Tulevissa kappaleissa esittelen kehittämisehdotuksia Teatteri Tuikkeelle. Analysoituani Teatteri Tuikkeen tilanteen brändin toimivuuden näkökulmasta päällimmäisenä kehittä-mistarpeena esiin nousi brändin määritteleminen, sen uudistaminen, markkinoinnin ja tuotannon organisoinnin kehittäminen. Teatteri Tuikkeen tärkeimpänä korjausliikkeenä kohti menestystä olisi suunnitelmallisuuden ja tavoitteiden yhteen sovittaminen ja niiden realistinen toteuttaminen.
7.1 Brändin kehittäminen
Teatteri Tuikkeen tulisi selvästi satsata enemmän teatterinsa brändiin ja sen markkinoin-tiin. Brändin kehittämiseen ja sen kirkastamiseen tulee budjetoida riittävä summa. Koko teatterituotannon toimivuus ja hyvinvointi ovat yleisesti yhteydessä viestintään, markki-nointiin ja brändiin. Täten brändin kehittämisen näkökulmasta Teatteri Tuike tarvitsee
41 (48) markkinointisuunnitelman, markkinointi- ja brändistrategian sekä rahoitus- ja budjetti-suunnitelman. Teatteri Tuikkeen ensimmäinen tärkeä tehtävä on määritellä brändi.
Brändin kehittämisen näkökulmasta Teatteri Tuikkeen tulisi ehdottomasti panostaa toi-mintaansa brändäämiseen, brändiviestintään ja brändimarkkinointiin. Teatteri Tuikkeen tulisi ensimmäisenä selkeyttää omaa brändiään, ja määritellä tarkasti, mitä todella Teat-teri Tuike on, mitkä ovat sen arvot ja mihin se selkeästi nykypäivänä tähtää. Tällä hetkellä on mielestäni loistava ajankohta kirkastaa Teatteri Tuikkeen brändiä, sillä se on toiminut jo yli 20 vuotta. Kasvua ja kehittymistä on tapahtunut laaja-alaisesti, joten nyt olisi aika pysähtyä miettimään tulevaisuuden tavoitteita ja visiota. Teatteri Tuikkeen ohjelmistotar-jontakin on kasvanut huimasti, joten olisi syytä ratkaista brändin ja tuotannon toimivuus uudella tavalla.
Brändin selkeyttäminen olisi ehdottoman tärkeää, jotta kaikki tietäisivät, miksi Teatteri Tuike on olemassa, mitä Tuike todella on ja minne se on tähtäämässä. Teatteri Tuikkeen vision ja mission määrittelemisen lisäksi tulisi ratkaista, kuinka ne näkyisivät brändissä kilpailukykyä synnyttävinä tekijöinä. Kun valloittava brändi on selkeä tekijöilleen, se on selkeä yleisölleen. Brändin uudistamisen jälkeen Teatteri Tuike tarvitsee näkyvyyttä.
Brändiosaamista tarvitaan, jotta osaa tiedostaa omaavansa ainutlaatuisen brändin ja op-pii käyttämään sitä oikein. On taitoa osata tuoda esille valttikorttejaan ja saada yleisö kiinnostumaan. Mielestäni brändin tulisi olla hyvin näkyvillä, helposti löydettävissä ja erottautua edukseen. Erityisesti Teatteri Tuikkeen nettisivuja tulisi kehittää, ja hyödyntää sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia ammattimaisesti. Oman kokemukseni mukaan viime vuosina sekä brändikäyttäytyminen että ihmisten käyttäytymismallit ja tot-tumukset ovat muuttuneet. Nykypäivän kuluttaja haluaa ottaa selvää ja saada tietoonsa heti kaiken mahdollisen esimerkiksi tulevista teatteriesityksistä ja organisaation toimin-nasta. Elämme tietoyhteiskunnassa, jolloin tietoa tulee olla tarjolla. Teatteri Tuikkeen nettisivuilla tulisi käydä ilmi teatterin visio, missio, arvot ja tarinallisuus sekä yhteistyö-projektit sekä kotimaiset että ulkomaiset tekeillä olevat ja jo toteutuneet hankkeet.
Nykypäivän brändäytyminen vaatii rohkeutta tehdä valintoja, tavoitteena päämäärätie-toisuus. Tavoitteellisuus tulee olla uuden brändin luomisessa, sen kehittämisessä ja jat-kuvassa uudistamisessa. Jos halutaan lisää asiakkaita, markkinoinnin ja brändin tulee
42 (48) edetä kilpailijoidensa tasolle, osua ja upota suurempiin kohderyhmiin, herättää mielen-kiintoa, ja olla laadukas. Teatteri tarvitsee myös ympärilleen katsojia, toteuttaakseen te-atteritaiteen ydintä.
Brändin yhtenäinen visuaalisuus sekä kivijalassa sekä sosiaalisessa mediassa ovat erit-täin tärkeässä osassa yrityksen imagoa. Haastattelutuloksista kävi ilmi, että Tapanilassa, jossa teatteri sijaitsee, kaikki asukkaat eivät tiedä teatterin olemassaolosta. Yhtenä yri-tyksen tärkeänä tekijänä on sen visuaalinen ilme kivijalassa. Tällä hetkellä Teatteri Tuik-keen tilat sijaitsevat suuressa autotallitehtaassa. Sisältä käsin Teatterin visuaalinen ilme ja olemus sekä esityksiin liittyvät elementit ovat mainiosti luomassa tunnelmaa ja vah-vistavat Tuikkeen brändiä. Teatterin sisätilat ovat somistettu kodikkaasti ja teatterin gen-reen sopivaksi, mutta Teatterin ulkoinen julkisivu on lähes näkymätön.
Jotta Tuike tulisi tunnetummaksi sijaitsemallaan paikkakunnalla, Tuikkeen nimikyltti ja viitoitus Teatterille tulisi olla ammattimaisesti kunnossa: selvästi ja helposti asiakkaille näkyvissä ja löydettävissä. Potentiaalisille asiakkaille tulisi olla näkyvyyttä ja jatkuvasti houkutteleva julkisivu. Teatteri Tuike sijoittuu vilkasliikenteiselle risteysalueelle, jossa liikkuu jatkuvasti paljon autoja, kävelijöitä ja pyöräilijöitä, siksi olisi tärkeää vahvistaa te-atterin sijaintia, sen olemusta ja visuaalista ilmettä katukuvassa.
Visuaalisuus sosiaalisessa mediassa ja yrityksen kivijalassa tulisi olla yhtenäinen. Tuik-keen kehittämisaspekti on: kuinka luoda kiinnostava ilme Tuikkeelle myös kivijalkaan.
Elämme digitalisaation aikaa, jolloin suurin osa yritysten visuaalisesta ilmeestä ja mark-kinoinnista tapahtuu verkossa. Siitä huolimatta yrityksen kivijalan visuaalinen ilme tulee olla kunnossa, varsinkin kun kyseessä on palveluntuottaja, jonka palvelut sijaitsevat te-atterissa. Mielestäni visuaalisuuden tulisi näkyä runsaasti, kun kyseessä on visuaaliseen teatteriin erikoistunut teatteri. Ehdotan Teatteri Tuikkeelle visuaalisuuden kehittämistä ja korostamista. Sillä visuaalinen viestintä on yksi nykypäivän ykköstrendi, ja muut ammat-titeatterit toteuttavat sitä. Julkisivuun panostaminen on ehdottoman tärkeässä asemassa yrityksen brändin jalkautumista ja näkyvyyden edistämistä Tapanilan sydämessä.
7.2 Tuotannon kehittäminen
Teatteri Tuikkeen tuotannossa ilmeni myös paljon puutteita monilla eri osa-alueilla. Yh-tenä tärkeimpänä kehittämistarpeena olisi suunnitelmallisuus. Se kuuluu yhYh-tenä tär-keänä työkaluna ammattimaiseen tekemiseen ja asioiden toteuttamiseen. Teatteri Tuike
43 (48) tarvitsee rahoituksen huolellista suunnittelua sekä koko teatterin tuotantosuunnitelman, johon on erikseen laadittu jokaisen produktion projekti- ja markkinointisuunnitelma.
Ehdotan Teatteri Tuikkeelle ammattituottajan palkkaamista, jolloin asiat organisoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan ammattimaisesti. Tärkeää on lisärahoituksen hankkiminen, jonka edellytyksenä on tuotannosta vastaava alan ammattilainen. Kukoistaakseen Teat-teri Tuike tarvitsee yhteistyötä muiden monialaisten ihmisten kanssa, yhteistyötä paikal-listen yritysten kanssa. Muita mahdollisuuksia on hyödyntää tuottajaksi opiskelevia, vies-tinnän, markkinoinnin ja graafisen suunnittelun opiskelijoita, sekä vapaaehtoistyönteki-jöitä. Ammattimaisessa tekemisessä markkinoinnin suunnitelmallisuus ja laadukkaat markkinointimateriaalit ovat tärkeä osa teatterin imagoa.
Uusia asiakaskohderyhmiä Tuikkeelle voisivat olla esimerkiksi ruotsin- ja englanninkieli-nen väestö, eri kieli- ja kulttuuriryhmät, näkö- ja kuulovammaiset. Tässä tapauksessa suoramarkkinointi ja ryhmämyynti toimisi parhaiten. Lisäksi tulisi tarjota nykypäivän ku-luttajalle uudenlaista teatterielämystä. Tuikkeen tulisi kehittää tuotantoon ammattimaista osaamista, ammattilaisia moneen teatterin osa-alueeseen. Teatteri Tuikkeen brändi tu-lee selvästi olla ammattimaisempi kuin Ilmaisukoulu Tuikkeen. Kehittämisen kohteena on erottaa Teatteri Tuikkeen ja Ilmaiskoulu Tuikkeen brändit toisistaan.
7.3 Rahoituksen hakeminen
Kehittämisehdotuksena ehdotan Teatteri Tuikkeelle lisärahoituksen hakemista. Teatteri Tuikkeen on mahdollista hakea Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamaa harkinnanva-raista rahoitusta Taiteen kehittämiskeskukselta. Tämä tukimuoto on kuitenkin uudistu-massa siten, että avustusta harkitaan jaettavaksi laajemmin kuin aikaisemmin. Tämän vuoksi Tuikkeen kannattaa hakea vuosittain kyseistä rahoitusta tuotannolleen. Valtion harkinnanvaraisen avustuksen piiriin pääseminen auttaisi Teatteri Tuikkeen kehittymistä ja muotoutumista ammattimaiseksi teatteriksi Suomen teatterikentällä.
Sen lisäksi kehottaisin Teatteri Tuikkeen hankkimaan monipuolisesti ja laaja-alaisesti yhteistyökumppaneita sekä tekemään yhteistyötä monien eri sponsoreiden kanssa. Si-ten Teatteri Tuike saisi sekä rahoitusta että näkyvyyttä brändilleen. Lisäksi on mahdol-lista hakea erilaisia avustuksia erilaisilta säätiöiltä. Uskon, että tulevaisuudessa on mer-kitystä, kuinka rahoittajat näkevät ja tunnistavat teatterin, sekä sen myötä myös ammat-titeatteribrändi vakiintuu.
44 (48) 8 Pohdinta
Lopuksi pohdin kehittämisprosessiin liittyviä havaintoja. Aluksi esittelen lyhyesti kehittä-mistyön päätulokset ja arvioin niitä ja niiden käyttömahdollisuuksia. Pohdin lopuksi ke-räämieni tulosten merkitystä Suomen teatterikentällä.
Kehittämistyön päätulokseksi osoittautui: brändin uudistaminen, rahoituksen hakeminen, tuottajan palkkaaminen ja suunnitelmallisuus kaikissa tuotantovaiheissa. Tuikkeessa on paljon materiaalia ja aineksia brändäytyä uudella, virkistävällä tavalla pääkaupunkiseu-dulle teatterikentän kulttuurintarjoajaksi. Mielestäni Tuikkeessa on paljon potentiaalia tar-jota monipuolisia ja moniaistillisia teatterielämyksiä sekä osaltaan kehittää teatterikentän tarjontaa. Yllätyksekseni havaitsin, että potentiaalia löytyy, mutta miksi sitä ei kuitenkaan ole hyödynnetty tuotannossa.
Kuinka kehittää brändiä kulttuurialalla? Brändiajattelu ja brändiin liittyvä toiminta toteutuu voimakkaammin liiketoiminnan aloilla kuin kulttuuri- ja taidealoilla. Mielestäni brändiin tulisi ehdottomasti panostaa, sillä se on nykypäivän avain menestykseen. Täten mieles-täni kulttuurialojen brändeissä ja brändäytymisessä tulisi ottaa oppia liiketalouden am-mattimaisesta osaamisesta.
Haastatteluissani kävi ilmi, että tähän asti teatterin muotoa ollaan tutkittu, kokeiltu, kas-vatettu ja haettu omaa muotoa ja linjausta. Tähän asti teatterin toimintaa on ollut yli kak-sikymmentä vuotta. Mielestäni nyt olisi hyvä aika ravistella ja uudistaa ilmettä: kiteyttää mikä Tuikkeessa on oleellista, tärkeintä ja mihin suuntaan se tähtää seuraavaksi.
Kehittämistyöni aikana Teatteri Tuike on päässyt teatteritaiteen perusopetuksen piiriin.
Tuikkeessa on selvästi tapahtunut muutoksia ammattimaisempaan suuntaan: nettisivut ovat uudistuneet ja valokuvien laatu ja ammatillisuus ovat kehittyneet nousujohteisesti.
Haastatellessani Tuikkeen toiminnanjohtajaa havaitsin, että hän oli aidosti kiinnostunut kehittämään Tuikkeen brändiä. Olen iloinen, että Tuike on vienyt brändiään entistä am-matillisempaan suuntaan. Toivon Tuikkeen saavan kehittämistyöstäni lisää eväitä brän-däytyäkseen vahvasti ammattiteatteriksi Suomen teatterikentällä.
Tällä hetkellä Tuikkeen Ilmaisukoulu on tunnetumpi kuin ammattiteatteri, mikä on odo-tusten vastaista. Teatteri Tuike kokee haasteena, että ammattiteatteri rinnastetaan ja sekoitetaan harrastajateatteriin. Tähän tulisi saada muutos. Teatteri Tuike tulisi olla niin
45 (48) hyvin brändätty, että koko kulttuurikenttä ja sen asiakkaat mieltäisivät sen ammattiteat-terina. Yleisesti ottaen laatu puhuu puolestaan. Jatkuvaa brändin rakentamista ja uudis-tamista tarvitaan, mikäli pienet toimijat haluavat menestyä nykypäivän kulttuurikentällä.
Teatteri Tuikkeen tavoitteena on kehittää toimintaa ja menestyä, mikä vaatii jatkuvaa uudistumista. Tuike on vähitellen kasvattanut toimintaansa, tällä hetkellä se tarvitsee uu-denlaista tuotanto-osaamista. Tuikkeessa on mahdollisuuksia, mutta niitä tulee osata hyödyntää. Enää vanhoilla markkinointimenetelmillä ei pärjää nykypäivän jatkuvasti uu-distuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa. Jos teatteri tavoittelee ammattimaista tuotan-toa, tekemisen tapaa ja laatua, on toimintatapoja muutettava. Sisällöllisesti Tuikkeen te-atteriesitykset käsittelevät tärkeitä luonnonsuojeluaiheita, joilla on ajankohtainen sa-noma ja merkitys yhteiskunnallemme.
Nykypäivänä pienten toimijoiden kilpailu on myös jatkuvassa kasvussa. Sen vuoksi sel-keällä brändi-identiteetin omaavalla ja muista kilpailijoista erottuvalla toiminnalla on huo-mattavasti paremmat mahdollisuudet pärjätä ja kasvaa pääkaupunkiseudun kulttuuriken-tällä. Pienten teattereiden on selvästi tehtävä töitä kilpailuaseman parantamisessa. Eri-tyisesti syksyn 2018 aikana kulttuurialojen rahoituksen uudistumisessa kilpaillaan suur-ten ja piensuur-ten teattereiden, orkestereiden ja esittävien taiteiden rahoituksen saamisesta.
Jos Tuike pystyy todistamaan erityisyytensä rahoittajille, VOS-uudistuksen seurauksena Tuikkeella saattaa olla mahdollisuudet saada rahoitusta toiminnalleen.
Toisaalta varmuutta rahoituksen jakamisessa teattereiden ja muiden esittävien taiteiden sekä kulttuuri ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa ei vielä ole tiedossa. Täten tulevaisuu-dessa teattereiden rahoitus voi olla entistä tiukemmassa. Tästä syystä Tuikkeen tulisi entistä suuremmalla syyllä panostaa näkyvyyteensä ja tuotannon kehittämiseen.
Taiteen ammattilaisille ensiarvoisen tärkeää on tietenkin taiteen tekeminen. Sen lähtö-kohtana on intohimo teatterin ja taiteen tekemiseen. Nykypäivänä teatterin rahoituksen saamiseksi valtio sanelee ehdot, sen mitä teatterin toiminnassa tulee olla. Teatterin tulee myös täyttää poliittisten toimijoiden määrittelyt, visiot ja strategiat. Jään pohtimaan, onko oikein, että nykypäivän rahoituksen saamisessa korostuu valtion asettamat kriteerit, jotka eivät välttämättä ole taiteen tekijöiden kanssa samassa linjassa.
46 (48) Nykypäivän megatrendien näkökulmasta luonnonsuojelu on kiinnostava ja erittäin tärkeä aihe. Se toteutuu Tuikkeen teoksissa ja arvoissa. Ehdotan, että se nostetaan myös brän-dissä enemmän esille tai voisiko se olla voimakkaammin ohjelmistossa. Luonnonsuojelu aiheella voisi etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisesti yhteistyöhankkeita sekä saisi uusia potentiaalisia asiakasryhmiä kiinnostumaan teatterituotannosta. Luonnon-suojeluteemalla saisi varmasti paljon uudenlaista näkyvyyttä ja olisi linjassa Tuikkeen arvojen kanssa.
Opinnäytetyössäni liiketalouden näkökulma tuo uutta tietoa ja osaamista kulttuurialalle ja teatterin toimijoille. Brändinäkökulma lisää näkyvyyttä ja tunnistettavuutta ja sen avulla avautuu uudenlaisia kanavia markkinoinnille ja verkostoitumiselle, mikä puolestaan lisää teatterin näkyvyyttä lähialueella ja kauempanakin. Liiketalouden osaamista taas tarvi-taan rahoituksen- ja budjetoinnin suunnittelussa ja toiminnan laajentuessa. Muutkin am-mattiteatteriksi pyrkivät toimijat voivat hyötyä brändinäkökulman esiin nostamisesta markkinoinnissa ja tuotannossa. Lisäksi brändin uudistaminen houkuttelee uusia kohde-ryhmiä ja asiakkaita teatterin pariin.
Opinnäytetyötäni voisi jatkaa tarkentamalla ammattiteatteribrändiä ja muita vapaan ken-tän toimijoita ja heidän mahdollisuuksiaan kulttuurikentällä. Mikäli jatkaisin opinnäyte-työtä jatkotutkimukseen, olisi kiinnostavaa selvittää, miten ammattiteatterit näkevät brän-din ja sen mahdollisuudet. Kulttuuripoliittisesti myös VOS- ja harkinnanvaraisen rahoi-tuksen jakautuminen ja niiden seurannan vaikutukset olisivat kiinnostavia käsittelynkoh-teita. Tulevien trendien, visuaalisen viestinnän ja visuaalisen markkinoinnin kehittymistä ja niiden vaikutuksia brändiin ja kulttuurikenttään olisi kiinnostavaa tutkia tulevaisuu-dessa.
Liiketoiminnassa luovuudella on usein arvoa ja merkitystä liiketoiminnan menestyksen kannalta. Nykypäivän digitalisoitumisen myötä mielestäni ihmiset tarvitsevat paikkoja, joissa kohdata muita ihmisiä ja kokea kulttuurielämyksiä sekä toteuttaa omaa luovuut-taan. Tulevaisuudessa tullaan varmasti tarvitsemaan teatterin luovia keinoja ihmisten vuorovaikutuksessa ja hyvinvoinnissa. Teatteri Tuike tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille teatterielämyksiä ja teatteriopetusta, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia kohtaamisia ja verkos-toja, joiden arvo tulevaisuudessa tulee varmasti kasvamaan. Uskon, että teatterin ja tai-teen merkitys nousee uudella tapaa esiin tulevaisuudessa. Teatteri on moninainen ilmiö, jonka kautta voidaan kokea, tuntea, oivaltaa, sivistää ja käsitellä omia kokemuspintoja omaan elämää, minkä vuoksi juuri teatteri on erityisen tärkeä.
47 (48) Lähteet
Aaker & Joachimsthaler 2000. Brändien johtaminen. Helsinki: WSOY.
Brandnews 2018. www.brandnews.fi. Luettu 1.10.2017
Cocomms 2017. http://cocomms.com/portfolio_page/brandi-on-enemman-kuin-logo/.
Luettu 13.2.2018.
Fasilitointi Areena 2017. https://fasilitointiareena. Luettu 13.9.2017 Finlex 2018. www.finlex.fi. Luettu 25.8.2018
Hakala & Malmelin 2011. Radikaali Brändi. Hämeenlinna. Talentum.
Kuntaliitto 2018. www.kuntaliitto.fi. Luettu 9.9.2018 Kutitus 2018. www.kutitus.fi. Luettu 26.9.2018
Kyselynetti 2018. www.kyselynetti.com Luettu 5.11.2018
Leskinen 2018. Vientiartistin brändääminen. www.theseus.fi. Luettu 16.9.2017
Meillä on asiaa 2018. https://hallintojapolitiikka.wordpress.com/2014/04/23/taiteen-va-paa-kentta/ Luettu 9.9.2018.
Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOY.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. http://minedu.fi/teattereiden-ja-orkestereiden-valti-onosuudet. Luettu 18.9.2018
Sitra 2018. www.sitra.fi. Luettu 26.9.2017
Taipale 2007. Brändi - liiketoiminnan ytimessä - erotu tai unohda koko homma. Keuruu:
Otavan kirjapaino Oy.
Teatteri ILMI Ö 2018. www.teatteri-ilmio.fi. Luettu 13.9.2018
Teatterikeskus ry 2018. http://www.teatterikeskus.fi/blog/11-julkaisut/52-millainen-on-te-atterin-vapaa-kenttae Luettu 9.9.2018
Teatteri Metamorfoosi 2018. www.metamorfoosi.com. Luettu 9.10.2018
48 (48) Teatteri Tuike 2018. www.teatterituike.fi. Luettu 3.9.2017
Uusitalo 2014. Brändi & Business. Helsinki. Mainostajien liitto.
Von Hertzen 2006. Brändi yritysmarkkinoinnissa. Helsinki. Talentum.
Haastattelut
Nina Rinkinen, toiminnanjohtaja, Teatteri Tuike, haastattelu 17.10.2017 Tuotantoassistentti, Teatteri Tuike, haastattelu 21.10.2017
Ilmaisukoulun vastaava opettaja, haastattelu 21.10.2017 Näyttelijä A, Teatteri Tuike, haastattelu 11.11.2017 Näyttelijä B, Teatteri Tuike, haastattelu 24.10.2017 Näyttelijä C, Teatteri Tuike, haastattelu 15.11.2017
Teatteri Tuikkeen Ilmaisukoulun opettaja D, haastattelu 14.10.2017 Teatteri Tuikkeen Ilmaisukoulun opettaja E, haastattelu 26.11.2017
World cafe -työpaja
Teatteri Tuike; Ilmaisukoulu Tuike, aikuisten ryhmä, työpaja 23.11.2017
Benchmarkinghaastattelut
Teatteri ILMI Ö, perustajajäsen, haastattelu 17.9.2018
Teatteri Metamorfoosi, perustajajäsen, haastattelu 12.10.2018
Kuusi ajatteluhattua -työpaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu, kulttuurituotannon opiskelijat, työpaja 13.10.2017
VOS-seminaari
Teatterikeskus ry:n järjestämä tilaisuus VOS-rahoituksen uudistumisesta ryhmämuotoi-sille VOS-teattereille Helsingissä 17.10.2018.
Liite 1 (5)
Liite 2 (5)
Liite 2. Haastattelukysymykset
1. Mikä Teatteri Tuikkeen markkinoinnissa toimii, ja mikä ei toimi?
2. Kuinka teatterin erityisosaaminen voisi näkyä vielä paremmin markkinoinnissa ja brändissä?
3. Minkälainen näkyvyys Teatteri Tuikkeelle olisi parasta?
4. Mitä erityistä Tuikkeen toiminnassa on, jota tulisi tuoda ilmi Tuikkeen brändissä?
Missä kaikessa sitä tulisi tuoda ilmi?
5. Mitä markkinoinnissa tulisi kehittää?
6. Mitä uutta, hulluttelevaa markkinointia / brändäystä Tuike voisi käyttää?
7. Mitkä ovat Tuikkeen arvot, jotka voisivat näkyä brändissä?
8. Mitä Tuikkeen brändille kannattaisi tehdä?
9. Kuinka brändiä voisi kehittää?
10. Mikä on Tuikkeen tärkein viesti asiakkaille, yleisölle?
11. Millä Tuike erottuu kilpailijoistaan?
12. Kuinka nettisivuja tulisi kehittää?
13. Voisiko visuaalista teatteria hyödyntää brändissä, markkinoinnissa?
14. Mitä Tuike viestii katsojilleen brändillään?