Kliininen asiantuntija toimii terveydenhuollossa kliinisen hoitotyön tekijänä, hoitotyön käy-täntöjen ja palveluiden kehittäjänä, kouluttajana ja ohjaajana, tutkijana, konsultoijana, johta-jana ja yhteistyöntekijänä (Kuvio3). Työn jakautuminen ajan käytöllisesti eri tehtäväalueisiin vaihtelee suuresti johtuen kliinisen asiantuntijan yksilöllisestä tulkinnasta ja roolin vakiomal-lin puuttumisesta (Booth ym. 2006).
Kuvio 3. Kliinisen asiantuntijan rooli terveydenhuollossa
5.1.1 Kliininen asiantuntija kliinisen hoitotyön tekijänä
Kliininen asiantuntija tekee suoraa asiantuntevan sairaanhoitajan kliinistä hoitotyötä (Abbot 2007, Booth ym. 2006, Fairley & Closs 2006, Glover ym. 2006, Humpreys ym. 2007, Moore
& McQuestion 2012, O’Baugh ym. 2007). Suora potilastyö voi pitää sisällään esim. laskimo-kanyylin laiton, iv-infuusiohoidon ja lääkehoidon toteutuksen (Fairley & Closs 2006). Kliini-nen asiantuntija hoitotyön tekijänä kerää tietoja potilaasta, kirjaa potilastietoja Bloomer &
Cross 2010), suunnittelee potilaan hoitoa (Lewandovski & Adamle 2009, Moore & McQues-tion 2012), toteuttaa potilaan näyttöön perustuvaa hoitoa (Lewandovski & Adamle 2009) ja edistää potilaan terveyttä (Bloomer & Cross 2010, Lewandovski & Adamle 2009). Kliininen asiantuntija arvioi potilaan vointia (Bloomer & Cross 2010, Lewandovski & Adamle 2009), tekee kliinisiä päättelyitä ja antaa henkilökunnalle ohjeistusta, jonka tarkoituksena oli mini-moida riskit ja parantaa hoidon laatua (Fairley & Closs 2006). Kliininen asiantuntija määrää
Kliinisen asiantuntijan rooli terveyden-huollossa
Tutkija Johtaja Konsultti
Kouluttaja, ohjaaja ja mentori Hoitotyön käytäntöjen ja palveluiden
kehittäjä
Kliinisen hoitotyön tekijä
Yhteistyöntekijä
lääkkeitä ja laboratoriokokeita (Lewandovski & Adamle 2009) ja antaa puhelintukea (Bloo-mer & Cross 2010).
Kliininen asiantuntija toimii potilaan (Bloomer & Cross 2010, Glover ym. 2007, Lewandovs-ki & Adamle 2009, Moore & McQuestion 2012) ja perheen asianajajana (Glover ym. 2006).
Hän on hoitoa tarvitsevan ihmisen puolestapuhuja ja arvioija (O’Connor & Chapman 2008), helpottaa kommunikaatiota monitieteisen henkilökunnan kanssa (Lewandovski & Adamle 2009) ja toimii yhteyshenkilönä johdon, henkilökunnan, potilaan ja perheen välillä. (Glover ym. 2006, Manley ym. 2008, O’Connor & Chapman 2008). Kliininen asiantuntija helpottaa potilaan ja perheen liikkumista terveydenhuollon järjestelmässä ja helpottaa potilaan hoitoon pääsyä (Lewandovski & Adamle 2009).
Kliinisen asiantuntijan ajankäyttö joko suoraan tai epäsuoraan kliiniseen hoitotyöhön vaihte-lee runsaasti. Fairley & Clossin (2006) ja Mayon työryhmineen (2010) tutkimukseen osallis-tuneiden kliinisten asiantuntijoiden työajasta eniten aikaa kului kliiniseen hoitotyöhön. Kliini-sessä hoitotyössä aika kului pääsääntöisesti kliiniseen arviointiin: potilaiden hoitosuunnitel-mat olivat ajan tasalla ja hoito eteni sovittujen standardien mukaisesti (Fairley & Closs 2006).
Oddsdòttir & Sveinsdòttirin (2011) tutkimuksen mukaan kliinisen asiantuntijan työajasta ku-lui toiseksi eniten kliiniseen hoitotyöhön. Loganin (2005) tutkimuksen mukaan kliiniseen työhön kului 21 % työajasta. Mullenin työryhmineen (2011) tutkimuksen mukaan suoraan hoitotyöhön kului 15 % ja epäsuoraan hoitotyöhön 14% kliinisen asiantuntijan työajasta.
Darmodyn (2005) tutkimukseen osallistuneiden kliinisten asiantuntijoiden työajasta 30% ku-lui suoraan potilastyöhön erityistilanteissa yksin tai yhteistyössä muun hoitohenkilökunnan kanssa. Dawson & Coombsin (2007) tutkimuksen mukaan kliiniseen työhön kului vähiten kliinisen asiantuntijan työajasta.
5.1.2 Kliininen asiantuntija hoitotyön käytäntöjen ja palveluiden kehittäjänä
Kliininen asiantuntija on hoitotyön käytäntöjen ja palveluiden kehittäjä. Hän kehittää ja edis-tää käytännön hoitotyötä näyttöön perustuen (Humpreys ym. 2007, Mullen ym. 2011, Profet-to-McGrath ym. 2007, Walker ym. 2009). Hän etsii tiedon tietoa ja siirtää sen käytäntöön (Lewandovski & Adamle 2009, Profetto-McGrath ym. 2007). Kliininen asiantuntija edistää käytännön hoitotyön laadun (Lewandovski & Adamle 2009, Walker ym. 2009) ja turvallisuu-den paranemista (Walker ym. 2009) sekä helpottaa ja tukee uusien työtapojen kehittymistä
(Abbot 2009, Mullen ym. 2011). Kliininen asiantuntija arvioi henkilökunnan kehittymistar-peita (Lewandovski & Adamle 2009), on henkilökunnan puolestapuhuja ja arvioija (O’Connor & Chapman 2008), tekee henkilökunnalle mahdolliseksi ammatillinen kehittymi-nen hoitotyössä (Humpreys ym. 2007, Walker ym. 2009) ja antaa heille neuvoja tukea helpot-tamaan muutosta (McSherry ym. 2007). Hän on hoitohenkilökunnan voimaannuttaja, joka on avainasemassa tietoisuuden herättämisessä ja hoitotyön eteenpäin viemisessä (Woodward ym.
2006). Kliininen asiantuntija helpottaa ja tukee uusien hoitotyön roolien kehittymistä (Mullen ym. 2011).
Kliininen asiantuntija kehittää hoito-ohjelmia (Lewandovski & Adamle 2009, Mullen ym.
2011, Ryan ym. 2007), hoito-ohjeita, oppaita, hoitopolkuja ja hoitostandardeja (Lewandovski
& Adamle 2009). Hän jalkauttaa uusia toimintamalleja (Lewandovski & Adamle 2009, Ryan ym. 2007), arvioi niiden toimivuutta (Lewandovski & Adamle 2009) ja keskeisten suoritus-kykymittareiden saavuttamista (Bloomer & Cross 2010).
Kliininen asiantuntija osallistuu palveluiden (Humpreys ym. 2007) ja toimintasuunnitelmien kehittämiseen (Abbot 2007, O’Baugh ym. 2007) Hän auditoi, tekee riskien arviointia (Mullen ym. 2011) ja osallistuu osallistuminen neuvovien ja päätöksiä tekevien elinten kokouksiin.
Hän helpottaa muutoksia ja innovaatioita terveydenhuollon organisaatioissa. (Lewandovski &
Adamle 2009.)
Kliinisen asiantuntijan ajankäyttö hoitotyön käytäntöjen ja palvelujen kehittämiseen vaihtelee runsaasti. Dawson & Coombsin (2007) ja Dawson & McEwenin (2005) mukaan kliininen asiantuntija käyttää työajastaan eniten käytäntöjen ja palveluiden kehittämiseen. Mullenin työryhmineen (2011) mukaan aikaa käytäntöjen ja palveluiden kehittämiseen työajasta kuluu 16% ja Oddsdòttir & Sveinsdòttirin (2011) mukaan käytäntöjen kehittämiseen kuluu vähiten kliinisen asiantuntijan työstä.
5.1.3 Kliininen asiantuntija kouluttajana, ohjaajana ja mentorina
Kliininen asiantuntija toimii kouluttajana (Glover ym. 2006, Mullen ym. 2011), ohjaajana ja mentorina (Glover ym. 2006). Kliininen asiantuntija kouluttaa hoitohenkilökuntaa (Abbot 2007, Bloomer & Cross 2010, Booth ym. 2006, Fairley & Closs 2006, Moore & McQuestion 2012, O’Connor & Chapman 2008), monitieteellistä henkilöstöä (Lewandovski & Adamle
2009), potilaita ja omaisia (Moore & McQuestion 2012). Kliininen asiantuntija edistää kou-luttamista (Walker ym. 2009) ja kehittää koulutusohjelmia (Humpreys ym. 2007).
Kliininen asiantuntija toimii henkilökunnan (Abbot 2007, Booth ym. 2006, Fairley & Closs 2006, O’Connor & Chapman 2008), potilaan ja perheen ohjaajana (Lewandovski & Adamle 2009, Moore & McQuestion 2012). Kliininen asiantuntija auttaa henkilökuntaa lisäämään taitojaan ohjaamalla heitä käytännön hoitotyössä (Humpreys ym. 2007, Manley ym. 2008).
Hän mallintaa osaamista muille näiden seuratessa vierestä ja toimii roolimallina muille (Daw-son & McEwen 2005, Humpreys ym. 2007, Manley ym. 2008, Walker ym. 2009), myös suo-rassa potilastyössä (Dawson & McEwen 2005). Kliininen asiantuntija toimii myös henkilö-kunnan perehdyttäjänä ja mentorina (Lewandovski & Adamle 2009).
Kliinisen asiantuntijan ajankäyttö hoitotyön käytäntöjen ja palvelujen kehittämiseen vaihtelee runsaasti. Darmodyn (2005) tutkimuksen mukaan kliinisen asiantuntijan ajankäytöstä 44 % kuluu hoitotyöntekijöihin tai hoitotyön käytäntöihin kohdistuvaan perehdyttämiseen (aikatau-lujen laatimista, suunnittelua ja seurantaa) tai kouluttamiseen ja henkilökunnan kysymyksiin vastaamiseen. Loganin (2005) tutkimuksen mukaan 35%, Mayon työryhmineen (2010) mu-kaan 27,5% työajasta kuluu koulutukseen ja ohjaukseen ja Mullenin työryhmineen (2011) mukaan koulutukseen ja ohjaukseen kuluu 13% työajasta. Oddsdòttir & Sveinsdòttirin (2011) tutkimukseen osallistuneiden työajasta eniten kuluu opettamiseen ja kolmanneksi eniten ohja-ukseen. Dawson & Coombsin (2007) tutkimuksen mukaan koulutukseen kuluu toiseksi eni-ten työajasta ja Fairley & Clossin (2006) tutkimuseni-ten mukaan toiseksi enieni-ten työaikaa kuluu koulutukseen ja ohjaukseen. Kolmanneksi eniten kliinisen asiantuntijan työajasta kuluu kou-lutukseen Dawson & McEwenin (2005) tutkimuksen mukaan.
5.1.4 Kliininen asiantuntija konsulttina
Kliininen asiantuntija toimii konsulttina (Glover ym. 2006, Moore & McQuestion 2012, O’Baugh ym. 2007, O’Connor & Chapman 2008). Hän antaa konsultaatioapua henkilökun-nalle hankalissa potilastapauksissa (Abbot 2007, Lewandovski & Adamle 2009) tai antaa konsultaatioapua hallinnolle muutosten suunnittelussa (Lewandovski & Adamle 2009). Klii-nisen asiantuntijan ajankäyttö konsultointiin vaihtelee runsaasti. KliiKlii-nisen asiantuntijan työstä konsultointiin kuluu 17 % (Mullen ym. 2011) tai 14 % (Logan 2005), kolmanneksi eniten (Dawson & Coombs 2007, Mayo ym. 2010), tai vähiten aikaa (Dawson & McEwen 2005).
5.1.5 Kliininen asiantuntija johtajana
Kliininen asiantuntija toimii johtajana (Glover ym. 2006, Mullen ym. 2011, O’Baugh ym.
2007, Ryan ym. 2007, Walker ym. 2009). Kliinisen asiantuntijan johtamisen osa-alueita ovat kliininen johtaminen (Fairley & Closs 2006), asioiden johtaminen (Bloomer & Cross) ja ke-hittämisen johtaminen. (Humpreys ym. 2007). Heidän työhönsä ei kuulu juurikaan henkilös-töjohtamista (O’Baugh ym. 2007). Johtajan rooliin saattaa kuulua myös budjetista huolehti-minen (Bloomer & Cross 2010).
Kliinisen asiantuntijan ajankäyttö johtamiseen vaihtelee runsaasti. Loganin (2005) tutkimuk-sen mukaan johtamiseen kului 22% työajasta ja Mayon (2010) tutkimuktutkimuk-sen mukaan 13,7%
(Mayo ym. 2010). Mullenin työryhmineen (2011) mukaan ammatilliseen johtamiseen kului 17 % työajasta, ja toiminnalliseen johtamiseen 10 %. Fairley & Clossin (2006) mukaan toi-seksi eniten aikaa kului kliiniseen johtamiseen, vähiten aikaa kului strategiseen ja ammatilli-seen johtamiammatilli-seen. Dawson & Coombsin (2007) mukaan johtaminen vei työajasta kolmannek-si eniten ja Dawson & McEwenin (2005) mukaan vähiten.
5.1.6 Kliininen asiantuntija tutkijana
Kliininen asiantuntija toimii myös tutkijana (Bloomer & Cross 2010, Glover ym. 2006, Mul-len ym. 2011). Mutta siihen käytetään työajasta vähiten aikaa (Logan 2005, Mayo ym. 2010, Mullen ym. 2011, Oddsdòttir & Sveinsdòttit 2011, Redwood ym. 2007) tai tutkimusta tekee vain muutama kliininen asiantuntija (O’Baugh ym. 2007).
5.1.7 Kliininen asiantuntija yhteistyöntekijänä
Roolinsa eri tehtäväalueilla kliininen asiantuntija toimii yhteistyöntekijänä monien tahojen kanssa (Glover ym. 2006, Walker ym. 2009). Hän tekee yhteistyötä lääkäreiden (Moore &
McQuestion 2012), hoitotyön johdon, kliinisten tutkimusprojektien ja hoitajia kouluttavien oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa (Lewandovski & Adamle). Kliininen asiantuntija edis-tää ja tekee vaikuttavaa korkeantason (Mullen ym. 2011) rajat ylittävää yhteistyötä. (Booth ym. 2006, Manley ym. 2008, Mullen ym. 2011).