Kuntoutuksen kehittämishankkeet

projektia ja 35 järjestöä. Ohjelmaan valitaan yhteensä noin 40 eri projektia neljän ensim-mäisen vuoden aikana. Valittujen projektien kautta edistetään ohjelman kattoteemoja eli vahvistetaan vanhemmuutta, lisätään aikuisten yhteistä vastuuta sekä edistetään lapsen osallisuutta. Ohjelmasta ei ole vielä saatavilla seuranta- tai arviointitietoja. (http://www.

emmaelias.fi/.)

Paikka auki – nuoret työelämään -avustusohjelman (2014–2017) päämääränä on edistää al-le 29-vuotiaiden vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuoal-lella oal-levien nuorten mahdol-lisuuksia päästä työelämään sekä vahvistaa nuorten elämänhallinta- ja työelämävalmiuksia.

Ohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa RAY:n avustusosaston seurantatiimi.

181

Luku 5 Taulukko 25. Nuorten kuntoutushankkeita

Hanke Toteuttaja Kohderyhmä Tavoite Arviointi ja tulokset Rahoittaja

Elvis elää

(2009–2011) Niemikotisäätiö Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset 18- 35 v. mielenter-veyskuntoutujat, joilla on ha-vaittu sosiaalisessa kanssa-käymisessä selkeitä puutteita ja joiden toimintakykyä sai-rastuminen on huomattavasti heikentänyt.

ELVIS tähtää uudentyyppisen toimintamallin

kehittämiseen ohjatun ver-taistukitoiminnan ja luovien toimintojen yhdistelmällä.

Vaikuttavuusarviointi (Kun-toutussäätiö). Arvioinnin mu-kaan hankkeessa on luotu uusi käytännössä vaikutta-vaksi osoittautunut mie-len-terveyskuntoutujien avopal-velua täydentävä toiminta-malli. Mallia levitetään neli-vuotisessa jatkohankkeessa.

RAY

Neuropsy-kiatrisen kuntoutus-osaamisen juurruttaminen lasten ja nuor-ten palveluihin (2011–2012)

Mannerheimin lastensuojelu-liiton lasten ja nuorten kuntou-tussäätiö

Lasten ja nuorten parissa työskentelevät ammatti-henkilöt

Hankkeen tavoitteena on MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä kehitet-tyjen ryhmämuotoisten neu-ropsykiatristen kuntoutus- ja yhteistyömallien juurtuminen lasten ja nuorten palveluiden alueellisiin työkäytäntöihin ja ammattihenkilöiden neurop-sykiatrisen kuntoutusosaami-sen lisääntyminen.

Hankkeessa kerättiin arvioin-titietoa. Juurtumisen indi-kaattorina toiminnan jatku-minen alueellisen työryhmän itsenäisesti toteuttamana.

RAY

Maahanmuut-tajien syrjäyty-misen ehkäisy Helsingissä:

Ammatillisen kuntoutuk-sen toiminta-mallin kehit-tämisprojekti (2012–2013)

Kuntoutussäätiö, Avire-Kuntou-tus Oy (4/2013 saakka)

Projektin kohderyhmänä ovat TE-toimistossa työttömi-nä työnhakijoina olevat maa-hanmuuttajat, jotka tarvitse-vat erityistä tukea työllistymi-seen tai toimintakykyyn, ter-veyteen ja elämänhallintaan liittyvien tekijöiden selvittä-mistä ja kuntoutuspalvelutar-peen arviointia.

Projektin tavoitteena on ke-hittää toimintapa maahan-muuttajien työllistymisen tu-kemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Hankkeen toimivuutta arvioi-daan projektin asiakastyövai-heessa sekä asiakasvaikutta-vuuden että toimintamallin toimivuuden näkökulmista.

RAY, Avire-Kun-toutus Oy

Mielipaletti- projekti (2013–2015)

Hyvän mielen

talo Vaikeassa elämäntilanteessa eläville, erityisesti masennuk-sen ja syrjäytymimasennuk-sen riskiryh-miin kuuluvat 17–29-vuoti-aat nuoret.

Projektin päätavoitteena on tarjota nuorille mahdolli-suus lisätä omia voimavaro-jaan ja selviytymiskeinovoimavaro-jaan, oppia mielialan itsehoito-taitoja, lisätä mielekästä toi-mintaa arkeensa sekä löytää suuntaa tuleville elämänva-linnoilleen.

Projektissa toteutetaan it-searviointi monitahoarvioin-tina. Projektissa kerätään tie-toa toiminnan suoritteista ja osallistujamääristä. Tiedon-keruun kohteena ovat osal-listujat, Hyvän mielen talon muita toimijaryhmiä, henki-löstö ja ulkopuoliset yhteis-työkumppanit ja verkostot.

RAY

Vartu – varhainen tuki nuorille (2013–2016)

Keski-Pohjan-maan sosiaali-psykiatrinen yh-distys

Hankkeen tarkoituksena on parantaa 13–29 vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia löy-tää oman erityistarpeensa edellyttämä apu ja tuki riittä-vän ajoissa ja matalalla kyn-nyksellä.

Tavoitteena on, että alueel-la saavutetaan selalueel-lainen toi-mintarakenne, jossa toimijat yli hallintokunta- ja sektori-rajojen, yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa, löytävät joustavasti ja viivy-tyksettä yksilöllisen hoito-, kuntoutus-, ja toimintapolun.

Projektissa kerätään arvioin-titietoa koko projektin ajalta erilaisia palautemenetelmiä käyttämällä. Arviointi toteu-tetaan itsearviointina. Arvi-ointitietoa kerätään alueen palveluiden tuottajilta, sidos-ryhmiltä, projektin ohjaus-ryhmältä sekä projektin koh-deryhmiltä.

RAY

Avoin ammattiopisto Etelä-Savos-sa -projekti (2011–2013)

Etelä-Savon

Kou-lutus Oy Hankkeella haetaan ratkai-suja vailla ammatillista lutusta olevien, heikosti kou-luttautuvien ja huonossa työ-markkina-asemassa olevien maakunnan asukkaiden ti-lanteeseen.

Avoin ammattiopisto-hanke synnyttää avoimen ammat-tiopistotoiminnan Etelä-Sa-voon. Se tarjoaa joustavuutta koulutusväylille myös tähä-nastista nuoremmille ikäluo-kille. Kyseessä on sosiaali-nen innovaatio, jossa koulu-tus, valmennus, sosiaalityö ja kuntoutus yhdistyvät uuden-laiseksi kokonaisuudeksi.

Hankkeessa tehdään tulok-sellisuuden varmistamisek-si arviointityötä, joka varmistamisek-sisältää projektiryhmän itsearvioin-nin sekä hankkeen vaikutta-vuuden arviointia (Kogni Oy).

Tuotteita testataan ja arvioi-daan juurrutettaviksi palve-luiksi ennen hankkeen päät-tymistä.

Euroopan sosiaali-rahasto

Nuorten ryh- mäpainottei-sen kuntou-tuksen kehittä-mishankkeen pilottivaihe, NUKU-hanke (2011–2012)

Kela 13–15-vuotiaille nuoril-le, joilla on neuropsykiatri-nen häiriö.

Kehittämishankkeen tavoit-teena on löytää Kelan vakiin-tuneeseen kuntoutustoimin-taan soveltuvia kohderyhmiä ja kuntoutusmalleja lasten ja nuorten mielenterveys- ja neuropsykiatrisen kuntoutuk-sen kentässä

Arviointitutkimus (Kelan tut-kimusosasto). Tarkoitukse-na on arvioida ryhmämuo-toisen kuntou-tuksen palve-luprosesseja sekä palvelujen vaikutta-vuutta nuorten neu-ro-psykiatrisissa häiriöissä.

Kela

Hanke Toteuttaja Kohderyhmä Tavoite Arviointi ja tulokset Rahoittaja Ammatillista

perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden avomuotoisen mielenterveys-kuntoutuksen kehittämis-hanke (OPI) (2011–2013)

Kiipulasäätiö ja

Verve Hankkeen kurssit on tarkoi-tettu 16–25-vuotiaille opiske-lijoille - joilla on diagnosoi-tu masennus- tai ahdisdiagnosoi-tunei- ahdistunei-suushäiriö, johon liittyvien oireiden vuoksi opinnot uh-kaavat pitkittyä tai keskey-tyä- joilla on hankaluuksia sosiaalisissa ja/tai oppimis-tilanteissa

OPI -hankkeessa kuntoutujan yksilökohtaisina tavoitteina on vähentää ja ehkäistä mie-lenterveysongelmiin liittyviä haittoja sekä vahvistaa opis-kelijan toimintakykyä, hyvin-vointia ja elämänhallintaa.

Tavoitteena on lisäksi kehit-tää ja arvioida opiskelijoil-le tarkoitettua avomuotoista kuntoutuspalvelua, johon voi osallistua opiskelun ohella sekä kehittää palveluntuotta-jien, oppilaitosten sekä opis-kelijan hoito- ja tukitahojen välistä yhteistyötä

Arviointitutkimus (THL). Vai-kuttavuusosio arvioi, miten kuntoutus vaikuttaa nuorten opiskelukykyyn ja masennus- sekä ahdistuneisuusoirei-siin. Prosessiarviointi selvit-tää kuntoutusta toteuttavien kuntoutuslaitosten ja kun-toutukseen lähettävien sekä kuntoutujien hoitoon osallis-tuvien tahojen yhteistyötä ja tiedonkulkua.

Kela

Nuorten ai-kuisten lukivai-keuden neu- ropsykologi-nen kuntoutus - tuloksellisuu-den arviointi (2012–2015)

Kuntoutussäätiö Kohderyhmänä ovat 18–35-vuotiaat nuoret ja ai-kuiset, joilla on kehitykselli-nen lukivaikeus, joka haittaa heidän kiinnittymistään opin-toihin, opintojen loppuun saattamistaan tai työllisty-mistään.

Tutkimushankkeen tavoittee-na on arvioida nuorten ja ai-kuisten kehityksellisen luki-vaikeuden neuropsykologi-sen kuntoutukneuropsykologi-sen tuloksel-lisuutta.

Tutkimuksessa verrataan sa-tunnaistetulla, kontrolloidulla tutkimusasetelmalla yksilöl-listä neuropsykologista kun-toutusta ja ryhmämuotoista neuropsykologista kuntou-tusta toisiinsa sekä kontrol-litilanteeseen, jossa kuntou-tusta ei tarjota lainkaan (=

odottavan ryhmän asetelma).

Kela

• Suomessa toteutetaan nuorten palveluiden kehittämistyötä hallitusohjelmien mu-kaisten politiikkaohjelmien (syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma) sekä hankera-hoitusta tarjoavien ohjelmien (sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittä-misohjelma Kaste, Euroopan sosiaalirahaston ESR-ohjelma) avulla. Näiden lisäksi eri ministeriöillä on omiin toiminta-alueisiinsa liittyviä kehittämishankkeita, joille myönnetään projektirahoitusta (oppilashuollon kehittämishankkeet).

• Mihinkään ohjelmaan kuuluvista kehittämishankkeista ei ole saatavilla sekä mää-rällistä, toiminnasta ja sen tuloksista kertovaa että kokemusperäistä, nuorilta koot-tua tietoa toiminnan tuloksista. Kehittämisohjelmien vaikutuksia seurataan tyypil-lisesti yleisten vaikutusten näkökulmasta tavalla, joka ei mahdollista hankkeiden tavoitteiden ja tulosten seurantaa.

• Kansallisissa ohjelmissa on käytössä erilaisia seurantaindikaattoreita, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Käynnissä on useita valtakunnallisia ohjelmia, joilla on omia seurantaindikaattoreita. Mm. STM:n hallinnonalaan kuuluvalla Kaste-oh-jelmalla ja syrjäytymisen ehkäisemisen ohKaste-oh-jelmalla sekä OKM:n hallinnonalaan kuuluvalla Nuoran arvioimalla lapsi- ja nuorisopoliittisella ohjelmalla on omat in-dikaattorinsa. Käynnissä on myös TEM:n päävastuulla olevan nuorisotakuun seu-rannan indikaattoreiden kehittämistyö. Nykyinen kehittämistyön tulosten seuran-ta on epäyhtenäistä eikä mahdollisseuran-ta tulosten kokonaisvalseuran-taisseuran-ta arviointia.

183

Luku 5

• RAY:n avustustoiminnassa ei ole täysin kattavaa tietokantaa kaikista projekteis-ta. Lapsiin/perheisiin ja nuoriin kohdistuvaan RAY-kehittämistoimintaan resursoi-daan merkittävästi (lapsiin/perheisiin resursoitu enemmän kuin nuoriin; nuorten kohdalla myös hivenen enemmän hanketoimintaa ja lapsiin kohdennettua avustus-toimintaa), mutta koko toiminnasta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Hanke-toiminnassa on siirrytty laajempiin ohjelmatoimintoihin.

• Hankkeiden seurantaa ja juurruttamistoimintaa on kehitetty, mutta kehittämistä tarvitaan edelleen. Tarvitaan lisää kokoavaa tietoa projektien vaikutuksista. Raja-tuissa ongelmakentissä olisi hyödyllistä pyrkiä myös varsinaiseen vaikuttavuusa-nalyysiin. Oppilaitosten hanketoimintaa pidetään usein hyvänä. Juurruttamistoi-minta on hankalinta aloilla, jotka vaativat yhteistyötä.

• Kehittämistyön tulosten ja prosesseista kertovat toimintamallien esittelyt ovat tär-keitä vaikuttavien toimintamallien levittämiseksi. Hankkeiden tulosten levittämis-tä tehdään tyypillisesti ohjelma- ja projektikohtaisella tiedottamisella sekä ohjelmi-en sisäisesti vuorovaikutteisilla seminaareilla. Hankkeidohjelmi-en tulostohjelmi-en levittämiseksi järjestetään harvemmin nuorten palveluiden hyviin käytäntöihin liittyviä valta-kunnallisia ja alueellisia teemaseminaareja. Hyvä malli viranomaistyössä on Ka-nuuna-verkosto.

In document nuorten syrjäytyminen (sivua 181-185)