Jätesuunnitelman suhde muihin siihen liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 1 Euroopan Unionin ja kansalliset jätehuoltoa koskevat suunnitelmat ja strategiat

Keski-Suomen alueellisella jätesuunnitelmalla on samansisältöiset tavoitteet kuin Euroopan Unio-nin jätestrategiassa (1996) ja jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen strategiassa (2005): pyri-tään ehkäisemään jätteiden syntyä, edistämään jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä, lisäämään

Liite 16/9

luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja vähentämään kaatopaikalle vietävän jätteen määrää. Euroopan yhteisön jätelainsäädäntö edellyttää, että kullakin jäsenmaalla on jätehuoltosuunnitelma tai -suunnitelmia.

Euroopan unionin jätedirektiivi julkistettiin 21.11.2008. Uudella direktiivillä pyritään edistämään jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä yksinkertaistamaan nykyistä EU:n jätesääntelyä. Sillä vahvistetaan niin sanottua viisiportaista jätehierarkiaa, jonka mukaan jätepolitii-kassa on noudatettava pääpiirteissään seuraavaa tärkeysjärjestystä: jätteen synnyn ehkäisy, valmis-telu uudelleenkäyttöön, kierrätys, muu hyödyntäminen, loppukäsittely.

Uudessa jätedirektiivissä jäsenmaat velvoitetaan edistämään jätteen kierrätystä niin, että syntyvästä paperi- metalli-, muovi- ja lasijätteestä kierrätettäisiin vuonna 2020 vähintään puolet ja rakennus- ja purkujätteestä vähintään 70 prosenttia. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi jäsenmaat muun muassa velvoitetaan laatimaan ja toimeenpanemaan tätä koskevia ohjelmia.

Lisäksi direktiivi selventää jätteen määritelmää ja pyrkii sitä kautta yhdenmukaistamaan jäsenmai-den jätepolitiikkaa. Direktiivissä säädetään muun muassa arviointiperusteista, joijäsenmai-den mukaan voi-daan päättää, milloin tietty jäte lakkaa olemasta jätettä tai onko tietty materiaali sivutuotetta vai jätettä. Myös yhdyskuntajätteen polton määrittelyä ja sääntelyä selvennetään, ja vaarallisten jättei-den turvallista jätehuoltoa parannetaan. Jäsenmaijättei-den on saatettava voimaan uusi jätedirektiivi vii-meistään 12.12.2010.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa 10.4.2008. Siinä esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, kehitetään jätehuoltoa sekä eh-käistään jätteistä aiheutuvia vaaroja ja ympäristö- ja terveyshaittoja. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saa-vuttamiseksi. Keski-Suomen jätesuunnitelmassa sovitetaan yhteen valtakunnallisia tavoitteita ja alueen jätehuollon erityispiirteitä. Maakunnan jätesuunnitelma on valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen kehittämisohjelma sillä lisäyksellä, että maakunnan jätesuunnitelmaa ohjaa myös sen oma ympäristöarviointi. Valtakunnalliset jätesuunnitelman teemat ovat sopusoinnissa Keski-Suomen suunnitelman kanssa.

Kansallisen biojätestrategian (2004) tavoitteena on kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen sekä biohajoavan jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen edistäminen. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle sijoitettavien biohajoavien yh-dyskuntajätteiden määrä vuonna 2009 enintään 40 prosenttiin ja vuonna 2016 enintään 25 prosent-tiin kyseisenä vuonna syntyväksi arvioidusta biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Strategian tavoit-teisiin pääseminen edellyttää toimia, joilla ehkäistään jätteen syntymistä: lisätään kierrätystä, kehi-tetään jätteen biologista esikäsittelyä eli kompostointia ja mädätystä sekä hyödynnetään jätettä energiantuotannossa. Kansallisen biojätestrategian ja Keski-Suomen jätesuunnitelman tavoitteet ovat samansuuntaisia.

3.2 Keski-Suomen maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja ympäristöohjelma

Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2005 määrittelee alueen pitkän aikavälin tavoitteet ja kehit-tämislinjaukset. Maakuntasuunnitelmassa esitellään jätehuollon tavoiteltu kehitys: Jätehuolto kes-kittyy suuriin yksiköihin. Laitosmainen käsittely lisääntyy ja ympäristöhaitat vähenevät. Loppusi-joitettavan jätteen määrä vähenee ja jätteiden lajittelu ja hyödyntäminen raaka-aineena ja energiana tehostuu. Maakuntasuunnitelman tarkistuksessa 2009 otetaan puolestaan huomioon tämä jätesuun-nitelma ja tässä esitetyt kehittämistarpeet.

Keski-Suomen maakuntaohjelma 2007 – 2010 tarkentaa Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaa.

Ohjelmassa määritellään maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet ja toimenpiteet.

Ohjelmas-Liite 16/10

sa kuvataan lyhyesti jätehuollon nykytila ja esitetään seuraavia toimenpiteitä: Jätehuollon tär-kein tavoite on syntyvän jätteen määrän vähentäminen ja kiinteän yhdyskuntajätteen hyötykäyttöas-teen nostaminen. Erilliskerätyn biojäthyötykäyttöas-teen ja yhdyskuntalietteiden käsittelyn tasoa parannetaan. Jy-väskylän seudulle rakennetaan uusi kuivajätteen käsittelylaitos. Maakunnan edun mukaista on kii-rehtiä ratkaisua prosessoidun ja laatuvarmennetun kuivajakeen ympäristönsuojeluvaatimukset täyt-tävästä polttolaitoksesta Jyväskylän Rauhalahden voimalaitoksen yhteyteen. Pilaantuneiden maa-alueiden saneeraukseen varaudutaan ja maamassojen vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus turva-taan. Maakuntasuunnitelman ja –ohjelman tavoitteet ovat yhteneväisiä alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden kanssa.

Keski-Suomen ympäristökeskus on aloittanut uuden maakunnallisen ympäristöohjelman valmis-telun. Ympäristöohjelma on laaja-alainen, vapaaehtoisuuteen perustuva ympäristöpoliittinen ohjel-ma, jossa voidaan määritellä ympäristötavoitteita eri toimialoille. Maakunnallisessa ohjelmassa alu-eellistetaan eri toimialoja koskevien kansallisten ympäristöohjelmien ja strategioiden tavoitteet ja toimenpiteet. Työn kuluessa kootaan eri toimialojen, kuten maa- ja metsätalouden, teollisuuden, kaupan ja liikenteen toimijoita yhteen keskustelemaan ympäristötavoitteista ja toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästäisiin. Ympäristöohjelman tavoitevuosi on 2015. Keski-Suomen ympäristöohjel-man on määrä olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on vastikään laadittu ympäristöanalyysi, jossa on arvioitu maakunnan eri kuormituslähteistä maa-han, veteen ja ilmaan kohdistuvien päästöjen määrää ja merkittävyyttä. Ympäristöanalyysi toimii ympäristöohjelmatyön pohjana.

3.3 Maakuntakaava

Keski-Suomen maakuntakaavassa on merkinnät keskitetyille, ylikunnallisille jätteenkäsittelylai-toksille ja jätevedenpuhdistamoille. Jätteenkäsittelyalue –merkinnällä (EJ, ej) on osoitettu maakun-nalliset jätteenkäsittelyalueet. Jätteenkäsittelyalueet ovat olemassa olevat ylikunmaakun-nalliset Jyväskylän Mustankorkea, Jämsän Metsä-Kivelä ja Saarijärven Sammakkokangas. Suunnittelumääräyksissä todetaan, että alueen ja sen ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että jätteenkäsittelyalu-een ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille jää riittävä suojavyöhyke. Alujätteenkäsittelyalu-een suunnittelussa tulee myös kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että jätteenkäsittelyalueen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Kaava on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Edellä olevaa täydentävä 1.vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykes-kusta. Kaavassa alueeksi esitetään Laukaan Mörkökorpea. Vaihekaava on alistettu ympäristöminis-teriön vahvistettavaksi.

Yhdyskuntateknisen huollon alue -merkinnällä (et) on osoitettu kuntien yhteistä jätevesien käsitte-lyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Jätevedenpuhdistamot ovat nykyisin olemassa olevat Joutsan seudun, Jämsän, Jyväskylän, Keuruun ja Äänekosken yhteispuhdistamot.

3.4 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma ja osaamiskeskusohjelma

Koheesio- ja kilpailukykyohjelma ja osaamiskeskusohjelma ovat kansallisia, valtioneuvoston hy-väksymiä määräaikaisia erityisohjelmia.

Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) käynnistyy vuoden 2010 alusta. Ohjelma koskee vuosia 2010 - 2013. Ohjelmalla parannetaan alueiden kilpailukykyä ja tasapainotetaan alue-kehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Keski-Suomessa suunnitellaan kahta ohjel-maa. Toinen kattaa Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kehityskäytävän ja toinen kehityskäytävää ympäröivän maaseutualueen. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma vahvistaa osaltaan jätteiden käsitte-lyn keskittymistä.

Liite 16/11

Osaamiskeskusohjelmalla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huip-puosaamisen hyödyntämiseen. Ohjelman lähtökohtana on tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, tekno-logiakeskusten, elinkeinoelämän ja eri rahoittajatahojen välinen yhteistyö valituilla osaamisaloilla.

Keski-Suomessa toimii Jyväskylän osaamiskeskus, joka on mukana muun muassa energiateknolo-gian ja uusiutuvan metsäteollisuuden klusteriohjelmissa. Ohjelman jätehuoltoon liittyviä painopiste- ja osaamisalueita ovat bioenergia ja polttotekniikat sekä biokaasuteknologia.

3.5 EU-ohjelmat

EU:n ohjelmakaudelle 2007–2013 on laadittu alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mu-kaiset rakennerahasto-ohjelmat. Ohjelmia toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoin. Keski-Suomi kuuluu ohjelmakaudella Länsi-Suomen alu-eelliseen EAKR -toimenpideohjelmaan ja Manner-Suomen ESR -ohjelmaan. Edellisen ohjelmakau-den aikana 2000 - 2006 kanavoitiin EAKR -rahoitusta Keski-Suomen ympäristökeskuksen hallin-noimana useisiin jätehuollon hankkeisiin.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus tulee Euroopan maaseuturahastosta. Maa-seudun kehittämisohjelmassa korostetaan mm. maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamista, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja maaseudun elinkeinojen monipuolistamista. Maatilojen bio-energia, esim. biokaasulaitokset, ovat ohjelmassa mukana. Jätehuollolla saattaa olla tapauskohtai-sesti yhtymäkohtia myös elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaan, jonka EU-rahoitus tulee Euroo-pan kalatalousrahastosta.

Merkittävä osa maakunnan EU-rahoituksesta kohdennetaan kolmeen klusteriin, joita ovat uudistu-vat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Kaikilla klustereilla on kyt-köksiä jätesuunnitelmaan. Klustereissa esimerkiksi kehitetään jäte- ja ympäristöalan laitevalmistus-ta, vauhditetaan biokaasun hyödyntämistä ja parannetaan uusien asuintilojen esteettömyyttä ja muunneltavuutta.