Hyviä käytäntöjä

Tutkimuksessa on kartoitettu, mitä lupaavia ja hyviä käytäntöjä on havaittu nuorten syrjäytymistä ehkäisevissä palveluissa.

6.2.1 Poikkihallinnolliset hyvät käytännöt

Seuraavaan taulukkoon 27 on koottu esimerkinomaista koostetta mm. Kaste- ja ESR-hank-keissa kehitetyistä toimintamalleista. Koska syrjäytymisen ehkäisyssä korostuvat etenkin ongelmien ehkäisy lasten ja perheiden tukemisella, varhainen puuttuminen mielentervey-songelmiin sekä koulutus- ja työelämäsiirtymiä varmistava opintojen tukeminen,

tauluk-koon on pyritty kokoamaan niihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Useimmat taulukoissa ku-vatuista toimintamalleista on arvioitu ja testattu toimiviksi sekä juurtunut vakiintuneeksi toiminnaksi. Hyvien käytäntöjen kartoituksessa huomio kiinnittyi siihen, ettei sellaisia tul-lut juurikaan esille kuntouttavasta työtoiminnasta eikä kuntoutuksesta eteenpäin potul-lut- polut-tautumisesta, vaikka ne ovatkin merkittäviä vaiheita nuorten syrjäytymisriskien kannalta.

(Ks. Liite 1 luku 5.3.)

Liitteen 1 luvussa 5.4 on viranomaisille suunnattuun kyselyyn vastanneiden kertomia esi-merkkejä paikallisista viranomaisten ja kolmannen sektorin tuottamista sekä kehittämis-hankkeissa syntyneistä hyvistä käytännöistä. Esimerkkejä pyydettiin erityisesti monialaiseen yhteistyönä sekä tiedon vaihtoon ja seurantaan liittyvistä nuorten palveluiden hyvistä käy-tännöistä.

Kun toimintamallin vaikuttavuudesta saadaan tietoa ja se koetaan yleisesti hyväksi mallik-si, sen laatua ryhdytään kehittämään ja määrittelemään palveluprosessia hyviksi havaittu-jen palvelun elementtien pohjalta. Tällaisesta palvelusta on esimerkkinä työhönvalmennus ja työpajatoiminta, joiden laatua kehitetään erilaisissa hankkeissa ja vakiintuneissa toimin-tamalleissa. Hyvälle käytännölle luodaan arviointi- ja seurantatiedon keruun malli. Kyse-lyn perusteella etsivä nuorisotyö on tällainen uusi palvelu, joka koetaan hyväksi ja toden-näköisesti institutionalisoituvaksi hyväksi käytännöksi myös hankeajan jälkeen.

Hyvän käytännön kehkeytymistä ja leviämistä muualle voidaan auttaa palvelun kuvaami-sella ja seurannalla, työntekijöiden koulutukkuvaami-sella ja vuorovaikutteisilla tilaisuuksilla sekä päättäjien sitouttamisella ja panostamisella hyväksi havaittuun palveluun.

Taulukko 27. Hyvät käytännöt teema-alueittain

Hyvät

käytännöt Palvelurakenne (organisoituminen) Palvelumalli (toimenpide, käytäntö) Arjen hallinta

Perheiden tukeminen ja hyvinvoin-nin periyty-minen

Imatran hyvinvointineuvola (perheiden varhainen tukemi-nen äitiysneuvolasta lähtien) Moniammatillitukemi-nen Toppari-tiimi Kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä

Neuvolan perhe- ja voimavarakeskeinen työote Kylämum-mi-toiminta

Maksuttomat lastensuojelun perhetyön vertaisryhmät Vanhempia tukevat näyttöön perustuvat monimuotoinen perheterapia, Ihmeelliset vuodet –ohjelma

Näyttöön perustuvat PATHS ja FRIENDS -ohjelmat Terveys ja

kuntoutus (mielenter-veys- ja päih-depalvelut)

Satakunnan paikalliset nuorten kuntoutuksen asiakasyhteis-työryhmät Merkkari-toiminta: Oppilashuoltotyötä tukeva jal-kautuva työntekijä nuorten mielenterveyden hoitamiseksi peruspalveluissa

Sihti: Psykiatrisen hoidon matalan kynnyksen arviointiyksikkö

Arjen arkki -toiminta (toisen asteen oppilaitoksen opiskelijoi-den moniammatillinen hyvinvoinnin tuki)

Kunnolla ammattiin (opinto-ohjauksen ja tukihenkilöiden tu-ki koulutuksen keskeyttäneille ja aloittaneille)

TsekPoint-malli, jossa koordinaattori vastaa palveluiden jär-jestämisestä ja toimialojen vastaavat vievät asiaa eteenpäin omalla alueellaan

Vapautuvien vankien käytössä olevat akkreditoidut päihde-kuntoutuksen ohjelmat (mm. Kisko-yhteisöhoito)

187

Luku 6

Hyvät

käytännöt Palvelurakenne (organisoituminen) Palvelumalli (toimenpide, käytäntö) Osallisuus ja

mielekäs toi-minta

Palveluita pilotoiva hyvin matalan kynnyksen Nuorten Kipinä –kehittämisryhmä

Mielenterveyskuntoutujien Kulttuurityöpaja

Greencare: luonto-, eläin- ja maatila-avusteiset menetelmät;

Pegasos-hankkeen hevostoiminta Kulttuurinen nuorisotyö:

Myrsky-taiteen omaehtoinen tekeminen; Nuori-kulttuuri toi-minta, Notke – vapaa-aika-toimintaa osallisestamista Asiakkaan osallistaminen palvelujen arviointiin ja kehittämi-seen: Bikva-malli ja Sohvi-hankkeen kokemustiedon kokoa-minen ja palveluiden kehittäkokoa-minen tiedon pohjalta Nuorten ja päättäjien väliseen keskusteluun tarkoitetun Kes-kustelutilaisuuspäivä -menetelmä, Virikkeellinen vapaa-ai-ka -malli

Rikollisuuden ja väkivallan vähentämi-nen

Ankkuri-toiminta Aikalisä-toimintamalli varusmies- ja siviilipalveluksen ulko-puolelle jääville

Asunnotto-muuden vä-hentäminen

Asunto ensin periaatteella toimivat kuntouttavan

asumispal-velun yksiköt Matalan kynnyksen starttivalmennus työpajojen ja

asumisyk-siköiden yhteistyönä Koulutus- ja työelämäosallisuus

Kouluttautu-minen MAST-maakunnallinen ohjausmalli perusopetuksessa,

en-simmäisessä nivelvaiheessa ja toisella asteella JOPO Joustava perusopetus sekä malli JOPOsta joustavaan siirtymään toiselle asteelle

VaSkooli – Maahanmuuttajien koulutustakuu Kiusaamisen vastainen KIVA Koulu -oh-jelma Varhaista ongelmien tunnis-tamista edistävä samanaikaisopetus

Työllistymi-nen Työpajatoiminta

Petra-hankkeen yhden pisteen nuorten työllisyyspalvelut Työhönvalmennus ja työnetsijätoiminta Työpajojen opinnol-listaminen ja tuettu oppisopimus (Väylä-työpajakoulu) Palveluiden yhdistelmä: työhönvalmennus yhdistettynä palk-katukijaksoon

6.2.2 Järjestöjen hyviä käytäntöjä

Tutkimusta varten tehtyyn kyselyyn vastanneista kolme neljästä järjestöistä kertoi, että jär-jestö on pystynyt luomaan jonkin tai joitakin hyviä käytäntöjä nuorten syrjäytymisen eh-käisemiseksi. Useimmin näin totesi asian olevan sosiaali- ja terveysalan järjestöt (87 %), harvimmin kulttuuri- ja liikunta-alan järjestöt (50 %).

”Monialainen yhteistyö: esim. yhteistyö vuokranantajan, sosiaalityön, asumisohjaajan ja etsivän nuorisotyön kanssa: Voidaan ottaa asukkaaksi hankalassa tilanteessa oleva nuori, koska hän on sitoutunut etsivän nuorisotyön tiiviiseen tukeen (edellytys asun-non saannille), vuokranantajalta saadaan heti tieto, jos esim. vuokrat maksamatta, jolloin nuoren työntekijä voi selvittää asiaa nuoren kanssa… Asumisen ja arjen kurs-sit nuorille, joita toteutetaan yhdessä eri tahojen kanssa.”

”Etsivä nettityötä tehdään ilta-aikaan (19–23) ja perustuu nuorten itsensä kokemaan omaan tarpeeseen keskustella omaa elämäntilanteeseen liittyvästä aiheesta luotetta-vasti ja kokonaisvaltaisesti. Sisältö perustuu olemassa oleviin chat-vuorovaikutus-tekniikoihin, jotka nuori kokee omakseen ja luotettavaksi. Toinen hyvä käytäntö on ABC-liikennemyymälöissä tehtävät nuorten pelisäännöt työtavan, jossa alueen nuo-ret itse määrittävät yhteiselle olemiselle säännöt yhdessä alueen nuorisotoimijoiden ja liikennemyymälän edustajien kanssa.”

”Nettiryhmät; tarjoavat mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja tuntojaan yksinäisyy-destä, erosta tai sinkkuna olemisesta, saada vertaistukea, lisätä itsetuntemusta ja vah-vistaa itsetuntoa. Nettiryhmiä ohjaavat niiden ohjaamiseen koulutetut ammattilaiset.

Nettiryhmiin kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä ja viestit moderoidaan ennen julkaisemista. Nettiryhmiä voi lukea kuka tahansa eli ne toimivat avoimessa verkko-ympäristössä. Rekisteröityneiden kirjoittajien kanssa ohjaaja voi tarvittaessa käydä henkilökohtaista keskustelua suojatussa verkkopalvelussa.”

”Olemme kehittäneet mm. Pallo haltuun! -kuntoutuskokonaisuuden, joka on saanut paljon hyvää palautetta ja pari palkintoakin. Sisällöllisesti kokonaisuus muodostuu kahdesta viikon pituisesta avojaksosta, joiden väliin (noin vuosi) sisällytetään 16–20 yksilöllistä tapaamista, neljä ryhmätapaamista ja omaisille psykoedukatiivinen opin-topiiri, joka kokoontuu vuoden aikana kuusi kertaa.”

”Hankkeen aikana on luotu uudenlainen, www-pohjainen työväline, NäytönPaikka -nettipalvelu. Työväline on kehitelty yhteistyössä nuorten ja hyvinvointialan toimi-joiden kanssa. Nettipalvelu on asiakasta osallistava ja voimavarakeskeinen työväline, joka auttaa nuorta hahmottamaan omaa elämäntilannettaan. Palveluun sisältyvien työkalujen, kuten elämäntilannekartoituksen, aikajanan ja verkostokartan, avulla nuori voi pysähtyä pohtimaan elämäänsä ja tehdä sen halutessaan näkyväksi tukiver-kostolleen. Nettipalvelu tarjoaa samalla työntekijöille valmiin, monipuolisen ja ilmai-sen työvälineen tehdä asiakaslähtöisesti syrjäytymiilmai-sen vastaista työtä sekä tukea asi-akkaan voimaantumista ja osallisuutta.”

”On luotu matalan kynnyksen työpajamalli mielenterveysongelmista kuntoutuville nuorille, jossa nuoren on mahdollista tarvittaessa käydä useita vuosia, toiminnassa vahvistetaan elämänhallintaan liittyviä taitoja ja tuetaan kouluttautumispaikan löy-tymistä.”

6.2.3 Järjestöjen hanketoiminta Parhaiden hankkeiden palkitseminen

RAY on alkanut palkita parhaita hankkeita. Vuonna 2013 palkittiin Vaikuttavaa!-tunnus-tuksella Kehitysvammaliiton FASD-lasten ja -nuorten auttamiseksi suunnattu hanke, Pe-säpuu ry:n lastensuojelun menetelmiä kehittävä Selviytyjät-tiimi sekä Exit – pois pros-tituutiosta ry:n Exit-hanke, jonka tavoitteena on estää nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksinostoa. Vaikuttavaa!-tunnustuksen perusteluina ovat kohderyhmien

ta-189

Luku 6

voittaminen ja merkittävä hyötyminen toiminnasta sekä tavoiteltujen ja pysyvien tulos-ten saavuttaminen. (RAY 2013.)

Esimerkkejä hyviksi arvioiduista hankkeista

Kehitysvammaliiton FASD-projektin (2008–2012) (tunnettiin aiemmin työnimellä Näkymättömästä näkyväksi) tavoitteena oli tuottaa tietoa FASD-ilmiöstä sekä kehittää FASD-lasten ja -nuorten tukimuotoja ja palveluita. Alkoholin vaurioittamat -teokseen ovat kirjoittaneet myös alkoholia raskausaikanaan käyttänyt äiti sekä FASD-nuori. Hankkeessa on julkaistu verkkosivut, tietosivusto FASD-ilmiöstä Verneri.net-sivustolle, sähköinen lop-puraportti, esitteitä, lyhytelokuva, tutkimusjulkaisu ja kokoomateos. Verneri.net-sivustol-la neuvotaan kuntoutukseen hakeutumisessa ja sivustolta on mahdollisuus liittyä perheille tarkoitettuun suljettuun keskusteluryhmään.

Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi (2008–), Ikkuna omaan elämään (2009–2011) ja Your li-fe, your call (2012–2015). Pesäpuu ry:n kehittämistyössä nuoret otetaan aktiivisesti mu-kaan kehittämään lastensuojelun työmenetelmiä sekä ammattilaisille annettavaa koulutus-ta. Pilottiryhmänä on vuodesta 2008 asti toiminut Selviytyjät-tiimi. Ikkuna omaan elämään – nuoret sijaishuollossa -hankkeeseen osallistui sijoitettuja nuoria kehittämään lastensuoje-lun sijaishuollon käytäntöjä ja luomaan uusia toimintatapoja. Hankkeelle on käynnistynyt jatkohanke. Pesäpuu ry järjestää tapahtumia nuorille ja koulutusta ammattilaisille. Toimin-nasta kerätään systemaattista palautetta. Toiminnassa on tuotettu käsikirjat yli 10-vuotiail-le nuoril10-vuotiail-le ja aikuisil10-vuotiail-le nuorten näkökulmasta yhdessä Lastensuojelun keskusliiton kanssa.

Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hanke (2007–2011).

Hanke palkittiin Talentian hyvänä käytäntönä ja se on nostettu hyväksi käytännöksi myös RAY:n ohjelma-arvioinnissa. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää rikoksia tehneiden nuorten oppimisvaikeuksia sekä rakentaa heille oppimisvaikeudet huomioivia kuntoutus-polkuja rangaistusajasta vapauteen. Tavoitteena oli arvioida karkealla tasolla oppimisvai-keuksien laatua, tukea tämän arvioinnin jälkeistä ohjaus- ja kuntoutustyötä sekä ohjata asi-akkaita tarvittavien tukipalvelujen piiriin. Tavoitteena oli myös pysähdyttää sekä asiakkaat että viranomais- ja järjestötoimijat oppimisvaikeuksiin liittyvän problematiikan äärelle se-kä lisätä heidän tietämystään oppimisvaikeuksista. Oppimisvalmennustoiminta vakinais-tettiin Kriminaalihuollon tukisäätiöön vuonna 2011 (kohdennettu avustus, RAY, 217 000

€). Hankkeesta on julkaistu loppuraportti ja tehty ulkoinen arviointi. Hankkeesta on lisäk-si julkaistu viilisäk-si ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä.

6.3 Tapausesimerkki vaikuttavasta mielenterveyden