2 Akillesjänne
5.4 Kuntoutusprosessin eteneminen
Akillesjännerepeämän jälkeisen fysioterapian sisältö voidaan jakaa eri vaiheisiin, kuten jän-teen paranemisprosessikin. Nämä prosessit eivät kuitenkaan kulje yhtä aikaa vaihe vai-heelta, koska repeämän kuntoutus ja fysioterapia jatkuvat vielä paranemisprosessin jäl-keen. Tällä voidaan ennaltaehkäistä uudelleen repeytymisiä ja mahdollistaa kuntoutujan turvallinen palaaminen urheilullisiin aktiviteetteihin ja arjen askareisiin. (Strom & Casillas 2009, 777–781.) Tärkeää on, että akillesjänteen repeämän jälkeen fysioterapia jatkuu riit-tävän kauan. Liian aikaisin lopetettu fysioterapia ja sen vuoksi rajoittunut nilkan dorsifleksio voivat aiheuttaa kompensatorisia ongelmia koko alaraajaan. (Maanoja 2016.) Triceps surae -lihasten voima palautuu parhaiten vuoden sisällä repeämästä, joten symmetristen voima-tasojen saavuttamiseksi on tärkeää jatkaa kuntoutusta riittävän kauan. (Lantto ym. 2016.) Koko fysioterapiaprosessin painopiste on uuden repeämän ennaltaehkäisy sekä kokonais-valtainen yleiskunnon, akillesjänteen ja alaraajojen toimintakyvyn palautuminen. (Strom &
Casillas 2009, 777–781.) Ensimmäinen vaihe
Fysioterapia alkaa jo jänteen paranemisprosessin alussa, inflammaatiovaiheessa. Para-nemisprosessin ensimmäinen vaihe, fysioterapian ensimmäinen tavoite ja fysioterapian en-simmäinen vaihe tapahtuvat kaikki yhtä aikaa. Tässä vaiheessa nilkka on immobilisoitu lie-vään plantaarifleksioon, eikä sille saa varata painoa. Ensimmäisen vaiheen fysioterapia si-sältää kivun ja turvotuksen vähentämistä sekä paranemisprosessin olosuhteiden mahdol-listamisen. Kipuun ja turvotukseen voidaan vaikuttaa positiivisesti kohoasennolla ja komp-ressiolla. (Lipman ym. 2018, 126–127; Kisner & Colby 2013, 830.) Tuore tutkimusnäyttö osoittaa, että kylmähoitoa tulee käyttää harkiten. Usein nähdään käytettävän kylmää sekä tulehduskipulääkkeitä niin akillesjänne, kuin muissakin akuuteissa vammoissa. Molemmat
edellä mainituista kuitenkin häiritsevät tulehdusreaktiota ja täten vaikuttavat paranemispro-sessin alkamiseen negatiivisesti. Ensimmäiset vuorokaudet repeämän jälkeen tulee kylmä-hoitoa siis välttää. Tulehdusvaiheen jälkeen kylmähoidolla voidaan kuitenkin hoitaa kipua.
(Dubois & Esculier 2019; UKK-instituutti 2021.)
Verenkierron vahvistaminen vamma-alueella tukee jänteen paranemisprosessia, joka on perusta koko kuntoutukselle. Kohoasennossa tapahtuvat varpaiden heiluttelut, aktiiviset lonkan ja polven ROM (range of motion = liikelaajuus) -harjoitteet sekä nilkan isometriset lihasharjoitteet edistävät verenkiertoa vamma-alueella. (Lipman ym. 2018, 126–127; Kisner
& Colby 2013, 830.; Kauranen 2019, 252.)
Ensimmäisessä vaiheessa myös ohjaus ja neuvonta sekä liikkumisen apuvälineen valinta ja käytön ohjaus kuuluvat fysioterapeutin työhön. Kuntoutusprosessin etenemisen ohjaami-nen ja siitä kertomiohjaami-nen ovat tärkeä osa onnistunutta kuntoutusta. Asiakkaan informointi omasta kuntoutuksestaan on määritelty Kelan Hyvän kuntoutuskäytännön tunnusmerkiksi (Kela 2021). Repeämän jälkeen nilkka immobilisoidaan plantaarifleksioasentoon eikä jalalle saa astua. Liikkumisen tueksi tarvitaan tällöin liikkumisen apuväline, kuten kyynärsauvat tai rollaattori. Fysioterapeutin työtehtäviin kuuluvat oikean apuvälineen valinta sekä sen käytön ohjaus (Savolainen & Partia 2018, 17). Väärällä liikemallilla liikkuminen apuvälineen käytön ajan, voi jatkua myös apuvälineittä liikkuessa. Tällöin jo opitun liikemallin poisoppiminen voi olla vaikeaa. (Houglum 2010, 830–831.)
Toinen vaihe
Fysioterapian toinen vaihe tapahtuu paranemisprosessin reparatiivisen vaiheen sekä fy-sioterapian toisen tavoitteen kanssa yhtä aikaa. Reparatiivisessa vaiheessa kudoksen ve-nymiskyky ja kuormituskestävyys alkavat vähitellen kasvaa, joten niitä voidaan alkaa kuor-mittaa progressiivisesti, mutta kuitenkin repeämäkohtaa suojellen. (Lipman ym. 2018;
Houglum 2010, 830–831.) Varovaisuus kuormitusta aloitettaessa on tärkeää, koska jänne on vielä rakennusvaiheessa ja liian aikainen rasitus voi heikentää paranevan jänteen naisuuksia. Jos liikerajoituksia ei noudateta kuntoutuksen alussa, jänne pitenee ja sen omi-naisuudet kärsivät. Jos jänteeseen kohdistuu taas liikaa kuormitusta, kasvaa uudelleen re-peytymisen riski. (Lipman ym. 2018; Kearney ym. 2012.) Toisaalta jänne tarvitsee riittävästi kuormitusta ja venytystä parantuakseen kestäväksi. Oikeanlainen liike ja kuormitus nopeut-tavat jänteen paranemista lisäämällä kollageenin tuotantoa. (Olsson 2013; Orchen 2019.) Tämän vuoksi onkin tärkeää löytää tasapaino jänteen paranemisen mahdollistavan immo-bilisoinnin ja jännettä vahvistavan varhaisen mobilisaation välille.
Toisessa vaiheessa tavoitteena on nilkan dorsifleksion palauttaminen. Kantakorotuksen progressiivinen vähentäminen, painovarauslupien muutokset sekä avoimen kineettisen
ketjun harjoitteet kuuluvat tähän vaiheeseen. Avoimen kineettisen ketjun harjoitteita suori-tetaan lihasvoiman ja liikelaajuuksien parantamiseksi. On tärkeää muistaa harjoittaa nilkan kaikkia liikesuuntia; dorsifleksio-plantaarifleksio ja inversio-eversio. (Houglum 2010, 830–
831; Kauranen 2019, 251.) Lihasvoimaa parantavissa harjoitteissa tulee ottaa huomioon kaikki akillesjänteen osajänteet. Kun harjoitteita suoritetaan erikseen polvi koukussa ja pol-vi suorana, pystytään harjoittamaan sekä m. soleusta ja m. gastrocnemiusta. Tällä tavoin harjoittelu kuormittaa myös koko jänteen aluetta. (Finni ym. 2017.) Tasapaino- ja pro-prioseptiikkaharjoitteet aloitetaan fysioterapian toisen vaiheen aikana (Houglum 2010, 831).
Kolmas vaihe
Fysioterapian kolmas vaihe sekä kolmas ja neljäs tavoite ajoittuvat jänteen paranemispro-sessin viimeiseen eli remodellaatiovaiheeseen. Remodellaatiovaiheessa akillesjänne kehit-tyy kestävämmäksi ja elastisemmaksi oikeanlaisen kuormittamisen avulla. Kolmannessa vaiheessa keskitytään siis triceps surae -lihasten vahvistamiseen sekä koko alaraajan kat-tavaan lihasvoima- ja liikekontrolliharjoitteluun. (Lipman ym. 2018; Houglum 2010, 830–
831.) Lihaskudokseen voidaan harjoittelulla aikaansaada muutoksia noin 6–8 viikossa. Jän-nekudoksella muutosten aikaansaaminen vie kauemmin, jopa 3–4 kuukautta. (Kurronen 2015.)
Triceps surae -lihasten voima palautuu parhaiten ensimmäisen vuoden aikana repeämästä.
Fysioterapiaprosessin tässä vaiheessa harjoittelulla aikaansaatu pohkeiden lihasvoima en-nustaa parempaa tulosta vuoden päähän repeämästä. On tärkeää muistaa osajänteiden merkitys triceps surae -lihaksia harjoitettaessa ja harjoittaa akillesjännettä kauttaaltaan.
(Lantto 2016; Finni ym. 2017.) Kolmannessa vaiheessa täysipainovarauslupa on saavutettu ja suljetun kineettisen ketjun lihasvoimaharjoitteet voidaan aloittaa. Vaihe sisältää voima-harjoitteita vahvistamaan sekä pohkeen lihaksia, että koko alaraajan voimatasoja. Mo-ninivelliikkeet, kuten kyykky ja erilaiset askelkyykyt, kuormittavat akillesjännettä ja koko ala-raajaa. (Houglum 2010, 831; Kauranen 2019, 251–252.)
Eksentrinen harjoittelu, eli harjoittelu, jossa harjoitettava lihas venyy, on ollut jo vuosia jän-nekuntoutuksen kulmakivi. Nimensä mukaisesti eksentrisessä harjoittelussa korostetaan li-hastyön jarruttavaa vaihetta. Eksentrisiä harjoitteita tehdään päivittäin sekä harjoittelun in-tensiteetti ja progressio määritetään subjektiivisesti koetun kivun mukaan. (Alfredson ym.
1998) Sittemmin jarruttavan lihastyön rinnalle on noussut myös HSR eli Heavy Slow Resis-tance -harjoittelu. HSR-harjoittelussa konsentrinen vaihe, eli lihastyönvaihe, jossa lihas su-pistuu, kestää 3 sekuntia ja eksentrinen vaihe 3 sekuntia. Nimensä mukaan HSR-harjoitte-lun pääpaino on liikkeen toistonopeudessa ja intensiteetissä. HarjoitteHSR-harjoitte-lun intensiteettiä nos-tetaan ja toistomääriä vähennetään toistomaksimitaulukon mukaisesti. HSR-harjoittelulla
on saavutettu yhtä hyviä tuloksia kuin eksentriselläkin harjoittelulla, mutta paremmalla poti-lastyytyväisyydellä. (Bayer ym. 2015.) HSR-harjoittelulla on myös mahdollista kehittää jän-teen mekaanista lujuutta paremmin kuin pelkillä eksentrisillä harjoitteilla (Drew ym. 2014).
Jännettä harjoitettaessa on tärkeää muistaa, että jänteellä on niin kutsuttu latenssiaika, eli harjoittelun aikaansaama oire saattaa ilmetä vasta 24–36 tuntia harjoituksen jälkeen (Kur-ronen 2015). Harjoitusmallien eroavaisuuksia eriteltynä tarkemmin alla olevassa taulukossa 2. Monipuolinen harjoitusohjelma ei sulje pois toista tapaa kuormittaa vain käyttääkseen toista. Tämän vuoksi onkin hyvä kuormittaa akillesjännettä ja siihen liittyviä lihaksia mah-dollisimman monipuolisesti.
Eksentrinen harjoittelu HSR-harjoittelu
Volyymi 3 x 15 4 x 15–6
Intensiteetti subjektiivinen 15–6 RM Frekvenssi päivittäin / 2 x päivässä 3 x viikossa Progressio intensiteetin nosto kivun
salli-missa rajoissa
intensiteetin nosto ja volyymin lasku RM-taulukon mukaan Toistotahditus ei määritelty 3 s konsentrinen, 3 s eksentrinen Taulukko 2. Harjoitusmallien eroavaisuuksia (Luomajoki 2017)
Progressiiviset jänteen elastisuutta ja kimmo-ominaisuuksia lisäävät harjoitteet voidaan aloittaa, kun jänne alkaa kestää kuormitusta paremmin. Erilaiset hypyt kuormittavat akilles-jännettä ja kehittävät sen ominaisuuksia tehokkaasti. (Tarnanen 2021.) Tässä vaiheessa tulevat mukaan myös yleiskuntoa parantavat lajit. Ne ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista kun-toutusta, koska yleiskunnon harjoittaminen osapainovarauksen aikana on haastavaa.
(Houglum 2010, 831.) Kun jänne repeää, esiintyy siinä aina kireyttä. Kireydestä huolimatta harjoittelun painopiste tulee olla lihasvoiman lisäämisessä. Venytysharjoitteet ovat ajankoh-taisia myöhemmin, kun jänne on fysiologisilta ominaisuuksiltaan siihen valmis. (Haapasalo ym. 2015b.)
Neljäs vaihe
Fysioterapiaprosessin neljäs vaihe ja viides tavoite tähtäävät uudelleenrepeämän ennalta-ehkäisyyn ja turvalliseen palaamiseen arkeen ja urheilullisiin aktiviteetteihin. Ne ajoittuvat aivan paranemisprosessin loppuun ja jatkuvat prosessin jälkeen osana arkea ja toimintaky-kyä tukevaa toimintaa. (Lipman ym. 2018; Kisner & Colby 2013, 882.)
Ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluu hyvä alkuverryttely ennen urheilullisia aktiviteetteja sekä päivittäinen venytysharjoittelu. Jänne voi venyä vielä 19 viikkoa repeämän jälkeen.
Tämän vuoksi intensiivisemmät venytysharjoitukset tulevatkin mukaan vasta kuntoutuspro-sessin tässä vaiheessa, kun voidaan olla varmoja jänteen vetolujuuden palautumisesta.
(Kisner & Colby 2013, 882; Haapasalo ym. 2015; Kauranen 2019, 252.) Uudelleen re-peämän ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää pitää huolta nilkan ja koko alaraajan lihaskun-nosta ja liikehallinnasta (Maanoja 2016).
Vaikka jänne tuntuisi kivuttomalta, tulee liikunnallisten harrastusten pariin palata maltilli-sesti. Jänteen vetolujuus palautuu hitaasti, minkä vuoksi se ei vielä kestä maksimaalista ponnistusta. (Haapasalo ym. 2015b.) Kuntoutusprosessin sekä paranemisprosessin vai-heet ja niiden ajoittuminen suhteessa toisiinsa on avattu tarkemmin taulukossa 3.
Taulukko 3. Paranemis- ja kuntoutusprosessien ajoittuminen
Paranemispro-sessi
Fysioterapian ta-voite
Fysioterapian vaihe ja sisältö
Inflammaatiovaihe 1. Induction
(Ackermann 2015a, Lip-man ym. 2018)
1. Kivun ja turvotuksen vähentäminen
(Kisner & Colby 2013, Lipman ym. 2018)
- Fysioterapeuttinen ohjaus: kohoasento, verenkierron vahvistaminen, kuntoutuk-sen eteneminen
- Aktiiviset harjoitteet polvi, lonkka, keski-vartalo
- Nilkan isometriset harjoitteet
- Apuvälinetarpeen arviointi ja käytön oh-jaus
(Lipman ym. 2018, Kisner & Colby 2013, Kauranen 2019, Savolainen & Partia 2018) apuväline-tarpeen uudelleen arviointi ja varauslu-van mukainen liikkumisen ohjaus - Kuormittamaton nilkan liike ja avoimen ketjun harjoitteet
- Progressiivinen kuormitettu nilkan liike - Aktiivinen ROM- ja voimaharjoittelu nil-kan kaikkiin liikesuuntiin
- Tasapaino- ja proprioseptiikkaharjoit-teet
(Houglum 2010, Kauranen 2019, Lip-man ym. 2018; Kearney ym. 2012, Ols-son 2013; Orchen 2019, Finni ym. 2017)
Remodellaatiovaihe 4. Alaraajan voiman ja koordinaation
Houglum 2010, Kisner &
Colby 2013)
- Voimaharjoittelu koko alaraajalle - Suljetun kineettisen ketjun harjoitteet - Yleiskunnon parantaminen
- Fysioterapeuttinen ohjaus uudelleen re-peämisen riskin vähentämiseksi: hyvä al-kuveryttely ja päivittäinen venyttely - Kun voimatasot symmetriset, harras-tuksiin palaaminen sekä lajia tukevat harjoitteet: portaat, ketteryys- ja plyomet-riset harjoitteet
(Lipman ym. 2018, Houglum 2010, Kau-ranen 2019, Maanoja 2016, Kisner &
Colby 2013, Haapasalo ym. 2015)
6 Kehittämisprosessin kuvaus 6.1 Toiminnallinen opinnäytetyö
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallisella opinnäytetyöllä on kolme erityispiirrettä. Tärkein ero, joka erottaa toiminnallisen opinnäytetyön muista, on luotu tuotos, kuten opas, esite tai perehdytyskansio. Toinen erityispiirre on mukana olevat toimi-jat. Kolmas eroavaisuus on työskentelyssä itsessään. Toiminnallisessa opinnäytetyössä vuorovaikutus eri toimijoiden välillä jatkuu läpi koko prosessin. Valmistuvaa tuotosta arvioi-daan, uudelleen suunnataan ja kehitetään vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. (Sa-lonen 2013, 5–6.) Tämä opinnäytetyö toteutetaan toiminnallisena opinnäytetyönä, sillä sen tavoitteena on tuottaa opetusmateriaalia sekä harjoitusohjelma akillesjänteen repeämän kuntoutuksessa. Valmis materiaali on toimeksiantajan toiveiden mukaisesti PowerPoint -muodossa. Vuorovaikutus opinnäytetyön toimeksiantajan kanssa jatkuu koko prosessin ajan.
Opinnäytetyö vaatii tekijältään yhteistyötaitojen lisäksi myös lähdekriittisyyttä. Tämän opin-näytetyön aihetta on tutkittu paljon, joten tuoreita lähteitä on runsaasti. Tässä opinnäyte-työssä käytetyt lähteet ovat laadukkaita tutkimuksia, tuoreita artikkeleja sekä tunnettuja tie-teellisiä nettisivuja ja alan ammattilaisten tekstejä. Tärkeitä kriteerejä hyvälle lähteelle ovat ikä, laatu ja uskottavuuden aste. (Vilkka & Airaksinen 2003, 72–73.)
Valmistuvan tuotoksen testaaminen toteutetaan tulevalla kohderyhmällä. Tällä tavoin val-mis tuotos vastaa mahdollisimman hyvin tulevan käyttäjäkunnan tarpeita ja toiveita. Tes-tauksen ja siinä ilmenneiden kehitysehdotusten jälkeen käydään tuotos vielä läpi toimeksi-antajan kanssa. Tällä mahdollistetaan myös fysioterapeuttikoulutuksen opettajien ajatusten ja toiveiden huomioiminen tuotoksessa. Hyvällä testaamisella ja ilmenneiden kehitysehdo-tusten toteuttamisella tuetaan tuotoksen käytettävyyttä ja luotettavuutta.
6.2 Konstruktivistinen malli
Tämän opinnäytetyön kehittämisprosessissa on käytetty konstruktivistista mallia (taulukko 4). Konstruktivistisessa mallissa prosessin eri vaiheissa pysähdytään ja arvioidaan aikaan-saatua työtä sekä arvioinnin pohjalta pohditaan esille nousseita kehitysehdotuksia (Salonen 2013, 16).
Konstruktivistinen malli jaetaan seitsemään vaiheeseen, jotka ovat aloitus-, suunnittelu-, esi-, työstö-, tarkistus- ja viimeistelyvaiheisiin sekä valmiin tuotoksen julkistamiseen. Aloi-tusvaihe käynnistää prosessin ja siinä käy julki kehittämistarve, jonka ratkaisuna opinnäy-tetyö toimii. Suunnitteluvaiheen tarkoitus on nimensä mukaisesti tuottaa
opinnäytetyöprosessin suunnitelma. Suunnitelmasta ilmenee työn tavoitteet ja sen vaiheet.
Se sisältää myös teoriapohjan, jonka pohjalta tuotos on luotu. Esivaiheen aikana esitellään suunnitelma ja tehdään tarvittavat muutokset sekä siirrytään ikään kuin kentälle toteutta-maan itse opinnäytetyön tuotosta. (Salonen 2013, 17.)
Työstövaiheessa tuotetaan projektin tuotos. Se on Salosen mukaan koko prosessin toiseksi tärkein vaihe heti suunnitteluvaiheen jälkeen. Tarkistusvaiheen aikana aikaansaatu tuotos testataan ja sitä täydennetään ilmenneiden kehitysehdotusten pohjalta. Viimeistelyvai-heessa nimensä mukaan viimeistellään työ. Kielenhuolto ja lähdeviitteiden tarkistuttaminen kuuluvat tähän vaiheeseen. Lopuksi esitetään valmis tuotos, joka on muokkaantunut tarkoi-tukseen ja tavoitteisiin sopivaksi kehittämisprosessin aikana. (Salonen 2013, 18–19.)
01/2021 Aloitusvaihe
Aiheen valinta.
Keskustelu toimeksiantajan kanssa opinnäytetyön tarpeista ja toiveista.
Opinnäytetyöprosessiin ilmoittautuminen.
02-04/2021 Suunnitteluvaihe
Lähdemateriaalin kartoitus ja etsintä.
Aiheen rajaaminen.
Tuotoksen suunnittelu ja toteutus.
Tuotoksen testaamisen valmistelu.
10/2021 Tarkistusvaihe
Tuotoksen testaaminen LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopis-kelijoilla.
Tuotoksen muokkaaminen saatujen kehitysehdotusten pohjalta.
11/2021
Viimeistelyvaihe
Opinnäytetyöseminaari
Kielenhuolto ja opinnäytetyön viimeistely.
Opinnäytetyön palauttaminen arviointiin.
12/2021
Opinnäytetyön julkai-seminen
Valmiin opinnäytetyön julkaiseminen.
Taulukko 4. Opinnäytetyön kehittämisprosessi
6.3 Tuotosprosessi
Opinnäytetyön tuotoksen kehitysprosessi käynnistyi kesäkuussa 2021, jolloin alkoi opinnäy-tetyöprosessin työstövaihe. Tuotosprosessi (kuvio 1) etenee johdonmukaisesti tuotoksen suunnittelusta aina viimeistelyyn ja valmiiseen tuotokseen. Tuotosprosessin aikana valmis-tuvaa tuotosta testataan ja arvioidaan niin tulevan käyttäjäryhmän kuin toimeksiantajan toi-mesta. Tällä tavoin varmistetaan toiveiden ja tarpeiden mukainen tuotos LAB-ammattikor-keakoulun käyttöön.
Kuvio 1: Tuotosprosessi
Tuotoksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota oppimateriaalin laatuun sekä toi-meksiantajan toiveisiin. Toitoi-meksiantajan toiveesta sekä käytännöllisistä syistä oppimateri-aali luotiin PowerPoint -tiedoston muotoon, jotta se on helposti käytettävissä niin lähi- kuin etäopetuksessa.
Opetushallitus määrittää e-oppimateriaaliksi kaiken verkossa saatavilla olevan oppimateri-aalin ja opetukseen tarkoitetun sisällön. Kun tuotetaan e-oppimateriaalia, on tärkeää pohtia, mitä materiaalilla voi tehdä. Verkkomateriaali tarjoaa enemmän toiminnallisia mahdollisuuk-sia kuin painettu materiaali. Nämä toiminnalliset mahdollisuudet ovat oleellisessa ase-massa, kun arvioidaan e-oppimateriaalia ja sen käytettävyyttä. Toimiva e-oppimateriaali on siis laadukas tekijöiden osaamisen yhteistulos, joka yhdistelee erilaisia tehtäviä ja sisällön
Tuotoksen suunnittelu
visuaalista mielekkyyttä, muodostaen teknisesti toimivan kokonaisuuden. (Opetushallitus 2021.) Koska tuotosta on tarkoitus käyttää oppimateriaalina, on sitä tehdessä kiinnitetty huomiota monipuolisen opiskelun mahdollistamiseen. Kahden tuoreen tutkimuksen mu-kaan pitkään käytössä olleet oppimistyylit kuvaavat enemmän oppimismieltymyksiä, eivätkä paranna opiskelun tehokkuutta. Tutkimusten mukaan tehokkain tapa oppia on käyttää mo-nipuolisesti erilaisia opiskelutapoja. (Husmann & O’Loughlin 2018; Knoll ym. 2016.) Opin-näytetyön tuotos on pyritty luomaan siten, että sitä voi hyödyntää monipuolisesti erilaisia opiskelutapoja käyttämällä. Diasarjaa luodessa on erityisesti keskitytty visuaalisiin piirteisiin sekä tietokokonaisuuksien selkeyttämiseen. Tutkitun tieteellisen tiedon muuntaminen opis-keluystävälliseen ja havainnolliseen muotoon onkin yksi tämän opinnäytetyön tuotoksen pääteemoista.
Harjoitusohjelma on luotu videomuotoon jänteen paranemisprosessin mukaisesti. Video-muotoinen harjoitusohjelma on visuaalisesti informatiivinen ja mahdollistaa erilaisten liikkei-den hahmottamisen helpommin kuin pelkkiä kuvia hyödyntävä materiaali. Videot on luotu fysioterapian tavoitteiden pohjalta siten, että harjoitteet tähtäävät tavoitteen saavuttami-seen. Videoiden kuvaaminen ja editointi tapahtuivat syyskuussa 2021. Kuntoutettavaa akil-lesjännettä on videoilla havainnollistettu akillesjänteen kohdalle sijoitetulla kinesioteipillä.
Harjoitusohjelmavideot kuvattiin älypuhelimen kameralla ja editoitiin tietokoneen omalla vi-deoeditointiohjelmalla. Videoilla näkyvä henkilö on suostunut kuvattavaksi vapaaehtoisesti.
Editointivaiheessa kiinnitettiin huomiota videoiden sisällön järjestykseen ja harjoitteiden ryh-mittelyyn. Videot on editoitu etenemään progressiivisesti helpommasta tai vähemmän kuor-mittavasta harjoitteesta vaikeampiin ja kuormittavampiin harjoituksiin.
6.3.1 Tuotoksen testaaminen
Lokakuussa 2021 tuotos testattiin tulevalla käyttäjäryhmällä. Alkuperäinen suunnitelma tuo-toksen testaamiseen oli, että tuotos esitellään verkossa tapahtuvalla LAB-ammattikorkea-koulun fysioterapeuttiopiskelijoiden luennolla. Tarkoituksena oli kerätä palautetta ja kehitys-ehdotuksia luennon lopussa lyhyellä e-kyselylomakkeella. Toimeksiantajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta testaustapaa päädyttiin muuttamaan siten, että testaus tapahtuu 3–5 LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijan avulla. Pienempi testausryhmä mah-dollistaa keskustelunomaisen tilanteen, jossa kaikki kehitysehdotukset on mahdollista ker-toa tarkemmin kuin kyselyn avulla. Testaukseen osallistuvat opiskelijat valittiin aiheesta kiin-nostuneiden opiskelijoiden joukosta fysioterapeuttikoulutuksen opettajan toimesta. Tällä haluttiin varmistaa, että testaukseen osallistuvat henkilöt ovat kiinnostuneita sekä aktiivisia.
Opinnäytetyön tuotos, eli PowerPoint -muotoinen harjoitusohjelman sisältävä oppimateri-aali, lähetettiin neljälle fysioterapeuttiopiskelijalle lokakuussa 2021. Opiskelijaryhmä sai
sähköpostivälitteisesti harjoitusohjelman ja oppimateriaalin ennakkoon luettavaksi ja testat-tavaksi. Sähköpostin saatekirjeessä opiskelijoita pyydettiin kiinnittämään huomiota erityi-sesti seuraaviin asioihin
• Materiaalin selkeys ja ulkoasu
• Käytettävyys ja ymmärrettävyys
• Teoriatiedon tarpeellisuus ja ymmärrettävyys
• Tukeeko oppimateriaali erilaisia oppijoita
• Tukeeko teoriatieto harjoitusohjelmaa riittävästi
• Hyödyitkö oppimateriaalista ja harjoitusvideoista osana omaa ammatillista kehitys-täsi?
• Videoiden havainnollisuus ja informatiivisuus
• Jotain muuta
Opiskelijaryhmälle lähetettiin tuotos ennakkoon siten, että heillä oli viikko aikaa käydä ma-teriaali läpi sekä valmistella palaute ja kehitysehdotukset. Tarkoituksena oli käyttää ver-kossa olevaa Zoom-alustaa palautekeskusteluun, johon jokainen osallistuja pystyy liitty-mään linkin kautta. Teknologisten ongelmien jälkeen palautekeskustelu päädyttiin kuitenkin pitämään Teams-alustalla, jonne jokainen osallistuja kutsuttiin sähköpostilinkin kautta.
Tämä herättää myös ajankohtaisen kehitysehdotuksen verkkopainotteisen opiskelun li-sääntyessä.
6.3.2 Palaute ja kehitysehdotukset
Vuorovaikutuksellinen palautekeskustelu toteutettiin lokakuussa 2021. Teams-kokouk-sessa oli opinnäytetyöntekijöiden lisäksi paikalla kolme LAB-ammattikorkeakoulun fysiote-rapeuttiopiskelijaa. Yksi opiskelija estyi tulemasta paikalle ja antoi palautteensa kirjallisessa muodossa. Palautteen keräys menetelmä oli tuottoisa, esimerkiksi tarkennusta oli mahdol-lista kysyä välittömästi. Kaikkien palautekeskusteluun osallistuneiden henkilöiden mielestä vuorovaikutuksellinen menetelmä oli toimiva ja kattava tapa kerätä palautetta.
Palautteen pohjalta tuotos kuvattiin selkeäksi ja helposti käytettäväksi oppimateriaaliksi.
Materiaalin jaksotus eri värein sekä sisällysluetteloiden ja erillisten otsikkodiojen koettiin helpottavan käyttöä ja selkeyttävän tietoa lukijalle. Erityisen hyödylliseksi jaksotus koettiin siksi, että tarvittava tieto on helpompi ja nopeampi etsiä. Testaajat kokivat, että monipuolista käytettävyyttä lisäsivät erityisesti taulukot ja upotetut videot. Taulukoiden kuvailtiin
kiteyttävän tietoa havainnollisesti. Erityisen toimiviksi taulukot koettiin sen vuoksi, että niistä voi ottaa älylaitteella näyttökuvan, jolloin tarvittava tieto on nopeasti saatavilla esimerkiksi asiakastilanteessa. Upotetut videot koettiin käytettävyyttä lisääväksi tekijäksi sen vuoksi, että videon voi katsoa diasarjassa itsessään ilman erillisiä välilehtiä ja nettisivuja.
Testaajat kokivat, että teoriatieto on esitetty johdonmukaisesti ja selkeästi. Materiaalin al-kaminen jännekudoksesta itsestään koettiin hyväksi kertaukseksi. Johdonmukainen ”tiedon kasvaminen tiedon päälle” koettiin selkeyttäväksi tekijäksi. Yksi testaajista kertoi näyttä-neensä oppimateriaalin puolisolleen, joka ei työskentele sosiaali- ja terveysalalla. Testaajan mukaan myös puoliso oli kokenut materiaalin selkeäksi ja johdonmukaiseksi ilman aikai-sempaa omakohtaista- tai työkokemusta aiheesta.
Oppimateriaalin koettiin tukevan erityisen hyvin visuaalista näkökulmaa oppimisessa. Audi-tiivista näkökulmaa pohdittiin palautekeskustelussa. Auditiivisesta näkökulmasta tarkastel-lessa materiaali koettiin toimivaksi silloin, kun opettaja käyttää diasarjaa opetuksessa. Yksin opiskellessa auditiivinen näkökulma ei ole yhtä huomioitu kuin visuaalinen. Palautekeskus-telussa pohdittiin äänikirjatyylistä opetusmateriaalia ja se koettiin ehdottomasti monipuo-liseksi vaihtoehdoksi perinteisempien opetusmateriaalien rinnalle. Keskustelu tuo julki kiin-nostuksen jatkokehitysehdotukselle ääneen puhutusta oppimateriaalista.
Saatujen kehitysehdotusten pohjalta muutamien diojen tekstimäärää on vähennetty luo-malla uusi dia ja jakaluo-malla tieto diojen kesken. Tuotoksen fonttikokoa on säädetty siten, että vaihtelu on korkeintaan kaksi kokoyksikköä. Diasarjaan on lisätty kuva akillesjänteen verenkierrosta havainnollistamaan sanallista tietoa paremmin. Thompsonin testiin on sa-nallisesti tarkennettu, että testi on testattavalle passiivinen, jotta väärinymmärrykset on mahdollista välttää. Muutamiin dioihin testaajat toivoivat lähdeviitteitä, jotta halutessaan opiskelija voi etsiä lisää tietoa aiheesta. Lähdeviitteitä materiaaliin lisättiin diojen oikeaan alakulmaan tekstiruudun avulla sekä lähdeluettelo diasarjan loppuun. Testaajat huomasivat myös muutamat kirjoitusvirheet, jotka korjattiin kehitysehdotuksia muokattaessa.
Huomattavampia kehitysehdotuksia kävi ilmi kaksi. Harjoitusohjelmalle toivottiin niin sanot-tua käyttöohjetta. Käyttöohjedialla voidaan varmistaa harjoitusohjelman tarkoituksenmukai-nen käyttö sekä välttää väärinymmärryksiä esimerkiksi teetettävien harjoitteiden määrästä.
Toinen huomattavampi kehitysehdotus koski videoiden editointia. Yksi testausryhmäläisistä on kouluttautunut aikaisemmin visuaaliselle alalle. Videoihin toivottiin erilaisia liikkuvia ja näytöllä säilyviä yksityiskohtia sekä ääntä. Puhutulla ohjeistuksella olisi mahdollista tukea sekä oppimista, että liikkeen tai harjoitteen ohjaamista asiakkaalle. Teknologisesta näkö-kulmasta saadun palautteen pohjalta käy ilmi tarve jatkokehittämisehdotukselle. Tulevai-suudessa opetusvideomateriaalia voisi työstää yhteistyössä tekniikanalan opiskelijoiden
kanssa, jolloin videoiden visuaalisuuteen olisi mahdollista kiinnittää tarkemmin huomiota ja tarvittavia yksityiskohtia olisi mahdollista lisätä. Lisättäviä yksityiskohtia voisivat olla esimer-kiksi liikkeen suuntaa kuvaavat nuolet sekä teoriatietoa lisäävät tekstiosiot.
Marraskuussa 2021 valmistuvasta tuotoksesta pyydettiin arviota myös toimeksiantajalta.
Toimeksiantajan arvioinnilla ja kehitysehdotuksilla tuetaan tuotoksen toimivuutta ja käytet-tävyyttä myös fysioterapian opettajien näkökulmasta katsottuna.
6.3.3 Valmis tuotos
Tämän opinnäytetyön tuotos on toimeksiantajan toiveiden mukaisesti verkkopainotteiseen opiskeluun soveltuva PowerPoint -muotoinen oppimateriaalidiasarja, joka sisältää viisi har-joitusohjelmavideota. Materiaali on suunnattu fysioterapeuttiopiskelijoille LAB-ammattikor-keakoulun käyttöön. Oppimateriaali sisältää teoriatietoa akillesjänteen rakenteesta ja ana-tomiasta, jänteen paranemisprosessista sekä akillesjänteen repeämästä ja sen kuntoutuk-sesta konservatiivista hoitolinjaa noudattaen.
Opinnäytetyön tuotoksen visuaalisuuteen ja jaksotukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Tuotos sisältää sisällysluettelon, jonka mukaan diasarja on jaksotettu eri värein. Eri värinen pohja jakaa diasarjan kappaleisiin, jotta asiayhteyksien erottaminen on helpompaa. Kun materiaali on jaksotettua, on opiskelijan helpompi jaksottaa omaa opiskelua. Värikooditus ja erilliset otsikkodiat helpottavat myös diasarjan käyttöä. Tarvittavan tiedon etsiminen on-nistuu nopeammin ilman, että opiskelijan tulee käydä läpi jaksottamatonta ja yksiväristä
Tuotos sisältää sisällysluettelon, jonka mukaan diasarja on jaksotettu eri värein. Eri värinen pohja jakaa diasarjan kappaleisiin, jotta asiayhteyksien erottaminen on helpompaa. Kun materiaali on jaksotettua, on opiskelijan helpompi jaksottaa omaa opiskelua. Värikooditus ja erilliset otsikkodiat helpottavat myös diasarjan käyttöä. Tarvittavan tiedon etsiminen on-nistuu nopeammin ilman, että opiskelijan tulee käydä läpi jaksottamatonta ja yksiväristä