Outi Kugapi, Laura Laivamaa, Maria Huhmarniemi, Piia Kilpimaa
Lapin yliopisto
Vuonna 2020 maailmaa vavisuttanut ko-ronapandemia tulee väistämättä muutta-maan matkailua koko maailmassa, myös Suomessa. Matkailu oli murroksessa jo ennen pandemiaa ihmisten etsiessä ai-nutlaatuisia, uniikkeja, heille räätälöityjä palveluita massamatkailun sijaan. Voi-daankin olettaa, että tämä trendi tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Yksi kasvava matkailumuoto on käsityömatkailu, joka tarjoaa matkailijalle elämyksiä kaikille
ais-Outi Kugapi, (YTM) tekee väitöskirjaansa käsityömatkailuun liit-tyen Lapin yliopistolla, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa ja työskentelee kahdessa matkailuun liittyvässä hankkeessa.
Outin tutkimusintressejä ovat matkailijan kokemuksen eri ulottuvuudet, käsityöläisyys, itse tehdyt matkamuistot ja palvelu-muotoilu.
Maria Huhmarniemi, TaT, kehittää luovaa matkailua soveltavan taiteen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä taidekasvatuksen näkökulmista.
Hän työskentelee Lapista Käsin- hankkeen asiantuntijana ja Taide-perustaisia palveluja matkailuun -hankkeen projektipäällikkönä.
Laura Laivamaa on Lapin yliopiston jatko-opiskelija, teollinen muotoilija (TaM) sekä sisustus- ja tekstiilimuotoilija (TaM) ja neljännen polven käsi-työläinen. Laura on työskennellyt useissa eri palvelumuotoilu-hankkeissa Lapin yliopistolla, joiden aihepiirit ovat vaihdelleet softateollisuudesta mikro-yrittäjyyteen.
Tällä hetkellä hän toimii projekti-suunnittelijana Lapista käsin-hankkeessa (ESR), joka tarjoaa matkailualan täydennyskoulutusta Lapin muotoilijoille, taiteilijoille ja käsityöläisille. Laura on myös suunnitellut useita pohjoisia kuoseja Lapuan Kankurit Oy:lle.
Piia Kilpimaa työskentelee kehittämisen asian-tuntijana Lapin yli-opiston koulutus- ja kehittämispalveluissa erilaisissa täydennyskoulutus-hankkeissa sekä kehittämis-hankkeissa yrityksiä ja organisaatioita kehittäen.
Piialla on vahva yrittäjyystausta ja matkailualan tuntemusta sekä hankkeiden että työn kautta. Hän työskentelee Lapista Käsin-hankkeessa projektipäällikkönä.
teille. Tässä katsauksessa tarkastelemme käsityömatkailun tilaa ja potentiaalia kahden Lapin yliopistossa käynnissä olevan hankkeen tulosten kautta. Lapista käsin -hanke (Lapista käsin 2020) on järjestänyt 15 opintopisteen laajuisen täydennyskoulutuksen käsityöläisille. Koulutuksen tavoitteena on ollut oppia miten käsityötuotteita ja -pal-veluita voi kehittää matkailuelinkeinoon soveltuviksi. Taideperustaisia palveluja kailuun -hankkeessa (TaPaMa-hanke 2020) on puolestaan kehitetty ja pilotoitu mat-kailupalveluita, joissa hyödynnetään kuva- ja tanssitaiteilijoiden osaamista. Palvelut välittävät lappilaista kulttuuria matkailijoille esimerkiksi esityksinä ja taidetyöpajoina.
51
Kuva 1. Elina Luiron villamaalaustyöpaja Villa Vinkkeli -galleriassa Rovaniemellä.
Kuva: Maria Huhmarniemi, 2020
Kuva 2. Meri-Lapin Seireeni. Meri Nikulan esitys Perämeren Jähti -laivalla Kemissä.
Kuva: Maria Huhmarniemi, 2020
Kugapi, Huhmarniemi ja Laivamaa (2020) ovat todenneet, että Lapissa käsityöläiset ja monen eri alan taiteilijat pitävät ansaintakeinojensa monimuotoistamista vält-tämättömänä. Tähän asti käsityöläiset ovat painottaneet toiminnassaan pääasiassa käsityötuotteiden suunnittelua ja valmistamista, mutta matkailuosaamisen lisäänty-essä asiakaskunnan laajentuminen mahdollistuu ja tuotteita voidaan markkinoida myös paikallisena matkamuistona. Oman toiminnan laajentaminen ei välttämättä kuitenkaan onnistu kivuttomasti: esimerkiksi monet matkailijat haluavat ostaa hy-vin edullisia tuotteita, jolloin käsityön myynnillä on vaikea tehdä tiliä. Lisäksi monet käsityöläiset ja taiteilijat ovat identiteetiltään pikemminkin elämäntapayrittäjiä, jot-ka priorisoivat luovan työn tekemisen matjot-kamuistojen massatuottamisen ja mat-kailupalvelujen tarjoamisen edelle. Muutos tuotteiden tekijästä palveluntarjoajaksi ei tapahdukaan yhdessä yössä vaan vaatii pitkäjänteistä työtä. (Kugapi, Humarniemi ja Laivamaa 2020)
Hankkeiden aikana myös käsityömatkailun kehittämiseen liittyvät haasteet ovat tul-leet tutuiksi. Esimerkiksi matkailuyrittäjien heikko tavoitettavuus on koettu haas-teelliseksi: opiskelijoiden tuottamien, kiinnostavien uusien palveluideoiden esittely potentiaalisille kumppaneille vaatii kovaa työtä alkaen aina mahdollisten yhteistyö-kumppaneiden kontaktoimisesta käsityömatkailupalveluidean esittelyyn tarvittavan yhteisen ajan löytymiseen. Osansa tähän haasteeseen on tuonut koronapandemian aiheuttama kriittinen tilanne Lapin matkailusektorilla.
Kuva 3. Lapista käsin -hankkeen testaustyöpajoja eri puolilla Lappia.
Kuvat: Outi Kugapi, Laura Laivamaa ja Sirpa Tanhua, 2020
53
Huolimatta käsityö- ja matkailualojen toimintatapojen eroista, suurin osa sekä hank-keiden esiselvitysvaiheissa haastatelluista että hankhank-keiden toimintaan osallistuneista, noin 40 Lapin alueella toimivasta käsityöläisestä, muotoilijasta ja taiteilijasta, näkee potentiaalia matkailijoille suunnattujen käsityöpalvelujen tuottamiselle esimerkiksi työpajojen muodossa. Sama suuntaus on havaittavissa myös laajemmin alueella toi-mivien luovan alan ammattilaisten keskuudessa (Kulttuurin avoimet ovet -verkosto 2019). Hankkeissa toteutetaankin testaustyöpajoja eri tilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä. Näissä pajoissa käsityöläiset ovat päässeet testaamaan omia tuotteitaan ja palveluitaan sekä matkailijoiden että paikkakuntalaisten parissa. Testaustyöpajat ovat antaneet testaajille paljon ymmärrystä omasta tuotteestaan ja palvelustaan, auttaneet heitä näkemään oman tuotteensa potentiaalin sekä samalla havaitsemaan käytännön kautta tuotteeseen tai palveluun mahdollisesti vielä liittyviä kehittämis-tarpeita. Palvelujen tarjoaminen matkailumarkkinointiin ja tehokas myynti edellyttää kuitenkin edelleen sekä Lapin käsityö- ja taidematkailun brändäämistä että infra-struktuuria, kuten työpajatiloja.
Oletamme, että käsityömatkailun merkitys matkailualan osana sekä käsityöläisten työl-listäjänä jatkaa kasvuaan. Käsityömatkailu kiinnostaa myös kotimaan matkailijoita, sillä sen kautta matkailija pääsee tutustumaan eri alueiden perinteisiin, kokeilemaan uusia perinteisiä tekotapoja ja oppimaan jotain uutta, mahdollisesti jopa omasta kulttuuris-taan ja kulttuuriympäristöstään. Ketterästi kehitettävät, erilaisiin matkailuympäristöihin sekä pienille matkailijaryhmille soveltuvat, aidosti paikalliseen kulttuuriin liitettävissä olevat käsityö- ja taideperustaiset matkailupalvelut kohdennetaan elämyksiä etsiville asiakkaille ja pienryhmille. Käsityömatkailupalvelut ovat luonteeltaan usein hyvin henki-lökohtaisia ja intiimejä tilaisuuksia ja mahdollistavat paikallisten ja matkailijoiden aitoja kohtaamisia. Ne tarjoavat varsin varteenotettavan vision matkailupalvelujen tulevaisuu-deksi koko matkailusektorin sopeutuessa uuteen normaaliin.
Lähteet:
Kugapi, O., Huhmarniemi, M. ja Laivamaa, L., (2020). A Potential treasure for tourism:
Crafts as employment and a cultural experience service in the Nordic North. Teok-sessa Walmsley, A., Åberg, K., Blinnikka, P., Jóhannesson, G.T. (toim.) Tourism Emp-loyment in Nordic countries: Trends, practices, and opportunities. Cham: Palgrave Macmillan, s. 77-99. Doi: 10.1007/978-3-030-47813
Kulttuurin avoimet ovet -verkosto., (2019). Verkoston ensimmäinen tapaaminen. Ko-kousmuistiinpanot 10.9.2019. Y-North, Rovaniemi.
Lapista käsin., (2020). Lapista käsin -hankkeen kotisivut [Online]. Lapin yliopisto.
[Luettu: 25.9.2020]. Saatavilla: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lapistakasin/
TaPaMa-hanke., (2020) Taideperustaisia palveluja matkailuun -hankkeen kotisivut [Online]. Lapin yliopisto. [Luettu: 25.9.2020]. Saatavilla: https://www.ulapland.fi/FI/
Yksikot/Taiteiden-tiedekunta/Taiteen-ja-muotoilun-tutkimus/Projektit/Taideperus-taisia-palveluja-matkailuun