Toinen pääteema liittyi käyttöteorioiden moniulotteisuuteen, johon sisältyy ilmaukset, joissa on kuvattu käyttöteorioiden luonnetta. Näissä kuvauksissa tulivat esille käyttöteorioiden muu-tokset, ilmeneminen sekä niiden sisältö. Käyttöteorioiden moniulotteisuuden pääteema jakaan-tui alateemoihin ja niihin sisältyviin koodeihin (kuvio V). Raportin tehtävänannossa opiskeli-joita ohjeistettiin tekemään johtopäätöksiä omien käyttöteorioidensa mahdollisista muutoksista sekä niihin johtaneista tekijöistä. Tässä luvussa tarkastelemme näitä muutoksia sekä miten opiskelijat ovat niitä selittäneet. Raporteissa opiskelijat kertoivat käyttöteorioidensa vahvistu-neen tai pysyvahvistu-neen samana. Opiskelijat myös loivat uusia käyttöteorioita, jättivät joitakin pois
tai muokkasivat alkuperäistä käyttöteoriaansa käytäntöön sopivammaksi kokemuksiensa poh-jalta.
Loimme analyysin ensimmäisessä vaiheessa koodeja, jotka kuvasivat opiskelijan ilmaisua hänen käyttöteorioistaan. Kun opiskelija mainitsi luoneensa uuden käyttöteorian, koodattiin ilmaisu ”uusi lisää”, mikäli hän puhui käyttöteoriansa muuttuneen hieman sisällöllisesti, koo-daus oli ”muutos” tai jos raportissa mainittiin käyttöteorian hylkääminen tai poisjättäminen, tuli koodiksi ”hylkääminen”. Kun opiskelijat kirjoittivat käyttöteorioiden pysyneen samana ja koodiksi annoimme ”samoina pysyminen”. Nämä neljä edellä mainittua koodia kertoivat käyt-töteorioiden muutoksesta ja pysyvyydestä, joista saimme alateeman.
Opiskelijat puhuivat käyttöteorioiden toimivan omassa työskentelyssä luonnostaan ja suu-remmin miettimättä. Ilmaisut, jotka käsittelivät käyttöteorioiden ilmenemistä itsestään, saivat koodin ”automaatio”. Neljäs alateema ”sisältö” koodattiin kahdella koodilla sen mukaan, mi-ten opiskelija käsitteli käyttöteoriansa sisältöä sen yksinkertaisuuden tai laajuuden näkökul-masta.
KUVIO V. Käyttöteorioiden moniulotteisuuden jakaantuminen alateemoihin ja koodeihin
Käyttöteorioiden moniulotteisuus
Muutos ja pysyvyys
Uusi lisää Muutos Samoina pysyminen Hylkääminen
Tulevaisuus Automaatio
Sisältö
Yksinkertainen Laaja
Kokemusta omaavien opiskelijoiden kohdalla käyttöteoriat pysyivät enimmäkseen samoina.
Vain yhdellä opiskelijalla kokemusta omaavien ryhmästä oli maininta käyttöteorian muuttu-misesta harjoittelun aikana. Opiskelijat perustelevat käyttöteorioiden pysymistä samoina aiemmilla kokemuksillaan, joiden pohjalta he ovat todenneet käyttöteoriansa toimiviksi jo ennen harjoittelun alkua. Lisäksi tähän vaikuttivat myös harjoittelun lyhyt kesto sekä käyttö-teorioiden tilannesidonnaisuus, jolloin niitä ei välttämättä ollut mahdollista toteuttaa harjoitte-lun aikana kuten aiemmassa kappaleessa kävi ilmi. Kagan (1992) toteaakin, että opettajaopis-kelijat luottavat enemmän omiin subjektiivisiin teorioihinsa opetuksesta ja oppimisesta sekä omiin kokemuksiinsa siitä, minkä uskovat toimivan käytännössä, kuin opettajankoulutuksen tuomaan teoriatietoon (Väisänen, 2004, 34). Kokemusta omaavat kokivat samoina pysyneet käyttöteoriansa myös tavoitteina omalle opetukselleen tulevaisuuden työelämässä, jonka vuoksi he halusivat pitäytyä niissä jatkossakin. Emma esittää toiveen käyttöteorioiden käsitte-lylle myös jatkossa opetusharjoittelujen aikana, ja näkee käyttöteorioiden muuttumisen mah-dollisena:
Uskon, että käyttöteoriaväittämäni tulevat muuttumaan opintojeni edetessä. Löydän varmasti vielä monta uutta käyttöteoriaa, jotka koen omaan opetustapaani sopiviksi.
(Emma)
Noviisiopiskelijoilla käyttöteorioiden muutoksessa ja pysyvyydessä ilmeni enemmän hajontaa kuin kokemusta omaavien opiskelijaryhmällä. Noviisien raporteissa käyttöteoria vahvistui seitsemällä henkilöllä. Tässä tulee huomioida, että raportin ohjeistuksessa ”vahvistui”-sanaa on painotettu kahdesti, joka voi osaltaan vaikuttaa siihen, miten opiskelijat pohtivat käyttöteo-rioitaan (ks. luku 5.6). Osalle noviiseista teorian kautta muodostuneet käyttöteoriat saivat vah-vistusta, kun he pääsivät mahdollisesti ensimmäistä kertaa kokeilemaan niiden toimivuutta käytännössä. Noviisit kertoivat muun muassa ohjaavan opettajan toiminnan vaikuttaneen hei-dän käyttöteorioidensa vahvistumiseen. Ohjaavan opettajan toiminta oli noviisien mielestä ollut esimerkillistä, joka vahvisti samalla myös heidän oman käyttöteoriansa sisällön toimi-vuutta. Tästä puhuu Nadja, joka selkeästi arvostaa ohjaajansa toimintatapaa, ja on huomannut käyttöteoriansa ”Jokainen oppilas tulisi kohdata arvostaen” toimivan:
Harjoittelun aikana tämä käyttöteoriaväittämä vahvistui koko ajan. Molemmat ohjaavat opettajani pyrkivät toiminnassaan selvästi toteuttamaan tätä toimintamallia. Se näkyi jokaisella tunnilla, kun he eivät esimerkiksi käyttäytyneet väheksyen ketään oppilasta kohtaan. (Nadja)
Orientoiva harjoittelu tuotti osalle opiskelijoista myös uusia käyttöteorioita: kokemusta omaa-vista yksi ja noviiseista viisi henkilöä mainitsi saaneen uuden käyttöteorian harjoittelun myötä.
Uusia käyttöteorioita etenkin noviiseille syntyi harjoittelun tuomasta ensimmäisestä kokemuk-sesta opettajana toimimikokemuk-sesta, toisten opettajaopiskelijoiden toiminnan seuraamikokemuk-sesta ja omas-ta opetomas-tamisesomas-ta saadusomas-ta palautteesomas-ta. Noviiseisomas-ta kolme oli todennut jättävänsä osan käyttö-teorioistaan pois harjoittelusta saamansa kokemuksen perusteella, sillä eivät kokeneet niiden sisältöä enää niin merkittäviksi. Kaiken kaikkiaan käyttöteorioiden muutoksesta puhuneet no-viisiopiskelijat kuvasivat raporteissaan H1-kokemuksien vaikutuksia käyttöteorioihinsa myön-teiseen sävyyn.
Harjoittelun aikana sekä kokemusta omaavat opiskelijat että noviiseiksi nimetyt opiskelijat olivat heränneet pohtimaan myös käyttöteorioidensa sisältöjen laajuutta sekä yksityiskohtai-suutta. Kokemusta omaavat nostivat esiin useasti käyttöteoriansa laajuuden, jolla he tarkoitti-vat sitä, että kyseiset käyttöteoriat eivät välttämättä ilmene yksittäisissä opetustilanteissa vaan ovat pikemminkin opetusta ja kasvatustyötä ohjaavia yleisiä arvoja. Noviisit puolestaan vertai-livat omia käyttöteorioitaan muiden omiin ja totesivat omiensa olevan liian yksinkertaisia ja pintapuolisia, kun taas samalla he näkivät toisten opiskelijoiden käyttöteorioiden olleen laa-jempia. Vaikka osa noviiseista koki käyttöteorioidensa olleen yksinkertaisia, samalla Nadja kertoi kuitenkin lähteneensä ruohonjuuritasolta omien käyttöteorioidensa muodostamisessa, jotta ne olisivat olleet selkeitä ja mahdollisia nähdä käytännössä. Hän myös vertaa itseään toi-siin opiskelijoihin, ja kääntää omat ”yksinkertaiset ja selkeät” käyttöteoriansa ”pintapuolisik-si”:
Päätin käyttöteoriani jo jokunen aika ennen harjoittelua, ja valitsin niihin asioita, joita itse koin tärkeiksi ja halusin korostaa opetuksessani tulevana luokanopettajana. Käyttö-teoriat olivat aluksi hyvin yksinkertaisia: Tein niistä selkeitä ja sellaisia, että ne ovat tunteja suunnitellessa pienen suunnittelun avulla mahdollista ottaa huomioon. Jo heti aluksi käydessämme ryhmän kanssa omia käyttöteorioita läpi, huomasin monilla erit-täin hyviä asioita liittyen opettajuuteen ja opettajana toimimiseen, ja tuntui, että itse en ollut osannut luoda yhtä hyviä. Omasta mielestäni muut ohjausryhmässäni olevat olivat
osanneet ajatella asioita laajemmin, kun itse taas olin jäänyt pintapuolisempaan ajatte-luun. (Nadja)
Opiskelijoiden käyttöteorioiden pohdinnoista nousi tulevaisuusnäkökulma ja kuinka he näke-vät niiden toteuttamisen tulevassa opettajuudessaan harjoitteluissa sekä myöhemmin työelä-mässä. Noviiseista kuusi ja kokemusta omaavista viisi henkilöä avasi pohdinnoissaan käyttö-teorioidensa tulevaisuutta. Kyseiset opiskelijat näkivät käyttökäyttö-teorioidensa tulevan vielä muok-kautumaan matkan varrella karttuvan harjoittelu- ja työkokemuksen myötä. Nanna miettii omia käyttöteorioitansa tulevaisuudessa:
Mutta tässä on myös se, että käyttöteoriat muokkaantuvat aina kokemuksen karttuessa, sitä vahvemmiksi mitä enemmän saa tehdä tätä työtä. Itselläni tämä matka on siis vielä edessä, mutta jokin käry aiheeseen jo löytyy. (Nanna)
Tulevaisuuden käsittelyn lisäksi opiskelijoilta tuli esille myös käyttöteorioiden automaattinen ilmeneminen eli se, kuinka käyttöteoriat toteutuvat itsestään työskentelyn taustalla ilman, että niitä välttämättä edes tietoisesti mietittäisiin. He perustelivat käyttöteorioidensa automaatti-suutta muun muassa omilla arvoillaan ja itselle tärkeillä asioilla kuten Nea ilmaisi omassa ra-portissaan:
Jos jokin asia on tärkeä itselle, ihminen toimii vaistomaisesti niin, että pyrkii sen suu-rempia ajattelematta tavoitteitaan kohti. Uskon, että tämä on yksi peruste sille, miksi käyttöteoriani toimivat hyvin. (Nea)
Opiskelijoiden kuvaama käyttöteorioiden automaattisuus voi viitata ”hiljaiseen tietoon”, jolla tarkoitetaan kokemuksista ja toiminnasta kertyvää tietoa. Vähitellen karttunutta hiljaista tietoa taitava, asiantuntijaksi kehittyvä henkilö vaikuttaa pystyvän käyttämään intuitionsa varassa, kunnes tavanomaisesta poikkeavassa tilanteessa käy tarkastelemaan kriittisemmin intuitioi-taan. Asiantuntijuuden kehittymisen myötä ratkaisut löytyvät nopeammin ja taidot automati-soituvat. (Komulainen, Turunen ja Rohiola, 2009, 181.) Toisaalta automatisoituminen ei kerro välttämättä hiljaisen tiedon ja asiantuntijuuden kehittymisestä vaan taustalla voivat vaikuttaa myös syvään juurtuneet uskomukset esimerkiksi opettajan työstä (Väisänen 2004). Onkin syy-tä tarkastella, onko kyseessä noviisi vai enemmän kokemusta omaava henkilö.
Käyttöteorioiden automaattisuus oli opiskelijoiden näkökulmasta myös välttämättömyys hy-välle opettajuudelle ja opetukselle. Kokemusta omaavien opiskelijoiden raporteista käy ilmi, että käyttöteoriat ovat jo hyvin sisäänrakennettuja, kuten Elisa pohti raportissaan.
Käyttöteoriani näyttäytyivät sekä omassa että ohjaavan opettajan työssä melkein jopa huomaamatta, sillä ne ovat selkeitä ja tarkemmin mietittynä edellytys onnistuneelle luokkatyöskentelylle ja hyvälle opettajuudelle. (Elisa)