Keräilijä-yritystyyppi

Kolmas haastatteluaineistosta havaittu yritystyyppi on keräilijä. Keräilijä-yritystä voi kuvata sekatavarataloksi. Keräilijä-tyyppinen yritys voi harjoittaa ohjelmistonkehityksen ohella kaikenlaista muutakin liiketoimintaa, eli keräilijä-yrityksen toiminta on usein vah-vasti fragmentoitunutta.

Keräilijällä on haastattelujen perusteella tyypillisesti paljon asiakkaita joiden kanssa ke-räilijä harjoittaa pääsääntöisesti kertaluontoisia liiketoimia. Keke-räilijällä voi olla tuotteita jo olemassa tai tuotteistus suunnitteilla. Keräilijä voi myös välittää toisten yritysten teke-miä valmiita tuotteita. Toisaalta keräilijä-yritys voi olla myös keskittynyt pelkästään ali-hankintaan.

Keräilijä-yrityksen toiminta on pääsääntöisesti reaktiivista eli muutoksiin reagoivaa. Kun asiakastarpeita ilmenee, niin keräilijä-yritys yrittää täyttää tarpeet tarjoamalla sopivaksi katsomaansa ratkaisua. Joillakin keräilijä-yrityksillä on käytettävissään asiantuntijaver-kosto, jonka avulla keräilijä-yritys pystyy saamaan tukea sellaisissa asiakkaan vaatimissa teknologioissa tai ratkaisuissa, jota keräilijä-yrityksellä itsellään ei ole. Oman toimintansa luonteesta johtuen keräilijä pyrkii myös luomaan kontakteja erilaisiin asiantuntijoihin, joita sitten tarvittaessa voitaisiin hyödyntää erilaisissa projekteissa.

Keräilijä-yritykset myös etsivät uudenlaista liiketoimintaa sitä mukaa kun suuret kansain-välistä toimintaa harjoittavat ohjelmistoyritykset ja muut kilpailijat levittäytyvät keräilijä-yritysten nykyisille markkinoille. Erään keräilijä-yrityksen haastateltu totesi markkinati-lanteesta seuraavaa:

” …pienillä toimittajilla on selkeästi tietyt alueet, et nää isot perusjärjestelmäratkaisut ei selvästikään kata kaikkee, sinne jää niin paljon nimen omaan justa tällasille asiakaskohtaisille ratkaisuille ... se et se kapenee koko ajan ... toisaalta siellä se erikoisosaaminen, ja et pystyy oman ratkasunsa integroimaan muuhun ympä-ristöön…”

Keräilijä voi toimia projekteissa myös välittäjänä, jolloin on kyse keräilijän tuntemien asiantuntijoiden käyttämisestä alihankkijoina.

Osa keräilijä-yrityksistä näkee projektien määrittelyn ja projektinhallinnan olevan tärkeitä ja on panostanutkin niihin. Osa keräilijä-yrityksistä taas toimii melkein kokonaan ilman suunnitelmallisuutta ja minkään menetelmän hyödyntämistä, eikä koe, että uusien suun-nittelumenetelmien ja työskentelytapojen opetteluun olisi ylipäätään järkevää mahdolli-suutta. Tällainen keräilijä-yritys kokee että kaikki uuden opiskeluun käytetty aika olisi pois asiakkaalta laskutettavasta työstä. Eräs keräilijä-yrityksen haastateltu kommentoi määrittelytyöstä kysyttäessä seuraavasti:

” Mut ei se, ei ... myö ollaan niin pien firma et meil ei oo siihen aikaa, meil ei oo siihen resursseja elikkä nyt tässä päästään siihen kysymykseen kun puhutaan tuottavuudesta niin ... meillä on pääsääntösesti valitettavas-ti ollut se, et meijän pitää mietvalitettavas-tii sitä et se tulos pysyy hyvänä ja et raha tulee ulkoo. Jos myö, se on sääli et meil ei oo aikaa, meil ei oo sellasta kassaa et me voitas sisäisesti miettii, panna ovet kiinni ja miettii ja tehdä niinkun miten pitäs tehä kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, tehä näin vaiheittan, mikä varmastikin ois loppu-peleissä parempi vaihtoehto pääsääntöisesti.”

Keräilijä-yrityksellä voi olla muodostunut pitkäaikaisia asiakassuhteita. Lisäksi asiakas-suhteet voivat myös olla lyhytaikaisia ja kertaluontoisia, joten keräilijä -yrityksillä on monenlaisia asiakassuhteita.

Asiantuntijaverkoston hyödyntäminen on keräilijä-yritykselle tyypillinen hyvä käytäntö.

Eräs keräilijä-yrityksen haastateltu kommentoi asiantuntijaverkostoaan seuraavasti:

” ... miula on ollu sellanen hyvä tilanne et miula on ollu henkilöt joihin mie oon voinu tukeutuu ja ja keskustel-la heijän kanssa avoimesti et mikä on teknisesti mahollista, mikä on edullisin, mikä on sit taas järkevin tapa toteuttaa se hanke.”

Keräilijä-yritystä kiinnostaa kaikenlainen yhteistyö niin oppilaitosten kuin toisten ohjel-mistoyritysten kanssakin. Vaikka osa keräilijä-yrityksistä ei paljokaan ole panostanut ohjelmistojen suunnittelumenetelmien omaksumiseen, kaikki keräilijä-yritykset kuitenkin näkevät suunnittelumenetelmät tärkeinä. Pääsääntöisesti keräilijä-yritykset olivat haastat-telujen perusteella myös kiinnostuneita kehittämään suunnittelumenetelmiään yhteistyös-sä paikallisten oppilaitosten kanssa.

Keräilijä-yrityksen toiminnan ongelmat liittyvät puutteisiin vaatimusmäärittelyssä, pro-jektinhallinnassa ja projektin dokumentoinnissa. Seuraavassa keräilijä-yritysten haastatel-tujen kommentteja vaatimusmäärittelyyn ja projektinhallintaan liittyen:

” On analysoitu ja keskusteltu, kun tehdään loppuraporttia jne. Aika paljon se on henkilöistä kiinni kenen auktoriteetti riittää ohjata sitä keskustelua. Pitää sitä kurissa, siitä enempikin on kysymys. Kerrotaan asiakkaal-le mitkä hänen velvollisuutensa on tässä projektissa ja pitää sen alkuperäisen rajauksen mukaisesti kurissa.

Ettei pääse rönsyilemään. Mutta tietysti hallinta on aina vähän se ongelma.”

” .. ... ... ehkä se ongelma on se että ... sellasta henkilöä joka oikeesti pystyis arvioimaan sen kattavuutta ja pätevyyttä ... osittain se on ajasta kiinni. Hyvin usein se on tosi pitkälle järjestelmän toimittajan eli meidän näkemys…”

” …on väärinymmärryksiä, joka on ihan normaalia. Varsinkin silloin, kun asiakkaalla ei ole ihan selvillä mitä haluaa. Sehän on se ongelmakohta. Mitä hän haluaa sinne ohjelmaan, mutta hän ei ihan osaa sanoa, mitä siinä pitäisi olla kuitenkaan ja sitten aletaan miettimään kun se alkaa valmistua että onko tämä nyt sellainen kuin pitäisi olla. Näitähän tapahtuu edelleenkin…”

Vaatimusmäärittelyyn tai projektinhallintaan liittyviä hankaluuksia kokivat pääsääntöises-ti muutkin Katapultpääsääntöises-ti-hankeen täydentävässä kartoituksessa mukana olleet yritykset. Ke-räilijä-yritysten haastattelussa edellä mainitut hankaluudet korostuivat kuitenkin enem-män kuin muiden yritystyyppien haastatteluissa.

Keräilijä kokee myös ongelmaksi teknologioiden nopean kehittymisen ja resurssien riit-tämättömyyden uusien teknologioiden omaksumiseen. Keräilijä- tyyppiset yritykset koki-vat myös muita yritystyyppejä enemmän, että asiakkaat eivät sitoudu tehtyihin määritte-lyihin. Eräs keräilijä-yrityksen haastateltu kommentoi asiakkaan sitoutumista seuraavasti:

” …Q: Millaisia muunlaisia ongelmia teillä tässä määrittelyvaiheessa on ollut? A: Tässä casessa ei ollut sillain kauhean paljon. Tyypillisiä ongelmia olisi tietysti se että asiakas unohtaa mitä on määritelty, ei sitoudu niihin, ja on oman henkilöstön sisällä erimielisyyttä miten tämä pitäisi ratkaista…”