Kuluneena vuonna "on KansantalondelHsen Ykdistyksen toimin-nassa viela enemman kuin lakinna edelksina vuosina, ollut etualaka kokousten j a julkisten luentotilaisuuksien 'jarjestaminen. Ykdis-tyksen julkaisutoimintaa"on samaka jatkettu seka.aikaisempia suun-intelmia .ta3?tantd6npanemakq. etta' uusiakin aloitteita tekemaUa.
Kokouksia on kuluneena'vuonna ollut vakan enemrri'an kuin edellisena vuonna eli ykteensa 9, tama vuosikokous mukaan-luettuna. Niiden olijelma on. ollut samantapainen kuin aikaisem-minkin.
Vuoden ensimmaisessa kokouksessa, tammikuun 26 p., niaisteri Laum Harmaja piti esitelman vaMttaiskinnoista j a niiden AuraUi-sesta valvonnasta. Asiasta syntyi vilkas keskustelu, jonka paa-tyttya joktokunnan tektavaksi jatettnn ottaa karkittavaksi, voitai-siinko Ykdistj^ksen puolesta r y k t y a joikinkin .toimenpiteisiin tassa asiassa. .Kysymysta m^'-okemmin kasiteltyaan joktokxmta kevaaila jattikin Valtioneuvostolle anomuksen, jossa pyydettiin toimen-piteita liiketilaston - (Betriekstatistik) aikaansaamiseksi seka tukku-hintojen j a raaka-aineide-n kintojen valvomiseksi, pitaen sil-maka niiden sukdetta vakittaisHntoikin. •— Esitelma on julkaistu
»YkteiskuntataloudelHsessa'.Aikakauskirjassa». ^
6
344 - • Katsauhsia,
SeuraaTassa kokouksessa, kelnaikutiu 23 p., piti professoxi Yrjd Jahnsson esiteknan kulutusverotuksesta ja-ykteiskunuaffisesta-kjsy myksesta. Tamakiu esitekaa on tarkoitettu julkaistavaksi Ykdis-tyksen aikakauskirjassa. • . .
• Maaliskuun 23 p, pidetyssa kokouksessa ok okjelniana. mais-, teri Eemil Hynnism esitelma ma,ataloustydTaen asunto-oloista J.a toimenpiteista nuden parantamiseksi. Esitellna, jonka jokdosta synt3d monipuoHnen miekpiteiden vaikto, on julkaistu SosiaHse^a Aikakauskirjassa. • • • . • , .
liuktikuun- 27 pm kokouksessa piti joktaja Vdind Juuseld'esi-telman maatilojen knmritysveloista. - Tastakin' kysymyksesta virisi vkkas keskustelu, joka kokdistni- etupaassa oman maan olosukteisun taka alaka. . "* • .
Kevattaiven viimeisessa kokouksessa toukokuun 26 p. Ykdls-'tyksen esimies, professori Sannes- Gehhard lausui muistosanoja
valtioneuvos Rudolf Ereniuksesta,^ joka vuosifcymmenien ajan oK okut Ykdistyksen jasenena. Bsitelman maatalouden osuudesta Suomen kansakisvarailsuuteen piti toktori E!,.r./#^*7(i. ".
Syyskausi aloitettiin' silla esitelmasarjaka, jonka Berfiinin^di-opiston professori, salakakitusneuvos Max Sering Ykdistyksen toi-mesta piti yliopiston juhlasalissa syyskuun li^—13 p. .kasitellen siina maailmansodan aikeuttamia taloudetlisia j a ykteiskunnaltisia muutoksia. Esitelmat, jotka kerattivat vilkasta mielenkiintoa laa-joissa- piireissa,.. on sittemmin Ykdistyksen toimesta ka-annetty j a tulevat lakeisessa tulevaisuudessa ilmestymaan painosta. Aryossa-pidetyke lueimoitsijake jarjestettiin Ykdistyksen, toimesta
viimei-^sena luentopaivana paivalHset Eampin kotellissa;.kutsuA?ieraana'oE myds luennoitsijan t3rtar, toktorinrouva E. vow Tiypitz. Kunnia-vieraake puktd Ykdistyksen puolesta Ykdistyksen esimies, profes-sori -Mann&s Gebhard, j a 'Sitapaitsii pitivat pukeita, maatalousminis-teri Qsten Elfving j a toktori. E, Nevanlinna, Salaneuvos Sering vas-tasi pukeisii-n kosketellen talouselamamme keskeisia kysymyksia. — Ykdistyksen toimesta jarjestettiin professori'-Seringille niyos tilai--suns • tatustua useikin varsinkin taloudelfiselta kannalta kuomatta-v k n seutuikin Btela-Suoniessa.
•Syyskauden ensimmaisessa varsinaisessa kokouksessa, lokaJctmn 3 p„ lausui Ykdistyksen esimies, professori Hannes Gebhard aluksi muistosanoja joktaja Vdind Juuselasta,. joka oH viime aikoikin asti ottanut kartaasti osaa Ykdistyksen toimintaan, Esitelman osake-yktioiden • verotnksesta piti tdhtoti E, Nevanlifma. -Asiasta syntyi erittain vilkas keskustelu,. jokon ottivat osaa useat talotiselamas-samme kuomattavat, keiikildt "
-- Marraskuun 9 p. pidetyssa kokouksessa oli okjelmana. toktori Martti Koveron esitelma tukkuHntatilaston aikaansaamisesta meilla..
Katsauhsia, 325 T a m a esitelma oii painettti YiLteisktmtataloudelliseen
Aikakausidr-jaan. • . •• " . ' ' r ' . ^ . ' Joialtiktmn i p: pidetyssa kokouksessa esitti toimitusjohtaja W. A, Lavonius markau aiyou vakiinnuttamisessa • noudatettavia peii -aatteita. T a k a n tiiaisuuteen Ykdistyksen joktokunta ok kutsunut myos.Bkonomiska' Samfundetdn j a'Suomen kiikemiesykdistyksen jasenia. Keskustelussa, joka esitelman jokdosta syntyi, lausuttiin tasta tarkeasta kysymyksesta jossain maarin eri suuntiin kaj^via mielipiteita. " ' ' ' .
-Seuraavaka viikoUa, joulukuun 7 p. tuHvat. samanlaiset
kysy-• mykset taas julkisen pokdinnan alaisiksi, k u n Tukkolman kauppa-korkeakoulun professori Eli F. Heckscher Ykdistyksen pyynnosta piti kauppakorkeakoulun juklasakssa esltelrnan maailmanpulan sjdsta, erityisesti silmallapitaen sen okimenevia j a pysyvia vaiku-tuksia. Takankin tiiaisuuteen" ok KansantalondelHsen Ykdistyksen puolesta kutsuttu myds Suomen kiikemiesykdistyksen j a Kkono-miska Satnfundetdn jasenia. Esitelmatilaisuuden jalkeen oH profes-' sori Hecksckerin kunniaksi jarjestetty Hotel Kampiin ikalHset, joi-den-aikana kunniavieraalle pukuivaf Ylrdistyksen esimies, profes-sori Hannes Gebhard j a joktokunnan jasen, toktori Paavo.Korpisaari, Kumpaankin pukeeseen professori' Heckseker vastasi.
Taman vuosikokouksen okjelmassa• on esittelijaneuvos Niilo A, Mannion selostus Kansainliiton tyotoimiston suorittamista Venajan talons- j a tyooloja koskevista: tutkiruuksista.
Osanotto Ykdistyksen kokouksiin on kuluneena vuonnakm okut.
verraten epatasaista; muutaimin kokouksiin ei ole saapunut 20 lasnaokjaa, toisissa taas on okut 50-—60. Keskimaarin kokousta kokden on tana vuonna,' eimen vuosikokousta, tuHut 30 kenkea ek, kiukan enemman kuin edekisena vuonna, jolloin vastaava luku ok 29.
. Ykdistyksen julkaisemassa TaloustieteelHsten, tutkimusten sar-' jassa iknestyi viime vuoden. vaikteessa numerona X X V I I toktori E. Nevanlinnan teos »Suomen valtion tulo- j a menoarvio», joka
aJku-• vuodesta jaettiin Ykdistyksen jaseniUe.
Senraavana numerona tassa sarjassa iknestyi alkukesasta pro-fessori Hannes Gebliardin teos »Pienviljelys Pokjoismaissa»'.- Teos jaettnn syksyn kulnessa'Ykdistyksen jasenike, •' .
Joktokunnan ekdotuksesta on paatetty »Taloustieteelksten tutki-musten» sarjaan maaratyika ekdoilla ottaa vajos apteeMsari K. W.
Wegeliuksen tutkimus »Alenevan rakanarvomme syista», mutta sen kasikirjoitus ei kuluneena vuonna ole viela valmisttmut.
. »YkteiskuntataloudetHsten kirjoitusten» sarjaan on paatetty Hittaa professori M, Seringin edekairiainittujen luentojen suomennos, jonka on teknytmaisteri Ilm-ari Teijula, ,Sen painatus kuitenkin jaa ensi vttoteem
326 Katsauhsia.
»yiiteisk-untatalotidelliiien Aikakatis1drja» on knlnneena vuoniia iknestynji: Ykdistyksen toimesta samoinkuin edeUisenakin vnonna, j a sen toimitns on edekeen okut samoissa kasissa, paatoimittajana joktokunnan jasen, toktori ^4. r^iiger.
Joktokunnan takoUa on suuimiteltu saksankieHsen julkaisu-sarjan pemstamista, jotta sen avnka tektaisiin ulkomaika tunnetuksi kansantaloudekista tutkimustydtarbme, j a taman suutmitelnian Y k -distys tammikuun kofcouksessaan kyvaksyi. Hankkeen toteutta-miseksi anottiin avustusta KprdeHnin sivistysrakastolta, mutta se ei joktanut tarkoitettuun tulokseen. .
Kevaaila saapui Ykdistj^kselle kutsu ottaa osaa Helsingissa elokutdla pidettavaaii »Tutkijain kokoukseen.» Taman jokdosta ilmoitettiin Ykdistyksen puolesta kokouksen okjelmaan allekirjoit-taneen esitelma »Aikaisemman tuHipolitiikkamnie suktautumisesta maatalouteen.» K u n ulkomaaninatkan takia oHn estetty itse esitd-maani siella lukemasta,, teki sen puolestani maisteri Niilo Kdfki.
Kotinaaisen Viikon Keskustoimikunnan puolesta saapui Y k d i s -tykseke kirjelma, jossa pyydettiin Ykdistysta ykdessa Suoinalaisten Teknikkojen seuran, Tekniska Boreningeinn j a EkonorDiska Sam-iundetin seka Viikon okjelmajaoston kanssa jarjestamaan jukla-kokous. Takan otti Ykdistyksen puolesta osaa allekirjoittanut pitaen syyskuun 21 p. Yliopiston juMasaHssa vietetyssa juklatilaisuudessa esitelman »Miten Suomen maatalous menetti tulHsuojeluksensa.»
Bsitelma on sittemmin painettu Ykdistyksen aikakauskirjaan.
Sosialiministeriolta saapui YkdistykseUe pyynto toimittaa lau-sunto Sosiakvakuutuskomitean laatimasta ekdotuksesta laiksi sai-raus- j a elakevakuutuksesta, T a t a lausuntoekdotusta laatimaan Ykdistys asetti erikoisen komitean, jonka jaseniksi valittnn toktori i i . NevaMinna, pankinjoBtajat JuMrd Amjiirvi jaKnut Polon, kaup-paneuvos Alipar NiUander, professori Hannes Gebhard j a allekirjoif-tanui, Ykdistyksen sikteeri. ' , '
Ykdistj^ksen raka-asiat ovat kuluneena vuoima keidttyneet samaan edulliseen suumtaan kuin edelHsinakin vuosina. Suurimpana tuloerana ovat tanakin vuonna olleet ne lakjoitukset, jotka Y k d i s -tys tekemiensa anomusten "jokdosta on saanut Kansalks-Osake-, Pankilta j a Pokjoismaiden Ykdyspankilta, edelHselta 25000 mark-k a a j a jalmark-kimaiselta 15000 naarmark-kmark-kaa. Valtioapua on Ymark-kdistymark-ksemark-ka ollut yieista toimintaansa varten 10 000 markkaa, j a sitapaitsi Y k -distys on saanut nostaa 4 000 markkaa nii'sta maararakoista, joita valtion tulo- j a menoarvioon on otettn tieteelksten seurojen kanna-tukseksi. »YkteiskuntataloudelHsta Aikakauskirjaa» varten on edel-leen saatu valtioapua 8 000 markkaa, Professori Seringin matka-kulujen -peittamiseksi YkdistykseUe myonnettiin Maatalousministerion toimesta 3 000 markkaa. Taten Ykdistyksen nauttima v a i
-^' tk)"aig):| Q';i- 1sialiMT,eeiia vuoima noussut yhteekfea 25 ooomarkkaail iyj ^]y^em&ik.^-iA^ya. jpn-kettynyt vahan y l i- 7 000 markk^-a, josta o l
^ i^jft:patsL; pikai^emimile ^ niita on saatu peritj^ksi entista
^i-'\'k'^mhi,'sa.msilh, kiaiii. Ykdistyksen julkaisu.ja on jaetlu-jasenil
"^jl'^'pj,;pQikdt;nlGja Ykdditys on saanut lakes 4000 naarkkaa. Julkaisuj.
*^;;4^:^^^itidsta on, i e r t y n y t yli i 200^markkaa'^ liakallinem tulos ei'&its ole ollut varsin snuri, mutta YkdistykseUe onkin ollut
•feearapaa saada siten julkaisujaan levitetyksi niita kakiayille.
' paisina tuloina on viela mainittava professori 'Seringin^ luento-^
- Situksista _ saadut paasymaksut 1765 marldsaa.' YkdistykseUaf taten oUtit tuloja ykteensa ^di 79^000 marl<kaa.
• Menojen joukossa ovat, lukuimottamatta Ykteiskuntatai pM'lisen Aikakauskirjan kus-fannnksia, suurimpana erana oUeet J
" Sessori Seringin m-atkakulut, joikin meni noin 9 000 markkaa, roal ptilajtaita menoja^, sittcidpiin Valtioapu j a luentotijaisuuksista saaif paasymaksut tasta vakennetaan,' jai vain vaille puolet mainit ' sismmasta'. Tekijapalkkiota on'snoritettu 6225 markkaa j a as|
©maisen teoksen ostamiseen Ykdisfyksen jaseniUe jaettavaksi markkaa. BsitelmapaU?:kioilain, niilrin luettuiiia professori H'eckschenlle I 000 markan suuruinen palkkio, on takan saakkf^
nyt ykteensa 2 825 markkaa.- Sikteerin, rakastonkoitajan seS^
,.,,;.>'jaston- j a varastonkoitajan palklaoiUin on ka3''tetty 2 800 mar|
Sanomalektidlmoitnksiin on mennyt lakes i 300 markkaa j a laJ
" laika-t^ovatmousseet kiukan jli 1000 markan, pienempia mi passa m:ainitsematta.
Menot ovat kaikkiaan jaaneet siina maarin tulo j a pien tetta Yydistyksen varoja voiHin" viime ,kesari.a sijoittaa
^sakeyktio Otavan osakkeisiin, joita ostettiin 11 000 mji sitapaitsi talletettiin Osuuskassojen Keskuslainarakas' m;arld<;aa.
Ykdistjdcsen rakallinen asema on vakaantunut'in^i dosta, etta joktokunnan tekemasta- anomuksesta ykdistyksen valtionavuu ensi vuodeksi koroitettavaksi 20 kaan, j a taman esityksen Eduskunta k5rvaksyi.
i rYkdistykseoa. on kuluneena vuonna v a k t t u 35 u minittain inaisteiiM^^i;AS''/lA/g'rm, t o k t o r i -R . Broth,
^rii Ekelmid, dpteeJskaif BernM ForsUom, pan
\^Worsgy'en, Antti Hiltunen M. Bonkajuuri, maake 'fuis,, metsankoitaja Lauri llvessalo,' toktori Yr^.^^
Vfia^mari .V. Karihdshi, maisterit T'. P. LeMikmvAm
^^slfef- Lmdterg j a Gmmar 'Modem, insinoori' '•
ai«terit WaUo .Pajunen, Armo- Pyhdld, Arm 1. Py/i _ v a a * a t u o m a f i 'R y t i , maisteri Lauri S ''•^ker SdMsteifi, esittelijaneuvos i ? ; i?. Salopius,
328 ' Katsauhsia.
Jiagen, maisteri M. Sirommer, aptikamreeri Yrjo Tam-minen,-
maiste-•rit Ilmari \Teijula-ja Juhana Toiviainen, JoMaja K. I. Tuominen, pankinjohtaja Yrjd. Uotila, maisteri K. J. Wedenoja, patMnjoht&ja - Birger Wegelius, apteekkari X . W. Wegelius ja aktnati Aarne Virfamo.',
' Kuoleman kautta Ykdistys on menettanyt kaksi karrasta jasen-taan, valtioneuvos R. Ereniuksen ja joktaja Vdind_ Juuselan. Useita jasenia on muuttanut pois paakaupungista.
Ykdistys on okut edelleen edustettuna Suomalaisen KirjaUisuu-den Edistamisrakaston'toifn.ikunnan ykteiskuntataloudellisessa osas-tossa j a Alfred -Kordekinn sivistysrakaston toimifcunnan tieteelHsessa jaostossa. '
-Ykdistyksen esimiekena on kuluneena vuonna edelleen toiminut professori Emmes-Gebhard, varaesimiekena senaattori' O.W.Louhi-vuori 3 a muina joktokunnan jaseinna toktorit Pa«»o Korpisaari, A. E. Tudeer j a allekirjoittanut, joka samalla on okut Ykdistyksen sikteerina j a rakastonkoitajana. 'Ykdistyksen kirjavarastoa j a Mr-jastoa, jotka edekeenkin ovat olleet sijoitetttdna SosiaHkalktuksen
" Tilasto-^osaston kuoneistoon, on koitanut maisteri Tyyne Tyrni.
Tikntarkastuksen edelHselta tikvuodelta suorittivat maisterit T. A.
Wiherheimo j a Kkarlo J. Kalliala. , • . ' • Helsingissa joulukuun 28 paivana 1922.
- L . Harmaja.
Ensiluokkaisia