31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirto-määräraha 3 v)
Momentin määräraha on täydentävän talousarvioesityksen mukaan vain 400 000 euroa, sillä val-taosa määrärahasta (5,2 milj. euroa) siirretään talousarvion uudelle momentille 28.70.05. Sille on nyt keskitetty sote- ja maakuntauudistuksen digitalisaation ja toimintatapojen uudistamiseen liit-tyvä rahoitus, joka on ensi vuonna 31,3 milj. euroa.
Valiokunta toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa toteutetaan laajoja uudelleen-järjestelyjä, jotka koskevat tehtäviä, toimintoja, henkilöstöä, kiinteistöjä ja muuta omaisuutta.
Uudistus toteutetaan noin kahden vuoden mittaisen siirtymäajan kuluessa, ja sen toimeenpanoa varten tarvitaan riittävät resurssit valtakunnallista ohjausta ja muutostukea sekä maakuntien väli-aikaishallintoa varten.
Valiokunta korostaa tässä yhteydessä erityisesti ICT-hankkeiden onnistumisen merkitystä. Sosi-aali- ja terveydenhuollon ICT-järjestelmien uudistaminen on yksi aivan ratkaiseva tekijä siinä, saavutetaanko sote- ja maakuntauudistuksella sille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoit-teet. Järjestelmien on oltava yhteentoimivia ja käyttäjäystävällisiä, ja tiedon tulee tukea hoitoket-juja ja kulkea potilaan mukana. Tietojärjestelmien on osaltaan varmistettava toiminnan tehok-kuus ja vaikuttavuus. Valiokunta painottaa myös valtakunnallisten, terveyspalveluiden laatua ja kustannuksia kuvaavien rekistereiden merkitystä terveyspalveluiden kehittämisessä.
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Momentin määräraha on vähentynyt tuntuvasti tällä vuosituhannella. Yliopistotasoiseen tutki-mukseen osoitettiin 2000-luvun alkuvuosina 56—59 milj. euroa ja vuosina 2009—2011 vielä noin 40 milj. euroa. Sittemmin rahoitus on alentunut edelleen 30 milj. euroon, ja ensi vuonna mo-mentin määrärahaksi ehdotetaan 15 milj. euroa. Tämä on 3 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna ja enää noin neljäsosa siitä summasta, joka terveydenhuollon tutkimukseen oli käytettä-vissä 2000-luvun alussa.
Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 16/2015 vp) ja korostaa tässäkin yh-teydessä niitä merkittäviä tuloksia, joita terveyden tutkimuksen rahoituksella on saatu aikaan.
Tutkimusten avulla on voitu edistää kansanterveyttä ja vaikuttaa hoidon laatuun sekä sen kustan-nuksiin. On myös syntynyt uusia hoitomenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta terveyteen on kiista-ton tutkimuksellinen näyttö. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pelkästään HUS:ssa on kehitetty 10 vuoden aikana noin 700 uutta hoitokäytäntöä tai sovellusta kliinisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksella on ollut kaiken kaikkiaan suuri merkitys lääketieteen kehittymiselle ja myös sen kansainvälisesti tunnustetulle korkealle tasolle Suomessa.
Valiokunta toteaa, että lääketieteellinen ja terveystieteellinen tutkimus on olennainen osa hyvää hoitoa ja sen kehittämistä. Tutkimuksen väheneminen vaikuttaa tutkimuksen määrään, ja pitkällä aikavälillä se heijastuu myös hoidon laatuun. Myös mahdollisuudet hoitokäytäntöjen sekä uusien kustannustehokkaiden hoitomuotojen kehittämiseen heikkenevät.
Valiokunta viittaa edellä momentin 33.03.25 kohdalla esitettyyn ja nostaa myös tässä yhteydessä esille genomikeskukselle, biopankeille ja syöpäkeskukselle myönnetyn rahoituksen (17 milj. eu-roa) merkityksen mm. tutkimukselle, hoidolle ja lääkekehitykselle. Panostukset tukevat myös ter-veysalan kasvustrategiaa, jolla tähdätään kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen ja alan talouskasvun edistämiseen. Tämän lisäksi toiminnan tulokset hyödyttävät myös suomalaisen ter-veydenhoitojärjestelmän asiakkaita.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sosiaalialan tutkimuksella ei ole vastaavaa eril-listä rahoitusmekanismia kuin lääketieteellisellä tutkimuksella, vaan käytännössä sosiaalialan tutkimus pohjautuu suurelta osin opinnäytetöihin, jolloin tutkimus ei ole samalla tavalla pitkäjän-teistä ja kasautuvaa kuin terveydenhuollossa. Tutkitulle tiedolle on kuitenkin erittäin suurta tar-vetta sosiaalipalveluja kehitettäessä ja uudistettaessa sekä uusia palvelurakenteita luotaessa.
Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 33.60.63 kohdalla todettuun ja korostaa myös tässä teydessä, että sosiaalialan tutkimuksen rahoitus on ratkaistava sote- ja maakuntauudistuksen yh-teydessä. Jatkossa olisi perusteltua pohtia osaamiskeskusten kansallista erikoistumista ja yhteis-työtä niiden resurssien tehokkaan käytön ja tutkimuksen laadun varmistamiseksi.
Valiokunta lisää momentille 5 000 000 euroa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituk-seen ja ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä huolehditaan siitä, että sosiaalialan tutkimuksen ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, voimavarat turvataan.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
(2. kappale kuten HE 134/2016 vp)
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Momentin määrärahaksi ehdotetaan 13,6 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa kuluvaa vuotta enem-män. Määrärahan lisäys on myönteistä, mutta jatkossakaan rahoitus ei anna mahdollisuutta nos-taa turvakotipaikkojen määrää Euroopan neuvoston suositusten mukaiselle tasolle. Ns. Istanbu-lin sopimuksen (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväki-vallan ehkäisemisestä ja torjumisesta) mukainen taso edellyttäisi, että Suomessa olisi noin 500 turvakotipaikkaa (1 perhepaikka / 100 000 asukasta), kun niitä on nyt noin 120.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kattavaan turvakotiverkkoon tarvittaisiin vuosittain noin 40 milj. euron rahoitus. Tämän hallituskauden aikana toiminnan rahoitusta on tosin tarkoi-tus nostaa, mutta vielä vuonna 2019 se olisi vain 17,5 milj. euroa.
Turvakotipaikkoja ei siis ole riittävästi, eivätkä ne myöskään jakaudu alueellisesti kattavasti. Saa-dun selvityksen mukaan turvakodeissa oli viime vuonna yhteensä yli 3 000 asiakasta, mutta tilan-puutteen vuoksi lähes 1 200 asiakasta jouduttiin ohjaamaan toiseen turvakotiin. Lisätarvetta on pääkaupunkiseudun lisäksi mm. Lounais-Suomessa sekä Länsi- ja Sisä-Suomessa.
Valiokunta on tyytyväinen, että Istanbulin sopimuksen mukainen ympärivuorokautinen puhelin-palvelu on käynnistymässä vielä kuluvan vuoden aikana, mutta korostaa, että rahoituksen riittä-vyyttä on seurattava ja tarvittaessa osoitettava lisäresursseja. Puhelimen toiminta rahoitetaan val-tion budjetista siten, että THL vastaa puhelimen käynnistämiseen ja koordinointityöhön liittyvis-tä menoista ja palveluntuottaja saa valtionavustusta, joka rahoitetaan rikosuhrirahastosta.
Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että Istanbulin sopimus velvoittaa myös sellaisten tu-kikeskusten perustamiseen, jotka tarjoavat raiskauksen tai muun seksuaalisen väkivallan uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa. Sopimuksen
mu-kaan tukikeskuksia tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla helposti saavutettavia. Tavoitteena on tukikeskus jokaista 200 000 asukasta kohden, mutta toistaiseksi Suomessa on vain yksi tukikes-kus, joka toimii kahdella paikkakunnalla.
Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotiverkosto saatetaan vähitellen Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle ja että Istanbulin sopimuksen edellyttämiä tukitoimia muutoinkin ediste-tään.
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
Momentin määrärahaksi ehdotetaan 2 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa kuluvaa vuotta vähem-män.
Sosiaalialan osaamiskeskukset perustettiin vuonna 2002 turvaamaan alan tietoperustan kehitty-mistä, mutta toiminnan rahoitus on ollut koko toiminnan ajan varsin niukkaa. Ensi vuoden tilan-ne on poikkeuksellisen hankala, kun rahoitus vähetilan-nee vielä kolmantilan-neksella kuluvaan vuoteen verrattuna.
Valiokunta korostaa sosiaalialan osaamiskeskusten osaamista ja merkitystä sote-uudistuksessa, jossa palvelujärjestelmän muutospaineet ovat poikkeuksellisen suuret. Tarvitaan tutkittua tietoa mm. palveluiden vaikuttavuudesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palveluiden kustannustehok-kaasta järjestämisestä. Osaamiskeskukset ovat mukana myös hallituksen kärkihankkeiden val-mistelussa ja toteutuksessa.
Valiokunnan mielestä sosiaalitieteellisellä tutkimuksella tulee olla samanlaiset mahdollisuudet valtion tutkimusrahoitukseen kuin terveyden tutkimuksella nykyisin on. Asia on ratkaistava sote-uudistuksen yhteydessä, kuten myös se, miten osaamiskeskusverkoston toimintamahdollisuudet turvataan.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
(2. kappale kuten HE 134/2016 vp)
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA