Kehityksen yleispiirteita - yleisten talous- ja oikeusperiaatteiden . valossa

yleisten talous- ja oikeusperiaatteiden . valossa

5. Kehityksen yleispiirteita

T a l o u d e l l i s e t p e r i a a t t e e t j a p u o l n e e t . O m i s t u s o i k e n s k y s y m y s .

E d e U a e s i t e t t y j e n m a a j a m a a n v u o k r a p o l i t i i k k a m m e v a i k e i d e n t a r k a s t a m i n e n osoittaa, e t t a ne o v a t okeet v a l i t t o m a s t i r i i p p u v i a s i v i s t y n e e s s a m a a i l m a s s a k u U o i n k i n v a U a U a oUeista t a l o u -d e l l i s i s t a , y k t e i s k u n n a k i s i s t a j a v a l t i o U i s i s t a p e r i a a t t e i s t a . S e n m u k a a n k n i n n a m a p e r i a a t t e e t o v a t v a i k d e l l e e t , o n m y o s v a l t i o v a k a n s u k t a n t u m i n e n m e i k a m a a j a m a a n v n o k r a k y s y m y k -s e n j a r j e -s t e l y y n v a i k d e k u t j a -s e n m u k a a n o n m a a n o m i -s t u -s - j a ^ m a a n v u o k r a o l o j a k o s k e v a a l a i n s a a d a n t o a m n u t e t t u . T o i s e l t a p u o l e n o v a t ne kayrtannoUiset t a l o u s - j a y k t e i s k n n t a e l a m a n U m i d t , j o t k a k u U o i n k i n v a l k n n e i d e n t a l o u s p e r i a a t t e i d e n j a v o i m a s s a oUeen l a i n s a a d a n n o n noj a s s a o v a t m u o d o s t u n e e t , ' v a i -k n t t a n e e t y l e i s t e n t a l o n d e l -k s t e n • p e r i a a t t e i d e n m u n t t u m i s e e r L j a s a a n e e t v a k i t e k e n m u n t t u n e e n l a i n s a a d a n n o n a i k a a n ;

E s i t e t t y j e n v a i k e i d e n ' t a r k a s t a m i n e n o s o i t t a a , k n i i i k a k a r -k a a n j d -k t u n u t se m e i l l a n a -k t a v a s t i v e r r a t e n y l e i n e n -kasityfe on, j o n k a m u k a a n s o s i a l i p o l i t i i k k a ' o n v a s t a Viime a i k o i n a a l k a n u t

m e i d a n m a a o m a i s n n s l a i n s a a d a n t o o m m e v a i k n t t a a , j a s a m o i n

•se k a s i t y s , e t t a m e i k a l a i n s a a d a n n o s s a olisi v a s t a v i i m e v u o s i n a a l k a n u t t u n t u a p y r k i m y s j o n k u n m a a r a t y n k a n s a n l u o k a n e t u -j e n v a l v o m i s e e n t o i s t e n k u s t a n n n k s e k a . P a i n v a s t o i n o l o -j e n k e k i t y k s e n t a r k a s t a m i n e n osoittaa, k u i n k a j o v a n h i m m i s t a a j o i s t a s a a k k a v a l t a a p i t a v i e n p u r i e n k a s i t y s s u t a , m i k i n suun-»

t a a n y k t e i s k u n n a n k e k i t y k s e n t u l e e k u l k e a , o n p a i n a n u t l e i m a n s a m a a n o m i s t n s o i k e u t t a k o s k e v a a n l a i n s a a d a n t o o n . . K e s k i . a i k a i n e n k a s i t y s .aateliston v a l t a a s e m a s t a , j a m a a n v i l j e l i j a -l u o k a s t a s e n a -l a i s e n a j a s i i t a r u p p u v a n a -l u o k k a n a , s a m o i n k u i n m e r k a n t i k s t i n e n k a s i t y s v o i m a k k a a s t a v a l t i o v a l l a s t a j a s e n t o i m i n n a s t a e k n k e i n o e l a m a n j a r j e s t a j a n a j a o i k e a a n s n u n t a a n

•okjaajana o k v a t e p a i l e m a t t a k u m p i k i n a i k a n s a y k t e i s k u n t a p o k i t t i s e n a j a t u s s n u n n a n m u k a i s i a i l m i o i t a . S a m a a o n s a n o t -t a v a k b e r a l i s -t i s i k e p e r i a a -t -t e k l e r a k e n n e -t u n m a a -t a l o u s p o k -t u k a n

m u k a i s e s t a m a a o m a i s u n s l a i n s a a d a n n o s t a , s u k e n l u e t t u n a k a i k k i ' t a k a a l a l i a s n o r i t e t t u l a i n s a a d a n t d t y o v a p a u d e n a j a l t a a l k a e n .aina n i i k i n l a i n s a a n n o k s i i n s a a k k a , j o i s s a v u m e a i k a i n e n v a l t i o n rsosiakpoluttirien v a i k n t u s o n a l k a n u t i l m e t a . T o i n e n a s i a on,

•etta l a i n s a a d a n n o s s a a i k a i s e m m i n ilmenn3d;' s o s i a k p o k t i i k k a

•oli t o i s e n l a i n e n k u i n n y k y i n e n j a j o k t i m y o s l a i n s a a d a n t o t y o n a l a k a t o i s e n l a i s u n t u l o k s i i n . M u t t a se s e i k k a ei m u n t a s i t a .asiata, e t t a s o s i a k p o k t i i k k a o n jo. a i k a i s e m m i n , ' v a n k i m m i s t a .ajoista s a a k k a , t e k i j a n a m e i d a n m a a o m a i s n n s l a i n s a a d a n t o o m m e v a i k u t t a n u t . . . .• ,

E r i , y k t e i s k u n t a l u o k k i e n . s n o s i m i s t a k o s k e v a s s a k y s y m y k s e s s a k e k i t y k s e n k n l k u osoittaa, e t t a l a i n s a a d a n t o o n o n v a n . k i m m i s t a a j o i s t a a l k a e n p a i n a n u t l e i m a n s a m a a r a t y n y k t e i s k n n t a l u o k a n ' e t u j e n k o i t a m i n e n j a t u r v a a m i n e n l a i n s a a d a n t o t i e t a . S i t e n n u d e n v e l v o i t u k s i e n s a a n n o s t e l e m i n e n , j o i t a l a a -n i t y s l a i t o k s e -n v a i k u t u k s e s t a v -n o k r a m i e s l -n o k a k e p a -n t i i -n , oli a a t e k s i k e m a a n o m i s t a j i l l e e d n k i n e n , m n t t a v u o k r a m i e k i l l e e p a

-•edukinen. S a m a a o n s a n o t t a v a m e r k a n t i k s m i n m u k a i s e s t a

•verotalolksten j a vuokramiesten v e l v o l l i s u u k s i e n s a a n n o s t e -l y s t a , s a m a k a k u i n a a t e k s t o j a r j e s t i i t s e n s a n i i s t a v a p a a k s i . ' V o i d a a n p a o s o i t t a a v i e l a s e k i n , e t t a se s o p i m u s v a p a u s , j o k a

" v m 1734 l a i n m a a n v n o k r a a k o s k e v i s s a s a a n n o k s i s s a o l i m a a

-Maa- -ja maanvmkfapoliinkkamme vaiheita. 135

Taavana t e k i j a n a j a j o t a m e i k a m o n i s s a p u r e i s s a o n p i d e t t y j a p i d e t a a n i k a n n e k u v a n a s e k a j o n k u n m a , a r a t y n k a n s a n l u o l c a n s n o s i m i s e s t a p u k t a a n a i l m i o n a , s a a s e l i t y k s e n s a s i i t a , e t t a s e l

-l a i n e n j a r j e s t e -l y o-li s i k o i s e n a a t e -l i s t o n e t u j e n m u k a i n e n , s a m a U a k u i n se o k v u o k r a m i e k U l e epaeduUinen.

N a i n ollen p u k e s i i t a , e t t a s e n t a i t a m a n y k t e i s k u n t a l u o k a n s u o s i m i n e n l a i n s a a d a n n o s s a olisi j o t a k i n u u t t a , j o k a v a s t a v i i m e a i k o i n a o k s i e s i i n t y n y t , e i ole o i k e a . T o i n e n .asia on, e t t a s n o s i t -t a v i e n p i i r i o n m u u -t -t u n u -t , m u -t -t a se e i m u u -t a i -t s e p e r i a a -t e -t -t a . K e k i t y k s e n k u l k n v a i n osoittaa, e t t a l a i n s a a d a n t d t y o o n k e s k e n a a n r i s t i r i i t a i s t e n i n t r e s s i e n . v a k s t a k a m p p a U u a s u t a , m i n k a l a a t u i s e t o i k e u s n o r m i t o v a t k u k o i n k i n l a k i a s a a t a v i e n o r g a a -n i e -n o i k e u s t a j u -n -n a -n m u k a i s i k s i k a t s o t t a v a t j a e t t a p e r i a a t t e e t , t a s s a k o k d e n v a i k t n v a t s e n m u k a a n , k u i n e r i k a n s a n l n o k k i e n

v a i k n t u s l a k i a s a a t a v i e n e l i m i e n k o k o o n p a n o o n j a o i k e i k s i t i i n n u s t e t u t y l e i s e t ^ t a l o u d e k i s e t p e r i a a t t e e t m u u t t u v a t .

S e n s u k t e e n t a r k a s t a m i n e n , j o s s a m a a o m a i s n u s l a i n s a a

•danto^ k o s k e v a t t a l o u d e k i s e t j a o i k e u d e l k s e t i l m i o t o v a t t o i -s i i n -s a , a n t a a m y o -s k a -s i t y k -s e n -s i i t a l a k e i -s e -s t a y k t e y d e -s t a , j o k a t a l o u d e l k s e n j a oikeudeUisen e l a m a n U m i o i U a t o i s i i n s a n a k d e n o n . T a r k a s t a m i n e n osoittaa, k u i n k a m a a r a t t y a t a l o u s p o l i t i t k k a a v a s t a a v a t s e n k a n s s a y k d e n m u k a i s e t o i k e u d e l k s e t p e r i -- a a t t e e t , k u i n k a y l e i s t e n t a l o n d e l k s t e n p e r i a a t t e i d e n m u n t t n e s s a

m y o s y l e i s i i n o i k e u s p e r i a a t t e i s i i n m n o d o s t n u s a m a n m n k a i s i a m u u t o k s i a , k u i n k a t a l o u d e k i s t e n p e r i a a t t e i d e n m u n t o k s i i n a n t a v a t a i k e e n ne k a y t a n n o k i s e s s a e l a m a s s a i l m e n e v a t t a l o u d e k i s e t j a y k t e i s k n n n a l l i s e t e p a k o k d a t , j o t k a m a a r a t y n s n u n -t a i n e n -t a l o u s p o l i -t u k k a - v a k i -t e l l e n m u o d o s -t a a , j a k u i n k a n a m a

•siis v a l U l i s e s t i o v a t a i k e e n a m y o s o i k e n d e l k s t e n p e r i a a t t e i d e n m u n t t u m i s e e n . P i t e m m a k e - u l o t t u v a t a r k a s t u s o s o i t t a a ' m y o s , k u i n k a t a l o u d e l k s e t n a k d k o k d a t o v a t v a i k n t t a n e e t l a i n s a a n n o k s i e n y k s i t y i s k o k t i i n k i n j a k n i i i k a m o n e t v a n k e m m a n o i k e u -' d e n y k s i t y i s k o k t a i s e t , s a a n n o k s e t s a a v a t s i l l o i n v a l l i n n e i s t a

t a l o u d e k i s i s t a j a y k t e i s k u n n a l l i s i s t a k a t s a n t o k a n n o i s t a s e l i t y k -s e n -s a .

Nain^ollen o n m y o s i l m e i s t a , e t t e i v a t t a l o u d e l l i s e n j a o i k e u

-1

d e l l i s e n e l a m a n i l m i o t m n o d o s t a k a l i t a e r d l a n s a o l e v a a i l m i d -s a r j a a , j o i l l a k n m m a l l a k i n o n o m a o m i n a i n e n k e k i t y k -s e n -s a j a j o i t a o n t o i s i s t a a n e r i k a a n t a r k a s t e t t a v a . P a i n v a s t o i n ne m n o -d o s t a v a t k u m p i k i n e r i p u o l e n s a s a m o k l e k o n k r e e t t i s e n e l a m a n i l m i o i l l e , j o k a s a a v a s t a m o l e m p i e n , s e k a t a l o u d e l l i s t e n e t t a o i k e u d e k i s t e n n a k o k o k t i e n v a l o s s a , o i k e a n s e l i t y k s e n s a . S i t e n e s i m e r k i k s i v n o k r a on s e k a o i k e u d e U i n e n e t t a t a l o u d e l l i n e n i l m i o , j a s i t a k o s k e v a t o i k e u d e l k s e t j a t a l o u d e l l i s e t n a k d k o k d a t m u o d o s t a v a t v a i n s a m a n i l m i o n e r i p u o l i a , j o t k a s e u r a a v a t t o i -s i a a n j a o v a t t o i -s i i n -s a n a k d e n a l i t u i -s e -s -s a v n o r o v a i k n t u k -s e -s -s a . A i n o a s t a a n m o l e m p i e n p n o l i e n t a r k a s t a m i s e n j a t u n t e m i s e n n o j a k a s a a d a a n o i k e a k a s i t y s j a k u v a i l m i o i s t a k o k o n a i s n u d e s -s a a n .

B d e U a e s i t e t y t n a k o k o k d a t o s o i t t a v a t s u s , k u i n k a t a r k e a t a . o i k e u s s a a n n o k s i e n oikealle y m m a r t a m i s e k e j a t n l k i n n a k e o n

n i i d e n t a l o u d e k i s t e n n a k o k o k t i e n j a p e r i a a t t e i d e n t d n t e m i n e n , j o t k a l a i n s a a n n o k s i a l a a d i t t a e s s a o v a t okeet m a a r a a v i n a . B a i n k a y t t a j a , j o k a ei n i i t a t u n n e , e i v o i u s e i n k a a n l y k y e e n m u o t o o n p n e t u s t a a b s t r a k t i s e s t a l a i n s a a n n o k s e s t a p u k t a a n j n r i i d i s e n a j a t t e l e m i s e n t i e t a p a a s t a s e l v i l l e l a i n o i k e a s t a t a r k o i t u k s e s t a j a p e r u s t u k s e s t a e i k a j o k t u a s i i k e n e l a v a a n l a i n y m m a r t a m i -seen, j o k o n t u l l a a n s i k o i n , k u n l a i n s a a r m o s t a t a r k a s t e t a a n s e n t a u s t a n a o l e v a n t a l o u d e k i s e n i l m i o n j a s i t a m a a r a a m a s s a o k e i -d e n t a l o n -d e l k s t e n p e r i a a t t e i -d e n - v a l o s s a . N i i t a s i l m a k a p i t a e n j a ne t u l k i r m a s s a h u o r n i o o n o t t a e n m n o d o s t n u l a i n t u l k i n t a e l a -v a k s i , k o n k r e e t t i s i i n e l a m a n i l m i o i k i n e i k a -v a i n - a b s t r a k t i s e e n m i e t i s k e l y y n p e r u s t u v a k s i t i e t e e k s i .

R y k t y e s s a m m e t a r k a s t a m a a n , m i t e n m e d i a n . s. v i r a U i n e n o i k e u d e l k n e n d o k t r i i i u m m e o n t a l l a i s n n n a k o k o k t i i n s u k t a n -t u n u -t , k u o m a a m m e , e -t -t a m e i U a , k u -t e n d n o r m o U i s -t a , v i e l a 1800I n v u n l o p u U a p a i n o i v a t l a i n o p U l i s i i n v i r t a u k s i i n l e i m a n s a k i s t o -r i a U i s e n . j n -r i i d i s e n k o u l u n k a t s a n t o k a i m a t , j o n k a e d u s t a j i e n d p p U a i t a m e i d a n o i k e u s t i e t e i l i j a m m e - o k y a t . Savigny, Puckta j a Windscheid o l i v a t n e a u k t o r i t e e t i t , j o i d e n o p p e i k i n n o j a u -d n t t i i n , j a se talousfUosofia, j o k a k a i k e s s a o k t a u s t a n a , o l i Kantin j a Hegelin filosofian m u k a i n e n , k b e r a l i s t i s e e n m a a U m a i i

-Maa- ja maanvuokrapolitiikkamme vaiheita. 137

k a t s o m u k s e e n p e r u s t u v a , r a j a t t o m a n t a l o u d e k i s e n v a p a u d e n . p o k j a l l e r a k e n n e t t u t a l o u d e l l i n e n oppi. T a m a k a s i t y s k a n t a

p a i n o i m y o s l e i m a n s a s i i k e n s u k t a u t u m i s e e n , j o k a 1 8 0 0- l u y u n lopuUa* j a I g o o - l u v u n a l u l l a oikeudellisen m a a i l m a n t a k o l t a t u l i s k l o i u ' i l m e n n e i d e n p y r k i m y k s i e n osalle s a a d a a i k a a n e r i n a i s i l l a a l o k l a t o i s e n , s u n n t a i s i k e y k t e i s k u n n a l l i s i l l e j a t a l o u dellisille p e r i a a t t e k l e r a k e n n e t t u l a i n s a a d a n t o ,{yxt. e d e l l a e s i -t e -t -t y s u h -t a u -t u m i n e n v v . - . i S g i j a i g o a m a a n v u o k r a l a i n s a a d a n n o n . v a l m i s t e l u u n ) . K a y t a n n o U i s e k e l a m a n i l m i o t a j o i v a t k u i t e n k i n

m e k l a k i n _ l a p i toisenlaisen- t a l o u s p o k t i i k a n v a a t i m u k s e t j a m e i k a s y n t y i olevien.olojen p a k o s t a n u d e n a i k a i n e n . y k t e i s k u n t a -p o l i i t t i n e n u u d i s t u s l a i n s a a d a n t o . s e k a m a a k y s y m y k s e n e t t a ' m u i l l a taloudeUisen e l a m a n aloiUa. S e n s i j a a n m e i d a n v i r a U i -iien o i k e u d e l k n e n d o k t r i i n i m m e k u l k e e edelleen ientisten, i8oor l u v u n l o p u l l a siina! v a U a U a olleiden k a t s a n t o k a n t o j e n p o k j a l l a . O s o i t t e e k s i s i i t a , e t t a n i i n o n a s i a n l a i t a , t a r v i t s e e v a i n t a r k a s -t a a s e u r a a v i a i l m i o i -t a . •. • , '

Si"viilidLkeuden . e d u s t a j a H e l s i n g i n y l i o p i s t o s s a l a n s n u , k u i n k a t o s i n j o v m 1902 m a a n v u o k r a l a i s s a o l i s o s i a l i p o l i t i i k k a a , . m u t t a k u i n k a . v a s t a M V A . ' v d t a 1909 s u r s i v n o k r a n s i v u k o i k e n

-d e n p i i r i s t a r j u l k i s e n o i k e u -d e n p i i r i i n . ^ ) H a n l a u s u u m . m . , e t t a )>,das b-nrgerlicke G e s e t z b u c k i c k e a r m e r a socialistisk a n 1734 a r s ' l a g , u t a n l i k a s o m d e n n a lags c i v U r a t t s l i g a s t a d g a n d e n f o l j d r i k t i g t t U l a m p a r d e n e n s k U d a eganderattens ock k o n t r a k t s f r i k e t e n s grundsatser.» ^) H a n e n j u l k a i s u n s a o v a t . k i s t o r i a l k s e n k o u l u n d e d n k t i i v i s e e n . ' t a p a a n l a a d i t t n j a , l a i n s a a n t i o k -s i e n -s a n a m u o d o -s t a j o k d e t t u j a e -s i t y k -s i a ( k -s . e-sim. Chydeniu-s, - F i n s k k o n t r a k t s r a t t ) . N i i n i k a a n o n m e r k U l e p a n t a v a , e t t a v i e l a

v i i m e a i k a i s e t l a i n o p U k s e t v a i t o s k i r j a t , ' m u n t a m i a k a r v i n a i s i a p o i k k e u k s i a l u k u u n o t t a m a t t a , r a k e n t u v a t k o k o n a a n k i s t o r i a l -l i s e n k o u -l u n m u k a i s e n a j a t u s s n u n n a n , p o k j a -l -l e j a s i v u n - t t a v a t k o k o n a a n " a s i a i n t a l o u s p o l i i t t i s e n puolen.' N i i s s a t u t k i t a a n -y k t i o s n k d e t t a s -y v e n t -y m a t t a ' k u i t e u k a a n s a m a U a -y k t i o i d e n t a l o u d e k i s e e n puoleen, t a k u u k y s y m y k s i a k a s i t t e l e m a t t a t a k u u t a

•'•). Chydenius, Jordlegoratt, s's- 3—4-2) Sama, N a t u i r a t t ,

s.'aS.t a l o u d e l l i s e n a i l m i o n a , v a k u i a s.'aS.t u s l a i n s a a d a n s.'aS.t o a s e l i s.'aS.t s.'aS.t a m a s.'aS.t s.'aS.t a s.'aS.t a r k e m m i n s i t a t a l o u d e k i s t a t a n s t a a , j o n k a v a k u u t t i s . t a l o u -d e l l i s e n a i l m i o n a m u o -d o s t a a , j a p r o k u r a a s i v n u t t a m a k a s e t a l o u d e l l i n e n p o k j a , j o k a p r o k u r a n k i n m u o d o s t u m i s e k a j a k e -k i t t y m i s e -k a On. V i e l a ansaitsee m a i n i t a , e t t e i seUaisessa 3deisessa t e o k s e s s a k u i n R. A. Wreden a s k e n j u l k a i s e m a s s a e n s i m m a i s e s s a osassa t e o s t a » S n o m e n oikeus j a y k t e i s k u n t a j a r j e s -tys» m y o s k a a n esike t u o d a o i k e u s - j a t a l o u s e l a m a n l a k e i s t a y k t e e n k u u l u v a i s u u t t a e i k a a s e t e t a o i k e n d e l k s t e n k y s y m y s t e n s e l v i t t e l y k e t a l o u d e l k s t a t a n s t a a e i k a e s i t e t a m i t a a n s i i t a u n d e s t a s u u n n a s t a , j o t a u u s i m m a n a j a n y k t e i s k u n t a p o k i t t i n e n n u d i s t u s t o i m i n t a t a l o u d e U i s e n l a i n s a a d a n n o n a l a l i a j a s e n a j a t u s s n u n -n a -n k a -n s s a y k d e -n m u k a i -n e -n o b j e k t i i v i -n e -n s u u -n t a o i k e u s e l a m a -n a l a l i a t i e t a v a t .

E p a U e m a t t a m y o s se k r i t i i l d d , j o k a s u u n t a a m a a r a a v a l t a j u r i s t i t a k o l t a o n k o k d i s t e t t u m e U l a v i i m e v n o s i n a s n o r i t e t t u n n r e f o r m a t o o r i s e e n l a i n s a a d a n t o t y o k o n ( v r t . e s i m . Wrede, D e s e -n a s t e a r e -n s l a g s t i f t -n i -n g , J u r i d i s k a fore-ni-nge-ns t i d s k r i f t , 1921, s. 349 ss., s e k a Ckydeniuksen j a Serlachiuksen e s i t y k s e t m a a n v u o k r a l a i n s a a d a n n o s t a ) ; j o k t u n s u u r e l t a o s a l t a s n t a , e t t a k r i t i -k o i t s i j a t e l a v a t -k o -k o n a a n t o i s e -k a talousfilosofiseUa p o -k j a l l a . S a m a a o n s a n o t t a v a s i i t a epasnopeudesta, j o k a m n n t e n e s u n t y y toiseUe p o k j a U e r a k e n n e t t u j a e s i t y k s i a j a t o i m e n p i t e i t a v a s t a a n

n i i n k y v i n tieteeUisella k u i n k a y t a n n o n k i n a l a l i a .

T a l l a i n e n a s i a i n tila, j o s s a , m a a n o i k e u d e U i n e n m a a U m a p e r u s t a a o p p i n s a k o k o n a a n t o i s e n l a i s e e n talonsfUosofiaan, k u i n m i k i n l a i n s a a d a n t d t y o p e r u s t u u , e i I n o n n o k i s e s t i ole h y v a e i k a o i k e a . S e v o i k e l p o s t i a i k e u t t a a m y o s lainka3d;6n a l a l i a t a -p a u k s i a , j o i s s a o i k e u d e l k s e t r a t k a i s u t k a y v a t k o k o n a a n t o i s e e n s n u n t a a n , k u i n m i k i n n u d e n j o k a p a i v a i s e n e l a m a n U m i o i t a , a s i a n o s a i s t e n t a r k o i t u k s i a s e k a l a i n k e u i k e a s i l m a k a p i t a e n t u l i s i k u l k e a . T a s t a l a i n k a y t d n k u l k e m i s e s t a l a i n s a n a m n o d o n p e r u s t e e U a v a a r a a n , k a y t a n n o U i s e U e e l a m a l l e v i e r a a s e e n s n u n t a a n , a n t a a m e i d a n a l k a i s e m p i l a i h k a y t t o m m e ' m o n i a e s i m e r k -k e j a . T a r v i t s e e v a i n v i i t a t a m a a n v u o -k r a l a i n s a a d a n n o n a l a U a ' e s i i n t y n e e s e e n l a i n k a y t t o d n k y s y m y k s i s s a , j o t k a k o s k e v a t s n u U i s e n v u o k r a s o p i m n k s e n m e r k i t y s t a , p e r i n n o U i s e n v n o k r a

-Maa- ja maanvuokrapoUtiikkamme vaiheita.'

s o p i m i i k s e n v a i l c n t u s t a , k o n k l n d e n t t i s t e n ; f a k t o j e n ' v a i k u t n s t a v n o k r a s o p i m u l c s i i n y . m . s., j o i s t a ' j n l k i s n u d e s s a o n - s e l o s t n l c s i a e s i t e t t y . ^) T a s s a k o k d e n e s u n t y ^ a v a a r a - s n n r e n e e s i t a m n k a a , k u i n t a l o u d e l k s e n ' e l a m a n m u o d o t m o i u n a i s t u v a t j a v a l t i o n y k -t e i s k n n -t a p o l i i -t -t i s e n -t o i m i n n a n v a i k n -t u s l a i n s a a d a n -t o o n k a s v a a .

T a y t y y k i n edekyt-taa, e t t a m o u s e v a j u r n d i n e n p o l v i t u l e e l o y t a m a a n m e i l l a k i n t o i s i a t e i t a k u i n se, j o k a m e i U a m u o d o s t u i i 8 o o - l u v u n l o p u k a j a j o n k a e d u s t a j k t a e i v o i l u o n n o k i s i s t a s y i s t a o d o t t a a k a a n s e l l a i s t a s u u r t a - a j a t u s s n u n n a n m u u t o s t a , j o t a d c o k o n a a n t o i s e n s u u n t a i s e n o i k e u d e l l i s e n k a s i t y k s e n o m i s -t a m i n e n -t i e -t a i s i . J o -t -t a -t a s s a p a a s -t a i s i i n oikealle -t o l a l l e j a s e n

l a k e i s e n y k t e y d e n t a k i a , m i k a t a l o u s j a o i k e u s e l a m a k a o n t o i s n n s a , ' o l i s i v a l t t a m a t o n t a p i t a a . e n t i s t a p a r e m p a a k u o l t a t a l o n d e k i s e n o p e t u k s e n k u o m i o o n o t t a m i s e s t a l a k i m i e s t e m m e k a s v a -- t n k s e s s a . P a l j a a s e e n l a i n k i r j a i m e e n r a j o i t t u n e e s t a j u r i s t i s t a

s a n o i j o E u t k e r : » E i n J u r i s t , der n i c k t m e k r d e n n e i n J u r i s t i s t , i s t e i n a r m ' Ding.»

E d e k a e s i t e t t y j e n , t a l o u s p o l i i t t i s i s s a J ) e r i a a t t e i s s a t a p a k t u -- n e i d e n m u n t o k s i e n t a r k a s t a m i n e n a n t a a m y o s p o k j a n e r a i d e n

m e i d a n n y k y i s e s s a ' p n o l n e - e l a m a s s a m m e e s u n t y v i e n i l m i o i d e n t a r k a s t a m i s e k e . S u n a k u o m a a s e l v a s t i s u n n n a n , j o n k a s e u r a a j a t p y r k i v a t edelleen a r v o s t e l e m a a u t a l o u d e k i s e n j a y k t e i s k u n n a k i s e n e l a m a n k m i o i t a v a n k a n l i b e r a k s t i s e n k o u l u n i n d i -v i d u a k s t i s e s s a kengessa. M a i n i t u n k o u l u k u n n a n o p i t o k -v a t a i k a n a a n s n o t n i s a t k a p i t a l i s m i n m u o d o s t u m i s e k e j a o v a t . s i t a edelleen. N a i n o k e n o n k i n l u o n n o k i s t a , e t t a t e o k i s u u s j a k a n p -p a m a a i l m a e d e k e e n k u l k e v a t y l e e n s a t a m a n s n u n n a n m e r k e i s s a . ' A a r i m m a i s e t k e i s t a o v a t m e i k a , s a m o i n , k u i n m n u a k a , v a l r o i i t l e i m a a m a a n s o s i a l i s m i k s i j o k a i s e n v a l t i o n t o i m i n n a n t a l o u d e l l i s t e n o l o j e n o k j a a m i s e k s i y k t e i s k u n n a k i s e s t i o i k e a a n s u u n taan®) T a m a n s n u n n a n e d u s t a j a t e l a v a t v i e l a v a n k a n k b e r a l i s t i s e n t a l o u s f i l o s o f i a n j a r o o m a l a i s e n o i k e u d e n . m u k a i s e n o m i s -t u s o i k e n s k a s i -t -t e e n p o k j a l l a .

. ' \

^) K s . Haataja, V u o k r a n kasite.

^) »Jtiris-ti, j o k a ei ole enemman k u i n j u r i s t i , on s u r k u t e l t a v a kapine.*

V r t . Stammler, D i e Tieixre v o n dem richtigeu Rechte, s. l o .

^) V r t . Schdnberg, Handbuch. I I , s. 107.

, T o i s e n s n u n n a n m u o d o s t a v a t m e i l l a r e f o r m a t o o r i s e n t a l o u s -filosofian > e d u s t a j a t . H e n a k e v a t i n d i v i d n a l i s t i s e s t a , s t a y d e n t a l o u d e l l i s e n v a p a n d e n p e r i a a t t e e s t a a i k e u t u v a t k a i t a t j a e p a -k o -k d a t , s e -k a i s i n a -k n i n n e -k a y t a n n o -k i s e s s a e l a m a s s a e s u n t y v a t ,

j a k a t s o v a t v a l t t a m a t t o m a k s i j o k t a a olojen k e k i t y s t a v a l t i o v a k a n t o i m e n p i t e i l l a k o k o n a i s u u d e n k a n n a l t a e d n k i s e e n s u u n -t a a n j a s i i n a -t a r k o i -t n k s e s s a r a j o i -t -t a a y k s k o n v a p a n k s i a , ' v i e l a p a e r i k o i s t a p a u k s i s s a k o s k e a y k s i t j d s e n o m i s t u s o i k e u t e e n k i n . T a -m a n , s n u n n a n v a i k u t u k s e s t a o n -m e k l a v i i -m e v u o s i k y -m -m e n i e n k n l n e s s a s n o r i t e t t u n u d e n a i k a i n e n y k t e i s k u n t a p o k i t t i n e n l a i n -s a a d a n t d t y o . S u k e n k o h d i -s t n n u t k r i t n k k i ' p e r u -s t u u o -s i t t a i n t a l o u d e k i s e s t i toisenlaiseen, l i b e r a k s t i s e k a p o k j a l l a o l e v a a n talousfkosofiseen a j a t u s s u u n t a a n , o s i t t a i n s i i k e n , e t t a l a a j a t r e f o r m a t o o r i s e n k i n a j a t u s s n u n n a n o m i s t a v a t p u r i t k a t s o v a t , e t t a t a s s a l a i n s a a d a n n o s s a o n m e n t y l i i a k i s n u k s i i n s e k a e t t a s i t a e i ole s n o r i t e t t u t a r p e e k i s e l l a l i u o l e l l a j a t a i d o l l a . R e f o r m a t o o r i s e n s u n n n a n p i t k a l l e m e n e v a s t a s o v e l l u t t a m i s e s t a p e -l o t t a a -l a a j o j a , p e r i a a t t e e s s a s e n k a r m a k a o -l e v i a k i n p i i r e j a ' s e , e t t a n a k d a a n .liia,n p i t k a l l e m e n e v a n s a a n n o s t e l y n k e l p o s t i u n d e k e e n j o k t a v a n 'sarnanilaiseen s e k a a n n u k s e e n s e k a t a l o u -d e k i s e n j a y k t e i s k u n n a k i s e n e l a m a n l u o n n o U i s t e n j a y h t e i s e l l e k y v i n v o i n t u U e e d u k i s t e n i l m i o i d e n t y r e k d y t t a m i s e e n , j o k o n m e r k a n t i k s t i s t e n p e r i a a t t e i d e n y k s i p u o l i n e n s o v e k u t t a m i n e n a i k a n a a n j o k t i . ' ' i

K o l m a n n e n s n u n n a n m u o d o s t a a m e i k a t o i s e n l a i s e e n , s o s i a -k s t i s e e n t a l o u s j a r j e s t y -k s e e n p y r -k i v a s o s i a -k s t i n e n r y -k m a , j o n -k a a a r i m m a i s e t p i i r i t o v a t o m i s t a n e e t b o l s h e v i s t i s e n o h j e l m a n . '

J o k a m e i k a o n s e n r a n n n t v i i m e a i k a i s t a p u o l u e - e l a m a a , o n v a r m a a n h u o m a n n u t , e t t a n a i d e n t a l o u d e k i s t e n s u u n t i e n j a e r i p u o l u e i d e n r a j a t e i v a t s a t u y h t e e n . S i t e n m e i d a n s o s i a l i s t i e m m e j o u k o s s a ' o n sellaisia, j o t k a e i v a t o m a k s u t o i s e t d a i seen t a l o u s j a r j e s t y k s e e n p y r k i v a a , s o s i a l i s t i s t a t a l o u s p o l i t u k k a a , ' v a a n o v a t reformatooriseUa, v a i k k a k i n r a d i k a a l i s e l l a p o k -j a k a . M e i d a n k a i k i s s a p o r v a r i l l i s i s s a p u o l u e i s s a m m e t a a s o n s e k a r e f o r m a t o o r i s e n e t t a k o n s e r v a t i i v i s e n s u n n n a n e d u s t a j i a . S i t a v a s t o i n ei na5d;a v o i t a v a n k a t s o a m i n k a a n p u o l u e e n s e k a i s e n a a n , s e n o h j e l m a n j a t o i m i n n a n p e r u s t e e k a , o l e v a n t a y s i n v a n

-Maa- ja maanvuohrapoUtiikkamme vaiheita. ' 141

h a n l i b e r a l i s m i n j a i n d i v i d n a l i s m i n k a n n a U a j a siis V a p a a n a reform a t o o r i s e n s n u n n a n v a i k u t u k s e s t a . P a i n v a s t o i n y k s i n r n o t s a l a i -s e k a k a n -s a n p n o ' u e e U a k i n ^ o n o k j e l m a -s -s a a a n v e r r a t e n p i t k a U e m e n e v i a s o s i a l i p o l i i t t i s i a v a a t i m u k s i a , j o t k a r a k e n t u v a t v a l t i o n s o s i a l i p o l i i t t i s e n t o i m i n n a n k3rvaksymiseke ( v r t . esim. r u o t s a -laisen- p u o l n e e n o k j e l m a k a l a s t a j a t o r p p i e n I n n a s t a m i s e s t a ) . P u o l u e i d e n ero e i siis p e r u s t n k y s y m y k s e e n , o n k o se t a i t a m a t a l o n s p o l i i t t i n e n s n n n t a p a n t a v a p e m s t a k s i , v a a n m u i h i n k y s y -m y k s i i n . T a U a i s i n a k j r s y -m y k s i n a v o i d a a n -m a i n i t a k y s y -m y k s e t e r i l a i s e s t a s u k t a u t n m i s e s t a sOsialistislin j a k o m m u r u s t i s i i n p y -r i n t o i k i n , n l k o p o l i t u k k a , t o i m e n p i t e e t sisaisen j a -r j e s t y k s e n j a' n l k o n a i s e n t u r v a k i s u u d e n v a k i i n n u t t a m i s e k s i , erUaiset u s k o n nolliset k a s i t y k s e t , e r U a i n e n s u k t a n t u m i n e n n . s. e p a p a t e v y y -d e n palvel-ukseen, j o t a p a i t s i p a l j o n o v a t ' v a i k n t t a n e e t s i t k e a , I d i n n i p i t a m i n e n v a n k o i s t a p n o l u e m u o d o s t u k s i s t a s e k a k e n k U o k o k t a i s e t s y y t , v a r s i n k i n m o n e s s a t a p a u k s e s s a e s i i n t y n y i ; p u o l u e e n v a k t s e m i n e n s e n m u k a a n , m i s s a k e n k U o k o k t a i s e t e d i s t y -m i s -m a k d o k i s u n d e t o v a t n a y t t a n e e t p a r k a U t a . V i i -m e a i k o i n a o n p n o l u e e l a m a e n t i s t a e n e m m a n k n l k e n u t e r i y k t e i s k u n n a l -l i s t e n i n t r e s s i r y k m i e n v a -l i s e n t a i s t e -l u n m e r k e i s s a , j o s s a o v a t m a a r a a v i n a e r i i n t r e s s i r y k m i e n v a l i s e t e d u t j a - v a l t a s u k t e e t , m u t t a e i k o k o n a i s u u d e n e t u e i k a y k s i t y i s t e n . i u t r e s s i p u r i e n ylapuoleUe' k o k o a v a olojen j a t a r p e i d e n arvioin-ti. .

S e l v a s t i t o d e t t a v a n a , U m i o n a v o i d a a n m y o s l a u s u a , e t t a m e i d a n m a a n v u o k r a - j a m a a p o l i t n k a s s a m m e t a l o n p o i k a i n e n m a a n o m i s t a j a l u o k k a o n p u o i u e i s n n k a t s o m a t t a o m i s t a n u t r e f o r m a t o o r i s e n s n u n n a n k a t s a n t o k a n n a n . S e ei v a s t u s t a v a l t i o v a U a n t o i m i n t a a m a a p o l i t i i k a n a l a l i a e i k a edes s U l a a l a k a k y s y -, m y k s e e n t n l e v i a p a k k o t o i m e n p i t e i t a e r i k o i s t a p a u k s i s s a e i k a

se v e t o a v a n k a a n , r o o m a l a i s e n o i k e u d e n m u k a i s e e n , a b s o l u u t t i seen' o n u s t u s o i k e n d e n periaatteeseen, v a i k k a k i n s i l l a o n u n d i s t u k s i e n l a a t u u n j a n i i d e n t a y t a n t o o n p a n o t a p a a n n a k d e n v a a t i -m u k s e n s a , k u t e n -m . -m . , e t t e i . t o i -m e e n p a n t a v i s s a u n d i s t u k s i s s a

>saa m e n n a y l i v a l t t a m a t t o m a n . t a r p e e n , e t t a u u d i s t u k s e t o n p e r i n p o k j a i s e s t i j a k a i k e n s a a t a v i s s a o l e v a n a s i a n t u n t e m u k s e n ka3rttaen v a l m i s t e t t a v a , s e k a e t t a m i d e n k a u t t a ei s a a m a a n o m i s t a j a k e k u u l n v a n o m a i s u n d e n m a a r a a v a k e n t a a . K n v a a

v i n a t a s s a k o M e n o v a t m a a n o m i s t a j a l i i o k k a m m e s u k t a n t u m i -n e -n v u o k r a - a l -n e i d e -n I -n -n a s t -n s t o i m i -n t a a -n j a e r a a t l a u s u -n -n o t e d n s k u r m a s s a m a a n k a n k k i m i s t a t i l a t t o m a k e v a e s t o U e ' k o s k e -v a s s a a s i a s s a , s a m o i n k u i n ne l a u s u n n o t m a a n k a n k k i m i s t a a s u t u s t a r k o i t u k s i i n k o s k e v a s t a l a k i e k d o t u k s e s t a , j o t k a ^ m a a n -o m i s t a j a l u -o k k a m m e j a r j e s t -o t y l i m a a n a n t -o i v a t , a s e t t u e n n n s s a p e r i a a t t e e l l i s e s t i l a k i e k d o t u k s e n k a r m a U e , m n t t a v a a t i e n asiaUe k o m i t e a v a l m i s t e l n a . T a m a k a n t a o n k i n s e n t a k o l l a I n o n n o U i n e n , s U l a m e i d a n t a l o n p o i k a m m e n a k e v a t k a y t a n n o U i s e n e l a -r n a n i l m i o t s e U a i s i n a , k u i n n e k e i d a n y m p a -r i l l a a n j o k a p a i v a i - ' sessa e l a m a s s a e s i i n t y v a t , s e k a t u n t e v a t , k u i n k a v a l t i o v a k a n t o i r h i n t a olojen m a a r a t t y y n s u u n t a a n o k j a a m i s e k s i o n v a l t t a -- m a t o n m a a n o m i s t a j a l u o k a k e i t s e k e e n a r v e l u t t a v i e n e p a k o k t i e n

•estamiseksi. S e n s i j a a n s i k e e i ole t a m a k a n t a t i e t e e k i s e n a o p p i -s u n n t a n a -s e l v U l a e i k a -se, etta--se v o i d a a n o -s o i t t a a I n o n n o k i -s e k -s i k i s t o r i a U i s e k s i U m i o k s i , j o k a a i k o j e n k n l n e s s a m u o d o s t u n e i d e n t a l o u s o i k e n d e l k s t e n s u u n t i e n v a l o s s a s a a o i k e a n s e l i t y k s e n s a . Y l e i s e l t a t a l o n s p o l i i t t i s e l t a j a e t e n k i n m a a p o l i t i i k a n k a n n a l t a o n t a r k e i m p i a k y s y m y k s i a , . j o t k a o v a t p u o l n e e l a m a s s a m m e m a a r a a v i a j a j o i k i n e r i t a k o U l a a i m e t a a n e r i l a i n e n r a t k a i s u , k y s y m y s s u t a , k u i n k a p i t k a U e o n y k t e i s k n n t a p o k i t t i . sessa u n d i s t u s t o i m i n n a s s a j a e r i t y i s e s t i y k s i t y i s e n o m i s t u s -- o i k e u d e n r a j o i t u k s i s s a m e n t a v a . K y s y m y s o n v a i k e i m p i a , m i t a

n y k y a i k a y k t e i s k u n t a p o l i i t i k k o j e n v a s t a t t a v a k s i n i i n m e i U a k n i n m u n a U a k i n y l e e n s a a s e t t a a . Y k d e n , k e r t a k a i k k i a a n p a t e v a n v a s t a u k s e n a n t a m i n e n t a k a n k y s y m y k s e e n e i o l e k a a n m a k d o l k n e n , s i k s i m o n e t j a v a i k t e l e v a t t e k i j a t o v a t s i i n a m a a r a a v i n a . . N a i d e n t e k i j a i n o i k e a a r v i o i n t i j a y k t e i s k u n n a n j a k o k o -' n a i s u n d e n t o d e k i s e n e d u n m u k a i s t e n t o i m e n p i t e i d e n loydsamin e loydsamin m u o d o s t a a k u s s a k i loydsamin l a i loydsamin s a a d a loydsamin t o k y s y m y k s e s s a j a loydsamin u d i ? t u s t o i m e s s a sen probleemin^ j o n k a o n n i s t u n e e s t a t a i ' o n n i s t n m a t t q m a s t a r a t k a i s u s t a r u p p u u , t n l e e k o u n d i s t u s t o d p l k s e k s i -k y o d y -k s i v a i ei. ' .

N i i d e n s a m o j e n t e k i j a i n m u k a a n k u i n u u d i s t u k s i i n r y k t y m i n e n y l e e n s a , o n m y o s r a t k a i s t a v a k y s y m y s s u k t e e s t a o m i s t u s -. o i k e u t e e n j a s e n r a j o i t u k s u n -. T a l t a k a n n a l t a a s i a a k a t s o e n

Maa- ja maanvuokrapolitiihhamniB vaiheita. 143 OIL tassa s y j t a niiden varalta, jotka media edelleen pitavat knnni vankasta, absoluuttisesta, roomalaisen oikenden m u k a i -sesta omistusoikenden kasitteesta, knomanttaa-senraavaa.

N y k y i n e n ykteiskunta p y r k i i ykteiskuntapoliittiseka

undis-• tustoiminnaUa taloudelliseen karmoinaan j a tasapainoon. Maa-raavana snna on kysymys, m i k a on ykteisen edun mnkaista j a mika ei. . Y k s i n sekainen talonspokitikko k u i n Heckscher lausuu', etta yksitydseka ikmiseka voi olla oikeutta jokonldn v a i n sikali, k u i n se on ykteiskunnan intressissa. H a n knomanttaa, kuitdsa omistusoikenden edut ovat niin suuret, etta sen vaarinkayttd poikkenstapauksissa painaa vakemman k u i n sen tuottamat edut j a etta omistusoikens on siita S3rysta oikentettu. Mutta k a n on sita mielta,' etta niin .pian k n i n omistusoikenden epa-kokdat ovat snuremmat k u i n edut, on se kumottava. ^) ' T a i yiitatkaamme Philiffovichiin. H a n sanoo, etta yksityinen omistusoikens on tunnustettava, koska ikmisten fyysikinen j a kenkinen kekitys seka kenkkokinen vapaus riippuvat kyo-dykkeiden omistamisesta, mutta voi se t u l l a tunnustetuksi v a i n niin kauan j a niissa rajoissa, k u i n se palvelee jatkevia tarkoituksia j a kokonaisuuden intresseja.

Takaiselta nakokulmalta on" kmeisesti myos meika katsot-t a v a 'niin viimeaikaiskatsot-ta ykkatsot-teisknnkatsot-tapolikatsot-tiikkaa yleensa k u i n maa- j a maanvnokrapoktiildjaa erikseen. On selvaa, etta t a l t a nakokannalta laktien eri kenkilot, tulevat erkaisun tuloksiin.-Paljon olisi knitenkin voitettu, jos laktokokta olisi y k s i j a ykte-.

nainen j a jos ei lakdettaisi, knten meika joikakin takoilla t a -paktuu, omistusoikenden kasitteesta sellaisenaan, abstrakti-sena, itsessaan oikeutettuna kasitteena,' v a a n siita, mika, on ykteiskunnan j a kokonaisuuden etu j a miten yksityisen omistus-oikens sen kannalta katsoen on oikentettu j a t u r v a t t a v a .

^) Heckscher, Gammal och ny ekonomisk liberalism, s. 58.

^) Philippovich, Die -Entwicklung der -wirtsckaftspolitisclien Ideen im 19. Jatrhtrndert, s. 82.

Kyosti Jarvinen: Liiketalous. Eiike-elama I V . Otava. 1923.

279 siv. Hinta nid. 40 mk., sid. 60 mk. ' /

Knstannusosakeylitio Otavan kustannnkseka ilmestymaaU

alka-^'neen »Eiike-elama»-nimisen suurteoksen ^^ktena numerona on joku aika sitten laskettu kanppaan professori Kyosti Jarvisen kirjoit-tama »I,iiketalous.»

Useimmat, jotka takan teokseen kasiksi kayvat, varmaan en-, simmaiseksi kysyvaten-, mita on liiketalous. Tekija onldn ottanut

keti teoksensa ensi sivuUa maaritekakseen.tanian kasitteen sanoen, etta kiketalouksia ovat ne ansaintataloudet, joikin sisaltjry jonkin-lainen vakingonukka, joikin on- pantu paaomia kiinni, jotka siis ovat kapitalistisia yrityksia ja tyoskentelevat myyntia varten. Teki-, jan tarkoi-fcuksena on tieteellisesti kasiteUa naita kiketalouksiaTeki-,

niiden olemusta, edeUytyksia, jarjestelya j a sukteita. Taman tie-taessamme arvaamme, etta kysymys on sekaisesta tieteellisesta

esi-•tyksesta, joka talouselaman tutkijain" piirissa yleisimmin tunnetaan nimella yksi-tyistaloustiede (Privat-wirtsckaftslekre), tama nimitys kun selvimmin tuo ilmi pukeena olevan -tieteen Inonteen vastakok-tana kansantaloustieteelle, joka ei kasittele-yksityisia talouksia, vaan niiden keskinaisten sukteiden kokonaisuutta juuri taman koko-naisuuden kannalta. Nimitys' kiketaloustiede saattaa' kuitenkin oka paremmin paikakaan silloin, kun yksit3dstaloustieteen tntki-muksen esineena eivat ole kaikki yksityistaloudet, vaan ainoastaan n. s. kiketaloudet, jotka nykyaikaisessa talouselamassa ovat tar-keimmat. y

Tasta tieteesta on myos yleisesti, varsinkin Saksassa, kaytetty nimitysta, jonka lakin suomenkielinen vastine on liikkeenkoito-oppi (Betriebslekre). Prof. Jarvinen kuitenkin kylkaa taman nimr-tyksen kian suppeana.. Han knomanttaa, etta kiketaloustiedetta voidaan, aivan samoin kuiu kansantaloustiedettakin, vilj ella seka puk-.taana etta sovekettuna ja vain takan jalkimmaiseen ek sovellettuun

liiketaloustieteeseen'Soveltuu liildseenkoito-opin nimitys.

&irjalKsuutta. 145 Prof. Jarvisen teosta tarkastellessa knomaa, etta kan on pannut siina paapainon juuri liikkeenkoito-oppiin, joten tama nimitys sit-tenkin olisi saattanut olla paikakaan. Asian laita keneeHn lopulta niin, etta ,puktaalla kiketalonstieteeka" on verraten vakan uutta

^annettavaa sen lisaksi, mita kansantaloustiede kykenee tietoa. joamaan. Silloin kun puhtaalle teorialle pyritaan antamaan tar-keampi sija, niinkuin on tapaktunut esim. Scharin »Handelsbe-triekslekre»ssa, on kelposti tuloksena se, etta esitys mnodostnu,' niinkuin prof. Jiirvinenkin Sckarin teoksesta sanoo, enemman kan-santalondekista knin kiketalondekista katsantokantaa edustavaksi.

J a jos tarkastelee niita lektia prof. Jarvisen teoksessa, joissa on kysymys pelkasta teoriasta, knomaa piankin, etta kiketaloustiede naissa kokdin sangen vakan pystyy tayden-tamaan kansantalous-tiedetta. lyiiketaloustieteen taytynee siis sittenkin tyytya-olemaan ensi sijassa vain erasta lajia »Kunstlekre» eli toisin sanoen

kikkeen-hoito-oppia. • - • •«

Yleisena arvosteluna mieksimme taman kuomautuksen jalkeen prof. Jarvisen »I/iiketaloudesta» sanoa, etta se on ainakin melko-itsenaisesti kakmoiteltu teos. I/Uonnolksta on, etta taUaisessa oppi-kirjassa yksitjdskoktiin nahden joutuu seuraamaan aikaisempien esitysten latuja, mhtta tama seikka ei mitenkaan vahenna puheena-olevan teoksen arvoa. Sen itsenaista leimaa lisaavat lukuisat tie-, dot oman maamme kiketalouden alaltatie-, joiden esittamiseen tekijan

laajat tiedot ja aikaisemmat tutkimukset talta alalta ovat antaneet tilaisuuden. Mekkyvalla on myos todettava, etta tekija talla alaka.

tarjoutiivan • runsaan saksalaisen • kirjalksuuden okekg. on pannut erityista kuomiota- niihin arvokkaisiin saavutuksiin, joihin varsinkin Amerikassa on viime vuosina kikkeenhoidon j arkiperaisen, -tieteeki-sen tarkkoihin tutkimuksiin perastuvan organisatsionin alaka paasty.

" Huomautettakoon myos siita, etta teoksessa on kohtia, jotka arvokkaaUa tavaka kaikessa snppeudessaan taydentavat puutteel-lista kansantaloudelksta kirjallisunttamme. Sellainen on esim.

esitys kartekeista ja trusteista.

Runsaan aineiston supistaminen niinkin aktaisiin puitteisiin kuin 279 si-vuun on tietenkin pakottanut tekijaa suuresti rajoitta-rdaan sanottavaansa. Takan nakden menettaa kuomautus siita, etta joissakin,kokdin oksi toivonut tyhjentavampaa esitysta, suu-relta osalta oikeutuksensa., K u n esitys sitapaitsi, kiitos tekijan tyy-kn, on erittain sujuvaa,. antantnu lukija kemaasti kanen jokdetta-vakseen monia uusia'nakokoktia .aukovan tutkimuksen alalia.

Teoksen tieteekista arvoa lisaavat jokaisen < luvun loppuun liitetyt runsaat kirjalksnusluettelot.'

' ' . E. J .

Paavo Korpisaari, Raha ja muut maksuvalineet. Helsingissa 1923.

Knstannnsosakeyhtio Otava. Siv. 155. Hinta 25: —.

Iviike-elama-ninusen, kaupan ja teolHsnuden tietokirjaksi tarkoitetun suurteoksen seitsemantena osana on ilmestynyt tri Paavo Korpisaaren esitys rakasta ja muista maksuvalineista. K i r j a jakau-*

tun seitsem'aan eri lukuun, joissa selvitetaan rakan synty a ja varkai-sempaa kekitysta, rakaj arjestelmia, seteleita, pankkimaksnvakneita, kansainvaksia maksnvakneita, maailmansodan vaikutuksia raka-oloihin ja lopuksi Suomen rakaolojen kekitysta. Tama luettelo osoit-taa, etta teos sisaltaa kaikki kysymysta koskevat tarkeimmat seikat.

Erityisesti 'on mainittava,' etta kirjoittaja on seulonut aineksensa niin sanoakseni kaytanaollisyjden seulaka. H a n on ottanut kuva-taksensa ainoasEaS~sellaista, jo]la~onkiyrann6llista arvoa ja joka ' siita syysta kerattaa kaytannonmiesten mielenkiintoa.

'Vaknnas-saan on' kan kasitykseni mukaan kYvhi onnistnnut.

Toinen .paaansio on kirja,n snjuva ja selkea sanonta. Nautinnokseen panee merkike, kuinka kirjoittajan on kelppoa esittaa v a i -keatkin asiat keveasti ja tajuttavassa muodossa. , Hanen kieleU-kayttonsa on'kuin kkhtaisi notkeiUa ja kukkaika snksika y k rotko-jen j a kivikkorotko-jen. Sanonnan kelppondesta .ja sulavundesta kuok-matta ovat -fcuvaukset kuitenkin tasmalksia, oikeita ja kaikinpuo-lisia. Kirjoittaja ei mnoile eika kioittele, kan vain'naulaa tosiasiat eteenune, mutta jarjestaa ne taitavasti, niin etta kokonaisvaikutus on ekyt. Y k a useammin saa miekkyrvakseen kuomata, etta suomen-kui MeleUa kyetaan kirjoittamaan tieteekisista asioista kavainnolk-I sesti j a notkeasti. Pukeena oleva kirja on uutena todistuksena siita

.edistyksesta, joka tassa sukteessa' on tapaktnnut. . , , Arvosteltavana olevaUa teokseka on kakdenlainen tektava.^

Sen tarkoituksena on levittaa tietoa rakasta, sen teoriasta japerus-teista laajoihin kansalaispiireUiin. Toiseksi se on ajateltn koxkea-koulujen oppilaike oppikirjaksi. Molemmat tektavansa se tayttaa kasittaakseni'kyvin. Sille,voi ennustaa ja toivoa laajaa leyikkia.

Kirjaa lukiessani olen kuomannnt kymmenkunta pienta paino--virketta, jotka eivat kuitenkaan ole kairitsevia.

K.K—ho.

K . W . Hoppu: Setelitahoitus. Katsaus ensimaisten itsenaisyysvuosien finanssipolitiikkaan. • Ykteiskuntataloudekisia kirjoituksia n:o 20. 64 sivua. Otava 1923. Hinta 8 mk. ,

Keskustelu valtionfinansseista j a niiden vaikutuksesta maamme rakanarvon muntoksiin on meika takan asti tapaktunut eduskun-nassa j a sanomalektien-palstoiUa. Sekaisena se useimmiten on

kaja-1

Kirjallisuutta. 147

naista, pienia yksityiskohtia koskevaa ja- pnolnenakokoktien varit-tamaa.. Niilta, jotka silken ov«.t ottaneet osaa,-on usein puuttunut asiakinen pokja, yleispnrteisen kokonaiskasityksen edellyttamat

• tiedot valtion raka-asiain tilasta ja kekityksesta, ja nain ollen on keskustelu okut pintapuoksta j a ilmassa kikkuvaa. Joktaja,Hoppu on takan kesknsteluun asken yktynyt esitettavana olevalla kirja-seUa, j o k a lienee ensimmainen kirjallinen yritys luoda yktenainen katsaus paaasialksesti vuosien 1918—1921 finanssien koitoon.'

Esitys perastuu naiden vuosien.vahvistettuikin tulo- ja meno-' arvioikin ja niiden okeka valtiovelkaa ja Suomen Panldn

luoton-• antoa valtioke koskeviin tietoikin. Niiden perustaka tekija kiinnittaa kuomiota yaltipn rakalksen. aseman keikkouksumejdttainJkiTi -vuosina 1918 ja i g i g j a arvostelee silloista lainapoktiikkaa ja sita optifMsMa,'yonka varassa valtiomnenoja snurennettiin enemman 'parempia tuloksia, kuin mita budjettia tekdessa on arvioitu. E s i

merkkiaa mainittakoon, etta v. 1919 ok menoarvion mukaan. y k -maaraisika tuloika, s.o. paaasiallisesti lainoilla peitettava 733.8 milj.

ek 42.7 %, mutta tilinpaatoksen mukaan ei kudjettiin otettuja 200 milj. rautatielainaa ja 100 milj. kapinavakinkolainaa lainkaan tulou-tettu j a kuitenkin oli tulos parempi kuin budjetissa edeUytettiin.

On totta, etta budjetista voidaan »lukea» valtion finanssipoktiikan av Samfundet folkkalsan i Svenska Einland.. I I . 85 siv. ja 3 karttaa. Helsingissa 1923. ,

. ' Viime aikoina on ra.otsinldekseUa takolla. herannyt innostus tutkia maanmie ruotsinkieksta vaestoa demograafisessa sukteessa.

Tassa aikakauskirjassa on aikaisemmin iknoitettu professori.Void.

Backmanin tamanluontoinen tutkimus Pokjanmaalta, jossa. varsi-naisesti kaytellaan yuosikymmenen 1911—1920 vaestdtilastoa.' As-kettain on myos ilmestynyt maisteri R. Torngrenin tutkimus T u m n

;—Porin. laanin raotsinkielisesta asntusalueesta. Nyt ilmoitettavana, oleva teos kasittaa, kuten nimestakin nak3ry, maamme kaikki ruotsin kieliset asutusalueet. Aineistona on' kaytetty viralksessa vaesto-tilastossa julkaistuja luknja, mutta niita on monessa sukteessa tay-dennetty, TilastoUisessa Paatoiiuistossa sailytetyn- ensiaineiston, senrakuntien vuosittaisten ja .kymmenvuosittaisteu'..taulustojen avnlla. Aineiston kiiyttelyn vaatima tyonpaljons sekttaa sen,' .etta ' .tutkimus paattjry. vuoteen 1910.

• Pukeenalaisessa, tntkimuksessa on saatavissa-olevaa aineistoa' kaytetty kiitettavan monipuoksesti pelkaamatta sita suurta ksa--tydta, mita erikoissukdelukujen laskeminen tuottaa. ^Kirja jakaan-tuu viiteen luktiun, joissa esitetaan: - i . vaeston ksaantymista ajan-jaksona 1810—1910; 2. maassamnuttoa ja siirtolaisuutta; 3. synty-neisyytta ja kuoUeisuutta; 4. aviokittoisuutta ja kedelmalksyys-sukte'ita; seka 5. vaeston jakaantumista pukekielen ja-' ammatin mukaan ynna sen sivis-tyssukteita.' ' . •

' Esitys on enimmakseen deskriptuvista. Vertailnja tekdaan-kylla jonkin verran, mutta useimnuten vain eri ruotsinkieksten asu-tusalueiden tai eri maalaiskun-tien vakka,- karvemmin snomenkie-' listen paikkakuntien vastaayiin ilmioikin. Niinpa ei saadakaan vas- • tausta kysymykseen, miksi raotsinkieknen vaesto viime vuosikym-menina on ksaantynyt kitaammin kuin suomenideknen. Tekija ei tosin kpetakaan kakea vastausta takan kysymykseen •— kan on nimenomaan ase-ttanut paamaarakseen vain -tilastollisesti valaista maamme ruotsinkieksen asutuksen vaestostditeita — mutta epai-lematta tama kysymys on kaamoittanyt mielessa, kikkeeUe pane-vana voimana, kun tutkimukseen rykdyttun.

Tekstiin kittyy suuij maara pienempia ja sunrempia tauluk-koja; paitsi • erilaisia yleiskatsauksia ja vertailevia-taulukko j a op.

julkaisussa m. m. 37 sivua taulukko j a, joissa asianomaiset ilmiot valaistaan kunnittain. Nama edustavat suurta tyota, ja niita onkin . pidettava ilmoitettavana olevan vihkosen tarkeimpana osana. Koska' ' meiUa vaktettavasti kovin vakaisessa maarassa on kaytelty

vaesto-tilastolUsta aineistoa laskemaUa sukdelukuja eri kunnille, vaan enim-makseen vain laaneiUe, ja koska juuri pienien alueiden olojen -tutki-minen antaa makdoUisuuksia paasta positiivisiin- tuloksiin vaestd-kysymyksen selvittamisessa, on erikoiseUa mielUryvalla tervekdit-tava jokaista ksaa tanianluontoiseen tutkimukseen. v

' . -' ^ • • •' A.E.T.

Kirjallisuutta. 149 Emerik Olsoni, Venaja ennen ja'nyt. 410 sivua. Hitita 55:^—.

Werner Soderstrom-Osakeyhtio. Porvoossa 1923;

»Venalaisyys on aina vaara lansimaiselle kulttudrille j a lansi-maisille yhteisknnnille j a niiden,vihollinen. Erityisesti turmioHinen on se suomalaisiUe, joitten kansallisuuden j a omintakeisen elaman, jos se paasee suo.malaisia ja suomensukuisia kansoja halUtsemaan, yhd^ntekevaa-raui.allisinko vai vakivaltaisin keinoin, - se"ekdotto-masti ennemmin tai mydkemmin tappaa ja lakaisee olemattomiin.

Suna itsenaisen Suomen ja itsenaistyneitten snomensukuisten kan-sojen ainoa makdoUinen joktoaate pokittisessa suUtautumisessaan Venaj aan, kallittiinpa sita minka nimeUiseUa ' vaUaUa ' takansa.))-Nain kirjoittaa maisteri Emerik Olsoni askettain ilmestyneessa teoksessaan »Venaja ennen ja nyt» j a tata vakaumustaan kan jar-kaktamattdmaka jokdonmukaisuudella juHstaa kirjansa joka ainoaUa sivulla. Bolskevismi, venalaisen kulttuurivihollisnuden takanastinen kuippusaavutus, on kirjoittajan mielesta mita parkaimmassa sopu-,soinnussa Venajan menneisyyden kanssa, se on siita melkein

luon-#nonlain valttamattomyydella kekkeytynyt. - K u n teoksen kistorial-' ksen alkuosan tarkoituksena on taman- seikan osoittaminen ja kun 'suuiin osa kirjaa taas on omistettn nykypaivien Venajan

kuvaanii-seUe,' oil bolskevismi saanut teoksessa min kaUitsevan aseman, etta

• asiakisesti katsoen teoksen nimi oHsi parkaiten voinut olla ))Bolshe-vismi ja sen historiaUiset edellytykset)) tai jotain sen tapaista.

Kirjoittaja on omistanut teoksensa Harald Hjamen muistoke, eika syytta, sika kirjoittaja edustaa kauttaaltaan samaa ajatus-kantaa kuin.Hjarne Venajan" kistoriaa kasittelevissa- teoksissaan.•

Kirjansa alkuosassa 'on'Olsoni voinut kayttaa kyvakseen Hjamen ajatuksia siina maarin, etta kan on lainannut snorastaan sivnmaaria

•viimemainitun teoksista. ' Selontekoonsa nykyisesta Venaj asta kir-joittaja sen sijaan on koonnut tietoja kyvin monelta takolta j a saa-nutkin niita kokoon aivan kunnioitettavan maaran, varsinkin Neu-vosto-Venajan talouselamaa j a sen sotilaalksta - voimaa koskevia.

Nama tiedot eivat kumminkaan •— sen pakempi — ole lakeskaan aina luotettavia. On vaikea menna sanomaan mitaan varmaa Nen-.vosto-Venajan nykyisia oloja koskevista tiedoista, mntta kun tekija

kayttaa lakteita, jotka ilmoittava't, etta Suomen vakiluku •ynonna, 1920 ok 3 302 350 pro 3 364 807 j a vaentikeys km^dla 9.7 pro 10.1 ja etta Viron pinta-ala oli 677 30 pro 48 000 km^ tai tiedonantoja, jotka, ilmoittavat esim. Venajan sotalaivaston tonnimaaran vuonna 1914 175 ooo:ksi, kun se todelksuudessa ok ainakin-kaksikertaa niin suuri

— kaikki tietoja, jotka tekijan olisi luukut voivan kelposti tarkistaa

•— niin lukija aikaa suureka epaluuloUa suktautua sekaisiin tietoikin, joiden tarkistaminen oksi ollut tekijaUe vaikea, useihin nakden

mak-dotonldn tehtava. K u n teldja sitapaitsi hyvin paattavaisesti esittaa vaitteita, joiden paikkansa pitavaisyys on sangen epailyksenalainen, ' ei se'ole omiansa lisaamaan Inottamusta. Tekija sanoo esimerkiksi:

j>Viljan vienti, jonka alkamisesta bolsevikit ovat laskeneet kikkeeUe ' huhuja, ei voi oka mnnta kuin bluffia.» Nyt tiedetaan kuitenkin etta siina ok jotakin konkreettisempaakin. Y k t a epavarmalla pok-jaUa olevia vaitteita on tekipok-jaUa useita.

KirjoittajaUa on sangen kiitettava pyrldmys: nayttaa meille

•suomalaisiUe vaaralUsin vikolUsemme sen oikeassa karvassa, kaik--kine voimineen j a mahdoUisuuksineen. Eji myoskaan voi vaittaa,

ettei kirjoittajan esityksessa oksi paljon varteenotettavaa, nyt ja .aina paikkansa pitavaa. Tieteekisen teoksen j a kasikirj an/vaati muksin esiiu'tyvassa julkaisussa oksi kuitenkin kuoleUisempi tieto-jen seulonta ja suurempi harkinta lausunnoissa oUut paikakaan,

Ensimmaisena lajiaan teos on meidan'oloissamme eraista keikkouk-.sistaan.kuokmatta huomiota ansaitseva nutuus.

• - . J . L .

Arthur L, Bowley, Prices and wages .in the United-Kingdom igi4—••

ig20. (Carnegie Endo^wment for International Peace, Economic and social history of the world -war, British series). Oxford' 1921, X X -1- 228 (-1- 5) siv.

• Hintojen ja palkkojen suuret muutokset viime vuosikymmenen :aikana ovat tehneet nama kysymykset keskeisiksi niin hyvin

tie-teessa kuin kaytannolUsessa elamassakin. Naiden muutosten mit-taaminen ja tilastoUinen selvittaminen, joka tieteessa kykakin on vanha kysymys j a jota on eri-tyisen iimokkaasti pohdittu vkme pnok-vuosisadan knlnessa, on samalla saanut korostetun ja kaytannoUi-.sestikin katsoen suuren merldtyksen. Tama on joktanut rdin kyvin

laajoihin tutkimuksiin kuin tutMmusmetodin kekittamiseen. Eten-kin ensinmahutussa sukteessa ovat eri maat melkeinpa kilvoiteUeet keskenaan, mika myos sinansa on joktanut tutkimusmetodin

kekit-tamiseen. Kaytannossa on kuitenkin usein ollnt tyydyttava menet-telytapoihin, joita ei voi pitaa tieteellisesti tyydyttavhia. Samalla .kun on -tul^tu »indeksimaniaan», on myos saatu kokea'suurta

epa-luuloa kaildda taUaisia laskelmia koktaan. Vaikkapa tama suureksi osaksi joktuukin siita, ettei esim. »tavallinen suomalainen mies»

tieda mika indeksi on, kuten meidan eduskunnassamme mainittiin, on hintojen j a palkkojen muutosten yleisessa mi^ttaamisessa puutteita,.

joista oksi koetettava paasta, .vaikkakin sen tekevat vaikeaksi mo-netldn eri seikat, joista Inotettavien numeroiden- saaminen on suo-rastaan makdotonta. -Joka tapauksessa on tarkoika' vertaileviUa lutkimuksiUa viela paljon tektavaa kuluneeseenkin aikaan nahden.

KirjalUsmUta.

kuten MitckeU'in tutkimukset Amerikassa j a Bowley'n tutkimukset Englannissa ovat osoittaneet.

Bowley'n erikoisalana ovat jo usean vuosikymmenen ajan okeet kinta- ja etetikin palkkatilastolkset tutkimukset. Niihin on kan nyt liittanyt ilnioitettavana olevan teoksen, jonka tarkoitus on paapiirteittain selvittaa hintojen ja .tyopalkkojen ,kekitys Englan-nissa maailmansodan pukkeamisesta v m 1920 kevaaseen saakka.

Eahteina on kaytetty tnkkuhinnoista Economist'in, Statist'in ja Board of Trade'n keraamia tietoja ja vakittaiskinnoista ja elinkus-tannnksista tyoministerion ja )>elinkustannus»-komitean (Cost of Eiving Committee) tilastoaineistoa. Tydpalkkoja koskeva esitys perustuu tyoministerion, eri ammattialojen yhteenluttymien, sota-ajan- virastojen, komiteain y. m. kokoamaUe aineistolle. Teokseen' kittyy 78 snurempaa tai pienempaa taulua, 10 diagrammia j a 3 k i -tetta Economist'in kintatiedoista, rajahinnoista ja tyoajasta.

, On ilman muuta selvaa, ettei aineiston kasittelya vastaan juuri voi muistutuksia tekda. Sensijaan aineisto itse on useissakin suk-teissa puutteellinen, mika kykakin on ymmarrettavaa. Ohkan hinta-tietojen arvo varsin kyseenalainen aikana, jolloin saannostely estaa,' vapaan kinnanmuodostuksen ja huomattava osa tavaroista kulkee salakauppateita. etenkin vahittaiskanpassa. Niinpa sanookin tekija, etta talloin kintojen muutosten mittaaminen on jokseenkin ajatuk-setonta, niin tarpeeUista kuin se moneltakin kannalta katsoen muu-ten on. Palkoista tiedot tietysti ovat luotettavampia, mutta sen-sijaan kajanaisempia. Ykdenmukainen palkka-aineisto Englannista oksi tyonunisterion keraama jatkuva tilasto suta, kuinka paljon eri aloiUa toimivien yritysten viikkopalkkakustannukset ovat nous-seet tai laskeneet, mutta sen perustaka voidaan paateUa ainoas-taan tydpalkkojen kekityksen suunta. Palkkojen suuruudesta ei saada luotettavaa tietoa. Tata seikkaa valaisee kykakin vuositilasto tyoektosopimuksun sisaltjryista palkkamaarista, mutta niiden perus-talla taas ei voida luotettavasti selvittaa tyoansion muodostumista, mika eteukiu snmten muutosten aikoina on eri ajankokdilta olevien tieto j en keskinaisen vertailun kannalta valttamatonta.

Teoksessa verrataan' ensin kolmea yUamainittua -tukku-kintaindeksilaskelmaa toisiinsa j a selostetaan sitten verraten yksi-.tyiskohtaisesti eri tayarain j a tavararyhmien kintojen nousua. Va^

hittaishintoihin j a vastaaviin indeksilaskelmiin nahden menetellaan samaUa tavaUa. Tyoministerion elinkustannusindeksilaskelmaa tar-kasteUessaan tulee Bowley, paaasiassa eknkustannuskomitean keraa-maan aineistoon nojaten, siiken.tnlokseen, etta muuttumattomaUe kulntukseUe perustuva indeksi on todeUiseen eknkustannnsten nou-suun verrattuna liian korkea. Tyopalkkoikin nakden tekija toteaa, etta palkkamaarat, jotka aluksi nonsivat verraten hitaasti, vy. 1919

ja 1920 olivat nousseet enemman kuin eknkustannukset mnuttu-mattoman kulutuksen mukaankin laskien. Tyoansion kekityksesta tutHmusaikana ei tekijaka ole okut riittavaa aineistoa eri.aloilta, mis^a syysta kan myos jattaa avoimeksi kysymyksen olivatko tyon-tekijain reakpalkat v. 1920 korkeammat v a i alemmat ktun" ennen sotaa. Se tulos, mihin kan tulee, on, etta »on makdotonta ratkaista, onko kaikkien palkkojen ostovoima noussUt v a i laskenut. On kui-tenkin selvaa, etta asema ei ole pysyva; tasapainotilan ylapuoleka olevat palkkamaarat ovat ainoastaan tilapaisesti lUakdokisia j a joktavat pakostakin tyottomyyteen, kunnes laskevat.» (Tama oli kirjoitettu useita kunkansia ennen Englannin suurta tyottomyytta.)

• Knten tasta lykyesta maininnasta ekka nakyy, sisaltaa ilmoi-tettavana oleva teos paljon mielenkiintoista j a on varmaankin arvok-kaimpia tutkimuksia maailmansodan aikana tapaktuneista kintojen ja tydpalkkojen muutoksista.

. . • • • ' • M. J . P.

K a r l Diehl, Obey Sozialismus, Kommunismus und Anarckismus.

, ' Eiinfundzwanzig Vorlesungen. Vierte, • vermekrte Auflage.

•451 siv. Gnstav Fiscker, Jena 1922.

Professori Diekkn trmnetnsta ja laajan levikin saavuttaneesta sosialismin ja sen sukuisten yhteskunnaUisten aatevirtausten kis-toriaa kasittelevasta teoksesta ilmestyi vume vuoden aikana neljas, tuntuvasti laajennettu painos.

Tekija kuomauttaa esipukeessaan etta kanen teoksensa ei n y -kjdsessakaan muodossaan pyri olemaan taydelknen j a kaikinpuok-nen esitys sosiaHsmin ja sosiakstisen kikkeen vakieista, vaan on kanen tarkoituksenaan oknt selventaa sosiaksmi-, kommunismi-ja anarldsmi-kasitteita seka' esittaa sosiakstisen kikkeen vaikeet tarkeimmissa kulttuurimaissa. Taman mnkaisesti teoksen ensim-maisessa osastossa'maaritellaan, mita sosiaksmi on ja mita se ei ole, esitetaan sen tarkeimmat alalajit, ja Inodaan lykyt katsaus kommu-nismin ja anarkismin esuntymiseen eri aikoina. Toisessa osastossa tekdaan selkoa sosiakstisen^ kikkeen vaiiieista Saksassa, Ranskassa ja , Englannissa maailmansodan pukkeamiseen saakka. Kolmas, noin 80 sivua kasittava jakso, joka on ksatty tiikan uusimpaan pai-nokseen, sisaltaa katsauksen sosiaksmin ja sosiakstisten puolueiden kekitykseen sodan aikana ja sen jalkeek. Paitsi bolskevismia, joke knomattavin osa naista sivuista on omistettu, on uusimmista sosia-kstisista snunnista'Mianitetty kuomiota englantilaiseen kiltasosia-lismiin, Saksassa esiiatyneeseen uusmarxilaisuuteen seka .Saksan sosiakdemokratian j a interna'tsionalen kajaarmukseen. Nain tulevat kaikki knomatta-vinunat viimeaikaiset oppi- ja puoluesuunnat

In document Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 1923, osa 1 (sivua 141-163)