Kasvuympäristön merkitys

Kasvuympäristö ja sen vaikutukset nousivat ensimmäisenä selkeänä teemana esiin Saaran elämänviivasta. Saara kertoo elämänviivaansa aloittaessaan lapsuu-tensa vuosien olleen onnellisia, mutta ei käsittele niitä sen tarkemmin.

Ensim-Kuvio 2: Saaran elämänviiva kuvattuna

mäinen vaihe, johon Saara halusi erityisesti pureutua sijoittuukin hänen nuo-ruusvuosiinsa, jolloin hän perheensä kanssa muutti omasta synnyin kaupungis-taan uuteen kotikaupunkiinsa ja hänen vanhempansa perustivat tuolloin per-heyrityksen, jossa koko nelihenkinen perhe oli sittemmin enemmän tai vähem-män töissä koko sen seitsevähem-män vuotta, jonka yritys heillä oli. Saaran vanhemmille yritys oli pääasiallinen toimeentulon lähde ja Saaralle, sekä hänen veljelleen, yri-tys tarjosi töitä loma-ajoiksi ja viikonlopuiksi (Ote 1).

Ote 1.

P2: …mä vedän nyt tän viivan niinku tolleen noin (piirtää). ja siis tota voitas niinku ohittaa tämä nämä lapsuuden onnelliset vuodet niin tota aina sinne saakka kun, kun kun pistetään vaikka tohon noin (piirtää) mä oon vuosi on yhdeksänkymmentä niin mä oon silloin kolmetoista vee kun me muutettiin xxx:ään

…ja sit mä laitan tänne että xxx ky joka oli meidän perheyritys (kirjoittaa). se ei voi olla vaikuttamatta tähän minun tämänhetkiseen tilanteeseen. eli me oltiin muutettiin koko perhe xxx ja perustettiin tällanen perheyritys jossa sit-ten minäkin työskentelin seuraavat seittämän vuottako se nyt oli sitsit-ten meillä. tai asuin tai elin sitä yrittäjyyttä niin (yskii) niin sinne saakka.

Saaran mukaan hänen perheensä yrityksellä on ollut suuri vaikutus siihen, että hän on itsekin perustanut yrityksen ja on yrittäjähenkinen. Nuoruuden malli, jossa koko perhe on työskennellyt samassa yrityksessä, on jättänyt jälkensä Saa-ran ajatusmaailmaan työn teosta ja tavasta, jolla elantonsa voi ansaita. Saara käyt-tääkin ilmaisua ”se ei voi olla vaikuttamatta tähän minun tämänhetkiseen tilanteeseen,”

jonka kautta Saara ilmaisee tapaansa suhtautua nuoruuden kasvuympäristön vaikutukseen. Nelson-Jones (1995, 134-139) on esittänyt, että ihmisen elämässä on erilaisia konteksteja, jotka vaikuttavat hänen toimintaansa ja kaksi näistä ovat tämän elämänvaiheen kannalta oleellisia: sosiaalinen luokkakonteksti ja perhe-konteksti. Nelson-Jonesin (1995, 134-139) mukaan käyttäytymissäännöt poikkea-vat eri sosiaaliluokkien kesken ja ohjauksessa, kuten muussakin vuorovaikutuk-sessa, on tärkeää ymmärtää sosiaaliluokan vaikutus ihmisen toimintaan. Vaikka tämän tutkimuksen osalta ei olekaan varsinaisesti kyse ohjaustilanteesta, voi täs-säkin yhteydessä esittää sosiaaliluokan vaikutuksen näkyvän Saaran ajattelussa.

Eikä kyse ole pelkästään Saaran sosiaaliluokan vaikutuksesta, vaan vielä enem-män perhe kontekstista, joka on myös ollut osaltaan muokkaamassa Saaran va-lintoja. Ydinperheen jäsenten toiminta vaikuttaa jokaiseen tähän joukkoon kuu-luvaan henkilöön ja näin ollen Saaran perheen toiminta on osaltaan viitoittanut uravalintaa yrittäjänä.

Saaran perhetaustaa voi tarkastella myös kulttuurisen lähestymistavan kautta, sillä mm. Helven (1987, 17) mukaan ihmisen maailmankuva sisältää kult-tuurisen ulottuvuuden jolloin ihmisten nähdään siirtävän kulttuurista perintöä sukupolvelta toiselle. Myös työn tekemisen tapa voidaan nähdä kulttuurisena perintönä, sillä yrittäjyys on ollut osa Saaran perheen kulttuuria. Myös Keskinen (1997, 45) esittää, että kulttuuri vaikuttaa oleellisesti jokaisen ihmisen maailman-katsomukseen ja oman kulttuurin tapaa toimia pidetään herkästi oikeana ja to-dellisena. Saara on siis kasvanut nuoruudessaan näkemään oman perheensä yrit-täjyyskulttuurin hyvänä tapana toimia ja tehdä töitä. Lisäksi se, että hän ei ole ainoastaan nähnyt tätä toimintamallia, vaan ollut siinä itse kiinteästi mukana, on vaikuttanut Saaran ajatusmaailmaan. Huuskonen (1992) on myös huomauttanut luomassaan prosessimallissa, että yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavat yleiset taustatekijät, joita ovat mm. työkokemus, aiempi yrittäjäkokemus, perhetausta, ja roolimallit. Saaran kohdalla erityisesti perhetausta ja perheessä saatu yrittäjä-kokemus näyttäytyvät selkeinä vaikuttajina.

Keskinen (1997, 53-54) on myös tuonut esille, että ihminen ei ole välttämättä usein tietoinen niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat hänen päätöksentekoonsa, koska ihmisen maailmankuvan erityinen ominaisuus on myös sen pyrkimys kät-keytyä arkiajattelun taakse. Saaran tilanteessa näin ei kuitenkaan ole, vaan Saara tiedostaa hyvin sen, että perheen yrittäjyyshenkisyys on ollut vaikuttamassa hä-nen ajatusmaailmaansa ja maailmakuvaansa työn tekemisen osalta. Myös McGrath Cohoon et al. (2010, 5) ovat huomauttaneet, että erityisesti moni nais-yrittäjä on kertonut läheisen ihmisen antaman yrittäjyyden mallin olleen tärke-ässä roolissa omaa yrittäjyyttä pohtiessa. Saaran kertomus perheen ja erityisesti perheyrityksen vaikutuksesta siihen, että hän on itse ryhtynyt ohjausalan yrittä-jäksi näyttäytyy siis hyvin selkeänä ja vahvana tutkimushaastattelussa ja tämän

taustan merkitys saa kaikupohjaa myös tutkimuskirjallisuudesta, sillä perhekult-tuurin vaikutusta voidaan pitää hyvin merkittävänä ihmisen elämänvalintoja ar-vioidessa.

Kuten jo nostin esille, Saara työskenteli perheyrityksessä yhteensä noin seit-semän vuoden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän oli yrityksessä töissä 13-vuotiaasta aina noin 20-vuotiaaksi asti ja tämä ikähaarukka kattaa mm. Kai-vosojan ym. (2010) mukaan lähes koko nuoruusiän, jonka nähdään ulottuvan noin 13 ikävuodesta aina 22 ikävuoteen saakka. Nuoruusikä on Kaivosojan ym.

(2010) mukaan merkittävä ikävaihe, sillä siihen liittyy voimakkaita kehitystehtä-viä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja näiden vaiheiden vaikutukset näkyvät monilta osin pitkälle aikuisikään.

Saara käsitteli nuoruusvuotensa muilta osin melko nopeasti, hän ei esimer-kiksi kokenut tarvetta käsitellä yläaste- tai lukiovuosiaan muussa yhteydessä kuin perheyrityksestä puhuessaan. Koulun rooli ei siis korostunut tässä vai-heessa elämänviivaa vaan se jäi hyvin vähäiseksi, kuten otteesta 2 ilmenee.

Ote 2.

kävinhän mä tietysti lukion tossa ysikaks eiku ysikolme viiva ysiviis. miten se menee (miettii). no laitetaan ylioppilaaksi ysiviis tohon (kirjoittaa). yo lakki noin. tota perheyritystä oli siis niinku mä laitan sitä et sitä oli tonne ysiseiska saakka. (kirjoittaa) niin koko mun yläasteen ja lukioajan mä oon ollut siellä töissä ja kaikki kesät ja lomat ja pyhät ja kaikki ja koko perhe oli niinku sitä yritystä pyörittämässä.

Saara koki perheyrityksen myös eräänlaisena turvaverkkona, joka kävi ilmi myöhemmässä vaiheessa haastattelua, kun Saara puhui ohjausalan opintoihin hakemisesta. Saara koki, että vaikka hän ei pääsisi suoraan lukion jälkeen kelemaan valitsemaansa alaa, voisi hän mennä töihin perheyritykseen, eikä opis-kelupaikan saamatta jääminen olisi näin ollen niin iso asia, tämä ilmenee otteesta 3.

Ote 3.

…ja sit kun mulla oli niin helppo kun mä tiesin et jos mä en pääse niin sit mä voin olla siellä meidän perheyrityksessä töissä.

Perheryityksen merkitys tulee ilmi siis myös Saaran tulevaisuuden suun-nittelussa, hän koki sen turvaverkokseen, jonka varaan hän voi perustaa elä-määnsä jos muut suunnitelmat eivät toteudu. Saara on siis assosioinut määrätyn laisen turvan tunteen yrittämiseen nuoruusvuosinaan, sillä hän ei ole kokenut perheyritystä epävarmuutta lisäävänä tekijänä elämässään, vaan juuri päinvas-toin. Virtanen ja Keskinen (2000, 7) huomauttavatkin, että erityisesti yrittäjävan-hempien näyttämä malli korostuu monissa yrittäjäksi lähtevien ihmisten tari-noissa ja tämä yrittäjäksi sosiaalistuminen tapahtuukin juuri seuraamalla ja ihai-lemiensa yrittäjien toimintaa. Virtanen ja Keskinen (2000, 7) nostavat myös esille, että yrittäjämyönteisessä ympäristössä kasvaminen vaikuttaa erityisesti ihmisen arvoihin, asenteisiin ja uskomuksiin niin, että henkilön alttius yrittäjyyteen kas-vaa. Tämä näkyy selkeästi myös Saaran tarinassa, sillä tutkimushaastattelun pe-rusteella hänen käsityksensä yrittäjyydestä on myönteinen. Saaran oma yritys on kuitenkin täysin eri alalle keskittynyt kuin hänen vanhempiensa aikanaan omis-tama yritys, joten eroavaisuuksiakin näissä työskentelyn muodoissa varmasti on.

Näitä seikkoja Saara ei kuitenkaan käsitellyt tutkimushaastattelussa, joten yrittä-jyyden osalta piirtyy ainoastaan se kuva, että yrittäjähenkisyys on ollut merkit-tävässä roolissa Saaran kasvuvuosina hänen perheessään.