Tässä alaluvussa esitetään tutkimuksessa käytettävät käsitteet sekä niiden yhteys val-tion harjoittamaan politiikkaan ja strategiaan. Samalla käsitteet esitetään keskinäis-suhteet määrittelevänä käsitekarttana. Yksittäiset ja tutkimuksen viitekehykselle vä-hempimerkitykselliset käsitteet on selitetty alaviitteissä.
Grand Strategy eli suurstrategia koordinoi ja ohjaa kansakunnan tai ryhmän kaikkien resursseja sodan poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi. Suurstrategia laskee ja kehittää taloudellisia ja inhimillisiä resursseja ylläpitääkseen kansakunnan tai ryh-män aseellisen voiman. Samalla suurstrategia pitää sisällään myös kansakunnan mo-raaliset resurssit. Suurstrategia toimii myös voiman ohjaajana puolustushaarojen sekä toimialojen ja teollisuuden välillä. Se ei tarkastele vain sotaa, vaan katsoo myös sitä seuraavaan rauhantilaan. Suurstrategia säätelee eri voimankäytön välineiden käyttöä niin, että vältetään vahingot tulevalle rauhantilalle. 25 Suomessa suurstrategia käsite ei ole vakiintunut vaan sen sijaan käytetään strategiakäsitettä26.
25 Liddell-Hart 1991, 322.
26 Terho (toim.) 2009, 7.
12
Talous on kaupan ja teollisuuden järjestelmä, jonka pohjalta valtion varallisuus muodostuu ja jonka kautta valtion varallisuutta käytetään. Toisaalta se kuvaa maan, alueen tai ajanjakson talouselämän rakennetta tai olosuhteita.27
Kansantalouden muodostavat sellaiset yksiköt, joiden taloudellisen mielenkiin-non keskus on jonkin valtion talousalueella. Kansantalouden yksiköt jaetaan yrityk-siin, rahoitus- ja vakuutuslaitokyrityk-siin, julkisyhteisöihin, kotitalouksiin sekä kotitalouk-sia palveleviin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin.28
Tuotannontekijä on hyödykkeen tuottamiseen käytettävä voimavara. Kolmena perustuotannontekijänä pidetään maan tuottamia luonnonvaroja, työtä ja pääomaa.29 Tofflerit näkivät ensimmäisen ja toisen aallon keskeisinä tuotannontekijöinä maan, työvoiman, raaka-aineet ja pääoman. Heistä kolmannen aallon keskeisimpiä tuotan-nontekijöitä ovat tietoaineisto, informaatio, imagot, symbolit, sivistys, ideologia ja ar-vot.30 Kiinalle valtavan kokoisen väestön ja sitä kautta suhteellisen edullisen työvoi-man voidaan katsoa muodostavan keskeisimmän tuotannontekijän.
Taloudellinen sodankäynti eli englanniksi economic warfare on sodankäynnin muoto, jossa taloudellisia keinoja käytetään valtiota vastaan tai sitä uhataan niiden käytöllä. Taloudellisella sodankäynnillä pyritään vastustajan talouden heikentämi-seen ja sitä kautta heikentämään sen poliittista ja sotilaallista voimaa. Taloudellista sodankäyntiä voidaan käyttää myös pakottamaan vastustaja muuttamaan politiik-kaansa tai käytöstään tai vaikeuttamaan sen kykyä ylläpitää ulkosuhteitaan normaa-lilla tavalla. Taloudellisen sodankäynnin yleisimpiä keinoja ovat kauppasaarrot, boi-kotit, talouspakotteet, diskriminoivat tullit, pääomien jäädyttäminen, avunannon kiis-täminen, investointien ja pääoman liikkeen estäminen ja pakkolunastukset. Taloudel-lista sodankäyntiä toteuttava valtio pyrkii heikentämään vastustajansa taloutta kiistä-mällä siltä resurssien kuten tuotannontekijöiden saannin ja käytettävyyden tai muu-ten estämään vastustajalta muiden valtioiden kanssa harjoitetun kaupan, talouden ja teknologian vaihdosta saadun taloudellisen hyödyn.31
Sotatalous muodostuu kansakunnan erilaisista toimenpiteistä, joilla se mobilisoi taloutensa sodanaikaiseen tuotantoon32. Sotarahoitus taasen on osa sota-taloutta ja
27 Cambridge Dictionary: Economy. https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/econ-omy, 20.12.2019. Merriam-Webster: Economy.https://www.merriam-webster.com/diction-ary/economy, 20.12.2019.
28 Tilastokeskuksen määritelmä koko kansantaloudelle. https://www.stat.fi/meta/kas/kok_kan-santal.html, 20.12.2019.
29 Tieteen termipankki: tuotannontekijä.https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:tuotannon-tekijä. 6.4.2020.
30 Toffler 1994, 74.
31 Encyclopedia Britannica: Economic Warfare. https://www.britannica.com/topic/economic-warfare, 30.5.2020.
32 The Free Dictionary: War Economy, https://encyclopedia.thefreedictionary.com/War+econ-omy, 30.5.2020.
13
muodostuu verotuksellisista ja rahoituksellisista keinoista, joiden käytöllä pyritään kattamaan sodankäynnin kulut. Sotarahoituksen käytännön keinoja ovat verotus, lai-nat (kotimainen ja ulkomainen) sekä rahan luominen. 33 Sotatalous on myös Maan-puolustuskorkeakoulun oppiaine, jonka opetus keskittyy sotilaallisen suorituskyvyn suunnittelun, rakentamisen ja yllä-pidon prosessien opettamiseen34.
Kauppasota on tilanne, jossa kaksi tai useampi maata nostavat tuontiveroja ja määrittelevät tuontikiintiöitä yrityksenään suojella omia kansantalouksiaan.35 Tämä on käsite jonka käytön näkee lisääntyneen merkittävästi käsiteltäessä Kiinan ja Yhdys-valtojen kiristyneitä suhteita vuosien 2019 – 2020 kuluessa.
KUVA 2 Tutkimuksen käsitekartta.
IG Bank: What is a war economy? https://www.ig.com/en-ch/trading-strategies/what-is-a-war-economy--200207, 30.5.2020.
33Encyclopedia Britannica: Economic War finance.https://www.britannica.com/topic/war-fi-nance, 30.5.2020.
34Maanpuolustuskorkeakoulu: Sotatalouden opinnot, https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/so-tatalouden-opinnot, 30.5.2020.
35 Cambridge Dictionary: Trade War,https://dictionary.cambridge.org/dictionary/eng-lish/trade-war, 30.5.2020.
14
“Käymme sotaa tavalla, joka kuvastaa sitä. miten hankimme varallisuutta - ja meidän tulee torjua sotaa tavalla, joka kuvastaa sitä, miten käymme sotia… Nykyajan sodat nostavat tai laskevat bensiinin hintaa huoltoasemalla, ruoan hintaa valintamyymälässä, osakkeiden hintaa pörssissä. Ne pilaavat elinympäristömme. Ne työntyvät kuvaruudun kautta olo-huoneeseemme. Menneisyyden sodat vaikuttavat aikojen takaa nykyelämäämme.”36
“Kun käsitämme konfliktien aaltoteorian, meille selviää, että planeetallamme nyt alkava vallansiirto ei tapahdu idän ja lännen tai pohjoisen ja etelän eikä myöskään ero uskonto- tai kansallisuusryhmien kesken. Kaikkien syvin taloudellinen ja strateginen muutos on maailman jako kolmeen erilliseen, erilaiseen ja mahdollisesti toisiaan korville lyövään kult-tuuriin…Tässä kolmijakoisessa maailmassa ensimmäisen aallon lohko toimittaa maatalou-den ja kaivostoiminnan tuotteita, toisen aallon lohko antaa halpaa työvoimaa ja hoitaa massatuotannon, ja nopeasti laajeneva kolmannen aallon lohko nousee valta-asemaan, joka perustuu sen uusiin tietämyksen luomis- ja hyödyntämistapoihin.”37
Alvin ja Heidi Toffler kirjassaan Sodan ja rauhan futurologia, 1994
Ensimmäinen sitaatti tuo hyvin esille Toffleiren ajattelun sodankäynnin ja talouden kriittisestä keskinäissuhteesta ja sitoo sodankäynnin menneisyyden nykyisyyteen. Sa-malla sodan taloudellisia vaikutuksia kuvataan jokaisen arkeen konkreettisilla esi-merkeillä. Jälkimmäinen sitaatti taas kiteyttää Tofflereiden aaltomallin. Kansakunnan sijoittuminen lohkolle määrittelee paljolti sen taloudellista asemaa ja sitä kautta sen valtaa.
Tämän luvun ensimmäisessä luvussa perehdytään Tofflereiden teoriaan sodan-käynnin kolmesta aikakaudesta, joissa sodansodan-käynnin evoluutio kytketään talouden kehitykseen. Toisessa alaluvussa perehdytään Sunzin ajan kiinalaiseen maailmaan ja talouteen. Kolmannessa alaluvussa käsitellään everstien ajan kiinalaista yhteiskuntaa ja talousjärjestelmää. Luku päättyy johtopäätöksien käsittelyyn.
36Toffler 1994, 13 – 14.
37Toffler 1994, 30 – 34.
2 TEOREETIKOT JA SODANKÄYNNIN KOLME
AIKA-KAUTTA
15