• Ei tuloksia

Kestävän liiketoimintamallin arkkityypit

In document Kestävät liiketoimintamallit 2030 (sivua 53-59)

3.5 Kestävä liiketoimintamalli

3.5.1 Kestävän liiketoimintamallin arkkityypit

Kestäviä liiketoimintamalleja käsittelevän kirjallisuuden kokonaisuuden hahmot-tamiseksi seuraavassa esitetään erilaisia ekologisesti kestävien liiketoimintamalli-en tai vihreidliiketoimintamalli-en liiketoimintamalliliiketoimintamalli-en (greliiketoimintamalli-en business model) elemliiketoimintamalli-enttiliiketoimintamalli-en arkki-tyyppejä. Tässä arkkityypillä tarkoitetaan erilaisia lähestymistapoja liiketoimin-tamallin toteuttamiseksi kestävällä tavalla. Esitetyt arkkityypit eivät siis ole yksin vielä kokonaisia liiketoimintamalleja, vaan niiden elementtejä. Tieteellisten jul-kaisujen puolella tällaisia jaotteluja ei ole vielä julkaistu, mutta näitä on hahmotel-tu ainakin EU:n Sustain Value -projektissa (Evans et al. 2012) ja Nordic

Innova-tionin Green Business Model Innovation -projektissa (Henriksen et al. 2012). Tau-lukossa 3 esitetty jaottelu on tutkijan oma näkökulma perustuen kirjallisuuskatsa-uksen oppeihin ja edellä mainittuihin tutkimusprojekteihin.

Tuotepalvelujärjestelmät (product-service systems, PSS): Yksi tapa myydä tuottei-ta ympäristöystävällisemmin on tuottei-tarjotuottei-ta asiakkaalle tuotepalvelujärjestelmiä, joissa yksittäisen tuotteen sijaan asiakkaalle myydään tietty toiminto, joka on aineellisen tuotteen ja aineettoman palvelun yhdistelmä. (Tukker 2004) Ulkoiset kannustin-palvelut (incentive models): Kestävä liiketoimintamalli voi myös pohjautua palve-luihin, jotka kannustavat yrityksiä resurssien (esim. energia, materiaalit, kemikaa-lit) tehokkaaseen hallintaan. Palveluntuottaja voi huolehtia toiminnan toteutukses-ta kokonaisuudessaan aina investoinneistoteutukses-ta säästöjen todentoteutukses-tamiseen. Usein palve-luntuottaja huolehtii toteutuksen lisäksi myös rahoituksesta, jolloin asiakas mak-saa toteuttajalle säästöön perustuvaa niin sanottua palvelumaksua. (Anttonen 2010; Halme et al. 2007) Elinkaarimallit (life-cycle models): Elinkaariajatteluun perustuvat mallit edellyttävät tuotteen elinkaaren eri vaiheiden tarkastelua aina raaka-ainelähteeltä valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön. Riittävyyteen (sufficiency) perustuvien malli-en avulla pyritään kohtuullistamaan kulutusta. Laajmalli-ennetun vastuun malleilla py-ritään vaikuttamaan laaja-alaisemmin sosioekologisen tason ongelmiin, kuten luonnonsuojeluun ja yhteisöjen hyvinvointiin. (Evans et al. 2012)

Taulukko 3. Kestävän liiketoimintamallin arkkityypit (mukaillen Evans et al.

2012; Henriksen et al. 2012)

Tuotepalvelujärjestelmät Tuotelähtöinen

tuotepalvelujärjestelmä (product-oriented)

Tuotelähtöinen PSS keskittyy edelleen itse fyysi-sen tuotteen myymiseen, mutta fyysi-sen yhteydessä tarjotaan tietty palvelu, esimerkiksi huoltosopi-mus tai kierrätysmahdollisuus.

Käyttölähtöinen

tuotepalvelujärjestelmä (use-oriented)

Käyttölähtöinen PSS keskittyy myös itse fyysi-seen tuotteefyysi-seen, mutta tuotetta ei perinteisesti myydä. Asiakas saa käyttöoikeuden tuotteeseen esimerkiksi vuokraus tai leasing -palvelulla.

Ratkaisulähtöinen tuotepalvelujärjestelmä (result-oriented)

Ratkaisulähtöinen PSS ei ole sidottu tiettyyn fyy-siseen tuotteeseen, vaan asiakkaalle tarjotaan pal-velu, jossa ratkaistaan asiakkaan ongelma.

Ulkoiset kannustinpalvelut ESCO-palvelu

(energy service company)

ESCO on palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuoli-nen asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä toi-menpiteitä energian säästämiseksi.

MASCO-palvelu

(material service company)

MASCO on palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuo-linen asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä toimenpiteitä materiaalitehokkuuden parantami-seksi.

CMS-palvelu

(chemical management service)

CMS on palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä toimenpi-teitä kemikaalien hallinnan parantamiseksi.

Elinkaarimallit ympäris-tönäkökohdat otetaan huomioon ketjun kaikissa vaiheissa raaka-aineiden hankkimisesta niiden valmistamiseen, varastoimiseen ja toimittamiseen saakka.

Loppuelinkaaren hallinta (take-back management)

Loppuelinkaaren hallinnalla pyritään erilaisten ratkaisujen, kuten 4 R strategioiden: uudelleen-käyttö (reuse), kunnostaminen (refurbish), uudel-leenvalmistus (remanufacture), kierrätys (recy-cle), avulla pidentämään tuotteen kokonaise-linikää. Tällöin tuottajan vastuu jatkuu vielä tuot-teen toimittamisen ja käytön jälkeenkin.

Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu

(design for environment, eco-design)

Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu tarkoittaa pyrkimystä liittää ympäristöasiat osaksi tuote-suunnittelua, jolloin suurin osa tuotteen ympäris-tövaikutuksista määräytyy. Perusajatuksena on vähentää tuotesuunnittelun keinoin ympäristö-kuormitusta tuotteen koko elinkaaren aikana.

Kehdosta kehtoon (cradle to cradle)

Kehdosta kehtoon on malli, jossa tuotteet pyritään suunnittelemaan siten, että niiden tultua käyt-töikänsä päähän materiaali voidaan käyttää uuden vastaavan tuotteen valmistamiseen sen sijaan, että se olisi vaikeasti hyödynnettävää jätettä. Kehdosta kehtoon -tuotteet ottavat mallia luonnosta; niissä ei ole mitään sellaista, mitä ei voitaisi käyttää uudelleen raaka-aineena.

Teollinen symbioosi on useamman toimijan muo-dostama kokonaisuus, jossa tosiaan täydentävät toimijat tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntä-mällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, pal-veluja ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivu-virta voi olla toisen raaka-ainetta ja päinvastoin.

Yritykset nähdään kuluttajien ja tuottajien verkos-tona, joka muistuttaa luonnon ekosysteemiä.

Uusiutuviin

luonnonvaroihin perustuva liiketoiminta

Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuva malli pyrkii eliminoimaan prosesseista uusiutumattomat luonnonvarat ja kehittämään uusiutuviin

luonnon-(renewables-based business)

varoihin perustuvia tuotteita ja palveluita.

Vähähiilinen liiketoiminta (low-carbon business)

Vähähiilinen malli pyrkii pieneen hiilijalanjälkeen niin tuotantoprosesseissa kuin koko toimitusket-jussa.

Riittävyyteen perustuvat mallit Kestävä kulutus

(sustainable consumption)

Kestävään kulutukseen pohjautuva malli perustuu siihen, että tarjotaan ratkaisuja, joiden avulla asia-kas kuluttaa kestävämmin, vähemmän, tehok-kaammin (esimerkiksi energiankäyttö).

Kysynnän ohjaaminen (demand management)

Kysynnän ohjaamisen malli perustuu siihen, että asiakasta ohjataan systemaattisesti kuluttamaan kestävämmin, vähemmän, tehokkaammin. Ohjaus voidaan toteuttaa muun muassa markkinoinnin ja hinnoittelun keinoin.

Pitkäikäisyys (longevity)

Pitkäikäisyyden mallissa panostetaan pitkään tuo-teikään; unohdetaan nopeat syklit, jotka perustu-vat hetkelliseen muotiin ja keskitytään siihen, että asiakas saa nautittavan pitkän käyttökokemuksen.

Laajennetun vastuun mallit Eettinen kauppa

(ethical trade)

Eettisen kaupan malli on eettisin arvoihin nojau-tuvaa liiketoimintaa. Eettisellä kaupalla pyritään vaikuttamaan oikeudenmukaisuuteen, terveyteen, turvallisuuteen ja yhteisöjen kestävään kehityk-seen.

Paikallisuus (localization)

Paikallisuus tai paikallinen tuotanto on malli, jos-sa toimitaan paikallisilla markkinoilla, jolloin voidaan vähentää muun muassa kuljetus- ja pak-kaustarvetta. Toiminnan paikallisuus helpottaa myös tuotteiden loppuelinkaaren hallintaa ja mahdollistaa yhteistoiminnan sekä paikallisen

alueen kehittämisen.

Biodiversiteetin suojelu (protection of biodiversity)

Biodiversiteetiin suojeluun perustuvassa mallissa yritys tekee toimenpiteitä luonnon monimuotoi-suuden suojelemiseksi.

BoP-malli

(base of the pyramid)

BoP-mallin perusajatuksena on nähdä maailman pienituloisimmat yritysten liiketoiminnan kump-paneina ja innovaattoreina, ja tarjota ratkaisuja heidän tarpeisiin. Yleensä BoP-mallit on mielletty sosiaalista kestävyyttä edistäviksi, mutta jos nii-hin liittyy esimerkiksi energiahaasteiden ratkai-seminen kestävällä tavalla, on BoP myös ekologi-sesti kestävää liiketoimintaa.

Vaihtoehtoiset omistusmallit

Vaihtoehtoisissa omistusmalleissa, kuten not-for-profit, työntekijäosuuskunnat, yhteisomistus, on mahdollisuus keskittyä taloudellisen arvon luomi-sen sijasta yhteiskunnalliluomi-sen arvon luomiseen ja sitä kautta edistää kestävää kehitystä sen jokaisel-la ulottuvuudeljokaisel-la.

In document Kestävät liiketoimintamallit 2030 (sivua 53-59)