tekijödstä
O 0000O000000 OOOOOOOO 000000 00elO 01100101000000OOO
Luvuissa 7 10 on arvioitu happamoittavan ja rehevöittävän kuormituksen, vedenkorkeuden säännöstelyn, kalakantojen hoidon ja säätelyn merkitystä man järven tilaan ja käyttöön. Tässä luvussa arvioidaan ja vertaillaan näidenns. ohjaus muuttujien vaikuttavuutta. Toisin sanoen arvioidaan kuinka suuri vaikutus ve sistön tilaan on esimerkiksi ravinnekuormituksessa ja vedenkorkeuden säännös telyssä tapahtuviila muutoksilla. Lisäksi arvioidaan ohjausmuuttujien toteutta miskelpoisuutta eli sitä, kuinka vaikeaa tai helppoa ohjausmuuttujiin on vaikut taa sekä teknisestä että yhteiskunnallisesta näkökulmasta (taulukko 24).
Taulukko 24, Inarijärven tilaan vaikuttavat ohjausmuuttujat, niiden nykyinenmerkitys ja niihin vaikuttamisen mahdollisuudet. Arviokoskee1990-luvunalkupuolta.Muuttujan nykyinen merkitys (vaikutuksen voimakkuus) on arvioitu asteikollahyvinpieni, pieni, melko pieni, melko suuri, suuri taihyvinsuuri.
Vastaavasti vaikuttamisen mahdollisuuksia (tekninen ja yhteiskunnallinen toteutettavuus) on arvioitu asteikolla erittäin helppo, helppo, melko helppo, melko vaikea, vaikea, erittäin vaikea.
Ohjausmuuttuja Vaikutuksen Vaikutuksen Tekninen Yhteiskunnallinen kohde voimakkuus toteutettavuus toteutettavuus Rehevöittävä pistekuormitus Veden laatu, pieni melko helppo melko vaikea
vesieliöt
Rehevöittävä hajakuormitus ja Veden laatu, melko pieni erittäin vaikea erittäin vaikea ravinnelaskeuma vesieliöt
Kappamoittava kuormitus Veden laatu, melko pieni melko helppo erittäin vaikea vesieliöt
Säännöstely) Rantavyöhykkeen melko suuri melko helppo helppo-vaikea (nykyinen vedenkorkeuden vaihtelu) eliöt, kalasto
Velvoiteistutukset Kalasto, hyvin suuri melko vaikea vaikea muut vesieliöt
Kalastus Kalasto melko suuri melko vaikea vaikea
Vyöryvien rantojen suojaus Rantavyöhyk- pieni melko helppo melko helppo keen eliöt, maisema
Säännöstelyn vaikutukset ovat seurausta vedenpinnan nostosta (noin 60 cm) ja vedenpinnan vaihtelun rytmistä.
Taulukossa on arvioitu vain vedenpinnan vaihtelun rytmin muuttamisen vaikutuksia, koska vedenpinnan laskeminen säännöstelyä edeltäneelle tasolle ei ole järkevää, sillä vesiluonto ja vesistön käyttö ovat jo sopeutuneet nykyiseen avovesi kauden keskimääräiseen vedenkorkeuteen.
Teknisellä toteutettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka helppoa tai vaikeaa toimen pide on teknisesti toteuttaa ottaen huomioon voimassa olevat vesioikeudelliset luvat ja lainsäädäntö. Yhteiskunnallisella toteutettavuudella tarkoitetaan puoles
Suomen ympänstö58
0
taan sitä, sitä kuinka helppoa tai vaikeaa ohjausmuuttujaan vaikuttaminen on ottaen huomioon aiheeseen liittyvien tavoitteiden ristiriitaisuus, toimenpiteistä aiheutuvat kiistannukset ja valtioiden välillä olevat sopimukset.
1 1 1 Kuormitus
Tutkimuksen tulosten perusteella Inatijärven veden laatu on pääosin eflnomai nen ja täyttää fiukatldn laatukriteenft. Veden laadun perusteella Inarijärvi ei ole rehevöitymässä, vaan tulokset viittaavat pikemminkin järven karuuntumiseen, Kuitenkin sedimentin pifieväanalyysit osoittivat, että järvessä on alkanut lievä rehevöitymiskebitys 1980-luvun lopulla. Tähän voi viitata myös kasviplanktonis sa havaittu yksittäisten leväryhmien ajoittainen runsastuminen. Kuitenkin sekä kasviplanktonin että veden laadun perusteella Inarijärveä voidaan pitää edel leen karuna järvenä.
Pääosa, yli 90 ¾, inafijärveen tulevista ravinteista on peräisin jokien muka na tulevasta huuhtoumasta ja laskeumasta. Pistemäisen ravinnekuormituksen osuudeksi jää alle 5 ¾ eikä sifiä ole merkittäviä vaikutuksia Inafijärven veden laatuun, Teknisesti pistemäisen kuornuiluksen vähentäminen on jätevedenpuh distamoiden osalta melko helppoa, mutta kalankasvatuslaitosten osalta vaikeam paa. Yhteiskunnaifiselta näkökannalta katsoen Inarijärveen kohdistuvan rehevöit tävän pistemäisen kuormituksen vähentämistä voidaan pitää melko vaikeana sen vähäisen merkityksen vuoksi. Toisaalta kansainväliset sopimukset ja vesiensuoje lun tavoiteohjelma vuoteen 2005 edellyttävät kuormituksen vähentämistä myös puhtailla, vähän kuormitetuilla alueifia.
Hajakuormituksen ja laskeuman merkitys Inarijärven ifian kannalta on melko pieni, vaikka laskeuman sisältämistä ravinteista noin puolet on suoraan perus tuottajffle käyttökelpoisessa muodossa. Teknisesti hajakuormituksen ja ilman kaut ta kulkeutuvien ravinteiden vähentäminen on erittäin vaikeaa, sillä ne ovat pe räisin monesta eri lähteestä eikä niiden vähentämiseen ole kaikilta osin olemassa teknisesti käyttökelpoisia keinoja Vaikka hajakuormituksen ja laskeuman sisältä mien ravinteiden vähentäminen olisikin teknisesti mahdollista, niin se on hyvin kaifista ja siten yhteiskunnaffisesti erittäin vaikea toteuttaa.
Luonnonhuuhtouma muodostaa valtaosan Inatijärveen tulevasta ravinne kuormituksesta, ja sen suuruuteen vaikuttaminen ei käytännössä ole mahdollis ta. Kaiken kaikkiaan ravinnekuormitusta voidaankin pitää Inarijärvellä varsin heikkona ohjausmuuttujana eikä perusteita Inarijärven ravinnekuormituksen alentamiseksi juuri ole, vaikka se teknisesti olisikin mahdollista. Kalantuotannon kannalta lnafljärveä voidaan pitää jopa liian ravinneköyhänä vesistönä ja lieväl lä rehevöitymisellä olisi Inarijärven kalantuotantoa lisäävä vaikutus. Ravinteiden keinotekoista lisäämistä nykyisestä tasosta ei voida kuitenkaan pitää eetfisesti hy väksyttävänä ratkaisuna.
1970-luvun puolivälistä alkaen Inarijärvellä havaittu happamoitumiskehitys näyttää vedenlaatuaineiston perusteella pysähtyneen 1980-luvun puolivälissä, ja viime vuosina on ollut havaittavissa lievää puskurikyvyn palautumista. Vaikka lnaiijärven happamoitumiskehitys näyttäisi pysähtyneen, niin happamoittavan kuormituksen vähentämistarvetta tulee sen vaikutusten laajakantoisuuden vuoksi tarkastella laajemmasta näkökulmasta kuin ravinnekuormitusta. Happamoilla van kuormituksen alentamiselle edelleen nykyisestä tasosta onkin painavampia perusteluja, sillä Inarijärven valuma-alue on suhteellisen happamoitumisherkkää ja osassa valurna-aluetta happamoittavan laskeuman kriittinen kuormitus ylittyy edelleen. Teknisesti happarnoillavan kuormituksen vähentäminen on melko help poa. Lappiin tuleva happamoillava kuormitus on kuitenkin suureksi osaksi pe räisin Venäjältä, missä sen vähentäminen on osoittautunut taloudelliset ja poliit tiset näkökohdat huomioon ottaen hyvin vaikeaksi.
Ø
Suomen ympäosto 581 Ii Säännöstely
Inarijärven säännöstelyllä on vaikutusta erityisesti rantavyöhykkeeseen ja sen eliöihin (taulukko 25). Muutokset rantavyöhykkeessä heijastuvat kalakantoihin, Säännöstelyn vaikutuksia arvioitaessa voidaan erottaa säännöstelyn alussa teh dyn vedenpinnan noston vaikutukset ja nykyisen vedenpinnan vaihtelun vaiku tukset. Vedenpinnan noston seurauksena rantavyöhykkeen prosessit Idihtyivät ja aikaisempi rantakasviilisuus hävisi. Osa rantavyöhykkeestä on vedenpinnan nos ton vuoksi edelleen vailla kasvillisuutta.
Taulukko 25. Inarijärven säännöstelyn yleiset vaikutukset järveneri ellöyhteisöihin, käyttömuotoihin ja Paatsjokeen.
Rantavyöhyke
Eroosio Lisääntynyt avovesikauden vedenkorkeuden noston myötä
Pohjalehtiset Pohjan jäätymisen haitalinen vaikutus vähentynyt, mutta eroosio on lisääntynyt Saraikko ja ilmaversoiset Esiintymisalue kaventunut, tulvan siirtyminen heikentää kasvuolosuhteita,
eroosio lisääntynyt
Rantalinnusto Jäänlähdön jälkeinen nouseva vedenkorkeus hävittää osan pesistä Kalasto ja kabstus
Pohjaeläimistö Lajisto muuttunut ja biomassa alentunut, erityisesti isokokoisten pohjaeläinten määrä on vähentynyt
Rantaeläinplankton Ylimmän rantavyöhykkeen kasvillisuusmuutokset ovat alentaneet eläinplanktonin maaraa
Mädin säilyminen Vaikutukset vähäiset
Vrkistyskäyttö ja kabstus Vaikeutunut vedenkorkeuden noston myötä, korkeat kesäiset vedenkorkeudet haittaavat rantautumista
Tuvavahingot Ei vaikutuksia
Paatsjoen ek&ogia Säännöstely on vähentänyt tulvia
Nykyisen vedenpinnan vaihtelun vaikutuksia rantavyöhykkeeseen voidaan pitää melko suurina. Voimakkaimmat vaikutukset rantavyöhykkeeseen ovat seu rausta vedenkorkeuden vaihtelussa avovesikaudella tapahtuvista muutoksista.
Nykyinen vedenpinnan vaihteluväli, eli vuoden ylimmän ja alimman vedenkor keuden erotus, ei juurikaan poikkea luonnonmukaisesta ja sen vaikutukset ovat rantavyöhykkeessä siten varsin vähäiset.
Säännöstelyn alussa tapahtunut vedenpinnan nosto vaikuttaa edelleen ranta-vyöhykkeen tilaan eikä sen vaikutuksia voida kokonaan poistaa muuttamalla vedenkorkeuden vaihtelua. Alentamalla ylimpiä vedenkorkeuksia ja muuttamalla säännöstelykäytäntöä luonnonmukaisempaan suuntaan siten, että vedenpinta laskisi kesän aikana nykyistä enemmän, voidaan rantojen kulumista vähentää ja toisaalta kasvillisuudelle soveliaiden alueiden pinta-aloja laajentaa.
Vedenkorkeuden vaihtelun muuttaminen nykyisestä on tekniseti melko helppoa nykyisten lupaehtojen puitteissa. Vedenkorkeuksille voidaan esimerkiksi asettaa tavoitekorkeuksia. Niiden noudattaminen erilaisissa vesiolosuhteissa voi olla kuitenkin hyvin vaikeaa. Yhteiskunnalliselta kannalta arvioitaessa on otetta va huomioon Suomen, Norjan ja Venäjän välinen valtiosopimus, jossa voimata lous asettaa tiettyjä reunaehtoj a säännöstelyn toteuttamiselle, Yhteiskunnallises II arvioituna merkittävien muutosten aikaansaaminen nykyiseen säännöstelykäy täntöön onvaikeaa. Vähäiset muutokset säännöstelykäytännössä, jotka eivät hei kennä vesivoimatuotannon edellytyksiä ovat suhteellisen helposti toteutettavissa.
Suomen ympansto 58
Q
113 Vefroiteistutukset
Inarijärven säännöstelystä aiheutuvien kalataloudeifisten haittojen kompensoimi seksi istutetaan vuosittain suuri määrätaimenta, nieriääja silkaa, Istutuksila on ollutmerkittäviä vaikutuksia kalakantoihin.
Suuret petokalaistutukset ovat lisänneet petokalojen sisäistä ja niidenvälis tä ravintokilpailua ja ravintokaloihin, esimerkiksi muikkuun, kohdistuvaa predaa tiopainetta. 1990-luvun alkupuolella, muikkukannan romahdettua, Inarijärven taimenten kunto on heikentynyt ja suurin osa taimenista on ollut lokkilapama don loisimia, Tämä onheikentänyt taimenten käyttökelpoisuutta ihmisravinnok si. Petokalaistutusten tuotto on 1990-luvun alkupuolella ollut huono.
Myös silan istutustiheys on ollut liian suuri ja siikaistutusten tuloksellisuus on ollut varsin huono. Liian suuret istutusmäärät ovat lisänneet silkojen ravintokil pailua ja siten alentaneet sekä istutettujen että luonnonvaraisesii lisääntyrieiden siikojen kasvua. Istubiksifia voi olla vaikutusta myös siikojen luonnonvaraiseen lisääntymiseen ja mahdoifisesti myös vuosiluokan suuruuteen. Toisaalta istutuk sifia voidaan tasata vuosiluokkavaihteluita, jotka ilmanniitä olisivat jyrkempiä.
Velvoiteistutusten muuttaminen on teknisesti melko vaikeaa. Pieniä muu toksia ja parannuksia velvoitehoidossa voidaan tehdä varsin helposti. Erityisesti ifianteessa, jossa petokalojen ravintotilanne on huono ja siian pyynfi on vähene mässä, tarvitaan kuitenkin huomattavia muutoksia nykyiseen velvoitehoitoon.
Näin suuret muutokset eivät ole mahdollisia ilman velvoitteen muuttamista vesi oikeuskäsiftelyssä, mikä voi viedä useita vuosia. Myös kalanviljelyn kyky reagoi da nopeislin muutoksiin on rajallinen. Esimerkiksi kookkaampien istukkaiden osalta viljelyltä edellytetään useampivuofista varautumista istutuksin, Pikkupoi kasten osalta viljelyn mahdoffisuus reagoida muutoksiin on nopeampaa.
Yhteiskunnaifiselta kannalta arvioituna velvoiteistutusten muuttaminen on vaikeaa, koska kalanviljelyllä on myös aluetaloudeifista merkitystä ja koska kalas tajien, viranomaisten, tutkijoiden ja kalanviljelijöiden käsitykset istutusten vai kutuksista ja tarpeeffisuudesta poikkeavat toisistaan.