Saamissani vastauksissa on käynyt ilmi, että vaikka soukkaamiskäytäntö ja -kokemus on monilta osin yhtenevä alkuperäisen ilmiön kanssa, on siinä on näh-tävissä myös selkeitä eroja.227 Mielenkiintoista on huomata, että instituutioiden tasolla on nähtävissä samanlainen muokkautuminen ja prosessimaisuus, kuin yksilöiden kokemuksessa.
Tuija Hovi käsittelee uuskarismaattisten seurakuntien hyvin mukautuvaa luon-netta artikkelissaan Suomalainen uuskarismaattisuus. Hovin mukaan suomalai-set karismaattisuomalai-set seurakunnat ovat institutionaalisesti äärimmäisen mukautuvia.
Tällaisen seurakunnan nimi ja järjestäytyminen voi muuttua hyvin nopeasti. Tä-hän nopeaan muokkautumiseen Hovi kertoo syyksi uuskarismaattisuuden hen-kilöjohtoisuuden sekä mahdolliset nopeat muutokset seurakuntien opissa.228 Hovin mukaan tämä mukautuneisuus luo monia pieniä uuskarismaattisia toimi-joita, jotka tunnustavat toisensa ja voivat yhdistyä ja erota erilaisissa organisaa-tioissa erilaisiksi toimijoiksi.229 Vaikuttaa siltä, että mukautuneisuuden mukana tulee myös opillinen pluralismi, koska vaikka karismaattisten seurakuntien opeissa voi Hovin mukaan olla erilaisia painotuksia, niin yhteistyö ja verkosto-maisuus on ilmeistä.230
225 V14 k2.
226 V4 k6
227 Tämä käy ilmi siinä mitä aikaisemmin on käyty läpi.
228 Hovi 2008, 68–71.
229 Hovi 2008, 68.
230 Hovi 2008, 68–71.
53
Uuskarismaattisuuden muotoutumisesta on kirjoittanut myös Michael McCly-mond artikkelissaan After Toronto. McClymondin kuvaillessaan Toronton he-rätyksen jälkeisien liikkeiden ja torontolaisuuden suhdetta käyttää termiä
”kirkko DNA” (church DNA). Tällä McClymond pyrkii kuvaamaan sitä yh-teyttä mikä Toronton siunauksen ”jälkeläisillä” on alkuperäiseen ilmiöön. Hä-nen mukaan torontolaisuudesta on noussut hyvin moHä-nenlaisia käytännöllisiä liikkeitä, jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia tietyiltä opillista korostuksilta sekä käytännöiltä. Kuitenkin niiden yhteys alkuperäiseen ilmiöön on täysin ky-seenalaistamaton.231 Yhtenä esimerkkinä McClymond kertoo Heidi ja Roland Bakerin Iris Ministries työn, joka toimii Mosambikissa tehden orpotyötä. Iris Ministries on Heidi Bakerin henkilökohtaisenkokemuksen takia ottanut toron-tolaisen soukkaamisen Jumalan kohtaamisen malliksi, josta saada voimaa kari-tatiiviseen työhön.232 Soukkaamisen rituaali on siis tullut tukemaan hyvin eri-laista työmuotoa kuin seurakunnan jumalanpalvelukset.
Uuskarismaattista kristillisyyttä niin suomessa kuin globaalistikin värittää hyvin mukautuvainen institutionaalinen rakenne, mikä yhdessä kokemuksellisuuden korostamisen ja postmodernismin vaikutuksen kanssa mahdollistaa hyvin mo-nenlaisien uuskarismaattisten seurakuntien olemassaolon instituutioiden tasolla.
Samalla se mahdollistaa hyvin monenlaisten yksilöllisten kokemusten saamisen uuskarismaattisissa ilmiöissä kuten soukkaamisessa. Tämä koko ilmiön proses-simaisuus ja kokoaikainen muokkautuneisuus selittävät hyvin sen, miksi kyse-lyni vastaukset suhteellisen pienenäkin otantana edustivat hyvin erilaisia souk-kamisen kokemuksia.
231 McClymond 2016, 1–4.
232 McClymond 2016, 10–11.
54 8 Johtopäätökset
Syksyllä 2017 toteuttamani soukkaamiskokemuksista tietoa keräävän kyselyn vastaukset kuvaavat kyseistä ilmiötä hyvin monipuolisesti. Näistä vastauksista on pääteltävissä, että suomalaiset soukkaamiskokemukset ovat osittain muuttu-neet verrattuna alkuperäiseen TACF seurakunnassa 1990-luvulla ilmenneeseen ilmiöön. Näitä muutoksia oli havaittavissa niin soukkamisen käytännöissä, itse kokemuksessa, kuin kokemuksen vaikutuksissa arkeen. Olennaista on huomata, että vaikka joitain eroja oli, niin lähtökohtaisesti kyseessä oli sama ilmiö.
Soukkamiskäytännöt saamissani vastauksissa olivat suurimalla osalla hyvin sa-mankaltaiset. Soukatessa otettiin yleensä rento asento sohvalla tai sängyssä, lai-tettiin taustamusiikkia ja rentouduttiin. Yleensä rentoutumisen tapoja ei mai-nittu, mutta joissain tapauksissa saatettiin kertoa hengitysharjoitteiden käytöstä.
Osa vastaajista kertoivat soukkamisen olemista eräänlaista meditaatiota, mutta jotkut kokivat meditaation terminä negatiiviseksi, eivätkä halunneet käyttää sitä kuvaamaan soukkaamista. Saamissani vastauksissa oli myös tästä tavallisim-masta soukkaamisen rituaalista eroavia käytäntöjä. Toisessa näistä vastauksista soukkamisrituaali muistutti osittain liturgisia jumalanpalveluksia Isä Meidän -rukouksineen ja toistuvine käytäntöineen, ja toisessa korostui äärimmäinen me-ditatiivisuus mantroina ja hengitysharjoitteina.
Musiikin rooli soukkaamisessa on ilmeinen. Lähes jokainen vastaajani yhdisti omaan soukkamisrituaaliinsa musiikin kuuntelun. Genreltään musiikki on yleensä rauhallista kristillistä popmusiikkia, mitä kutsutaan ylistysmusiikiksi.
Toisaalta myös muuta musiikkia on mahdollista kuunnella. Kuitenkin musiikki käsitettiin olennaiseksi osaksi soukkamisen rituaalia. Aikaisemmissa tutkimuk-sissa on myös tehty sama huomio.
Soukata voi joko yksin tai ryhmässä. Ryhmässä soukatessa rituaali oli sääde-tympi ja siinä korostui yhteisöllisyys, sekä taivaallisen ilmoituksen vastaanotta-minen. Yksin soukatessa korostui meditatiivisuus sekä soukkaamistapojen mo-nimuotoisuus. Kaikki erikoisemmat soukkamistavat olivat yksin soukkaavilta henkilöiltä. Yksin soukkaavat saattoivat soukata tehden fyysisesti, jotain muuta
55
kuin maata ja hengitellä. Yksin soukkaaminen on mahdollistanut hyvin erilaisia tulkintoja siitä, kuinka soukkaamista voi harjoittaa.
Olennaisin ero alkuperäisen ilmiön ja saamien vastausten soukkamisrituaalin toiminnassa on pyrkimys vastaanottamiseen. Alkuperäisen ilmiön tavoin saa-missani vastauksissa on nähtävissä aktiivisen vastaanottamisen teemoja. Suuri-massa osassa vastauksissa ei kuitenkaan aktiivista vastaanottamista korostettu.
Tästä voidaan päätellä, että soukkaamisen rituaali on passivoitunut levitessä Suomeen.
Soukkamisen kokemus oli saamissani vastauksissa hyvin monimuotoinen. Suuri osa vastaajista kertoi kokevansa Jumalan rakastavan itseään hyvin paljon. Tähän kokemukseen liitettiin hyvin usein hyväksynnän ja ilon tunteita. Tämän Jumalan ja ihmisen välisen kokemuksen lisäksi kokemuksista löytyi sisäisen paranemi-sen teemoja. Vastaajat kertoivat soukkamiparanemi-sen auttaneen käsittelemään vaikeita asioita ja antaneen elämään lepoa sekä rauhaa. Nämä saamieni vastausten spiri-tuaalisen, sekä sisäisen parantumisen teemat ovat hyvin linjassa globaalin to-rontolaisen kokemuksen kanssa. Selkeänä erona tähän kokemukseen on fyysi-sen parantumifyysi-sen kokemusten täysi puute saamissani vastauksissa.
Soukkaamisen kokemuksessa korostuivat erilaiset asiat yksin ja ryhmässä sou-katessa. Ryhmässä soukatessa korostuivat profeetalliset kokemukset. Useampi vastaaja kertoi ryhmätilanteessa kokeneensa olevan jumalallisen viestin vas-taanottajana. Nämä viestit saattoivat olla tietoa toisten elämästä tai Raamatun kohtia. Saadut viestit jaettiin yleensä soukkausryhmän kesken. Profeetallisuus korostui soukkamisen kokemuksen aitouden vakuutena. Kokemus Jumalan pu-heesta vakuutti kokemuksen aitoudesta. Toisaalta tämä loi painetta ja epäonnis-tumisen pelkoa, jos soukatessa ei jumalallisia viestejä tullutkaan mieleen. Toi-nen ryhmässä soukkaamisessa korostunut teema oli yhteisöllisyys. Soukkami-sen yhteydessä oman elämän jakaminen toisten saman henkisten ihmisten kanssa koettiin hyvin merkityksellisenä. Yksin soukatessa taas korostui rauhan, rentoutumisen ja Jumalan yksilöllisen kohtaamisen teemat.
56
Tämä normaalin soukkamisen kokemuksen lisäksi Saamissani vastauksissa oli näistä poikkeavia kokemuksia. Nämä kokemukset olivat jaettavissa kahteen ryhmään. Nämä ryhmät ovat negatiiviset soukkamiskokemukset, sekä positiivi-set sisällöltään poikkeavat kokemukpositiivi-set. Negatiivisissa kokemuksissa korostui soukkamisen rituaalinen outous. Soukkaaminen saatettiin liittää uushenkisyy-teen ja itämaiseen mystiikkaan, mikä koettiin kristillisyyttä tuhoavina vaikut-teina. Tämän lisäksi jumalallisten viestien vastaanottamisen paine, sekä souk-kaamiskulttuuriin kuuluva kyseenalaistamattomuus koettiin hyvin negatiivi-sena. Negatiiviset vastaukset kuvaavat hyvin uuskarismaattisten ilmiöiden ym-pärillä käytävää debattia. Negatiivisesti soukkamiseen suhtautuneet vastaajat ei-vät enää soukkaa ja yksi heistä kertoi jopa luopuneen kokonaan kristillisestä uskosta. Positiivisissa poikkeavissa vastauksissa koettiin hyvin kokonaisvaltai-sia ja vahvoja tunteita. Soukkaamisen aikana saatettiin kokea eksistentiaalikokonaisvaltai-sia kriisejä ja suuria tiedollisia muutoksia Jumalan olemuksesta. Soukkaaminen saatettiin kokea mielen täyttymisenä Jumalan ajatuksilla. Erään vastaajan mie-lestä soukkaamisella oli myös positiivisia fyysisiä vaikutuksia aivojen kehityk-seen. Nämä positiiviset poikkeavat kokemukset olivat vastauksissani selkeänä vähemmistönä. Kuitenkin ne kuvastavat hyvin sitä monimuotoisuutta mikä tut-kittavalla ilmiöllä on.
Saamani vastaukset sijoittuivat Glockin ja Starkin uskonnolliseen taksonomiaan hyvin saman kaltaisesti kuin miten Jürgen Römer väitöskirjassaan luokittelee torontolaista kokemusta. Ylivoimaisesti eniten saamissani vastauksissa oli eks-taattisia sekä ilmestyksellisiä kokemuksia. Ekstaattiset kokemukset olivat ylei-simpiä. Huomattavaa oli, että ekstaattiseen kokemukseen liitettyjä fyysisiä ma-nifesteja ei Saamissani vastauksissa ollut ollenkaan. Tämä on selkeä muutos suhteessa alkuperäiseen ilmiöön, jossa fyysiset manifestit ovat äärimmäisen yleisiä. Ilmestyksellisiä kokemuksia saamissani vastauksissa oli sekä profeetal-lisia sekä teologisia. Tämän lisäksi vastauksissa oli ekstaattisen ja ilmestyksel-lisen kokemuksen välimaastossa olevia vastauksia. Saamieni vastauksien sijoit-taminen Glockin ja Starkin uskonnollisen kokemuksen taksonomiaan ja niiden vertaaminen Römerin vastaavaan jaotteluun liitti saamieni vastausten kokemuk-sen osaksi globaalia torontolaista ilmiötä. Sillä, vaikka vastausten ekstaattisissa
57
kokemuksissa puuttuivat fyysiset manifestit, oli vastausten kokemus äärimmäi-sen yhtenevä Römerin esittämän alkuperäiäärimmäi-sen torontolaiäärimmäi-sen kokemukäärimmäi-sen luokit-telun kanssa. Tämän perusteella on perusteltua sanoa, että saamani vastaukset ovat osa globaalia torontolaisuutta ja soukkamisen kokemusta.
Soukkaamisella koettiin myös olevan vaikutuksia henkilöiden arkeen. Yleisin vaikutus oli arjen rauhoittuminen ja stressin väheneminen. Useampi vastaaja ko-rosti sitä, kuinka soukkaaminen on olennainen arjen voimavara. Parhaimmillaan soukkamisen vaikutukset koettiin niin suuriksi, että sen kerrottiin estävän ma-sennuksen. Toinen, vaikkakin hyvin vähän esiintynyt, teema oli se, kuinka souk-kaaminen saa henkilön jakamaan saamansa hyvää lähimmäisille. Tätä teemaa oli vastauksissani yllättävän vähän ottaen huomioon, että eteenpäin antaminen, impartaatio, on hyvin keskeinen osa torontolaista praksista. Samoin Wilkinso-nin ja Althousen tutkimaa karitatiivisen työn ja soukkamisen yhteyttä ei omissa vastauksissani ole ollenkaan havaittavissa. Vaikuttaa siltä, että irrottuaan seura-kuntien suorasta opetuksesta on soukkaaminen muuttunut yhä individuaalim-maksi ilmiöksi.
Saamieni vastausten soukkaamiskokemus on kiistatta osa globaalia soukkaa-misilmiötä. Se ei kuitenkaan ole kaikilta osin samanlainen alkuperäisen ilmiön kanssa. Tälle yhtenä syynä voidaan pitää postmodernismin vaikutuksia uuska-rismaattiseen teologiaan, ja sen kautta käytäntöön. Kokemuksen korostaminen on mahdollistanut opillisen monimuotoisuuden, mikä on luonut uuskarismaatti-suudesta hyvin nopeasti muovautuvan ilmiön, jonka oppi, instituutiot, sekä ko-kemus ovat kokoaikaisessa prosessissa. Tämä mahdollistaa sen, että yksilö voi itse luoda hyvin yksilöllisen suhtautumisen erilaisiin kristillisperäisiin koke-muksiin. Tätä ilmiötä voidaan myös selittää sosiaalisen konstruktivismin kautta, missä yksilön tulkinta on aina suhteessa aikaisempiin kielellisiin sopimuksiin, eli yksilön luomaan symboliuniversumiin. Kun yksilön symboliuniversumissa kokemus on olennaisin todellisuutta määrittävä tekijä, niin jokainen kristilli-sessä kontekstissa oleva positiivinen kokemus tulee osaksi niitä tapoja, miten Jumalaa uskotaan voivan kohdata. Uuskarismattisuuden globaali prosessimai-suus on yleisesti aihetta käsittelevissä tutkimuksissa nouseva teema. Sen sisällä on hyvin monenlaisia opetuksia ja kokemuksia, joita yhdistää hyvin usein samat
58
juuret jossain uuskarismattisessa emoliikehdinnässä. Esimerkiksi torontolaisuu-desta on lähtenyt useita uuskarismaattisia liikehdintöjä, joiden teologiassa voi olla joitain eroja, mutta liikkeet ovat saaneet suuria vaikutteita Toronton herä-tyksestä. Saamieni vastauksien kokemuksesta ja sitä myötä suomalaisesta souk-kaamisilmiöstä voidaan perustellusti sanoa samaa. Ilmiöllä, jota saamani vas-taukset edustavat, on juuret alkuperäisessä ilmiössä, mutta se on kasvaessaan muokkautunut. Se on ”isänsä” lapsi, mutta kasvanut omia teitään.
Tutkielmani aihepiiriä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Siksi mahdolli-sia jatkotutkimusaiheita on hyvin laajasti: Itse tutkielmastani nousee kolme mer-kittävää aiheeseen liittyvää mahdollista käytännöllisen teologian tutkimuskoh-detta. Ensimmäinen näistä jatkotutkimuskohteista olisi tutkia soukkamisen ja uuskarismaattisuuden ympärillä vellonutta keskustelua. Keskustelu on käynyt kiivaana niin sosiaalisessa mediassa kuin seurakunnissakin. Kyseinen tutkimus toisi hyvin valo Suomen vapaassa kristillisyydessä tapahtuvaan polarisaatioon.
Toinen jatkotutkimuskohde liittyisi soukkamisopetuksen leviämisen tutkimi-seen. Etenkin mielenkiintoisia kysymyksiä olisivat kysymykset mitä kautta ope-tus soukkaamisesta leviää ja mitä siitä Suomessa opetetaan. Eräässä vastauk-sessa mainittiin Isän Sydän raamattukoulu opin paikkana. Yksi mahdollisuus olisi tämän koulun opettajien haastattelu, tai muunlainen tutkiminen.
Kolmas mahdollinen tutkimus olisi suorittaa Wilkinsonin ja Althousen tutki-muksen tapainen kokonaisvaltainen soukkamistutkimus. Tämä tutkimus voisi osaltaan joko todentaa tai torjua tutkielmani tulokset soukkamisen muutoksista.
Erityisesti soukkamistilaisuuksien tarkkailu toisi omasta tutkielmastani selke-ästi puuttuvaa dataa. Tämän kaltainen tutkimus mahdollistaisi tutkimani ilmiön laajankäsittelyn.
Kaiken kaikkiaan soukkaaminen on itsessään laaja ja monimuotoinen ilmiö, joka on yhteydessä vielä laajempaan ja monimuotoisempaan uuskarismaattiseen liikehdintään. Soukkaamiskokemusta ja karismaattista liikehdintää kuvastaa hy-vin termit yksilöllisyys, monimuotoisuus ja kokemushakuisuus. Tämän takia
59
myös suomalaisia soukkaamisen kokemuksia on hyvin monenlaisia. Siitä huo-limatta suomalainen soukkaamiskokemus on selkeästi kytköksissä alkuperäi-seen ilmiöön ja on näin yhteydessä globaalin karismaattisuuteen.
60 9 Lyhenteet
CTF Catch the Fire seurakunta.
TACF Toronto Airport Christian Fellowship seurakunta.
Vx ky Vastaajan numero ja kysymyksen numero.
10 Lähteet ja Kirjallisuus
Lähteet
Netissä toteutettu soukkaamiskysely
Kirjallisuus Antola, Markku
1998 The Experience of Christ´s real presence in faith. Helsinki: Lu-ther-Agricola_society.
Geels, Antoon & Wikström, Owe
2009 Uskonnollinen ihminen. Johdatus uskontopsykologiaan. Helsinki:
Kotimaa- yhtiöt Oy.
Glock, Charles. Y & Stark, Rodney
1966 Religion and society in tension. Chicago (Ill.): Rand McNally
Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula
2009 Tutki ja Kirjoita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Hovi, Tuija
2009 “Suomalainen Uuskarismaattisuus” – Teologinen aikakausikirja 1/2009. 66–74.
61 Hunt, Stephen
2009 A history of the Charismatic Movement in Britain and the United States of America: The Edwin Mellin Press.
Ketola, Kimmo & Virtanen, Jouni
2008 ”Tunnustuskuntiin sitoutumaton Uuskarismaattisuus” – Uskonnot Suomessa. Toim. Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksen Jul-kaisuja 102. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. 135–143.
Poloma, Margaret M., Hoelter, Lynnette F.
1998 ” The” Toronto Blessing”” – JSSR 37. 257–272.
Ruohomäki, Jouko
2009 Karismaattisuuden Kutsu. Keuruu: Aikamedia Oy.
Römer, Jürgen
2002 The Toronto Blessing. Turku. Åbo Akademi University.
Smart, Ninian
2005 Uskontojen maailma. Keuruu: Otava
Tuomi, Jouni & Saarijärvi, Anneli
2002 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi.
Vanhoozer, Kevin J.
2003 ”Theology and the condition of postmodernity: a report on knowlegde (of God)” – The Cambridge companion to postmodern theology. Ed.
by Kevin J Vanhoozer. Cambridge: Cambridge university press. 3–25.
62 Virtanen, Juha
2009 ”Fenomenologia laadullisen tutkimuksen lähtökohtana”– Laadulli-sen tutkimukLaadulli-sen käsikirja. Toim. Jari Metsämuuronen. Helsinki: In-ternational Methelp Ky.
Wilkinson, Michael & Althouse, Peter
2014 Catch the Fire. Soaking prayer and charismatic renewal. Illinois:
Northern Illinois University Press.
Verkkolähteet
http://www.uskovaisetnuoret.fi/tietoa.html
https://www.facebook.com/groups/uskovaisetnuoret/
https://www.facebook.com/groups/uskovaisetnuoret/search/?query=likoam-inen
https://www.facebook.com/groups/uskovaisetnuo-ret/search/?query=kokemusta%20soukkamisesta
https://www.facebook.com/pg/onewaytv/posts/?ref=page_internal
https://www.youtube.com/watch?v=y_A7-3xw3s0