Tavoite:
Inarijärven kalakantojen käyttö ja hoito on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.
Toimenpidesuositukset:
Kalaistuifiksia Inarijärveen on vähennettävä ja muut kuin säännöstely velvoitteena tehtävät istutukset Inarijärveen tulee lopettaa toistaiseksi.
Tähän tulee kaikkien vastuutahojen (RKTL, Metsähaffitus, maa- ja metsätalousministeriö ja Inarin kunta) sitoutua.
Ø
. . . , . . . . Suomen ympäristö58- Istutuksissa on siirryttävä nykyistä joustavampaan, järven ravinto-olot ja kalastus paremmin huomioonottavaan velvoitehoitoon (ns. sopeutuvaan velvoitehoitoon).
- Kalastuksen jäijestelyä tulee kehittää. Alueella on muusta maasta poiketen edelleen voimassa ns. vanha kalastuslaki vuodelta 1951.
- Kalastuksen säätelyllä (kutualue- ja kutuaikarauhoitukset) pitää turvata arvokkaiden kalakantojen luontainen lisääntyminen.
- Siian kalastus tulee pitää sellaisella tasolla, että vältytään siikakantojen tihenemiseltä ja silkojen kasvun ja kunnon heikkenemiseltä. Siikasaahiden jalostusta ja markkinointia tulee kehittää edelleen.
- Inarijärven ja sen säännösteltyjen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteiden yhdistämisen vaikutuksista tulee tehdä selvitys, jossa tarkastellaan man-järven ja sivuvesistöjen istutuslajeja ja -määriä,
- Lisätään yhteistoimintaa velvoitehoidosta vastaavien, kalastusoikeuden haltijoiden, kalastajien ja kalatalousviranomaisten välillä. Tavoitteena on hoitotoimenpiteiden ohjaaminen eri ryhmien tavoitteet huomioon ottavalla tavalla.
- Inanijärven ja sen sivuvesistöjen kalantutkimukselle tulee laatia suunta viivat ja kalataloudelliselle velvoitetarkkailulle uusi sopeutuvan
velvoitehoidon tarpeet huomioonottava kehittämissuunnitelma.
- Inanijärven käytön ja hoidon kalataloudellisia vaikutuksia Paatsjokeen tulee selvittää (esim. muikun vaikutukset Paatsjoen kalakantoihin ja säännöstelyn vaikutukset taimenkantoihin). Tutkimusyhteistyötä tulee lisätä eri maiden tutkijoiden väliliä.
Vastuutahot:
Maa- ja metsätalousministeriö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Lapin maaseutuelinkeinopiiri, Metsähallitus, kalastuskunnat, Inarin kunta, Inarin kalata lousneuvottelukunta, Fylkesmannen i Finnmark
Perustelut:
Inanijärvi ja sen sivuvedet ovat lähes ainoita alueita valtakunnassa, missä on ole massa alkuperäisiä vaelluskalakantoja ja joiden koko elinkierto voi edelleen ta pahtua esteettä luonnossa. Siksi kantojen pitäminen puhtaina, elinvoimaisina ja luonnontilaisina on tärkeää istutuksia toteutettaessa. Lisäksi kutualue- ja kutuai kasäännöksillä pitää turvata kantojen luontainen lisääntyminen.
Kalakantojen hoidossa lähtökohtana tulee olla järven kalaston, sen ravin toeliöstön ja harjoitetun kalastuksen kulloinenkin tila. Niihin suhteutettuna Ina rijärven taimenen, nieriän ja silan istutusmäärät ovat olleet liian korkeat. Esimer kiksi liian suuret taimenistutukset ovat lisänneet ravintokilpailua ja heikentäneet taimenten kasvua ja kuntoa. Tämän seurauksena erityisesti taimenissa on ollut 1990-luvun alkupuolella paljon loisia. Nykyisten kokonaisistutusmäänien vähentä minen onkin välttämätöntä, jotta istutusten kielteiset vaikutukset kalayhteisössä vähenisivät ja istutusten tuloksellisuus paranisi.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 27.11.1975 mukaan säännöste lyvelvoitteena istutettavia kalalajeja, niiden kokoa ja ikää voidaan muuttaa, mi käli tarkkailun tulokset osoittavat sen tarkoituksenmukaiseksi. Toimenpiteiden rahallisen arvon tulee kuitenkin em. päätöksen mukaan säilyä muuttumattoma na. Tämä on vaikeuttanut velvoitteiden järkevää hoitoa tilanteessa, jossa petoka lojen ravintotilanne on heikkoja siikaistutuksia tulisi vähentää. Tilanteen paranta
Suomen ympansÖ 58
Ø
miseksi velvoite tulisi muuttaa maksuvelvoitteeksi ja sitä tulisi voida käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin kalaistutuksiin, esimerkiksi kalastusedeilytysten parantamiseen ja kalaston tilaa koskeviin tutkimuksiin.
Suurin osa Inarijärven kalaistutuksista tehdään säännöstelyyn liittyvän velvoitteen perusteella. Lisäksi on tehty muita istutuksia, joista ovat vastanneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, maa- ja metsätalousministeriö, Inarin kun ta ja Metsähaffitus. Koska istutusmääriä on alennettava mahdoffisimman pian ja velvoiteistutusten vähentäminen on erittäin vaikeaa lyhyessä ajassa, tulisi ensivai heessa luopua muista istutuksista.
Nykyisten velvoiteistutusten kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää ja tulok sellisuutta parantaa siirtymällä aikaisempaa joustavampaan ja luonnonmukaisem paan istutuskäytäntöön. Inarijärvelle laadittu sopeutuvan velvoitehoidon suunnitel ma on yksi keino ravinto-oloihin nähden liian suurten istutustenhaittojenvähentä miseksi ja tulokseffisuuden parantamiseksi. Sopeutuvassa velvoitehoidossa istutus päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon mm. kalaston ja kalastuksen tila.
Sopeutuvan velvoitehoidon suunnitelmassa esitetty Inarin ja sen sivuvesistö jen säännöstelyn velvoitteiden yhdistäminen vähentäisi velvoiteistutuksista ai heutuvia ongelmia, koska sivuvesistöjen tuotantopotenliaali voidaan sifioin käyttää hyväksi. Yhdistäminen edellyttää käytännössä vesioikeuskäsittelyä. Ennen vesioi keuskäsittelyä yhdistämisen vaikutuksista tulee tehdä selvitys, jossa esitetään myös suositukset istutuslajeista ja -määristä.
Inarijärven kalastus on viime vuosina vähentynyt. Siian kalastuksen tulisi kuitenkin olla riittävän tehokasta, jotta vältyttäisiin siikantojen fihentymiseltä ja silkojen kasvun ja kunnon heikkenemiseltä nykyisillä istutusmäärifiä.
Sopeutuva velvoitehoito asettaa vaatimuksia kalanviljelylle, velvoitetarkkai lulle ja tutkimukselle. Viljelyn tulee voida reagoida nopeasti muuttuviln istutus suunnitelmiin. Tarkkailun on tuotettava kalakantojen ja kalastuksen tilasta ajan-tasaista tietoa, Inarijärven ja sen sivuvesistöjen säännöstelyn velvoitetarkkailulle tulee laatia uusi sopeutuvan velvoitehoidon tarpeet huomioonottava kehittämis suunnitelma ja kalantutldmukselle suuntaviivat, jossa otetaan huomioon erityi sesti kalataloudeliisen ohjauksen fietotarpeet. Esimerkiksi taimenten loisfilanteen seurantaan tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, koska lokkilapamadolla on keskeinen merkitys kalojen käyttöarvon kannalta, Tutkimuksen tulisi aikai sempaa selkeämmin arvioida ja tuoda esille erilaisiin istutusvaihtoehtoihin liitty viä riskejä.
Inarijärven kalastolle, kalastukselle ja ishituksille tulisi asettaa aikaisempaa selkeämmät tavoitteet. Tämä on tärkeää, jotta voidaan valita oikeat toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi ja toisaalta tehtyjen toimenpiteiden tulokseffisuutta voidaan arvioida tavoitteista käsin.
Inarijärven käytän ja hoidon vaikutuksia Paatsjoen kalakantoihin on tutkit tu varsin vähän. Säännöstelyn juoksutusten rybnittämisellä on vaikutusta mm.
Paatsjoen taimenkantaan. Inarijärvestä Paatsjokeen levinnyt muildcu on osoittau tunut ongelmaifiseksi paikaffisffle kalakannoille ja paikaifiselle kalastukselle.
12J Tiedotus
Tavoite:
Tiedonkulku on esteetöntä ja tehokastaeri infressitahojen välillä siten, että eri tahojen vaikuttamismahdollisuudetInarijärven käyttöä jahoitoa
koskevissa kysymyksissä paranevat.
Ø
Suomenym:panSto58Toimenpidesuositukset:
- Toimitetaan Inarijärvestä ja tämän tutkimuksen tuloksista ja suosituksista yleistajuinen julkaisu, joka jaetaan maksutta joka talouteen Inarin kunnassa ja jokaiselle Inarijärven kalastuskortin ostajalle.
- Tiedotetaan Inarijärven kalataloudeifisen velvoitteen hoidosta,tarkkailusta ja niiden tuloksista sekä järven vesiifianteesta ja säännästelystä Inarijärven ja Päatsjoen alueen astikkaille.
- Järjestetään seminaarityyppisiä ifiaisuuksia, joissa asiantuntijat ja päättäjät keskustelevat ajankohtaisista Inarijärvi-Paatsjoki -aiheista.
- Perustetaan Inarijärvi - Paatsjoki -kotisivut internetiln ja järjestetään tutkimukseen perustuvan tiedon helppo tavoitettavuus esimerkiksi Saamen museoon (Inarin kunnassa).
- Päivitetään Inarijärveä ja Paatsjokea koskevien raporifien ja julkaisujen jakelulistat.
Vastuutahot:
Lapin ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökes kus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähaifituksen Ylä-Lapin luonnon hoitoalue, Inarin kunta, Suomen, Norjan ja Venäjän säännöstelyn valtuutetut ja muut säännöstelyn toimeenpanoon vaikuttavat tahot.
Perustelut:
Inarijärven käytön ja hoidon tavoitteissa voi olla ristiriitoja ja niiden sovittaminen edellyttää keskustelua vastuutahojen välillä. Infressiryhmien monipuolisuuden vuoksi fiedonvälitys edellyttää kunnoifista panostusta tehtävän hoitamiseen ja yhteistyötäerivailcuttajatahojen väiDä. Tiedon kulun varmistaminen tutkimuksen ja päätöksenteon vähilä edellyttää aktiivista panostusta.