD 12 t/d.

Näin ollen St1:n bioetanolitehtaan käsiteltyjen jätevesien kuormitus ei muuta Kajaanin- joen kuormitustilannetta nykyiseen verrattuna merkittävästi heikommaksi ja kuormitus pysyy edelleen merkittävästi pienempänä paperitehtaan aikaiseen tilanteeseen verrattuna.

mg/l kg/d

Kok.P 0,3 0,8

Kok.N 4,3 11

COD 100 260

Kiintoaine 30 78

BOD 15 39

(29)

3

Kuva 2-1 St1 Biofuels Oy:n suunniteltu jätevesien johtamispiste Kajaaninjoessa sekä Kajaanin Veden yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ja Kainuun Voima Oy:n jäähdytysveden johtamispisteet.

3 VESISTÖN NYKYTILA JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

3.1 Kajaaninjoki ja Oulujärvi

Kajaaninjoki (59.331) yhdistää Nuasjärven Oulujärveen. Joen pituus on noin 9 kilomet- riä ja koko yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla 7 542 km². Kajaaninjokea pitkin Sotkamon reitin vedet laskevat Oulujärveen. Reitillä on neljä voimalaitospatoa, joista Ämmäkosken ja Koivukosken padot sijaitsevat Kajaaninjoessa. Suurin osa joen vedestä ohjataan tunnelivoimalaan (Koivukoski III), joka ohittaa vanhat voimalat. Koi- vukosken pato ja voimalat säännöstelevät Rehja-Nuasjärven ja sen yläpuolisten vesistö- jen vedenpinnan korkeutta.

Oulujärvi (59.311) jakautuu kolmeen suureen altaaseen: Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (Kuva 3-1). Paltaselälle laskee kaksi suurta reittivesistöä: Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti. Myös Sotkamon reitin viimeisiä järviä Sokajärveä ja Paltajär- veä voidaan pitää Oulujärven osa-alueina. Lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Suurista virtaamista johtuen Oulujärven viipymä on verrattain lyhyt, 329 päivää. Läntisen Paltaselän vesimassa vaihtuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Oulu- järveä säännöstellään Vaalassa Jylhämän voimalaitoksella.

(30)

4

Kuva 3-1 Oulujärven alue.

3.2 Säännöstely, vedenkorkeudet ja virtaamat

Oulujärven vedenkorkeuden säännöstelyväli on 2,70 m. Järven tilavuus Soka- ja Palta- järvi poislukien on 4 978 km³, kun vedenkorkeus on tasolla NN + 122,30 m. Oulujärven pinta-ala on säännöstelyn ylärajalla 944 km² ja alarajalla 778 km². Oulujärven keskive- denkorkeutta on säännöstelyn myötä laskettu hieman alle 0,5 m. Säännöstelty vedenpinta saavuttaa luonnontilaisen korkeuden keskimäärin syyskuussa, minkä jälkeen sen taso laskee taas alle luonnontilaisen korkeuden. Vuosina 1991–2010 keskimääräinen vedenpinnan korkeus oli Paltamon Melalahdessa NN+122,29 m (Kuva 3-2). Vedenpinnan- korkeuden keski- ja ääriarvot on esitetty taulukossa (Taulukko 3-1).

(31)

5

Kuva 3-2 Keskimääräinen vedenkorkeus Oulujärven Melalahdessa vuosina 2011–2015 ja vertailujaksolla 1990–2010 (Suomen ympäristökeskus 1.8.2016). Kuvaan on merkitty myös säännöstelyrajat.

Taulukko 3-1 Oulujärven ja Nuasjärven vedenkorkeuden (NN+m) keski- ja ääriarvot v. 1991–2010 (Korhonen & Haavanlammi 2012).

Nuasjärven säännöstelyn yläraja on Rehjanselällä NN+138,00 m ja alaraja NN+135,70 m eli säännöstelyväli on 2,3 metriä. Vuosina 1991–2010 vedenkorkeus oli keskimäärin NN+137,27 (Kuva 3-3, Taulukko 3-1). Nuasjärven vedenpinta on noin 15 m Oulujärven pintaa korkeammalla.

Kuva 3-3 Keskimääräinen vedenkorkeus Nuasjärven Rehjanselällä vuosina 2011–2015 ja vertailujaksolla 1990–2010 (Suomen ympäristökeskus 1.8.2016). Nuasjärven säännöstelyn yläraja on NN+138,00 m ja alaraja NN+135,70 m.

Kajaaninjoen virtaama Koivukoskessa oli vertailujaksolla 1991–2010 keskimäärin 86,2 m³/s. Vuosina 2011–2015 virtaamat ovat olleet ajoittain selvästi tavanomaista suurem-

120,0 120,5 121,0 121,5 122,0 122,5 123,0 123,5

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

NN + m

2011–2015 1991–2010 säännöstelyraja

Oulujärvi, Nuasjärvi, Melalahti Rehjanselkä 1991–2010 1991–2010 HW 123,1 137,96 MHW 122,8 137,86 MW 122,29 137,27 MNW 121,36 136,15 NW 120,99 135,87

135,5 136,0 136,5 137,0 137,5 138,0

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

NN + m

2011–2015 1991–2010

(32)

6

pia, ja jakson keskivirtaama oli 100,4 m³/s. Vertailujakson virtaamien keski- ja ääriarvot on esitetty taulukossa (Taulukko 3-2).

Kuva 3-4 Kajaaninjoen keskimääräinen vuorokausivirtaama Koivukoskessa vuosina 2011–2015 ja vertailujaksolla 1991–2010 (Suomen ympäristökeskus 1.8.2016).

Taulukko 3-2 Virtaaman keski- ja ääriarvot (m³/s) Koivukoskessa v. 1991–2010 (Korhonen &

Haavanlammi 2012).

3.3 Kuormittavat tekijät

Oulujärveen kohdistuva teollisuus- ja taajamakuormitus on jatkuvasti pienentynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana johtuen pääosin Kajaani Oy:n sulfiittiselluloo- satehtaan lopettamisesta vuonna 1982 ja edelleen UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan lopettamisesta vuonna 2008 sekä jatkuvasta jätevesien puhdistuksen tehostumisesta.

Nykyisin suurin osa Oulujärveen kohdistuvasta pistekuormituksesta on peräisin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta (Kuva 3-5). Yhdyskuntien BOD-kuormitus on vuodesta 2004 lähtien ollut selvästi aiempaa pienempää johtuen Kajaanin Peuraniemen puhdis- tamon puhdistustuloksen paranemisesta. Pistekuormituksen lisäksi Oulujärveen kohdistuu maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja turvetuotannon hajakuormitusta. Terrafa- me Oy:n ja Mondo Minerals B.V. Branch Finlandin kaivokset sijaitsevat Kajaaninjoen yläpuolisella vesistöalueella ja kuormittavat Nuasjärveä. Kaivosten kuormitus poikkeaa huomattavasti tavanomaisesta jätevesikuormituksesta, koska kaivosteollisuuden jäteve- sille ominaista ovat suola- ja metallipitoisuudet.

0 50 100 150 200 250

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

m3/s

2011–2015 1991–2010

Koivukoski 1991–2010

HQ 370

MHQ 221

MQ 86,2

MNQ 17,3

NQ 0

(33)

7

Kuva 3-5 Oulujärven ympäristön yhdyskuntien ja UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan vesistö- kuormituksen kehitys vuosina 1998–2015.

3.4 Veden laatu

Vedenlaatutiedot on saatu Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskusten Pintavesien tilan tietojärjestelmä PIVET:stä 2.8.2016. Oulujärven vedenlaadun kehitystä ilmentävät kuvat ovat Oulujärven vesistötarkkailun aineistoa (Pöyry Finland Oy 2016a). Näytepis- teiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 3-6).

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4

98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

t/d BOD₇

0 5 10 15 20 25

98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

kg/d Kokonaisfosfori

0 100 200 300 400 500 600

98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

kg/d Kokonaistyppi

UPM - Kymmene Oyj Taajamat

(34)

8

Kuva 3-6 Vedenlaadun tarkkailupaikkojen sijainti.

Kajaaninjoki

Kajaaninjoen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 3-3) ja vedenlaadun kehitys vuosina 2000–2015 kuvissa (Kuva 3-7 ja Kuva 3-8). Vuosina 2008–2015 vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä, systemaatti- sia eroja joen ylä- ja alajuoksun näytepisteiden välillä. Joen vesi oli jaksolla lievästi hapanta, humuspitoista ja ruskehtavaa. Ravinnepitoisuudet olivat vähä- tai keskiravintei- sille vesille tyypillistä tasoa.

UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas oli toiminnassa joulukuuhun 2008 saakka. Tehtaan toiminnan aikana jätevesien kuormitusvaikutus oli selvästi havaittavissa Kajaaninjoen alaosalla (Kuva 3-7, Kuva 3-8). Kuormituksen loputtua jokisuun näytepisteen 12200 happitilanne parani ja sähkönjohtavuusarvot sekä rehevyystaso laskivat. Kiintoaineen määritysmenetelmä on vaihtunut v. 2008, joten sen eri vuosien tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) määrä, väriarvot ja rautapitoi- suus vaikuttaisivat nousseen Kajaaninjoessa 2000-luvun aikana.

Taulukko 3-3 Kajaaninjoen keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015.

pH Alkali- Sähkön- CODMn Kiintoaine Sameus Väri- Fe Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ n

niteetti johtavuus suod. luku NO3-N

kyll.% mmol/l mS/m mg/l mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Petäisenniska 12100

ka 87 6,5 0,12 3,2 13 4,4 1,2 78 464 14 4 403 6 56 22–23

min 75 6,2 0,10 2,5 10 0,1 0,4 50 290 10 1 300 1 2

max 102 6,8 0,23 4,2 20 47,0 2,0 120 740 21 7 520 14 130

Kajaaninjoki 12200

ka 89 6,6 0,12 3,3 13 2,1 1,4 78 471 15 4 466 33 76 27–28

min 80 6,2 0,10 2,6 5 0,1 0,5 50 320 12 1 260 2 3

max 103 6,8 0,13 4,3 17 6,0 3,4 140 770 31 7 600 100 150

Happi

(35)

9

Kuva 3-7 Vedenlaatu Kajaaninjoen Petäisenniskalla (12100) ja jokisuulla (12200) vuosina 2000–

2015.

60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

kyll.% Happi

12100 12200

5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

mg/l COD_Mn

12100 12200

2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

mS/m Sähkönjohtavuus

12100 12200

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

mg/l Kiintoaine

12100 (liuk) 12200 (liuk)

14 (17.5.2010) 47 (21.10.2010)

0 20 40 60 80 100 120 140 160

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

mg/l Pt Väri

12100 12200

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

µg/l Rauta

(36)

10

Kuva 3-8 Ravinnepitoisuudet Kajaaninjoen Petäisenniskalla (12100) ja jokisuulla (12200) vuosina 2000–2015.

Paltajärvi

Paltajärven keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 3-4) ja vedenlaadun kehitys vuosina 1982–2015 kuvassa (Kuva 3-9). Palta- järven vesi oli jaksolla 2009–2015 lievästi hapanta, ruskehtavaa ja humuspitoista. Ra- vinnepitoisuudet viittasivat lähinnä keskiravinteisuuteen ja klorofylli-a-pitoisuudet rehevyyteen Forsbergin ja Rydingin (1980) luokkarajojen perusteella tarkasteltuna. Vii- meisen 30 vuoden aikana Paltajärven alusveden kesäaikainen happitilanne on parantunut selvästi. Ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet jätevesien käsittelyn parantumisen ja kuormituksen vähentymisen myötä.

Taulukko 3-4 Paltajärven (Ouj7) keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015.

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

µg/l Kok.N

0 5 10 15 20 25 30 35

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

µg/l Kok.P

12100 12200

53 (19.5.2009)

Näyte- pH Sähkön- CODMn Sameus Väri- Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ Kloro- Näkö- Kok. n

syv. johtavuus luku NO3-N fylli-a syv. syv.

m kyll.% mS/m mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m

ka 1,0 87 6,4 3,6 13,1 1,1 77 17 3 446 34 41 7,2 1,6 16,5 9

min 1,0 81 5,7 3,2 10,0 1,0 40 12 1 390 7 3 3,6 1,3 13,4

max 1,0 98 6,9 4,4 18,0 1,3 100 21 6 520 56 86 11,2 1,9 17,0

ka 15,5 77 6,5 3,5 11,5 1,2 77 17 4 455 59 40 8

min 12,5 60 6,4 3,0 3,8 1,0 40 10 2 400 20 3

max 16,0 102 6,8 4,4 17,0 1,4 110 27 8 540 100 79

n=3–4 Happi

(37)

11

Kuva 3-9 Paltajärven (Ouj7) keskimääräinen vedenlaatu huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina 1982–2015 (Pöyry Finland Oy 2016).

Oulujärvi, läntinen Paltaselkä

Oulujärven läntisen Paltaselän keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 3-5) ja vedenlaadun kehitys vuosina 1985–2015 kuvassa (Kuva 3-10). Paltaselän vesi oli vuosina 2009–2015 keskimäärin lievästi hapanta, ruskehtavaa ja humuspitoista. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet viittasivat keskiravinteisuuteen.

Klorofylli-a-pitoisuudet olivat keski- tai runsasravinteisille vesille tyypillistä tasoa.

Alusvedessä on havaittu ajoittain happivajausta kevättalvisin.

Viimeisen 30 vuoden aikana Paltaselän alusveden talviaikainen happitilanne on hieman parantunut. Ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Kemialli- sen hapenkulutuksen (CODMn) määrä vaikuttaisi hieman kasvaneen 2000-luvulla eten- kin kevättalvella.

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

Kyll. % Happi, 1 m

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 Kyll. % Happi, pohja - 1 m

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

µg/l Kok.P, 1 m

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

µg/l Kok.N, 1 m

02 4 68 1012 1416 1820

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 mg/l O₂ COD_Mn, 1 m

Huhtikuu Heinä-elokuu

(38)

12

Taulukko 3-5 Läntisen Paltaselän (Ouj11, Ouj16, Ouj18) keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–

2015.

Näyte- pH Sähkön- CODMn Sameus Väri- Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ Kloro- Näkö- Kok. n

syv. johtavuus luku NO3-N fylli-a syv. syv.

m kyll.% mS/m mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m Ouj11

ka 1,0 83 6,7 3,0 12,4 0,7 73 14 3 388 21 55 8,0 2,0 11,7 10–12

min 1,0 70 6,2 2,8 9,4 0,5 40 7 1 310 3 3 5,0 1,2 11,0

max 1,0 98 7,1 3,2 17,0 0,9 120 19 8 460 59 120 13,0 7,0 12,5

ka 10,7 78 6,6 3,0 12,1 0,6 76 14 4 395 32 63 2,0 12

min 10,0 66 6,2 2,7 8,7 0,5 40 8 1 300 3 7 1,2

max 11,2 89 7,1 3,3 16,0 0,7 120 16 9 450 95 110 7,0

Ouj16

ka 1,0 81 6,7 2,9 12,7 0,8 79 14 3 367 12 51 6,0 1,8 29,8 11–14

min 1,0 66 6,3 2,6 10,0 0,5 50 9 1 320 3 3 3,2 1,1 21,0

max 1,0 106 7,2 3,2 16,0 1,2 110 20 7 430 31 110 8,2 2,9 32,7

ka 29,1 61 6,5 3,2 13,3 0,7 89 16 6 405 26 82 1,8 8–10

min 28,0 50 6,2 2,8 11,0 0,5 70 9 1 350 3 39 1,1

max 30,5 67 6,9 4,1 16,0 1,1 120 19 11 480 60 110 2,9

Ouj18

ka 1,0 84 6,6 2,9 11,9 0,7 78 14 3 366 16 48 5,8 1,6 25,1 14

min 1,0 71 6,1 2,6 9,0 0,4 40 10 1 320 3 3 3,1 1,0 23,0

max 1,0 110 7,2 3,1 15,0 1,1 110 24 8 430 34 100 9,4 1,9 26,0

ka 24,1 64 6,4 3,1 11,5 0,8 77 18 8 389 25 82 1,6 14–16

min 22,0 44 5,7 2,8 8,6 0,5 40 9 1 330 3 26 1,0

max 25,0 92 6,9 3,6 15,0 1,1 120 25 15 430 63 130 1,9

n=4–7 Happi

(39)

13

Kuva 3-10 Läntisen Paltaselän (Ouj11, Ouj16, Ouj18) keskimääräinen vedenlaatu huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina 1985–2015.

Oulujärvi, itäinen Ärjänselkä

Oulujärven itäisen Ärjänselän keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 3-6) ja vedenlaadun kehitys vuosina 1985–2015 kuvassa (Kuva 3-11). Ärjänselän vesi oli vuosina 2009–2015 keskimäärin lievästi hapanta, ruskehtavaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä vähäravinteisuuteen ja klorofylli-a-pitoisuudet vähä- tai keskiravinteisuuteen. Viimeisen 30 vuoden aikana Är- jänselän vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

0 20 40 60 80 100 120

0 5 10 15 20 25 30

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

0 100 200 300 400 500 600

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 mg/l O₂ COD_Mn, 1 m

(40)

14

Taulukko 3-6 Itäisen Ärjänselän (Ouj139) keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2009–2015.

Kuva 3-11 Ärjänselän (Ouj139, Ouj26, Ouj27, Ouj29) keskimääräinen vedenlaatu huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina 1985–2015. Vuodesta 2013 alkaen näytteitä otettiin vain pisteeltä Ouj139.

Näyte- pH Sähkön- CODMn Sameus Väri- Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+ Kloro- Näkö- Kok. n

syv. johtavuus luku NO₃-N fylli-a syv. syv.

m kyll.% mS/m mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m

ka 1,0 83 6,5 3,0 12,5 0,7 78 13 3 381 17 60 4,5 1,8 29,6 12–14

min 1,0 72 5,9 2,7 9,5 0,3 45 8 1 320 3 3 2,8 1,4 28,0

max 1,0 98 7,2 3,3 16,0 1,3 110 17 9 440 35 110 5,9 2,4 31,5

ka 28,5 65 6,3 3,2 11,5 1,0 74 16 6 410 25 96 12–14

min 27,0 48 5,6 2,8 9,5 0,6 50 9 3 370 6 33

max 29,0 77 6,9 3,4 15,0 1,9 110 22 10 490 67 180

n=6 Happi

0 20 40 60 80 100 120

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

0 20 40 60 80 100 120

0 5 10 15 20 25

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

500 100150 200250 300350 400450 500

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 mg/l O₂ COD_Mn, 1 m

(41)

15

Kasviplankton

Paltajärven ja Oulujärven kasviplanktonyhteisön tilaa on tutkittu vuosina 2010 ja 2013–

2015 (Taulukko 3-7) (Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 4.8.2016). Paltajär- ven kasviplanktonnäytteiden biomassa viittasi pääosin lievään rehevyyteen (lievä rehevyys 1,0–2,5 mg/l (Mitikka ym. 2001)), Oulujärven Paltaselän (Ouj16) näytteiden biomassa alkavaan tai lievään rehevyyteen (alkava rehevyys 0,5–1,0 mg/l) ja Oulujärven Ärjänselän (Ouj139) näytteiden biomassa pääosin alkavaan rehevyyteen. Kasviplank- tonnäytteiden biomassamäärä, TPi-indeksitulokset ja haitallisiksi määriteltyjen sinilevien esiintymismäärä viittasivat useimmiten hyvään ekologiseen tilaan.

Taulukko 3-7 Paltajärven ja Oulujärven kasviplanktonnäytteiden kokonaisbiomassa, TPI-indeksitulos sekä haitalliseksi määriteltyjen sinilevien määrä (% näytteestä) vuosina 2010–2015 sekä tulosten ilmentämä ekologinen tilaluokka. E = erinomainen, HY = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä

Pohjaeläimet

Oulujärven Paltaselältä ja Ärjänselältä on kummaltakin olemassa vain yksi ympäristö- hallinnon ottama syvännepohjaeläinnäyte vuodelta 2009 (Pohje-rekisteri 2016). Pohja- eläinnäytteestä laskettujen PICM- ja PMA-arvojen perusteella alueet ovat hyvässä eko- logisessa tilassa (Pöyry Finland Oy 2014). Pohjaeläinlajistossa voi kuitenkin tapahtua luontaista ajallista vaihtelua ja yhden näytteen perusteella ei voida tehdä tarkkoja johto- päätöksiä alueen ekologisesta tilasta.

3.6 Minimiravinne

Epäorgaanisen ravinnesuhteen (Fosberg & Ryding 1978) perusteella perustuotantoa rajoittava ravinne oli vuosina 2011–2015 pääosin fosfori sekä Kajaaninjoessa, Paltajär- vessä että Oulujärvessä (Kuva 3-12). Kajaaninjoen yläosalla esiintyi ajoittain typpi- tai yhteisrajoitteisuutta, mutta joen alaosalla havaittiin vain yhdellä näytteenottokerralla typpirajoitteisuutta. Paltajärvessä ja Ärjänselällä rajoittava ravinne oli jokaisella näyt- teenottokerralla fosfori.

Kokonaisbiomassa (mg/l) 1,97 T 1,37 T 1,08 HY 0,94 HY 1,17 HY

TPI-indeksi 0,30 HY 0,10 HY 0,90 T

Haitalliset sinilevät (%) 4,8 E 13,7 HY 9,8 HY

Kokonaisbiomassa (mg/l) 1,14 T 1,01 T 0,68 HY 1,10 T 0,86 HY

TPI-indeksi -1,02 E -0,63 HY 0,14 HY

Haitalliset sinilevät (%) 5,0 HY 5,9 HY

Kokonaisbiomassa (mg/l) 0,73 HY 0,65 HY 0,42 E 0,99 T 1,40 T

TPI-indeksi 1,10 V -1,33 E 0,22 T

Haitalliset sinilevät (%) 18,4 HY 7,2 HY 8,5 HY

16.7.2013 11.8.2010 20.7.2010

20.7.2015 22.7.2014 16.7.2013 11.8.2010 20.7.2010 Paltajärvi 7 (Ouj7)

Paltaselkä 138 (Ouj16)

Ärjänselkä 139 (Ouj139)

20.7.2015 22.7.2014 16.7.2013 11.8.2010 20.7.2010

20.7.2015 22.7.2014