Johtopäätökset
KESKI-SUOMESSA SYNTYNEEN SAKO-JA UMPISÄILIÖLIETTEEN KÄSITTELY VUONNA 2007
KESKI-SUOMESSA SYNTYNEEN SAKO-JA UMPISÄILIÖLIETTEEN KÄSITTELY VUONNA 2007
Käsittely ja sijoitus
Lietealtaisiin/-lavoihin (TPS)
Jäteveden- ja kompostointi
Kunta Jätevedenpuhdistamo puhdistamolla
prosessis-sa Jäteveden-
puhdistamolla Suljetulla kaatopaikalla
Hankasalmi JS Puhdistamo Oy,
Nenäniemi
Joutsa Kirkonkylä X
Jyväskylä JS Puhdistamo Oy, Nenäniemi X
Jyväskylän mlk JS Puhdistamo Oy,
Nenäniemi
Jämsä Jämsä-Jämsänkoski yhteispuhdistamo X
Jämsän kaupungin Hallin puhdistamo X
Jämsänkoski Jämsä-Jämsänkoski
yhteispuhdistamo
Kannonkoski Kirkonkylä X
Karstula Kirkonkylä X
Keuruu Jaakonsuo X
Kinnula Kirkonkylä X
Kivijärvi Kirkonkylä X
Konnevesi Kärkkäiskylä X
Korpilahti
JS Puhdistamo Oy, Nenäniemi; Jämsä-Jämsänkoski
yhteispuh-distamo
Kuhmoinen Kirkonkylä X
Kyyjärvi Kirkonkylä X
Laukaa JS Puhdistamo Oy,
Nenäniemi
Leivonmäki Joutsan kk puhdistamo
Luhanka Kirkonkylä X
Multia X
Petäjävesi Kirkonkylä X
Pihtipudas Kirkonkylä X* X*
Pylkönmäki Kirkonkylä X
Saarijärvi Keskuspuhdistamo (Saarilampi) X
Toivakka JS Puhdistamo Oy,
Nenäniemi
Uurainen Kirkonkylän suljettu jv.puhdistamo X**
Viitasaari Mustasuo X
Äänekoski Keskuspuhdistamo (Teräväniemi) X
Konginkangas (Tihusuo) X
Sumiainen (Kirkonkylä) X
Suolahti ÄKI keskuspuhdistamo
TPS = turvepohjainen suodin; JS Puhdistamo Oy = Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy; kk = kirkonkylä
* Umpisäilöliete käsitellään jätevedenpuhdistamon prosessin läpi; sakokaivoliete käsiteellään turvepohjaisessa suodatti-messa kunnan suljetulla kaatopaikalla
**Uuraisilla on varattu vuodelle 2008 varat sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoaseman rakentamiseen
Liite 8/1
Kokonais- jätemäärä Hyödyntäminen energiana Hyödyntäminen raaka-aineena Hyödyntäminen maanparannus- aineena/ maara- kentami-sessa Hyödyntäminen muualla Kaatopaikka Ongelmajäte
Liite 8/2
2001
Massa- ja paperiteollisuus 725487 521054 9333 91937 1601 101096 466 Mekaaninen
Massa- ja paperiteollisuus 638853 472026 5498 83472 10462 67093 302 Mekaaninen
Liite 8/3
2007
Massa- ja paperiteollisuus 670914 486570 6986 100554 76512 292 Mekaaninen
metsäteolli-suus 348728 217352 125506 337 1808 3527 198
Metalliteollisuus 32460 629 3682 13875 2120 9205 2949
Elintarviketeollisuus 978 173 377 130 286 12
Muu teollisuus 109486 52435 46805 9104 821 321
Yhteensä: 1162566 757159 183356 124000 3928 90351 3772
hyötykäyttö % 92
Liite 9/1
Tuhkien hyödyntämiskohteita Keski-Suomessa
UPM-Kymmenen Oyj Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden voimalaitoksilla poltetaan pääasiassa tur-vetta, metsähaketta, kuorta ja kuitusavea. UPM Kymmene Oyj Jämsänkosken tehtaiden voimalaitok-sella on poltettu myös kierrätyspolttoainetta (REF), siten että kierrätyspolttoaineen osuus tuotetusta lämmöstä on ollut noin 1 – 3 %. Tehtaiden voimalaitoksien lentotuhkaa on hyödynnetty Himoksen alueen liikuntapaikkarakentamiseen. Himoksen alueella rinteiden yläosia on korotettu käyttäen tuhkaa ja kuitusavea rakennusmateriaalina. Luoteis-Himoksen rinteen korotusrakenteessa vuonna 2000 hyö-dynnettiin 11 600 tonnia tuhkaa ja Keski-Himoksen länsirinteen korotuksessa vuosina 2002 – 2005 hyödynnettiin tuhkaa 34 255 tonnia. Tuhkia tullaan käyttämään myös kevyen liikenteen väyliin ja pai-koitusalueisiin yhteensä noin 40 000 tonnia. Suunnitelmien mukaan alueelle on tarkoitus rakentaa myös kaksi 18-reikäistä golf kenttää, joiden muotoilussa käytetään kuitusavea ja tuhkaa.
Himos rakentamisen lisäksi UPM Kymmene Oyj Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden voimalaitostuh-kaa on hyödynnetty kevyen liikenteen väylissä, kenttärakenteissa, sorateiden kunnostuksessa sekä voimalaitostuh- kaa-topaikkojen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Tuhkaa on käytetty myös metsäautoteiden kunnostuk-siin ja rakentamiseen. Uutena sovelluspotentiaalina nähdään tuhkan käyttö betoniteollisuudessa kor-vaamaan sementin lisäainetta. Esimerkiksi vuonna 2006 Kaipolan tehtaiden voimalaitoksen tuhkaa on hyödynnetty 2 680 tonnia pelto- ja metsälannoitteena. Jämsänkosken tehtaiden voimalaitostuhkaa on hyödynnetty pienkohteissa ja metsänlannoituksessa esimerkiksi vuonna 2006 yhteensä 2190 tonnia.
Vuonna 2006 UPM Kymmene Oyj Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden voimalaitoksien tuhkia hyö-dynnettiin yhteensä 9 900 tonnia.
Äänekoskella sijaitseva Äänevoima Oy:n höyryvoimalaitoksen biokattila on turvetta, puupolttoainetta, bio- ja kuitulietettä sekä puu- ja paperijätteitä polttava kattila. Vara- ja tukipolttoaineena voimalaitok-sella käytetään raskasta polttoöljyä. Voimalaitoksen kuorituhkaa on hyödynnetty esimerkiksi vuonna 2006 metsälannoitteena 2 400 tonnia ja pohjatuhkaa maarakentamisessa Oy Botnia Ab:n Äänekosken tehtaiden jätehuoltoalueella 5 600 tonnia.
Kumpuniemen Voima Oy on toimittanut Finnforest Oyj:n Suolahden vaneritehtaiden tarvitseman pro-sessihöyryn sekä lämpöä Suolahden kaukolämpöverkostoon ja sähköä sähköverkkoon. Kumpuniemen Voima Oy:n voimalaitoksen pääpolttoaineena on ollut vaneritehtaalla syntyvä puuperäinen aine (kuori, puu, hiomapöly, vanerin reunamurske yms.) ja varapolttoaineena on öljy. Arinakattilassa on poltettu puuaineksen mukana vähäisiä määriä vaneritehtaan omassa toiminnassa syntyneitä liimaisia tai öljyisiä jäteaineita ja pakkauksia. Voimalaitoksen tuhkia hyödynnettiin esimerkiksi vuonna 2006 metsälannoit-teeksi 1 200 tonnia.
Rauhalahden voimalaitoksen (Jyväskylä) leijupetikattilassa muodostuu tuhkaa noin 18 000 tonnia vuo-dessa, josta 80 % on lentotuhkaa ja 20 % pohjatuhkaa. Rauhalahden voimalaitoksella muodostuva tuh-ka on pääasiallisesti turve- ja puutuhtuh-kaa. Voimalaitoksella on poltettu myös kivihiiltä, öljyä ja kierrä-tyspolttoainetta (REF). Kierrätyspolttoaineen käyttö on päättynyt vuoden 2005 jälkeen. Jyväsjärven ranta-alueiden täyttö (Viherlaakson maisemointi) on ollut merkittävä Rauhalahden voimalaitostuhkien hyödyntämiskohde. Esimerkiksi vuonna 2006 kohteessa hyödynnettiin 21 800 tonnia tuhkaa.
Rauhalahden voimalaitosten tuhkien hyötykäyttöä on selvitetty mm. betonin ja asfaltin lisäaineena sekä puu- ja sekatuhkien käyttöä metsälannoitteena. Selvityksen perusteella Rauhalahden voimalaitok-silla muodostunut lentotuhka saattaa soveltua betonin täyteaineeksi edellyttäen, että toimitettava tuhka on jatkuvasti tasalaatuista mm. tuhkan sisältämän palamattoman hiilen osuuden osalta. Tasalaatuisen tuhkan toimitus edellyttää voimalaitokselta omavalvontajärjestelmää tuhkan laadun tarkkailemiseksi.
Kokeiltaessa Rauhalahden lentotuhkaa asfaltin täyteaineeksi tuhkan rakeisuus ei vastannut asfalttinor-meja, joten tuhkan hyödyntäminen asfaltin täyteaineena on käytännössä vaikeaa. Pohjatuhka ei sovellu raaka-ainekäyttöön siihen sekoittuneen petihiekan vuoksi.
Liite 9/2
Rauhalahden voimalaitoksen tuhkia on hyödynnetty syksystä 2007 alkaen Lievestuoreenjärven Laaja-lahden kunnostuksessa. Laajalahti kunnostetaan ruoppaamalla ja tuhkia käytetään ruopattavan lietteen stabilointiin, jolloin lietteen vesipitoisuus laskee ja läjityskelpoisuus paranee. Lietteen ja tuhkan sekoi-tus läjitetään ruoppausalueen vierelle rakennettaviin läjitysaltaisiin. Läjitetty liete-tuhkaseos lujittuu kasaksi, joka peitetään ympäristöluvan mukaisilla pintarakenteilla. Rauhalahden voimalaitokselta on saatavissa tuhkaa 22 000 tonnia vuodessa ja työn on arvioitu kestävän neljä – viisi vuotta.
Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Savelan voimalaitoksen sekä Fortum Power and Heat Oy:n Säynät-salon voimalaitoksen tuhkia on hyödynnetty maarakentamisessa Viherlaakson maisemoinnissa. Esi-merkiksi vuonna 2006 voimalaitosten yhteenlaskettu hyödynnetty tuhkamäärä oli 1 700 tonnia.
Jyväskylään on rakenteilla uusi voimalaitos Keljonlahden alueelle. Voimalaitos otetaan käyttöön vuonna 2009. Uusi voimalaitos turvaa riittävän kaukolämmön tuotannon Jyväskylässä ja lisää paikal-lista sähköntuotantoa. Voimalaitos tulee käyttämään polttoaineena turvetta ja puuta. Tuhkaa muodos-tuu enimmillään noin 53 000 tonnia vuodessa, josta 90 % lentotuhkaa ja 10 % pohjatuhkaa. Tuhka on esitetty vietäväksi kaatopaikalle (Mustankorkea Oy tai muu läjitysalue) tai hyötykäyttöön, jos sopivia hyötykäyttökohteita löytyy. Lentotuhkasta pääosa on turvelentotuhkaa, jota voidaan käyttää pengerryk-sien täytteenä, maamassojen stabilointiin, asfaltin täyteaineena sekä betonin valmistuksessa. Pohjatuh-ka vastaa rakeisuudeltaan lähinnä soraa, mutta sekoittuminen hienorakeiseen petihiekPohjatuh-kaan vähentää pohjatuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia.
Keski-Suomen ympäristökeskuksen antamien tuhkan sijoittamista koskevien lausuntojen perusteella vuosina 2005 – 2007 Metsämannut Oy on käyttänyt Äänevoima Oy:n tuhkaa metsälannoitteena Keski-Suomen alueella siten, että vuonna 2005 tuhkaa levitettiin 275 hehtaarille, vuonna 2006 yhteensä 52 hehtaarille ja vuonna 2007 yhteensä 85 hehtaarille.
Osa Keski-Suomen alueen voimalaitoksista on Eviran julkisessa valvontarekisterissä. Elinkeinoilmoi-tuksia Eviralle on tehty Keski-Suomen alueella enemmän, mutta kaikki voimalaitokset eivät ole halun-neet julkiseen rekisteriin.
Liite 10
Maatilat tuotantosuunnittain Keski-Suomen kunnissa 2006 Kunta Lypsy- karja- talous Muu nau- takarja- talousSikatalousSiipi-karja- talous Lammas- ja vuohi- talousHevostal- ous Viljanvilje- ly Eri- koiskasvi- tuotanto Puutarha- kasvien viljely
Muu kas- vin- tuotantoMuu tuo- tantoYhteensä Hankasalmi 7029144 18607 8 32242 Joutsa34220 4 3 346 3 16122 Jyväskylä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Jyväskylän mlk21113 6 16340 5 244 124 Jämsä34103 3 11125 6 132413242 Jämsänkoski8 3 0 0 26134 54 Kannonkoski 21133 0 0 4 330 3 4 81 Karstula4324134 81114 380 218 Keuruu 37259 3 9 519 214 168 Kinnula 53130 0 5 160 0 163 106 Kivijärvi 219 0 0 0 7 0 126 55 Konnevesi 34130 0 6 380 4 313 129 Korpilahti 40170 17385 3 383 161 Kuhmoinen 16104 343 4 7 6 84 Kyyjärvi 397 6 0 0 4 13300 99 Laukaa49316 3 25110 0 8 339 274 Leivonmäki 144 0 0 6 5 29 Luhanka 167 0 0 130 8 0 44 Multia18110 3 9 6 253 75 Muurame 8 6 0 3 3 7 0 6 1548 Petäjävesi23230 9 9 0 3 3814119 Pihtipudas88154 6 15380 45211 Pylkönmäki 143 3 0 3 141249 Saarijärvi 95285 5 974 4 423 283 Sumiainen7 4 0 0 274 7 49 Suolahti 0 0 0 0 5 0 0 0 5 Toivakka144 0 4 23185 68 Uurainen29190 7 8 2790 Viitasaari 57206 793 30195 Äänekoski 17175 0 5 8 713 5 9 11151 Keski-Suomi 920 398 743 34189 110645100 615 913 575 Tiedot www.matilda.fi, maatilarekisteri
Liite 11
NAUTOJEN JA MUIDEN KOTIELÄINTEN MÄÄRÄT KUNNITTAIN VUONNA 2006
kunta naudat kpl muut kotieläimet
kpl kotieläimet yh-teensä kpl
Hankasalmi 3 494 10 186 13 680
Joutsa 2 468 460 2 928
Jyväskylän mlk 1 245 6 266 7 511
Jämsä 1 687 5 790 7 477
Jämsänkoski 331 286 617
Kannonkoski 1 974 1 246 3 220
Karstula 3 107 10 040 13 147
Keuruu 3 279 5 487 8 766
Kinnula 2 610 118 2 728
Kivijärvi 1 211 364 1 575
Konnevesi 1 803 57 1 860
Korpilahti 2 310 984 3 294
Kuhmoinen 997 47 787 48 784
Kyyjärvi 1 694 1 997 3 691
Laukaa 3 816 5 788 9 604
Leivonmäki 737 73 810
Luhanka 800 76 876
Multia 1 370 2 228 3 598
Muurame 653 188 841
Petäjävesi 2 033 1 357 3 390
Pihtipudas 5 251 3 953 9 204
Pylkönmäki 671 95 766
Saarijärvi 4 384 45 352 49 736
Sumiainen 283 19 302
Toivakka 1 085 263 1 348
Uurainen 2 320 109 2 429
Viitasaari 3 392 1 015 4 407
Äänekoski 1 189 1 808 2 997
Yhteensä 56 194 153 392 209 586
Liite 12
Kokonaispeltopinta-alat Keski-Suomen kunnissa vuosina 2002 – 2006, (ha)
KUNTA Kok.pa Kok.pa Kok.pa Kok.pa Kok.pa
2002 2003 2004 2005 2006
Hankasalmi 6662 6753 6870 6878 6871
Joutsa 3514 3505 3549 3419 3392
Jyväskylä 44 64 64 60 41
Jyväskylän mlk 3079 3087 3090 3113 3097
Jämsä 7389 7494 7448 8564 8582
Jämsänkoski 1387 1385 1384 1424 1451
Kannonkoski 2090 2085 2087 2139 2134
Karstula 5525 5524 5560 5785 5963
Keuruu 4771 4779 4881 4957 5002
Kinnula 2605 2617 2619 2675 2711
Kivijärvi 1162 1157 1148 1217 1219
Konnevesi 2788 2806 2872 2839 2872
Korpilahti 4101 4098 4125 4127 4149
Kuhmoinen 1951 1937 1942 1923 1960
Kyyjärvi 2573 2582 2590 2632 2645
Laukaa 7975 7971 7987 8151 8184
Leivonmäki 772 781 772 868 937
Luhanka 1072 1061 1037 1007 1008
Multia 1621 1632 1641 1722 1705
Muurame 970 956 954 957 953
Petäjävesi 2645 2614 2609 2643 2722
Pihtipudas 6927 7015 7131 7295 7271
Pylkönmäki 1158 1194 1199 1297 1234
Saarijärvi 7284 7287 7337 7530 7468
Sumiainen 1059 1124 1130 1130 1130
Toivakka 1685 1657 1666 1680 1725
Uurainen 2322 2325 2476 2509 2575
Viitasaari 5746 5733 5788 5809 5664
Äänekoski 3949 4009 4073 5328 5346
Yhteensä: 94827 95233 96029 99678 100009
Lähde: Keski-Suomen TE-keskus
Liite 13
Nautojen ja muiden kotieläinten tuottamat lantamäärät kunnittain vuonna 2006, tonnia
kunta Nautojen
tuot-tama lanta (t)
Muiden kotieläin-ten tuottama
lanta (t) Lantamäärä yh-teensä (t)
Hankasalmi 51 362 11 823 63 185
Joutsa 36 280 610 36 890
Jyväskylä 0 0 0
Jyväskylän mlk 18 302 4 226 22 528
Jämsä 24 799 2 580 27 379
Jämsänkoski 4 866 466 5 332
Kannonkoski 29 018 2 754 31 772
Karstula 45 673 4 522 50 195
Keuruu 48 201 5 564 53 765
Kinnula 38 367 433 38 800
Kivijärvi 17 802 798 18 600
Konnevesi 26 504 479 26 983
Korpilahti 33 957 2 443 36 400
Kuhmoinen 14 656 1 291 15 947
Kyyjärvi 24 902 4 237 29 139
Laukaa 56 095 6 298 62 393
Leivonmäki 10 834 187 11 021
Luhanka 11 760 211 11 971
Multia 20 139 390 20 529
Muurame 9 599 411 10 010
Petäjävesi 29 885 1 674 31 559
Pihtipudas 77 190 5 528 82 718
Pylkönmäki 9 864 180 10 044
Saarijärvi 64 445 62 103 68 548
Sumiainen 4 160 160 4 320
Suolahti 0 0 0
Toivakka 15 950 905 16 855
Uurainen 34 104 404 34 508
Viitasaari 49 862 1 155 51 017
Äänekoski 17 478 3 459 20 937
Yhteensä 826 052 67 024 893 075
Liite 14
4H-yhdistysten keräämät lannoite- ja siemensäkit kunnittain vuosina 2000 – 2006, (kg)
4H-yhdistys 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Hankasalmi - 2317 - 2557 1053 - 2283
Joutsa - 2103 - - 367 - -
Jyväskylä - - - -
Jyväskylän mlk - 531 - - 520 - -
Jämsä 1303 2210 2227 2339 2139 1449 2178
Jämsänkoski - - - -
Kannonkoski-Kivijärvi 181 326 267 - 833 456 -
Karstula 893 919 - - - 1646 -
Keuruu - 4201 5730 1464 - 1738 3148
Kinnula - - - 2110 - 899 -
Konnevesi - 1775 - 1372 - 463 773
Korpilahti 770 2762 1174 1578 1068 1759 1674
Kuhmoinen - - - -
Kyyjärvi 744 879 559 700 246 - -
Laukaa - 1085 - 1820 - 2755 -
Leivonmäki - - - 816
Luhanka - 1773 - 396 294 - -
Multia - 462 3 - - - 119
Muurame - - - -
Petäjävesi - - - -
Pihtipudas 764 2675 2713 2357 1371 1118 2085
Pylkönmäki - - - 408 - 795 94
Saarijärvi - 4019 4222 687 199 - 2435
Sumiainen - 526 - - - - -
Suolahti - - - -
Toivakka - - 708 195 90 2036 96
Uurainen - 390 1083 - 624 - 623
Viitasaari 1149 1104 1771 1344 1169 442 657
Äänekoski - - 5022 296 300 1026 1238
Yhteensä 5804 30057 25479 19623 10273 16582 18219
- Keräystä ei ole järjestetty Lähde: Keski-Suomen 4H-piiri
Liite 15/1
Ympäristöluvan mukainen polttolaitosten jätteenpolttokapasiteetti 3.12.2008 (Lähde: Suomen ympäristökeskus/RS).
Polttolaitos t/a laitoksen tila 101§ pääasiallinen polttoaine Turku, nykyinen 50 000 toiminnassa + syntypaikkalajiteltu
yhdyskuntajäte Ekokem, Riihimäki 150 000 toiminnassa + syntypaikkalajiteltu
yhdyskuntajäte Kotka, Korkeakoski 100 000 rakenteilla - syntypaikkalajiteltu
yhdyskuntajäte
yhteensä 300 000
Pori, Kaanaa 150 000 ei lainvoimaista lupaa,
ei rakenteilla + yhdyskuntajätteet Oulun Energia 130 000 ei lainvoimaista lupaa,
ei rakenteilla - yhdyskunta- ja teollisuusjäte, kierrätyspuu
Turku, uusi 150 000 lupa hylätty, ei rakenteilla - syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte
yhteensä 430 000
Suunniteltujen polttolaitosten jätteenpolttokapasiteetti 3.12.2008 (Lähde:Suomen ympäristö-keskus/RS).
Polttolaitos t/a laitoksen tila pääasiallinen polttoaine YTV + Rosk'n'Roll 320 000 YVA päättynyt
28.2.2008, hankinta-menettely menossa
syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte
Westenergy,
Stor-mossen, Mustasaari 150 000 YVA päättynyt
21.7.2008 yhdyskuntajäte, teollisuusjäte Hämeenkyrö,
Pirkanmaa 200 000 YVA päättynyt
29.9.2006, asemakaa-va hyväksytty
yhdyskuntajäte
Ekokem, toinen
jäte-voimala, Riihimäki 150 000 YVA käynnistyy
9/2008 syntypaikkalajiteltua kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden jätettä sekä esikäsittelylaitoksen prosessijätettä Kuopion Energia,
Kuopio 50 000
- 150 000 YVA päättynyt
31.1.2005 syntypaikkalajiteltua kotitalouksien, yritysten, teollisuuden ja rakennus-ten jätteestä sekä yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteestä valmistettu kierrätyspolttoaine yhteensä n. 900 000
Liite 15/2
Ympäristöluvan mukainen rinnakkaispolttolaitosten jätteenpolttokapasiteetti 3.12.2008 (Lähde: Suomen ympäristökeskus/RS).
Rinnakkaispoltto-laitos t/a laitoksen tila 101§ pääasiallinen jätepolttoaine Alholmens Kraft,
Pietarsaari 210 000 toiminnassa + teollisuusjätteet, -lietteet, yhdyskuntajäte (REF)
Fortum, Eura 58 000 toiminnassa + REF 1,2
Kainuun Voima,
Kajaani 56 500 toiminnassa - ratapölkyt, pakkausjäte,
yhdyskuntajäte (REF 2) Kotka, Hovinsaari 18 000 toiminnassa + REF 1
Laanilan Voima,
Oulu 7 000 toiminnassa - noki, alumiinioksidi, aktiivihiili
Lahti Energia
(kaasutus) 35 500 toiminnassa + kierrätyspolttoaine
(erilliskerätty yhdyskuntajäte) Pori, Aittaluoto 93 800 toiminnassa + REF 1,2 (teollisuudesta,
kaupalta, kotitalouksista) Rauman Voima 56 000 toiminnassa + käsitelty puu, paperi- ja
pakkausjäte, REF 2 Stora Enso
Anjalankoski 51 100 toiminnassa + teollisuuden ja kaupan jätteitä, PDF, REF 1
Vapo, Haapavesi 1 700 toiminnassa - kuivattu jätevesiliete
yhteensä 587 600
Fortum, Valkeakoski 130 000 lainvoimainen lupa,
ei käynnistynyt + yhdyskunta- ja teollisuusjäte, kierrätyspuu
L&T, Kerava 150 000 lainvoimainen lupa,
ei rakenteilla + REF 1,2,3
(rakennuspuu, pakkausjäte) L&T, Kitee 75 000 ei lainvoimaista lupaa,
ei rakenteilla + REF 1,2,3
(lastulevyteollisuuden jäte) Lapinlahden
Ekolämpö 14 000 lainvoimainen lupa,
ei käynnistynyt + kuivattu jätevesiliete Pori, Kaanaa 25 000 rakenteilla, aloituslupa,
ei lainvoimainen + REF 1,2
(kaupalta, teollisuudesta) Tornion Voima 36 500 lainvoimainen lupa,
ei käynnistynyt + REF 2
(puuta, muovia, pahvia, paperia) Äänevoima,
Äänekoski 18 500 lainvoimainen lupa, poltto käynnistynyt syksyllä 2008
- REF 1,2 (teollisuudesta, kaupalta, kotitalouksista)
yhteensä 449 000
Lahti Energia
(kaasutus, polttol.) 300 000 lainvoimainen lupa,
ei rakenteilla + REF 1,2,3, RDF
(teollisuudesta, kotitalouksista)
Liite 15/3
Suunniteltujen rinnakkaispolttolaitosten jätteenpolttokapasiteetti 3.12.2008 (Lähde:Suomen ympäristökeskus/RS).
Polttolaitos t/a laitoksen tila pääasiallinen jätepolttoaine PVO-Lämpövoima,
Kristiinankaupunki 100 000
– 200 000 YVA vireillä REF 1,2 (kaupan ja teollisuuden polttokelpoisista jätemateriaaleista valmistettu kierrätyspolttoaine) Stora Enso,
Anjalankoski 85 000 lisää
kapasi-teettia YVA vireillä kierrätyspolttoaine RDF Kuopion Energia,
Kuopio YVA
päätty-nyt 19.2.2007 kierrätyspolttoaine REF 2 (synty-paikoilla lajitelluista jätteistä jossain muualla valmistetut jätepolttoaineet) Rauhalanden
kierrätyspolttoaine (lajiteltu raken-nusjäte, syntypaikkalajiteltu jäte kotitalouksista, teollisuudesta, kau-palta) tai kaasutusvaihtoehdossa muovi- ja puupitoinen kierrätyspolt-toaine
Seinäjoen Energia,
Seinäjoki 30 000
– 110 000 YVA päätty-nyt 15.11.2004
syntypaikkalajiteltu yhdyskuntien ja teollisuuden sekajäte, rakennusjäte, jäteöljy sekä jätevesiliete
Katternö, Pietarsaari YVA
päätty-nyt 25.11.2004
jätteestä valmistettu kierrätyspolt-toaine
Fortum Power and
Heat, Kokkola 150 000
- 250 000 YVA
päätty-nyt 3.2.2004 lajiteltu yhdyskuntajäte, rakennusjä-te ja mahdollisesti järakennusjä-tevedenpuhdis- jätevedenpuhdis-tamon liete
Laanilan Voima, Oulu n. 100 000 YVA vireillä syntypaikkalajitellusta yhdyskun-tajätteestä valmistettu kierrätyspolt-toaine
yhteensä 490 000- 825 000
Liite 16/1