operatiivi-seen toimintaan liittyvät epävarmuudet ovat olennaisesti pienentyneet ja edellytykset kannatta-valle kaivostoiminnalle ovat parantuneet. Marraskuussa 2016 valmistuneen selvityksen mukaan Terrafame Oy:n työllisyysvaikutus Kainuuseen on noin 1 500 ja muualle Suomeen noin 2 800 henkilötyövuotta. Valiokunta pitää hyvänä, että kaivostoiminnan omistuspohjan laajentamista koskevat neuvottelut voivat nyt tarvittaessa jatkua vuodenvaihteen yli, jos tämä on tarkoituksen-mukaista valtio-omistajan kannalta edullisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi, kuten valio-kunta mietinnössään (VaVM 11/2016 vp) harkittavaksi esitti. Valiovalio-kunta toistaa mainitun mie-tinnön kantansa, että valtio voi mahdollisesti jäädä yhtiöön omistajaksi. Valiokunta painottaa si-tä, että Terrafame Oy:n ympäristöturvallisuus tulee varmistaa kaikissa vaihtoehdoissa.
Talousarvioesityksessä (luku 28.01) esitetään enintään 107 milj. euron suuruisen valtiontakauk-sen myöntämistä Terrafame Oy:lle jätteen käsittelytoiminnan osalta asetettavien ympäristöva-kuuksien vastavakuudeksi. Valtiontakauksen tavoitteena on mahdollistaa ympäristönsuojelulain mukaisten vakuuksien asettaminen ympäristöluvan mukaisesti. Valiokunta viittaa valtiontakauk-sen osalta edellä luvun 28.01 kohdalla lausuttuun.
siihen, että pk-yritysten osuus viennistä on Suomessa selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Valiokunta painottaa yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä julkista rahoitusta saavien palvelujentarjoajien yhteistyön sujuvuutta ja työnjaon selkeyttä sekä yritysten tarvitse-mien palveluiden saatavuuden helppoutta. Valiokunta näkee mm. Team Finland -verkoston toi-minnassa kehittämismahdollisuuksia. Verkoston toiminta on koettu pirstaleiseksi ja huonosti tun-netuksi. Lisäksi kasvuohjelmien toteutukseen on kohdistunut paljon kritiikkiä ja ohjelmien on-nistumisessa on ilmennyt suuria ohjelmakohtaisia eroja. Ohjelmien kehittämiskohteita ovat mm.
rahoitus- ja ohjausmallin uudistaminen, resurssien käytön tehostaminen ja yhteistyön lisääminen ohjelmien välillä sekä eri palveluntarjoajien kanssa. Valiokunta pitää hyvänä, että Team Finland -verkoston toiminnan edelleen kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi on nyt ryhdytty toimenpiteisiin.
Valiokunta on huolestunut Venäjälle suuntautuvan viennin tilasta. Tällä hetkellä Venäjä on vien-timaana viidennellä sijalla Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen. Esimerkik-si vuonna 2008 Venäjä oli Suomen suurin ja vuoEsimerkik-sina 2009—2014 toisekEsimerkik-si tai kolmannekEsimerkik-si suurin vientimaa. Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo laski vuoden 2016 tammi—elokuussa 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja sen osuus vien-nistä oli enää 5,5 prosenttia. Vuosina 2005—2014 vastaava osuus oli yleensä 9—11 prosentin ta-solla. Myönteistä on, että elokuussa vienti kasvoi kaksi prosenttia koneiden ja laitteiden, öljyja-losteiden sekä paperin ja pahvin viennin johdosta. Edellisen kerran kuukausittainen viennin arvo kasvoi joulukuussa 2013.
Suurimpia syitä Suomen ja Venäjän välisen kaupan pienenemiseen ovat Venäjän taloustilanteen heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja ruplan kurssikehitys. EU:n asettamien pakotteiden ja Venä-jän vastapakotteiden merkitys on arvioitu elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta pieneksi. Saa-dun selvityksen mukaan EU:n asettamien sanktioiden alaisten tavaroiden osuus Venäjälle suun-tautuvasta tavaraviennistä oli ennen kriisiä noin 0,5 prosenttia. Venäjän asettamien vastapakot-teiden alaisten tavaroiden osuus oli noin viisi prosenttia.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus koko ajan arvioi ja kehittää toimiaan, jotta valtio voisi omalta osaltaan luoda parempia edellytyksiä Venäjälle suuntautuvan viennin lisäämiseksi. Vien-nin sujuvuuden parantamiseksi tarvitaan myös entistä tarkempaa tietoa niistä käytännön ongel-mista, joita suomalaisyritykset kokevat Venäjän viennissään. Kyseisiä ongelmia ovat mm. liike-toimintaa häiritsevän viranomaisvalvonnan lisääntyminen, kasvava protektionismi, rahoituksen vaikeudet (mm. pk-yritysten vientikaupan rahoitusvaikeudet ja asiakkaiden rahoitusongelmat) sekä erilaiset vientiä vaikeuttavat maksut ja ennakoimattomat säädösmuutokset.
Valiokunta viittaa viennin edistämisen osalta momentin 32.01.40 kohdalla lausuttuun. Momen-tille 32.01.40 on osoitettu useampia määrärahalisäyksiä mm. viennin edistämiseen.
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Valiokunta on huolissaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdennetun panostuk-sen vähenemisestä, mikä voi omalta osaltaan heikentää Suomen tuottavuuskehitystä, viennin ja-lostusarvon nostamista ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden
toteuttamis-ta. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän uusia inno-vaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskas-vua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituk-sen tavoitetta kääntää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus jälleen nousuun.
Vuonna 2015 tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot olivat 6,1 mrd. euroa. Laskua edellisvuoteen oli 440 milj. euroa. Vuonna 2016 panostus laskee edelleen noin 100 milj. euroa.
Huolestuttavaa on, että tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus on laskenut vuo-desta 2009 alkaen ja että vuonna 2015 yritysten tuotekehityspanostukset vähenivät 360 milj. eu-roa (kahdeksan prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion rahoitus tutkimus- ja kehittä-mistoimintaan laski vuosina 2011—2015 reaalihinnoin 215 milj. euroa (11 prosenttia). Vuoden 2017 talousarvioesityksessä määräksi esitetään 1 820 milj. euroa eli 25 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Saadun selvityksen mukaan julkisen tuen osuus yritysten t&k-menoista sijoittuu OECD-maiden vertailussa vasta sijalle 24.
Kun julkinen rahoitus supistuu, myös yksityisen sektorin panostukset vähenevät. On tutkitusti to-dettu, että Tekesin yhden euron panostus on tuottanut kaksi euroa yritysten tuotekehitys- ja inno-vaatiosijoituksia.
Määrän lisäksi innovaatiotoiminnan rohkeus on heikentynyt. T&k-panostuksista puolet kohdis-tuu olemassa olevien tuotteiden paranteluun, mutta enää reilut 10 prosenttia uusiin, rohkeisiin avauksiin. Tämä osuus on huomattavasti alle OECD-keskiarvon. Saadun arvion mukaan tämä johtuu osittain siitä, että suurten yritysten t&k-tukea on viime vuosina oleellisesti vähennetty. Va-liokunta pitää perusteltuna, että valtion t&k-rahoituksen myöntämisen perusteita harkitaan uudel-leen, jotta julkisella rahoituksella luotaisiin nykyistä parempia edellytyksiä elinkeinorakenteen uudistumiselle ja uusille kasvun kärjille. Kehittämistarpeita valiokunta näkee myös siinä osaami-sessa, mikä liittyy uusien tuotteiden markkinointiin ja saamiseen kansainvälisille markkinoille.
Valtion rahoituksen perustaksi tarvitaan uutta tutkimustietoa julkisen panostuksen pienenemisen ja kohdentamisen muutosten (esim. Tekesin avustusvaltuuksien leikkaukset) vaikutuksista.
Valiokunta pitää tärkeänä, että erilaisten yritystukien myöntämisessä kiinnitetään nykyistä enem-män huomiota innovaatiotoiminnan tukemiseen. Valiokunta on huolestunut siitä, että saadun sel-vityksen mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan niin, että innovatiivisten yritysten suhteel-linen asema jopa vaikeutuu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritystukijärjestelmästä on vähitellen kehittynyt laaja ja hajanainen kokonaisuus, ja siihen, että yritystukien vaikuttavuu-desta on viime vuosina esitetty useita kriittisiä arvioita. Ongelmallista on, että tukitoimia on usein käynnistetty ilman tarkkaa analyysiä siitä, milloin ja millä edellytyksillä tukitoimista voidaan luopua. Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen tarkoituksena on paneutua yritystukijärjestel-män toimivuuteen sekä lisätä tukien vaikuttavuutta.
51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)
Momentille esitetään 110 000 euron määrärahaa, joka on tarkoitettu avustukseksi naisille suun-natun innovaatiopalkinnon maksamiseen. Palkinto on vuosina 2017—2019 myönnettävä 110 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto, joka on perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi. Palkinto on tarkoitus myöntää naiselle tai naisista koostuvalle
ryh-mittymälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalla. Määräraha perustuu eduskunnan juhlaistunnossa 1.6.2016 käytyyn keskusteluun ja sen pohjalta tehtyyn toi-menpidealoitteeseen naisille suunnatusta innovaatiopalkinnosta (TPA 30/2016 vp).
Valiokunta pitää naisille suunnattua 110 000 euron innovaatiopalkintoa perusteltuna. Tarkoituk-sena on, että eduskunnan kansliatoimikunnan asettama palkintoraati päättää palkinnon saajasta, ja palkinnon luovuttaa eduskunnan puhemies äänioikeuden vuosipäivänä, 1 päivänä kesäkuuta.
Valiokunta pitää perusteltuna, että palkinnon myöntämisprosessin suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä hyödynnetään Tekniikan Akatemia TAF:n asiantuntemusta, ja lisää siksi momen-tille 8 000 euroa palkintoprosessin käytännön järjestelyjä varten. Valiokunta pitää tärkeänä, että palkinto on tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta annettava tunnustuspalkinto, jolloin palkin-to ei ole tuloverolain 82 §:n nojalla palkinnon saajalle veronalaista tuloa.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 118 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen sekä palkintoprosessin käytännön järjestelyistä aiheutuviin kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.