Koira henkisenä tukijana

Opettajien mukaan koiran läsnäolo koettiin positiivisena vuorovaikutustilanteena, jossa lapsella on rauhallinen olo ja tunne siitä, että koira kuuntelee lukemista. Koiralle lukeminen rohkaisee lasta ja opettajat kokevat, että eläimen kanssa työskentely on joillekin oppilaille itsessään sellainen tekijä, mikä kannustaa. Kaikissa haastatteluissa opettajat kertoivat lukukoiran läsnäolon rauhoittavasta vaikutuk-sesta. Heidän kokemuksiensa mukaan koiran rauhoittava vaikutus on merkittävä asia toiminnan onnis-tumisen kannalta. Opettajat kokivat, että lukukoiralle lukeminen rauhoittaa myös impulsiivisia ja moto-risesti levottomia lapsia.

”No mä ajattelen että se kaikkein tärkein juttu on se, että hän rohkaistuu lukemaan. Ja sitten lukemi-sen motivaatio sitä kautta. Että semmoinen, että luodaan rauhallinen tilanne ja tunne siitä, että joku kuuntelee, eikä oo väliä vaikka ei mee ihan nappiin. Kun se koiralta tuleva palaute on aina vaan ihan sitä positiivista läsnäoloa. Niin se on ihan vaan joillakin lapsilla semmoinen, mikä kannustaa siihen har-joitteluun.” (H5)

”No ylipäätänsä sitä että oppilaalla on rauhallinen hetki lukea ja saa lukea niin että kukaan ei arvostele.

Ja sitten se rauhoittuminen siinä. Että se eläin rauhoittaa selkeästi siinä semmoista hyvin impulsiivista ja motorisesti levotonta lasta paljon.” (H1)

Opettajien mielestä lukukoiratoiminnan tärkein vaikutus oppilaaseen on toiminnan rauhoittava ja op-pilasta tukeva ilmapiiri, joka mahdollistaa sen, että aremmatkin oppilaat uskaltavat lukea ääneen. Koi-ran koettiin rohkaisevan oppilaita sekä antavan varmuutta ja rentoutta lukemiselle.

”Minusta se on kaikista tärkeintä se, että oppilas rentoutuu siinä ja uskaltaa ääneen lukea. Eli sem-mosta tuo niinku semmoista luottamusta ja varmuutta ja rentoutta ja tuo positiivisuutta ja mukavaa tunnelmaa siihen.” (H2)

”Mä uskon jo että tuommoisella eläimellä on sellainen rauhoittava vaikutus, että on siellä luokassa mi-ten eläväinen tyyppi tahansa.” (H6)

Osa opettajista koki, että lukukoiran läsnäolosta johtuvat positiiviset vaikutukset, kuten rauhoittava vaikutus on kokonaisuudessa sellaisia, että toimintaa kannattaa järjestää. Lukeminen koettiin tärkeäksi, mutta oppilaiden rauhoittaminen nostettiin merkittävyydessään siihen rinnalle.

”Ihan yleisesti, se että kun koira on luokassa, niin kyllähän sen huomas. Se koira rauhoittaa oppilaita ja sillä on niin paljon muitakin positiivisia vaikutuksia, et ihan jo se kokonaisuus, että ei pelkästään se lu-keminen vaan se että se rauhoittaa. Kyllähän sitä rapsuteltiin ja käytiin niinku ihan sellaset terapeutti-set vaikutukterapeutti-set.” (H4)

Osa opettajista käytti lukukoiran rauhoittavaa vaikutusta avuksi silloin, jos koulussa oli ollut jokin haas-tava tilanne. Eräs opettaja kertoi, että oppilaan raivokohtauksien tai välituntitappeluiden jälkeen hän vie oppilaan omaan luokkaan ja kehottaa oppilasta lukemaan koiralle, jotta oppilas rauhoittuu tilan-teesta.

”Jos esim välitunnilla tulee jotain, nii mää vien sit omaan luokkaan ja sanon, että ota joku Aku Ankka tai joku kirja ja mee koiran viereen lukemaan. Sehän rauhoittaa sitten sen oppilaan.” (H2)

Opettajat olivat myös huomanneet lukukoiratoiminnan ja koirankäytön opetuksessa tukevan ja rohkai-sevan oppilasta niin, että lapsen itseluottamus kehittyy ja hän uskaltautuu lukemaan koiralle. Koiralle harjoittelun myötä oppilaat osallistuvat rohkeammin myös luokassa tapahtuvaan lukemiseen eli he ovat opettajien mukaan saaneet itsevarmuutta lukukoiratoiminnasta. Yksi opettaja kertoi tämän henki-sen tukijan roolin olleen merkittävässä asemassa erään oppilaan kohdalla lukurohkeuden suhteen. Ky-seessä oli oppilas, joka ei ollut suostunut lukemaan ääneen opettajalle. Tämä oppilas oli kuitenkin roh-kaistunut lukemaan ääneen koiralle, ja sitä kautta opettaja oli saanut arvioitua oppilaan lukemista. Pian tämän jälkeen Koiralle lukeminen oli opettajan kokemuksen mukaan antanut lapselle itsevarmuutta niin paljon, että oppilaasta kehittyi aktiivinen lukija luokassa. Tässä tilanteessa koiran tarjoamasta hen-kisestä tuesta oppilaalle oli merkittävä apu opettajalle. Saman tyylisiä kokemuksia oli myös muilla opettajilla näissä kaikissa tilanteissa yhdistävää oli se, että oppilas ei suostunut lukemaan ääneen, kun korkeintaan opettajalle kahden kesken, mutta koiran läsnä ollessa oppilaat lukivat myös isommissa ryhmissä.

”Mulla on ollut tässä luokassa ekaluokasta lähtien semmoinen tyttö, joka osasi kouluun tullessa lukea, mutta hän oli sitä mieltä ettei ei osaa, eikä koskaan suostunut minulle ääneen lukemaan. Enkä mä kos-kaan saanut arvioitua sitä lukutaitoa. Sitten mä rupesin tekemään niin, että annoin sille aapisen ja sa-noin että lueppas koiralle. Sitten hän meni koiran viereen istumaan ja luki koiralle. Mä pystyin siinä sit-ten samalla arvioimaan, että mä olin muka tietokoneella tekemässä hommia ja siitä se pikkuhiljaa roh-keni se tyttö ja lukutaito samalla.” (H2)

”No kyllä se on tuonu siihen semmoista varmuutta ja niinku kerroin siitä yhdestä 1 lk tytöstä. että al-kuun lukenut ollenkaan mutta sitten kun tuli semmoinen varmuus niin eihän siinä mennyt kauan, kun se aina viittas että saanko minä lukea. Luokassa ei ollut kuin pari kolme oppilasta, jotka osas lukea niin se sitten aina kuuluvalla äänellä luki kaiken ääneen. Että tuli semmoinen… Mutta se oliki tyttö joka tar-vitsi hirveesti pönkitystä itsetunnolleen niin se avautu se semmoinen keino niin siitähän se lähti vahvis-tumaan sitten.” (H2)

”Mulla oli yksi sellainen oppilas, joka ei siis luokassa käytännössä suostunut lukemaan ääneen, vaikka meillä oli paljon niinku porina lukua ja sen tyyppistä, että ei tarvii niinku yleensä lukea niin että muut kuuntelee. Mutta pitää uskaltaa harjoitella. Hänen kohdalla oli tosi vaikea saada sitä innostumaan. Ai-noa miten se onnistui oli, että me oltiin kahdestaan jossain käytävässä tai jäätiin välitunnille. Niin jo-tenki minusta tuntuu että hän on rohkaistunut siitä. Esimerkiksi hän halus, kun mentiin kirjastoon ta-paamaan lukukoiraa niin hän kyllä suostui tata-paamaan lukukoiraa ja lukemaan siinä piirissä, kun muut lapset kuunteli. Pieniä määriä, mutta kuitenkin ja jotenkin tuntuu että semmoista itseluottamusta on tullut lisää. ” (H5)

Sen lisäksi, että koiran koettiin rauhoittavan ja rohkaisevan lapsia lukemaan, opettajat havaitsivat oppi-laiden ja koiran välisen suhteen olevan merkityksellinen tuki oppilaille. Oppilaille mahdollisuus päästä lukemaan koiralle oli opettajien mukaan tärkeää, sillä lukukoiratoiminnassa lapsi saa koiralta jakama-tonta huomiota, koiralta ei tule negatiivista palautetta, vaan se koetaan aina tyytyväiseksi lukijaan. Kun koira on aina tyytyväinen lukutilanteeseen, lapsen ja koiran välinen vuorovaikutus koetaan pelkästään positiivisena ja kannustavana.

”Onhan se ihan eri asia kuin ihminen. Se eläin ei anna vahingossakaan mitään sellaista palautetta, jonka oppilas vois tulkita jotenkin (negatiivisesti). Kun sieltä ei tuu sellasta verbaalista palautetta min-kään näköistä. Niin silloin oppilas pystyy tulkitsemaan sen kaiken vaan kun se on suloinen koira, niin kaikki mikä siitä tulee on positiivista. Kukaan ei voi lukea rivien välistä mitään. Et ku koira on aina iloi-nen ja onnelliiloi-nen kun sitä rapsutellaan ja sille luetaan.” (H4)

”Tässä ei koskaan tuu mitään negatiivista palautetta, että se koira katsoo tyytyväisen näköisenä koko ajan kun lukee.” (H1)

Yksi haastateltavista opettajista kertoi koiran tuovan lapselle iloa, rohkeutta ja näiden lisäksi myös em-patiaa. Opettaja kertoi, että oppilaiden on helppo asettua koiran asemaan ja sen avulla on voitu käsi-tellä luokassa lukemista myös koiran näkökulmasta.

”Tuosta kun se tuo lapsille, ensinnäkin se on varmaan jännittävä. Se tuo iloa ja sitten se antaa roh-keutta ja siinä on se empaattisuus. Kun se koira kuitenkin osoittaa sulle sillä nuolemisella, että se on ihan fyysistä koskemista. Se saattaa näyttää heti sen, kun se saattaa nukahtaa siihen. Me ollaan paljon puhuttu siitä, ja lapsetkin tietää sen, että kun iltalukemisissa käytetään paljon, niin siinä voi olla sella-nen nukuttava vaikutus. Niin se koirakin voi siihen nukahtaa.” (H6)

Opettajat kuvailivat lukukoiratoimintaa hyvin positiiviseksi kokemukseksi. Lukukoiran käynti luokassa oli yhden opettajan mukaan pelkkää iloa. Koiran koettiin tekevän lukutilanteesta mukavan, kun se tuo tilanteeseen luottamusta, varmuutta ja rentoutta.

”Tuo niinku semmoista luottamusta ja varmuutta ja rentoutta ja tuo positiivisuutta ja mukavaa tunnel-maa siihen lukemiseen.” (H2)

Lukukoiran käyttö koulussa nähdään opettajien mukaan positiivisena oppimistilanteena, jossa koiran tarjoama henkinen tuki saa oppilaat lukemaan ääneen, kun koira on paikalla. Lukukoirasta koetaan saatavan luokkaan iloa ja positiivista energiaa, mikä tekee lukemisesta erittäin hauskaa ja kivaa oppi-laalle. Tärkeäksi opettajat kokevat koiran henkisen tuen silloin kun oppilas tekee virheitä. Lukukoira positiivisella vuorovaikutuksellaan opettaa, ettei virheiden tekoa tarvitse pelätä.

”Lukukoiratoiminnan vahvuudet on se, että se in semmoinen positiivinen oppimistilanne. Sit sitä jänni-tystä. Että eka, toka ja sit vielä nelosellakin on niitä heikosti lukevia, niin kyllähän ne jännittää sitä luke-mista. Silloin kun saattaa olla iso porukka mulla, niin silloin he lukevat ääneen reippaasti kun on koira-kin siellä. Että vaikka ne muuten saattaisivat sanoa, että onko pakko lukea ja mä sanoisin että ei tieten-kään ole.” (H2)