Opettajat näkivät terveystiedon ja liikunnan integraation yleistymisen vaativan koulun toimintakulttuurin muutosta integraatiomyönteisemmäksi. Uusien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 26) mukaan koulun toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muokkautunut toimintatapa, jota voidaan kehittää ja muuttaa.
Koulukulttuurin kokonaisuus rakentuu koulutyötä ohjaavista normeista ja tavoitteista, johtamisesta ja työn organisoinnista, kouluyhteisön osaamisesta ja kehittämisestä, pedagogiikasta ja ammatillisuudesta sekä vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, käytännöistä ja oppimisympäristöistä. Koulun toimintakulttuuria muokkaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät (Opetushallitus 2014, 26).
Uuden opetussuunnitelman (Opetushallitus 2014) tehdessä tuloaan kouluihin opettajat puhuivat paljon opetussuunnitelmien merkityksestä integraation yleistymisessä.
Terveystiedon ja liikunnan, kuten muidenkin koulun oppiaineiden taustalla vaikuttaa opetussuunnitelma, joka on yksi keskeisimmistä koulutyötä ohjaavista asiakirjoista.
Opetussuunnitelman tehtävänä on varmistaa, että opetus on järjestelmällisesti ja perusteellisesti suunniteltua, jolloin sen voidaan ajatella olevan riittävän tavoitteellista tiedostettua toimintaa (Kari 1994). Aktiivisesti käytettynä ja kehitettynä opetussuunnitelma on kaikkien edunvalvoja. Se toimii opettajan työn ohjenuorana ja taustatukena, oppilaalle takeena yhteneväisestä koulutuksesta muiden kanssa ja yhteiskunnalle mahdollisuutena saada haluamallaan tavalla koulutettuja kansalaisia. Opetussuunnitelma kuvastaa vallalla olevia käsityksiä oppiaineesta, oppimisesta, opettamisesta ja koulun tehtävästä (Kari 1994; Maijala 2009).
76
Opettajien ja koulujen olisi pysähdyttävä pohtimaan integraatiota syvällisemmin ja kirjattava integraatio opetussuunnitelmiin siihen liittyvine arvoineen, tavoitteineen ja toteutusohjeineen. Atjosen (1990) mukaan eheyttämispyrkimykset on kirjattava opetussuunnitelmaan, jos niitä oikeasti halutaan toteuttaa. Myös eheyttävien aihekokonaisuuksien toteutumisen seuranta-arvioinnissa osa opettajista oli sitä mieltä, että aihekokonaisuudet tulisi konkretisoida selkeämmin osaksi eri oppiaineiden opetusta.
Teemojen ajateltiin tulevan varmemmin käsitellyksi silloin, kun ne on kirjattu opetussuunnitelmiin. (Niemi 2012.) Venville ym. (1998) totesivat, että koulun on ensin omaksuttava integraatio osaksi omaa filosofiaansa.
Mun mielestä se vaatii sinne pohjille semmosen ison arvokeskustelun, että mikä koulussa ja opettamisessa ylipäätään on olennaista. Et siitä pitäis niinku löytää niitä pohjia ja sitten sen jälkeen miettiä koulussa niitä tapoja, että miten sitä vois sitten tuoda. (H6)
Koska opettajat ovat mukana luomassa koulun omaa opetussuunnitelmaa yhdessä rehtorin ja muun koulun henkilökunnan kanssa, he joutuisivat koulukohtaisia opetussuunnitelmia tehdessään miettimään integraatiota aiempaa enemmän. Yhtenä keinona nähtiin integraatiosta yhteisesti sopiminen samoja aineita opettavien opettajien kanssa sekä opetussuunnitelmaa täydentävien integraatiomenetelmä- ja tehtävälistojen tekeminen. Alfreyn ym. (2012) mukaan Englannissa opetussuunnitelma määrittelee terveyskasvatuksen sisällöt, jotka tulee opettaa liikunnanopetuksen yhteydessä. Opetussuunnitelmassa ei kuitenkaan ohjeisteta tarkemmin, miten niitä tulee tai voisi opettaa. Tällaisen joustavuuden seurauksena suurin osa liikunnanopettajista ottaa terveysasioita esille vain silloin tällöin lähinnä kuntoon ja kunnon kehittämiseen liittyvillä liikuntatunneilla (Alfrey ym. 2012).
Erään valtakunnallisen opetussuunnitelman rakentumista lähempää seuranneen opettajan mukaan ainerajat ovat kuitenkin tylyn tiukkoja (H1) ja keskusteluissa on väärä äänensävy mietittäessä oppiaineiden välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmien tekijät haluavat ajaa edustamiensa oppiaineiden etuja ja yksilöllisyyttä, jolloin integroiminen voidaan nähdä toisten reviirille tunkeutumisena. Drake ja Burns (2004, 18) ovat todenneet, ettei integraatio näy oppiaineiden opetussuunnitelmissa, koska yleensä omaan erityisalaansa syventyneet oppiaineiden asiantuntijat kirjoittavat oppiaineiden opetussuunnitelmat. Toisaalta yksi opettajista ajatteli uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman olevan nimenomaan opetusta
77
eheyttävä, ja uskoi sen lisäävän oppiaineiden välistä integraatiota. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014, 31) eheyttäminen onkin mainittu selkeästi ja velvoitettu koulut toteuttamaan integroivaa opetusta. Eheyttäminen nähdään tärkeänä osana perusopetuksen yhtenäisyyttä, mutta koulut saavat itse valita eheyttämisen tavat ja keston oppilaidensa tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. Opetuksen järjestäjän on kuitenkin huolehdittava siitä, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy ainakin yksi eheytetty monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuoden aikana (Opetushallitus 2014, 31).
Opetussuunnitelmassa voisi jollakin tavalla tuoda sen esille, että näitä asioita tulee käsitellä kummassakin. Ja antaa vinkkejä sen opetussuunnitelman tasolla jo, ja ajaa sitä sisään sillä tavalla opettajienkin ajatusmaailmaan. Sillon kun sen asian ajattelee, ja varsinkin kun se on kirjattu opetussuunnitelmaan, niin sillon sitä tulee ehkä enemmän tehtyä ja mietittyä, että milloin mä teen sitä ja millä tavalla. (H8)
Vaikka opettajat toteuttavat integraatiota käytännön työssään, määrittää koulun johto ne olosuhteet, joissa opettajat työskentelevät. Hallinnollisen tuen on todettu olevan merkittävä tekijä opettajien motivoimisessa integraatio-tyyppiseen työskentelyyn (Venville ym. 1998).
Tuen puutteen on myös havaittu estävän integraation toteuttamista (Stevenson & Carr 1993), joten rehtori integraation mahdollistajana on tärkeässä asemassa. Rehtori voi toimia integraation puolestapuhujana muulle koulun henkilökunnalle, johtokunnalle ja vanhemmille.
Rehtorilta voi saada apua myös aikataulutuksen uudelleenjärjestelyihin, yhteisen suunnitteluajan löytämiseen sekä materiaalien ja välineiden hankintaan. (Cone ym. 2009, 26.) Keskeistä on rehtorin oma asenne ja integraatiota tukeva johtamiskulttuuri. (H4). Rehtori voi henkisen tuen lisäksi myöntää opettajille myös rahallista tukea esimerkiksi kouluttautumiseen.
Rehtori voi helpottaa terveystiedon ja liikunnan integraatiota suunnittelemalla lukujärjestykset integraatiota tukeviksi. Rehtorilla on periaatteessa myös mahdollisuus laittaa oppilaat samoihin opetusryhmiin terveystiedossa ja liikunnassa. Terveystiedon ja liikunnan tunnit voitaisiin myös sijoittaa lukujärjestyksiin niin, että ne kulkevat peräkkäin tai rinnakkain viikosta ja kuukaudesta toiseen.
Oliskin niitä tunteja sijoteltu vaikka niin, että liikuntatunnin jälkeen pääsis sen saman ryhmän kanssa sitten vielä vaikka luokkaan jatkamaan tai sitten toisin päin. (H6)
78
Parhaimmillaan jos ne olis yhtä aikaa, vaikka terkkaa se kerran viikossa, niin se olis ihan huikee, et siellä terkassa voitas käsitellä niitä tilanteita mitä herää vaikka siellä liikuntatuntien ryhmissä. (H5)
Rehtori pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan myös oppimisympäristöjen rakentamiseen ja muokkaamiseen. Integraatiota tukeva oppimisympäristö olisi opettajien mielestä sellainen, jonka tilat ovat monikäyttöisiä, virikkeellisiä ja liikkumiseen kannustavia.
Pitäs aidosti muokata niitä luokkaympäristöjäkin, niin sitten se vois vapauttaa helpommin sitä integrointia. (H6)
Opettajat toivoivat terveystiedon opetustilojen sisältävän esimerkiksi säädettäviä pöytiä, seisomatyöpisteitä, jumppapalloja, säkkituoleja sekä vastakkaisilla seinillä oleville valkokankaille heijastavaa videotykkiä. Liikuntatilojen puolestaan toivottiin soveltuvan myös teoriapainotteisempaan opetukseen, jolloin tiloissa olisi hyvät av-välineet helposti saatavilla.
Haastattelemieni opettajien näkemys on ristiriitainen verrattuna McKenzien (2007) ajatukseen, jonka mukaan liikuntaan liittyvää teoriapuolta ei tulisi opettaa oppilaille liikuntaympäristöissä. Opetus olisi tehokkaampaa luokkahuone-tyyppisessä opetuksessa verrattuna avariin liikuntasaleihin ja avoimiin liikuntaympäristöihin, joissa oppilaan huomio voi olla kiinnittynyt muualle (McKenzie 2007). Koulun tilat kalusteineen, varusteineen ja välineineen voivat joko edesauttaa tai vaikeuttaa integraation toteuttamista.
79 7 YHTEENVETO