4.3.1 Muilta saatava henkinen tuki
Perheistä ja ystävistä ammennetaan voimaa hankalassa tilanteessa. Ihmissuhteet näyttäytyvät tärkeänä voimavarana sekä silloin kun rahallisesti on tiukkaa että tilanteissa, jolloin työtilanne on erilainen, kuin mitä vastaaja haluaisi sen olevan. Ihmissuhteista voi saada samanaikaisesti voimaa molempiin tilanteisiin. Puolisolta saadaan tukea hankalaan tilanteeseen. Vahvan pari-suhteen koetaan pitävän elämän koossa. Toisten ihmisten nähdään tekevän elämästä hyvää ja tuovan siihen iloa ja rakkautta, vaikka rahaa olisikin vähän.
Ihmissuhteiden tärkeys korostuu haastavassa tilanteessa. Työtilanteen tai huonon rahatilanteen sijaan keskitytään myönteisiin puoliin. Huono rahatilanne saattaa jossain määrin tulla merki-tyksettömäksi, koska muut asiat ovat merkityksellisempiä. Tätä kuvataan seuraavassa kahdessa katkelmassa:
”En koe, että minulta puuttuu mitään. Jonkun toisen mielestä meiltä varmasti puuttuu paljonkin, kun ei käydä ulkomaanmatkoilla eikä lapsella ole tietokonetta, pleikkaa tai tramboliiniakaan. Tämä kuitenkin riittää meille hyvin. En kaipaa li-sää tavaroita enkä shoppailua. En kaipaa elintason nostoa, luksusesineitä tai muotivaatteita. Kaipaan vain hyviä hetkiä rakkaitten ihmisteni kanssa, ne ovat elämäni merkitys ja sisältö.” (119)
”Köyhyys ajoittain katkeroittaa, varsinkin kun kuuntelee työkavereiden loma-suunnitelmia, matkajuttuja, rakennusprojekteja, autonhankintakysymyksiä, jne.
Toisaalta olemme kiitollisia perheestämme, ja siitä että ilmapiirimme kotona on niin hyvä. Vaikkei meillä olekaan rahaa, niin emme ole yksinäisiä. Meillä viljel-lään hyvää huumoria ja rakkautta.” (033)
Tärkeää on saada viettää aikaa läheisten kanssa, ja myös ilmaisilla tai halvoilla ajanviettota-voilla saadaan luotua tärkeitä ja merkityksellisiä yhteisiä muistoja. Perheen nähdään tuovan rakkautta, jota ei rahalla saa. Kirjoituksista heijastui kiitollisuuden ja arvostuksen tunne per-hettä ja muita läheisiä kohtaan. Samoja arvoja haluttiin välittää myös eteenpäin omille lapsille.
Sen lisäksi, että ihmissuhteet auttoivat jaksamaan hankalissa tilanteissa, haluttiin näitä samoja arvoja vaalia ja välittää eteenpäin:
”Kun lapset lähtevät, jää jäljelle loppuun kulutettu, velkaantunut ja vammautu-nut raato, joka on antavammautu-nut kaikkensa. Miksi pitäisi olla näin? Toivon, että sinnik-kyys ja taloudellisuus antavat lapsilleni ne siivet, joita en voinut heille ostaa ra-halla! Rakkautta ja välittämistä olen halunnut välittää sekä uskoa ja toivoa sit-tenkin tulevaisuuteen! <3” (123)
Kirjoituksissa, joissa kuvattiin haastavaa ja epävarmaa työtilannetta, kuvattiin usein myönteisiä kokemuksia siitä, että perheelle ja muille läheisille jää enemmän aikaa. Tilanteesta etsittiin myönteisiä puolia. Vaikka rahatilanne olisikin heikko, nähdään yhteisen ajan korvaavan sitä ainakin osittain. Yhteistä aikaa ehditään viettää enemmän niin lasten, puolison, ystävien kuin sukulaisten kanssa. Toisaalta ongelmaksi saattaa muodostua se, että vaikka kirjoittajalla itsel-lään olisikin enemmän aikaa viettää muiden kanssa, ei muilla välttämättä ole vastaavasti aikaa viettää kirjoittajan kanssa. Ongelmaksi muodostuu myös se, että vaikka yhteistä aikaa olisikin, ei ole varaa tehdä asioita, joita haluaisi. Joka tapauksessa ylimääräisen vapaa-ajan nähtiin ole-van positiivinen seuraus töiden vähyydestä. Perheen kanssa oloa arvostetaan työssäkäynnin sijaan.
Uusi ihmissuhde voi myös luoda toivoa muuten synkässä tilanteessa. Eräs vastaaja kuvasi myös lapsen avulla saaneensa yliotteen köyhyydestä. Lapsen syntymä on saanut muuttamaan elinta-poja terveellisemmiksi ja luopumaan kaikesta mahdollisesta kuluttamisesta. Köyhyys on tätä ennen koettu nöyryyttäväksi, mutta tilalle on tullut vapautuneisuus. Tämän koetaan vaikutta-neen monin tavoin myönteisesti elämään, muun muassa lisääntyvaikutta-neenä aikana perheen kanssa.
Ihmissuhteet voivat siis toimia voimaannuttavan kokemuksen luojana.
Useasti köyhyys näyttäytyy ihmissuhteissa negatiivisessa valossa. Kuitenkin köyhyys voi toi-mia myös yhteenkuuluvuuden luojana ja yhdistävänä tekijänä. Vaikka muut ystävät katoaisivat ympäriltä, saattaa jäljelle jäädä toinen samassa tilanteessa oleva ystävä. Kokemuksia voi jakaa puolin ja toisin. Rahan vähyys ohjaa ihmisiä myös etsimään yhdessä edullisia vapaa-ajanviet-totapoja, kuten kiertämään kirpputoreja yhdessä. Kun ympärillä on muita samassa tilanteessa olevia, jaksaminen lisääntyy. Vastavuoroiset suhteet yhdessä esimerkiksi merkityksellisyyden
kokemusten kanssa auttavatkin torjumaan pystymättömyyden ja kykenemättömyyden tunteita (Isola ym. 2016, 158). Kirjoituksissa kuvattiin myös sitä, että heikossa rahatilanteessa olevat auttavat toisiaan, koska koetaan ymmärrystä toisen tilannetta kohtaan. Yhteistyöllä ja myötä-tunnolla saatetaankin alemmissa sosiaaliluokissa torjua niin sanottuja ulkoisia uhkia ja epävar-muutta, ja alemmissa sosiaaliluokissa myös mukaudutaan enemmän toisten ahdinkoon ja hä-tään verrattuna ylempiin sosiaaliluokkiin (Stellar, Manzo, Kraus & Keltner 2011). Köyhyyden yhdistävää vaikutusta kuvataan muun muassa seuraavasti:
”Köyhyys myös yhdistää ihmisiä. Isoksi jääneet vaatteet, dyykkaussaaliin tai vanhan keittiönpöydän löytää usein ensin kaveripiirin apua tarvitseva.” (101)
”Muiden kaltaisteni vertaistuki on ainoita asioita, joiden voimin enää jaksan näitä 60–70-tuntisia työviikkoja ja työntekoa vuodesta toiseen epävarmoin eh-doin, niukoin korvauksin ja ilman minkäänlaisia loman mahdollisuuksia.”
(55)
”Olen aika tarkka, melkein pihikin, mitä tulee omiin tarpeisiin, mutta jonkin ver-ran autan läheisiä pyydettäessä, joilla menee vielä huonommin.” (016)
Viimeinen katkelma kuvaa kirjoittajan muille tarjoamaa apua. Vaikka itselläkin on tiukkaa, riittää myötätuntoa ja ymmärrystä muita kohtaan, joilla menee vieläkin huonommin. Toisten ahdinkoon ja hätään mukaudutaan, kuten Stellar ja kumppanit totesivat.
Myös liian pitkät työviikot sekä niistä saatava huono korvaus tuntuvat siedettävämmiltä, kun tietää, ettei ole tilanteessa yksin. Samaan aikaan saatetaan tuntea katkeruutta muita ihmisiä kohtaan, mutta toisaalta samassa tilanteessa olevien vertaistuki taas lisää jaksamista.
4.3.2 Muilta saatava taloudellinen tuki
Kirjoituksissa kuvattiin kokemuksia siitä, että puolison lisäksi myös sukulaiset sekä muut ys-tävät ja tuttavat auttavat taloudellisesti. Monet saivat tukea omilta vanhemmiltaan. Apua saa-daan sekä suoraan rahana että erilaisina lahjoituksina. Hänninen & Lötjönen (2020, 116–117)
kuvaavat tutkimusta, jonka tulosten mukaan etenkin nuoret aikuiset saavat suurta apua van-hemmiltaan tai appivanvan-hemmiltaan - apu voi olla niin rahallista kuin muuta auttamista kuten esimerkiksi lastenhoitoapua (emt.). Osa on itse pyytänyt sukulaisilta apua. Itse apua pyytäessä apua ei olisi välttämättä haluttu pyytää, mutta niin oli pakko kuitenkin tehdä. Muut ihmiset myös itse tarjoavat apuaan. Sukulaisilta ja ystäviltä saadaan usein vaatteita etenkin lapsille.
Lisäksi lähipiiri mahdollistaa esimerkiksi lomailun lähipiirin mökeillä, jollaisiin ei itsellä olisi varaa.
Sukulaiset saattavat auttaa, vaikkei sukulaisilla itsellään olisi kovin hyvä taloudellinen tilanne.
Vanhemmilta kerrottiin saatavan apua, vaikka vanhempienkin tulot eläkkeellä ollessa ovat pie-net. Vähävarainen eläkkeellä oleva vastaajan isä pystyy käymään ruokajonossa, koska vastaaja itse ei työnsä vuoksi sinne pääse ja vanhempi sitten lahjoittaa osan ruoasta vastaajalle.
Toisaalta sukulaisilta ei aina pystytä ottamaan tukea vastaan. Eräs vastaaja kirjoitti, että suku-laiset asuvat niin kaukana, etteivät he pysty auttamaan. Jos sukusuku-laiset siirtäisivät tilille rahaa, ottaisi sosiaalitoimi tämän huomioon tulona, jolloin etuuksien määrät pienenisivät. Tällöin su-kulaisten avusta ei olisi taloudellisesti hyötyä. Kirjoitukset on kerätty ennen perustoimeentulo-tuen siirtymistä kunnilta Kelalle, mutta edelleen tilanne olisi samanlainen, koska Kelakin ottaa huomioon tilille tulleet tilisiirrot.
Kirjoituksissa kuvattiin myös vastavuoroista apua. Vaikka kirjoittajan itsensäkin rahat olisivat vähissä, autettaisiin vielä pahemmassa tilanteessa olevaa kaveria. Kaverit saattavat toimia hä-täkassana, jotka auttavat pahimman tilanteen yli. Seuraavassa lainauksessa on nähtävissä myönteistä muutosta, koska enää taloudellinen tilanne ei ole enää aivan niin huono kuin aiem-min. Vastavuoroista apua ja toisen asemaan asettumista kuvataan osuvasti seuraavassa:
”Jossakin vaiheessa kaveripiirini toimi tavallaan hätäkassana; se jolla oli yllät-tävä isompi rahantarve lainasi toiselta, jolla juuri silloin oli töitä – ja päinvas-toin. Nyt tuntuu elämä siltä osin hieman helpottaneen kun tällaisia tarpeita ei enää ole, mutta aikanaan en olisi selvinnyt ilman tällaista vastavuoroista apua.”
(050)
Vanhemmilta, muilta sukulaisilta ja ystäviltä vastaanotettua apua voi olla henkisesti hankalaa ottaa vastaan. Avun pyytäminen vanhemmilta herättää nolouden tunteen. Lisäksi podetaan huonoa omaatuntoa, koska on riippuvainen vanhemmista. Toisaalta saatetaan kokea pelkoa siitä, mitä käy sen jälkeen, kun vanhempia ei enää ole, koska vanhempien antama apu on niin tärkeää. Vanhempien antama apu saattaa myös monimutkaistaa suhdetta vanhempiin ja koetut tunteet ovat ristiriitaisia. Eräs vastaaja kirjoittaa kokemuksestaan näin:
”Äitini katsoo, että hänen minulle antamansa raha oikeuttaa hänet tulemaan aina esim. käymään meillä kysymättä. Olen kiitollinen häneltä saamastani avusta, eihän minulla ole muuta vaihtoehtoa. Mutta niin minusta tulee kynnys-matto.” (089)
Saadun avun taakse voi siis kätkeytyä monenlaisia tunteita ja merkityksiä. Avun vastaanotta-minen ei ole vain rahan tai tavara-avustusten vastaanottamista, vaan siihen voi sisältyä erilaisia keskenään ristiriitaisiakin tunteita. Useissa kirjoituksissa kuvattiin ristiriitaisuuden kokemusta.
Apu otetaan pakon edessä vastaan, mutta oikeasti toivomuksena on, että pystyisi pärjäämään omillaan. Toisilta saadulla rahallisella avulla on suuri merkitys, koska eräskin vastaaja toteaa, että olisi joutunut velkakierteeseen ilman tukiverkkoja. Muilta saatava taloudellinen tuki voi-daankin nähdä ihmisiä yhdistävänä tekijänä, mutta mukana saattaa olla myös erottavia element-tejä. Köyhyyttä erottavana tekijänä kuvataankin seuraavassa alaluvussa.