• Ei tuloksia

6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

6.2 Johtopäätökset

Ensimmäinen tutkimuskysymys oli, minkälainen on yrityksen terveyttämisprosessi.

Yhteneväisesti aiemman tutkimuksen kanssa myös kohdeyrityksen terveyttämisprosessi oli vaiheittainen muutosprosessi, jonka keskiössä oli terveyttämiseen liittyvä päätöksenteko.

Toiseksi esitettiin tutkimuskysymys, miten pk-yrityksen terveyttämisprosessi eroaa suuremman yrityksen tai liiketoimintayksikön prosessista. Kohdeyrityksessä olennainen ero oli päätöksenteon keskittyminen yrityksen toimitusjohtajalle tavalla, joka selvästi johti terveyttämispäätösten viivästymiseen siihen saakka, kunnes ulkopuoliset rahoittajat puuttuivat tilanteeseen. Aiemman tutkimuksen mukaan päätöksenteon keskittyminen yhdelle tai harvoille henkilöille on yleistä pk-yrityksissä, erityisesti sellaisissa joissa yritystä johtaa omistaja-yrittäjä. Toinen merkittävä ero oli käytettävissä olevien terveyttämiskeinojen vähäisyys verrattuna kirjallisuuden esittämiin esimerkkeihin suuryrityksistä, joilla on kokonsa ja asemansa johdosta parempi mahdollisuus vaikuttaa markkinaan, suurempi taloudellinen liikkumavara ja enemmän strategisia keinoja kuten erilaisia yritysjärjestelymahdollisuuksia käytössään.

Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin, mitä vaiheita terveyttämisprosessissa on ja mitkä niistä ovat kriittisiä pk-yrityksen selviytymisen kannalta. Jokainen terveyttämisprosessi on ainutkertainen, mutta niistä voidaan löytää yhteneviä vaiheita. Terveyttämisprosessin taustalla on yrityksen talouden heikkeneminen. Itse prosessin vaiheita voidaan jaotella useilla eri tavoilla, kohdeyrityksen selviämisen kannalta kriittinen prosessin osa oli prosessiin liittyvä päätöksenteko talouden heikkenemisvaihetta seuranneessa kriisissä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen prosessi johtaa uhanalaisen pk-yrityksen selviämiseen siten, että liiketoimintaa voidaan jatkaa. Pk-yritys selvisi olemassaoloaan uhkaavasta tilanteesta tekemällä toiminnan kriittisessä vaiheessa tärkeimpien sidosryhmien tuella päätökset yrityksen terveyttämisestä, johdon muutoksista ja toiminnan tehostamisesta sekä toteuttamalla viipymättä päätösten edellyttämät toimenpiteet yrityksessä.

6.3. Tutkimuksen rajoitukset

Tutkimuksessa analysoitiin yksittäisen pk-yrityksen terveyttämisprosessia ja keskityttiin prosessin etenemiseen ja päätöksentekoon. Prosessin lopputulos olisi voinut olla toisenlainen, jos olisi päätetty ja toteutettu eri terveyttämistoimenpiteitä tai jos lähtötilanne olisi ollut erilainen. Taloudellisten tunnuslukujen perusteella yritys on esimerkki ääritapauksesta konkurssiuhan suhteen. Jokainen yrityksen terveyttämistilanne on kuitenkin yksilöllinen eikä tutkimustuloksia voi suoraan yleistää koskemaan kaikkia konkurssiuhan alla toimivia pk-yrityksiä.

Kuten teoriaosuudessa esitettiin, terveyttämisprosessiin vaikuttavia taustamuuttujia on lukuisia. Tutkimuksessa ei selvitetty kaikkien taustamuuttujien vaikutusta prosessiin. Kohdeyrityksen osalta ainakin yrityksen omistusrakenteella on voinut olla vaikutusta terveyttämisprosessiin ja lopputulokseen.

6.4. Pohdintaa ja jatkotutkimusehdotukset

Kohdeyrityksen terveyttämisprosessista löytyy paljon samankaltaisuutta aiemman tutkimuksen kanssa, mutta myös kohdeyrityksen tilanteen ja taustamuuttujien aiheuttamia erityispiirteitä. Tulokset ovat hyödyllisiä erityisesti pk-yritysten omistajille ja johdolle. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhainen puuttuminen taloudellisen tilanteen heikkenemiseen, nopea ja selkeä päätöksenteko sekä tärkeimpien ulkopuolisten sidosryhmien tuki ovat avainasemassa konkurssiuhkaisen pk-yrityksen selviytymisessä konkurssiuhkatilanteesta.

Päätöksenteon osalta kriittinen vaihe sisältää päätöksen terveyttämisprosessin käynnistämisestä, yrityksen johtamisesta sekä toiminnan tehostamistoimista.

Toiminnan jatkon ollessa uhattuna tärkeimmät sidosryhmät ovat yrityksen oman ja vieraan pääoman rahoittajat. Avoin keskustelu yrityksen ja sen tärkeimpien sidosryhmien välillä turvaa parhaiten kaikkien osapuolten intressit tällaisessa tilanteessa.

Tutkimuksen lopuksi esitetään myöhempää tutkimusta varten vaihemalli olemassaoloa uhkaavassa tilanteessa olevan pk-yrityksen terveyttämisprosessin kriittisestä vaiheesta. Esitettyä mallia on myöhemmässä tutkimuksessa testattava laajemmalla, olemassaoloa uhkaavassa tilanteessa olevista pk-yrityksistä koostuvalla aineistolla.

Jokaisella yrityksellä on vaikessakin tilanteessa erityinen tilanne ja yksilölliset taustatekijät, jotka vaikuttavat yrityksen tilanteen vakavuuden kehittymiseen ja terveyttämisprosessin vaiheisiin ja kulkuun. Erityisen huomion kohteeksi tulisi ottaa yrityksen tärkeät sidosryhmät ja niiden vaikutus prosessiin esimerkiksi tutkimalla erikseen omistajan ja ulkopuolisen rahoittajan vaikutusta päätöksentekoon ja sitä kautta prosessin kulkuun.

LÄHDELUETTELO:

Kirjallisuus:

Arogyaswamy K., Barker V. & Yasai-Ardekani M., 1995. Firm turnarounds: An Inte-grative two-stage Model. Journal of Management Studies, vol 32, pp. 493-525.

Balgobin R & Pandit N. 2001. Stages in the Turnaround Process: The Case of IBM UK. European Management Journal, vol 19 (3), pp. 301-316.

Bibeault D. 1982. Corporate Turnaround: How Managers Turn Losers Into Winners!

New York: McGraw-Hill.

Bluhm D., Horman W., Lee T. & Mitchell T. 2011. Qualitative Research in Manage-ment: A Decade of Progress. Journal of Management Studies, vol 48, pp. 1866-1891.

Boyle R. & Desai H. 1991. Turnaround strategies for small firms. Journal of Small Business Management, 1991, pp. 33-42.

Bridge S. & O’Neill K. 2018. Understanding Enterprise, Entrepreneurs & Small Busi-ness. London: Palgrave.

Cater J. & Schwab A. 2008. Turnaround strategies in Established Small Family Firms. Family Business Review, vol 21, pp. 31-50.

Chowdhury S. 2002. Turnarounds: A stage theory perspective. Canadian Journal of Administrative Sciences, vol 19, pp. 249-266.

Chowdhury S & Lang J. 1996. Turnaround in Small Firms: An Assessment of Effi-ciency Strategies. Journal of Business Research, vol 36, pp. 169-178.

Collett N., Pandit N. & Saarikko J. 2014. Success and failure in turnaround attemps.

An analysis of SMEs within the Finnish Restructuring of Enterprises Act. Entrepre-neurship & Regional Development, 2014, pp. 1-19.

Donaldson T & Preston L. 1996. The Stakeholder Theory of the Corporation: Con-cepts, Evidence and Implications. The Academy of Management Review, vol 20 (1), pp. 65-91.

Euroopan Unioni. 2015. Käyttöopas: Pk-yrityksen määritelmä.

Luxemburg:Euroopan Unionin Julkaisutoimisto.

Francis J & Desai A. 2005. Situational and organizational determinants of turna-round. Management Decision, vol 43 (9), pp. 1203-1224.

Gopinath C. 1991. Turnaround: Recognizing Decline and Initiating Intervention.

Long Range Planning, vol 24 (6), pp. 96-101.

Grinyer P. & McKiernan P. 1990. Generating major change in stagnating compa-nies. Strategic Management Journal, vol 11, pp. 131-146.

Hambrick D. & Schecter S. 1983. Turnaround Strategies for Mature Industrial-Prod-uct Business Units. Academy of Management Journal, vol 26 (2), pp. 231-248.

Hofer C. 1980. Turnaround strategies. Journal of Business Strategy, vol 1 (1), pp.

19-31.

Koskinen I., Alasuutari P. & Peltonen T. 2005. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Tampere: Vastapaino.

Loui D. & Smith M. 2007. Financial distress and corporate turnaround: A review of the literature and agenda for research. Accounting, Accountability and Performance, vol 13, pp. 74-114.

Lohrke F., Bedeian A. & Palmer T. 2004. The role of top management teams in formulating and implementing turnaround strategies: a review and research agenda . International Journal of Management Reviews, vol 5-6 (2), pp. 63-90.

Michael S. & Robbins K. 1998. Retrenchment among Small Manufacturing Firms During Recession. Journal of Small Business Management, vol 36 (3), pp. 35-45.

Morrow J., Sirmon D., Hitt M. & Holcomb T. 2007. Creating value in the face of declining performance: Firm strategies and organizational recovery. Strategic Man-agement Journal, vol 28, pp. 271-283.

O’Kane C. & Cunnngham J. 2012. Leadership Changes and Approaches during Company Turnaround. Int. Studies of Mgt. & Org., vol 42 (4), pp. 52-85.

Pajunen K. 2006. Stakeholder Influences in Organizational Survival. Journal of Man-agement Studies, vol 43 (6), pp. 1261-1288.

Pandit N. 2000. Some Recommendations For Improved Research on Corporate Turnaround. Management, vol 3 (2), pp. 31-56.

Pettigrew A. 1987. Context and action in the transformation of the firm. Journal of Management Studies, vol 24 (6), pp. 649-670.

Pearce J & Robbins K. 1993. Toward Improved Theory and Research on Business Turnaround. Journal of Management, vol 19 (3), pp. 613-636.

Pearce J & Robbins K. 2008. Strategic transformation as the essential last step in the process of business turnaround. Business Horizons, vol 51, pp. 121-130.

Rasheed H. 2005. Turnaround Strategies for Declining Small Business: The Effects of Performance and Resources. Journal of Developmental Entrepreneurship, vol 10 (3), pp. 239-252.

Robbins K. & Pearce J. 1992. Turnaround: Retrenchment and Recovery. Strategic Management Journal, vol 13, pp. 287-309.

Schmitt A. & Raisch S. 2013. Corporate Turnarounds: The Duality of Retrenchment and Recovery. Journal of Management Studies, vol 50 (7), pp. 1216-1243.

Schweizer L. & Nienhaus A. 2017. Corporate distress and turnaround: integrating the literature and directing future research. Business Research, vol 10, pp. 3-47.

Sheppard J. & Chowdhury S. 2005. Riding the Wrong Wave: Organizational Failure as a Failed Turnaround. Long Range Planning, vol 38, pp. 239-260.

Slatter S., Lovett D. & Barlow L. 2006. Leading Corporate Turnaround: How Leaders Fix Troubled Companies. John Wiley & Sons.

Smith M. & Graves C. 2005. Corporate turnaround and financial distress. Manage-rial Auditing Journal, vol 20 (3), pp. 304-320.

Sudarsanam S. & Lai J. 2001. Corporate Financial Distress and Turnaround Strat-egies: An Empirical Analysis. British Journal of Management, vol 12, pp. 183-199.

Thrams C., Ndofor H. & Sirmon D. 2013. Organizational Decline and Turnaround: A Review and Agenda for Future Research. Journal of Management, vol 39 (5), pp.1277-1307.

Wild A. 2010. Learning the wrong lessons from history: Underestimating strategic change in business turnarounds. Business History, vol 52 (4), pp. 617-650.

Yin R. 1994. Case Study Research: Design and Methods. London:Sage Publica-tions.

Internet-lähteet:

Alma-Talent,Tietopalvelut

https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas/kriisitunnusluvut/kolmen-muuttujan-z-luku 16.4.2018