Silikaattikallioiden luontotyypin osuudeksi UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueesta on Natura-tietolomakkeessa esitetty 5 % (15 489 ha). Metsähallituksen (2008) kuvioaineistossa luontotyyppiä on kuvioitu Natura-alueen kaakkoisosassa 11 kuviolle. Kaikki silikaattikalliokuviot on arvioitu edustavuudeltaan luokkaan erinomainen.
Kaikki UK-puisto – Sompio – Kemihaaran kaakkoisosan silikaattikalliokuviot sijoittuvat alueen pohjois- ja keskiosiin. Lähimmillään silikaattikallioita on kuvioitu noin 20 km etäisyydelle hankealueelta. Pitkän etäisyyden takia hankkeesta ei arvioida aiheutuvan heikentäviä vaikutuksia silikaattikallioiden luontotyypille.
Metsäiset luontotyypit
9010 Luonnonmetsät (9010, priorisoitu luontotyyppi)
Luonnonmetsät luontotyypin osuudeksi UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueesta on Natura-tietolomakkeessa esitetty 30 % (92 931 ha). Metsähallituksen (2008) kuvioaineistossa luontotyyppiä on kuvioitu laaja-alaisesti koko Natura-alueen kaakkoisosaan. Edustavuudeltaan luonnonmetsät on arvioitu pääosin luokkaan erinomainen. Muutamilla kuvioilla edustavuus on luokiteltu hyväksi (poikkeama luontaisten syiden aiheuttamaa, kahdella kuvioista poikkeama ihmistoiminnan aiheuttamaa).
Luonnonmetsien luontotyypin kuvioita esiintyy lähimmillään noin 2 km etäisyydellä hankealueelta (rikastushiekan läjitysaluevaihtoehto VE2). Luonnonmetsiä on laajalti Natura-alueen kaakkoisrajalla ja valtaosa Nuorttijoen varresta (mm. kanjonialue) on kuvioitu tähän luontotyyppiin. Nuorttijokeen kohdistuvilla vesistövaikutuksilla ei ole vaikutuksia luonnonmetsien luontotyyppiin.
Edellä esitetyn mukaisesti hankkeesta voisi aiheutua luonnonmetsien luontotyypille lähinnä lisääntyneestä liikkumisesta aiheutuvaa maaston ja kasvillisuuden kulumista. Kangasmaiden kulutuskestävyys vaihtelee huomattavasti metsätyypistä riippuen; kulutusherkimpiä metsätyyppejä ovat kuivat, jäkälävaltaiset kankaat ja toisaalta lehtomaiset, runsasruohoiset kankaat. Metsätyypeistä kuivahkot ja tuoreet kankaat kestävät kulutusta suhteellisen hyvin.
Metsähallituksen kuviotietojen (2008) mukaan UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueen kaakkoisosien luonnonmetsäkuviot ovat suurimmalta osin kuivahkoa ja tuoretta kangasta. Näihin metsätyyppeihin on kuvioitu myös erityisen herkät kanjonin rinnealueet.
Kanjonin varrella on jonkin verran myös lehtomaista kangasta.
Varovaisuusperiaatteen mukaisesti heikentävien vaikutusten arvioidaan olevan priorisoidulle luonnonmetsien luontotyypille mahdollisia. Mahdollisen lisääntyvän liikkumisen vaikutuksia on kuitenkin mahdollista rajoittaa ohjaamalla ja keskittämällä kulkemista rakenteiden ja opasteiden avulla kulutuskestäville kohdille. Näiden lievennystoimien jälkeen priorisoidulle luonnonmetsien luontotyypille kohdistuvien heikentävien vaikutusten arvioidaan jäävän hyvin vähäisiksi. Mahdolliset lisääntyvät tallausvaikutukset rajoittuisivat erittäin pienelle alueelle luonnonmetsien luontotyypin kokonaispinta-alaan nähden.
9050 Lehdot (9050)
Lehtojen luontotyypin osuudeksi UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueesta on Natura-tietolomakkeessa esitetty 0 %. Metsähallituksen (2008) kuvioaineistossa luontotyyppiä on kuvioitu Natura-alueen kaakkoisosaan neljälle kuviolle. Edustavuudeltaan nämä kuviot on arvioitu luokkaan erinomainen.
69
Erittäin kulutusherkkää lehtojen luontotyyppiä on kuvioitu lähimmillään noin 7 km etäisyydelle hankealueelta (Kummalehdonojan varsi). Alue sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä Nuorttijoen kanjonista. Muut lehtokuviot sijaitsevat huomattavasti kauempana.
Varovaisuusperiaatteen mukaisesti heikentävien vaikutusten arvioidaan olevan lehtojen luontotyypille mahdollisia. Mahdollisten vaikutusten arvioidaan rajoittuvan lähinnä Kummalehdonojan varteen. Mahdollisen lisääntyvän liikkumisen vaikutuksia on mahdollista rajoittaa ohjaamalla kulkemista rakenteiden ja opasteiden avulla. Näiden lievennystoimien jälkeen lehtojen luontotyypille kohdistuvien heikentävien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi.
91D0 Puustoiset suot (91D0, priorisoitu luontotyyppi)
Puustoisten soiden luontotyypin osuudeksi UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueesta on Natura-tietolomakkeessa esitetty 5 % (15 489 ha). Metsähallituksen (2008) kuvioaineistossa luontotyyppiä on kuvioitu eri puolille Natura-alueen kaakkoisosaa. Edustavuudeltaan kaikki puustoisten soiden kuviot on arvioitu luokkaan erinomainen.
Lähimmillään puustoisten soiden luontotyyppiä on kuvioitu noin 2 km etäisyydelle hankealueelta (rikastushiekan läjitysaluevaihtoehto VE2). Luontotyyppiä esiintyy mm. Nuorttiin laskevien purouomien varsilla. Nuorttijokeen kohdistuvilla vesistövaikutuksilla ei ole vaikutuksia puustoisten soiden luontotyypille.
Edellä esitetyn perusteella hankkeesta voisi aiheutua puustoisten soiden luontotyypille lähinnä lisääntyneeseen liikkumiseen liittyvää maaston ja kasvillisuuden kulumista. Puustoisista soista ovat kulutuksen kannalta herkimpiä rehevät, ruohoiset korvet; rämekasvillisuus kestää kulutusta paremmin. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti heikentävien vaikutusten arvioidaan olevan priorisoidulle puustoisten soiden luontotyypille mahdollisia. Mahdolliset lisääntyvät tallausvaikutukset rajoittuisivat pienelle alueelle puustoisten soiden luontotyypin kokonaispinta-alaan nähden.
Mahdollisen lisääntyvän liikkumisen vaikutuksia on mahdollista rajoittaa ohjaamalla kulkemista rakenteiden ja opasteiden avulla. Näiden lievennystoimien jälkeen priorisoidulle puustoisten soiden luontotyypille kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi.
91E0 Tulvametsät (91E0, priorisoitu luontotyyppi)
Tulvametsien luontotyypin osuudeksi UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueesta on Natura-tietolomakkeessa esitetty 1 % (3 098 ha). Metsähallituksen (2008) kuvioaineistossa luontotyyppiä ei ole kuvioitu Natura-alueen kaakkoisosiin. Näin ollen hankkeesta ei arvioida aiheutuvan heikentäviä vaikutuksia priorisoidulle tulvametsien luontotyypille.
12.2.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin
UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueen suojeluperusteina on esitetty 11 luontodirektiivin liitteen II lajia. Lajeista 7 on kasvilajeja (5 putkilokasvi- ja 2 sammallajia) ja loput 4 eläinlajeja (2 nisäkäslajia, 1 hyönteis- ja 1 nilviäislaji). Seuraavassa esitetty vaikutusarviointi on tehty olettaen, ettei hankevaihtoehtoon VE3 liittyvää kuljetusyhteyttä linjata Natura-alueen lähiympäristöön.
Laaksoarho Moehringia lateriflora
Laaksoarhon esiintymät UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueella on esitetty liitekartoissa 9.3 ja 9.4. Esiintymät keskittyvät Nuorttijoen varteen Natura-alueen
70
kaakkoisosaan. Tällä alueella on tiedossa yhteensä 24 laaksoarhon esiintymäpaikkaa.
Esiintymistä kaksi on epävarmoja, koska esiintymäpaikka on ilmoitettu neliökilometriruudun tarkkuudella ja paikalla on käyty viimeksi noin 60 vuotta sitten. Muilla esiintymäpaikoilla on käyty viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Muutamista esiintymistä on ilmoitettu yksilömäärät, jotka vaihtelevat 20 ja satojen versojen välillä. UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueelta on lisäksi tiedossa yksi vanha ja epätarkka, neliökilometriruudun tarkkuudella ilmoitettu havainto erillisesiintymästä Saariselän alueella.
Liitteen 6.1 kartan perusteella on arvattavissa, ettei laaksoarhohavaintojen rekisteriaineisto ole UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueelta kattava. Lajia esiintynee Nuorttijoen varrella huomattavasti uhanalaisrekisterin tietoja enemmän.
UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueen suojeluperusteina olevia luontodirektiivin luontotyyppejä ajatellen Nuorttijokivarren laaksoarhoesiintymistä valtaosa sijoittuu luonnonmetsien kuvioille. Kaksi esiintymää sijoittuu aapasoiden luontotyypille ja yksi puustoisten soiden luontotyypille. Kaksi esiintymää sijoittuu kuvioille, joilta luontotyyppitieto puuttuu.
Laaksoarhon kasvupaikan kannalta tärkeää on vuosittainen/lähes jokavuotinen tulvavaikutus;
laji vaatii kasvualustakseen viljavan maaperän. Ilmeisesti tulvan tuomat ravinteet ja lahoava karike täyttävät laaksoarhon ravintovaatimukset ja lisäksi tulva ylläpitää rantojen luontaista häiriötä ja estää umpeenkasvua. Varjoisuuden ja valoisuuden suhteen lajia esiintyy sinänsä hyvin monenlaisissa ympäristöissä.
Soklin kaivoshankkeen vesistövaikutusten voimakkuus riippuu erityisesti valitusta rikastushiekan läjitysaluevaihtoehdosta sekä siihen liittyvästä ylitevesien käsittelytavasta (ks.
luku 12.1.1.). Nuorttijokeen kohdistuvat vaikutukset eivät muuta UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueella virtaaman vuodenaikaista jakautumista tai tulvarytmiikkaa.
Virtaaman määrässä tapahtuvat muutokset pysyvät luontaisissa rajoissa. Toteutusvaihtoehdosta riippuen ravinnekuorman seurauksena tapahtuva rantakasvillisuuden lisääntyminen on mahdollista. Ravinnekuorma ei kuitenkaan muutu ravinnesuhteiltaan.
Varovaisuusperiaatteen mukaisesti laaksoarhon esiintymille kohdistuvien heikentävien vaikutusten arvioidaan olevan mahdollisia seuraavissa tapauksissa:
rikastushiekan läjitysaluevaihtoehto VE1.1 – Sotajoen kääntäminen, ylitevedet Nuortin/Kemijoen suuntaan.
rikastushiekan läjitysvaihtoehto VE2 – ylitevedet Nuortin suuntaan
Seuraavissa tapauksissa laaksoarhon esiintymille ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia (vaikutukset lieventävien toimenpiteiden jälkeen):
rikastushiekan läjitysaluevaihtoehto VE1.2 – ylitevesien johtaminen Nuortin/Kemijoen suuntaan
rikastushiekan läjitysaluevaihtoehto VE2 – ylitevedet putkessa Kemijokeen.
hankevaihtoehto VE3
Edellä esitetyt tapaukset on kuvattu tarkemmin luvuissa 12.1.1 ja 12.2.1 (Fennoskandian luonnontilaset jokireitit).
Lettorikko Saxifraga hirculus
UK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura-alueelta on rekisteröity neljä lettorikon esiintymää.
Kaikki lettorikkohavainnot ovat Repoaavalta; suoalue sijaitsee Saariselän tunturialueen eteläpuolella. Lajin esiintymätiedot on tarkastettu viimeksi vuonna 2001, lajia on havaittu alueelta yhteensä reilut 100 versoa.
71
Lettorikon esiintymäalue Repoaapa sijaitsee yli 50 km etäisyydellä hankealueelta. Pitkästä etäisyydestä johtuen hankkeesta ei arvioida aiheutuvan heikentäviä vaikutuksia lettorikon tunnettuihin esiintymiinUK-puisto – Sompio – Kemihaaran Natura 2000 –alueella.