• Ei tuloksia

5. Empiirisen tutkimuksen tulokset

5.4 Kasvuyrittäjän piirteet ja ominaisuudet

Tutkimuksissa, joita on käytetty kasvuyrittäjien ominaisuuksien ja piirteiden tutkimiseen ovat seuraavat merkitykset nousseet vahvimmin esille. Kasvuyrittäjien ominaisuuksista asenteella ja motivaatiolla on merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun ja yrittäjän sitoutumiseen yrityksen kehittämiseksi. Motivoituneella yrittäjällä on myös voimakkaampi tahto innovoida, olla pro-aktiivinen yrityksen kehittämisessä ja hänellä on myös korkeampi riskinottotaipumus. Kasvuorientoituneet yrittäjät ovat innostuneita alastaan, jolla toimivat.

(Soininen et.al. 2013,622.) Gartner omassa tutkimukseen ja sen yhteenvedossa huomauttaa, että ”yrittäjä ei ole pysyvä olotila vaan yrittäjyys on rooli, jossa yksilöt sitoutuvat luomaan organisaatioita” (Gartner, 1989, 64).

Pohjois-Savossa toteutetussa kasvuyritysselvityksessä selvitettiin yritysten sisäisiä ja ulkoisia kasvun esteitä tai hidasteita. Selvityksessä havaittiin, että kasvun sisäiset esteet liittyvät omistajiin ja heidän jaksamiseensa, henkilöstöön ja sen riittävyyteen sekä markkinointiin ja johtamiseen. (Hoffrén et.al., 2015, 15, 40.) Vastaavasti kyseisessä selvityksessä sisäisen kasvun mahdollistajina oli henkilöstö ja sen osaaminen.

79

Yrittäjä D:n näkemys asiasta:

” Noh ihmisethän ne sen työn tekee … on tärkeätä, että oikeita ihmisiä oikeissa paikoissa. Se on äärimmäisen tärkeätä. On osaamista … on kielitaitoa kaikkea tämmöistä … kyllähän oikeat ihmiset oikealla paikalla on äärimmäisen tärkeää … Ja sehän meillä täällä Itä-Suomessa ja Pielisen Karjalassa on suurena haasteena saada osaajia (Just kyllä) Siinä tullaan siihen niin kuin (eräänlaisen kasvun haasteena …) Jopa kasvun esteenä.” (Yrittäjä D, Teemahaastattelu 2017)

Yrittäjien ominaisuuksia ja yrittäjiksi aikovia tutkittaessa olivat persoonallisuuden piirteet merkitseviä. Tutkimuksessaan Van Gelderen et. al. selvittivät Suomalaisesta otoksesta, miten yrittäjiksi aikovien aikomus kääntyy toiminnan suuntaan ja siten mahdollisesti kannattavaksi ja hedelmälliseksi liiketoiminnaksi (Van Gelderen et.al., 2015, 655). Tällä tutkimuksella saattaa olla merkitystä tai ainakin myötävaikutusta sille, miten kasvuyrittäjät toimivat ja mikä heidät saa tarttumaan mahdollisuuksiin ja toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Aikomus ja toiminta kuvaavat hyvin riskinottokykyä ja kykyä toimia, kun epävarmuustekijät kuten: epäily, pelko ja epävarmuus vaikuttavat, vaikka tutkimuksessa vahvaa yhteyttä aikomuksen ja toiminnan välille ei löydettykään.

Haastatteluista koostaen voidaan todeta kysymykseen, millaisia ominaisuuksia kasvuyrittäjältä vaaditaan, että halu ja riskinottokyky nousivat esille sekä uteliaisuus.

Yrittäjä A haastatellessa ja kysyttäessä, mitkä taustatekijät tulee olla kunnossa, jotta kasvuyrittäjänä menestyy, hän totesi:

” Minusta … siinä on oltava kilpailuhenkisyyttä … kilpailuhenkisyys on siinä … minä en ole tietenkään tutkinut tätä asiaa, mutta se on vähän nk myynnin tai markkinoinnin huippuammattilaiset … ne saavat äidin maidosta sen pohjan siihen ja se sieltä kautta se että kaikki opiskelu ja tämmöiset asiat ovat tukemassa sitä, mutta ihan se syvin pohja tulee äidin maidosta. Se asenne nk tehdä asioita ja sä uskallat pistää ittesi likoon etkä pelkää kilpailua … Siinä se on oikeastaan se pohja” (Yrittäjä A, Teemahaastattelu 2017)

Yrittäjä E toteaa:

”…mitähän sitä … semmoinen perusluonne sanoisko uteliaisuus ja positiivisuus, kokeilunhalu” (Yrittäjä E, Teemahaastattelu 2017)

ja Yrittäjä D:n näkemys asiasta:

” Tietysti avarakatseisuus pitää olla, … ja peruspositiivinen asenne. Elikkä … itteeni peilaan? (Juu tarkoitus on että itteen peilataan ) Eli nähdä ympärillään mahdollisuuksia, eikä vaan uhkia. Silloin se on semmoinen peruslähtökohta sille,

80

että näkee mahdollisuuksia … toki uhat pitää tiedostaa mutta ne pitää ottaa realistisesti. Mutta esim. se että peruspositiivisuus, realismi ja tota eteenpäin katsomisen … semmoinen.” (Yrittäjä D, Teemahaastattelu 2017)

Toisaalta yrittäjiä on erilaisia ja kaikki persoonallisuuden piirteet eivät kuvaa, että vain tietyntyyppiset yrittäjät menestyvät. Haastattelussa Yrittäjä C toi esille seuraavan kuvauksen itsestään:

”Oikeastaan kaikki päinvastaiset ominaisuudet, jotka minulla on … en ole kovin hyvä siinä esimerkki … vaatii visiota, näkemystä ja sitten tavallaan kovaa myyntitahtoa, ja nk sanoit riskinottokykyä ja sitten äärimmäistä kärsivällisyyttä. Noh sitä ehkä löytyy. Kyllä se sellainen kokonaispaketti on että siinä on se halu, halu kasva ja saavuttaa ja saada jotakin aikaan. (kyllä) että parhaitten se menee sillee että raha se ei oo se pointti vaan on se intohimo on sellainen tuote jolla on oikeasti merkitystä ja silloin se toimii parhaitten” (Yrittäjä C, Teemahaastattelu 2017) Tarkennetuissa kysymyksissä arviointiin liittyen, kun hain yhteyttä kasvuun ja taustatekijöiden vaikutusta siihen, niin yrittäjä B toteaa, että

”… sen yrityksen johtoportaasta … lähtee se kasvu ja halu … on selkeää että kaikki sitä haluaa. Se tuo sitten sitä vauhtia siihen Ja jos on perheyrityksestä kyse, niin se on tärkeää se perheen toiminta … Oikeesti nk. puhalletaan yhteen hiileen.” (Yrittäjä B, Teemahaastattelu 2017)

Toisaalta kun tiedustelin miten koulutuksella ja koulutaustalla on vaikutusta tai merkitystä kasvuyrittäjäksi ryhtymiselle, näissä haastatteluissa koulutuksen merkitys nähtiin varsin alhaisena, vaikka yrittäjän oma koulutus olisikin ollut korkeakoulutasoa. Haastatteluissa tuli jopa esille, että pidemmälle ja korkeasti koulutetulla ei ole riittävää riskinottokykyä. Kuten Yrittäjä A:n toteamuksessa:

” … Valmiudet äidinmaidosta, mutta koulutuksen painoarvo kasvaa tuo yleissivistystä … onko se korkeakoulututkinto vai mikä, mutta se on sitä toimintoa tukeva esim. henkilöstö, markkinointiin ja eri osa-alueisiin sellaista täsmäkoulutusta että … saattaa liian korkeasti koulutettu siinä käypi niin että se alkaa tietämään liian paljon ja riskinottokyky vähentyy koska ei uskalla koska on käynyt läpi niin niitä asioita että siinä lähtee usko siihen riskinottoon” (Yrittäjä A, Teemahaastattelu 2017)

81

Yrittäjä B totesi:

”Onko tullut tarvetta sitten hakea myös ulkopuolista koulutusta joihinkin asioihin?

… Hmm No ei oikeastaan, no sillä tavalla en ole huomannu” (Yrittäjä B, Teemahaastattelu 2017)

Koulutus nähtiin sitä heikentävänä tekijänä. Syynä pidettiin sitä, että ollaan asioista jo liian paljon perillä ja nähdään riskitekijät liian suurina, joten uskallus puuttuu. Toisaalta koulutuksen merkitystä ei väheksytty henkilöstössä, kuten yrittäjä E toteaa:

”olen huonoimmin koulutettu meidän firmassa…” ja jatkokysymykseen avainhenkilöistä, hän toteaa: ”Minä en tee tarjouslaskentaa. Meillä laskee joku muu ja me yhdessä katsotaan. Ja sitten … tämä yksi DI … joka on ollut firmassa kohta 4 vuotta niin tämän kanssa on vähän johtamisesta puhuttu ja on kiinnostunut … on toki monta asiaa jotka ovat minun näpeissä.” (Yrittäjä E, Teemahaastattelu 2017)