10 POHDINTA
10.2 Johtopäätökset
Viisi yksikköä kuudesta eivät täyttäneet normin ohjeistamia tuntimääriä liikuntakoulutuksessa erikois- tai joukkokoulutuskaudella. Näin ollen voidaan todeta, että asevelvollisten fyysisen koulutuksen normia (PEHENKOS 2012) on aika päivittää. Normi on jo kuusi vuotta vanha, eikä se ole huomioinut varusmiesten palvelusajan lyhentämistä. Lisäksi aselajien välillä oli suuria eroja toteutuneiden liikuntalajien kohdalla.
Varusmiesten diskurssiosta noussut ryhmähengen merkitys tulisi myöskin nousta vahvempaan merkitykseen normissa tasoryhmien sijaan. Tositilanteessakaan sotilailla ei ole aikaa jakautua tehtäviin kuntotasonsa mukaan, vaan kaikki tämä on tullut harjoitella jo etukäteen. Onkin hyvä, että jo varusmiesaikana opitaan toimimaan ryhmänä, koostui ryhmä tai joukkue minkälaisista yksilöistä tahansa.
Tuloksien perusteella eri aselajeissa painotetaan eri liikuntalajeja. Uudessa asevelvollisten fyysisen koulutuksen normissa voisikin lajijakoa miettiä aselajien vaatimuksien mukaan. Ne aselajit, jossa tarkoitus on kantaa painavia ammuksia ja siirtää raskaita tykkejä, voivat keskittyä lihaskunto ja -voima harjoitteluun. Aselajeissa, joissa puolestaan tarkoituksena on liikkua ripeästi pitkiäkin matkoja maastossa jalan, tulisi painottaa liikuntakoulutusta kestävyysominaisuuksien kehittämiseen. Tätä on tutkinut myös Hanhivaara (2018) Kainuun prikaatissa, jossa on osoitettu aselajin tehtäväkohtaisen- sekä henkilökohtaisen voimaharjoittelun parantaneen varusmiehien fyysistä toimintakykyä. Lisäksi tukevien joukkojen, kuten huollon, liikuntakoulutusta voisi olla määrällisesti vähemmän suhteessa taistelujoukkoihin. Tuloksien mukaan nykyinen huollon liikunnan tuntimäärä jää kuitenkin liian kauas suosituksista.
45 10.3 Tutkimusprosessi
Tämä tutkimusprosessi oli pitkä, mutta mielenkiintoinen. Ensimmäinen lähtö aiheeseen syntyi jo syksyllä 2016. Motivaationa työlle toimi työelämälähtöisyys sekä se, että vastaavia tutkimuksia aiheesta ei ole tehty. Tutkimuksen teoriatausta oli jo aiemmin tuttua. Tutkimuksen myötä siitä sai syvällisempää ammattitaitoa kehittävää tietoa. Tutkimuksen haastattelu sekä sisällön erittelyn vaiheet olivat mielenkiintoisia sekä uusia kokemuksia itselle.
Tutkimuksen teoriataustan ollessa entuudestaan tuttua, aloitettiin tutkimus vauhdikkaasti suoraan tutkimussuunnitelman kirjoittamisella sekä tutkimusluvan laatimisella talvella 2016–
2017. Tutkimuksen viitekehys syntyi vahvalla työelämä lähtöisellä skenaariolla, kun Puolustusvoimien pääesikunta antoi joukko-osastoille tehtäväksi selvittää asevelvollisten fyysisen koulutuksen normin (PEHENKOS 2012) mukaisesti toteutuvat liikuntakoulutuksen tuntimäärät. Karjalan prikaatin koulutusosastolla aihetta rajattiin vain erikois- ja joukkokoulutuskausille. Koulutusosastolla koettiin, että peruskoulutuskauden tunnit toteutuvat paremmin sekä niiden toteutumista oli helpompi seurata.
Tutkimusluvan päätöksen tullessa joulukuussa 2016 voitiin tutkimus aloittaa jo 1/2017 saapumiserän varusmiehille. Tämä kirjattiin Karjalan prikaatin vuoden 2017 toimintasuunnitelmaan, joka mahdollisti työtuntien käytön tutkimuksen tekemiseen ja aineiston keräämiseen. Ilman tätä mahdollisuutta tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa näin laajassa mittakaavassa. Lisäksi aineiston kerääminen varsinkin viikko-ohjelmien osalta olisi ollut lähes mahdotonta Puolustusvoimien ulkopuoliselta työntekijältä.
Tutkimukseen osallistuvia yksiköitä valittaessa esiymmärrys tutkimuksen viitekehykseen kasvoi pataljoonien ja patteristojen komentajien kanssa käytyjen keskustelujen myötä.
Komentajien näkemys yksiköiden tilanteesta vaikutti niiden valintaan. Näin valittiin eri aselajeista samankaltaisia yksiköitä osaksi tutkimusta. Samalla komentajat myös tiedottivat yksiköiden päälliköille heidän olevan osana kyseistä tutkimusta.
46
Yhteistyö yksiköiden kanssa toimi, koska tutkija oli prikaatin omaa henkilökuntaa. Kevään 2017 aikana seurattaessa yksiköiden liikuntakoulutusta tutkijan ei tarvinnut erikseen esitellä itseään tai kertoa syytä miksi on koulutusta seuraamassa. Tämä vaikutti siihen, että koulutustilanteet olivat aitoja. Kouluttajat olivat myös positiivisesti yllättyneitä siitä, että juuri heidän koulutustaan seurattiin. Moni olisikin halunnut saada palautetta suorituksistaan. Tästä kuitenkin kieltäydyttiin, ettei se vaikuttaisi havainnontiin.
Ennen haastattelujen aloittamista jokaiselle osallistujalle kerrottiin miksi ja mitä varten heitä haastatellaan. Haastatellut varusmiehet ja -naiset olivat vapaaehtoisia.
Saapumiserän kotiutumisen lähestyessä päätettiin havainnointi jättää pois lopullisesta pro gradu -tutkielmasta. Tämä johtui siitä, että joukkokoulutuskauden liikuntakoulutus oli usein järjestetty viikonloppuisin. Tutkijan työaika ei olisi sallinut työntekoa viikonloppuisin. Lisäksi tutkimuksen aineistoa oli kertynyt riittävästi viikko-ohjelmien sekä haastattelujen myötä.
Päätöstä voidaan pitää sopivana, vaikka tutkimuksellisesta näkökulmasta havainnointi olisi antanut vielä enemmän laajuutta tutkimuksen syy-seuraussuhteille. Havaintojen pohjalta otettiin kuitenkin mukaan viittauksia sitä seuranneisiin haastatteluihin. Esimerkiksi miten vastaaja oli kokenut kyseisen koulutuksen tai millaisena vastaaja oli kokenut koulutuksen ilmapiirin. Näistä keskustelun avauksista moni vastaaja innostuikin kertomaan lisää yksikön tai joukkueen ilmapiiristä tai muista kokemuksista.
Aineisto saatiin kerättyä 2017 kesäkuuhun puoliväliin mennessä. Aineisto jätettiin tietoisesti hetkeksi lepäämään ja keskityttiin teoriataustan kirjoittamiseen. Tämän koettiin tärkeäksi, jotta kerättyä aineistoa voitiin analysoida vielä paremmin. Taukoa kestikin aina 2018 tammikuuhun asti, jolloin haastattelut otettiin litteroinnin alle. Tauko ja teoriaan perehtyminen oli hyvä tutkimuksen luotettavuuden kannalta. Kun haastattelut eivät olleet tuoreessa mielessä pystyttiin analysoimaan vastauksia puhtaasti haastateltavan vastauksien pohjalta. Omat johtopäätökset ja ennakkoasetelmat olivat ehtineet unohtua tauon aikana.
47
Tulosten kirjoittaminen sekä johtopäätöksien tekeminen tulivat lopulta nopeasti kasaan 2018 kevään aikana. Vaikka tutkimuksen teko oli hidasta tutkijan aikaresursseista johtuen, tästä selvittiin ja tutkimus saatiin lopulta kasaan yksiin kansiin. Tutkimusprosessin aikana opittiin itsestä, tutkimusaiheesta sekä itse tutkimuksen tekemisestä ja sen vaiheista. Tätä voidaan pitää prosessin tärkeimpänä antina.
10.4 Jatkotutkimusaiheet
Tässä tutkimuksessa selvitettiin varusmiesten ajatuksia heidän kokemuksiinsa liittyen.
Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää myös varusmiesten kouluttajien pohdintoja saman aiheen tiimoilta. Olisin itsekin halunnut ottaa tämän osaksi tutkimustani, mutta tutkimus olisi paisunut liian laajaksi.
Toinen mielenkiintoinen seikka olisi selvittää yksiköiden päälliköiden ja varapäälliköiden ajatuksia ja osaamista suhteessa kausi- ja viikko-ohjelmien suunnitteluun. Olisi myös hyvä selvittää antaako esimerkiksi sotatieteiden maisteritutkinto tarvittavan osaamistason kausi- ja viikko-ohjelmien suunnitteluun. Tärkein tutkittava teema olisi ohjelmoinnin kuormituksen ja levon suhde toisiinsa. Tätä voisi suoraan kysyä haastattelemalla. Uskon myös, että henkilön omalla arvomaailmalla on suuri merkitys siihen, kuinka paljon hän antaa painoarvoa eri koulutusaiheille. Aselajien vaatimusten tulisi määrittää eri liikuntalajeihin käytettävä tuntimäärä. Mutta näkevätkö yksiköiden päälliköt ohjelmoinnin näin?
Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää mitkä tekijät motivoivat varusmiehiä liikkumaan. Tässä tutkimuksessa aihetta on sivuttu. Motivaatiotekijät tulisi olla apuna suunniteltaessa uutta asevelvollisten fyysisen koulutuksen normia.
48 LÄHTEET
Aho, L. 2017. Varusmiestoimintakunta valmistautuu muuttoon. Karjalan prikaatin KILPI 2/2017, 32.
Ahtiainen, J. & Häkkinen, K. 2004. Kestovoima. Teoksessa K. L. Keskinen, K. Häkkinen &
M. Kallinen (toim.) Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura ry.
169–179.
Annala, J. 2017. Karjalan tykistörykmentti – 99 vuotta tulivoimaa. Karjalan prikaatin KILPI 2/2017, 16–17.
Asevelvollisuuslaki 2007. 28.12.2007/1438. Palvelusajan määräytyminen 37§ 15.6.2012/310 Denzin, N. K. & Lincoln Y. S. 2000. Introduction. Entering the Field of Qualitative Research.
Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (toim.) Handbook of Qualitative Research.
Thousand Oaks: Sage Publications. 1–17.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Vastapaino.
Gallahue, D. L. & Donelly, F. C. 2003. Developmental physical education for all children.
Champaign, IL: Human Kinetics.
Haapala, H., Hirvensalo, M., Laine, K., Laakso, L., Hakonen, H., Lintunen, T. & Tammelin T.H. 2017. Differences in physical activity at recess and school-related social factors in four Finnish lower secondary schools.
Hanhikoski, J. 2018. Kahdentoista viikon voima- ja tehtäväkohtaisen anaerobisen harjoittelujakson vaikutukset sotilaan hermolihasjärjestelmän suorituskykyyn.
Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 1.5.2018.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/57133/URN%3aNBN%3afi%3aj yu-201802201541.pdf?sequence=1
Harala, J., Valkeapää, K., Mikkonen, R. & Kostian, V. 2017. Toimintakyky taistelumenestyksen kulmakivenä. Sotilasaikakauslehti. 11/2017. 9–14.
Heinonen, J. 2017. Erikoiskoulutuskaudeksi suunniteltujen liikuntakoulutuksien toteutuminen varusmiespalveluksessa – tapaustutkimus Porin prikaatissa. Haaga-Helia AMK.
Opinnäytetyö. Viitattu 15.4.2018 http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016407 Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2016. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
49
Häkkinen, K., Mäkelä, J. & Mero, A. 2007. Voima. Teoksessa A. Mero, A. Nummela, K.
Keskinen & K. Häkkinen (toim.) Urheiluvalmennus. Jyväskylä: VK-Kustannus. 251–
292.
Jaakkola, T. 2010. Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. Juva: PS-Kustannus.
Jaakkola, T. 2012. Monipuoliset liikuntataidot. Asiantuntijatyö urheilijan polun lapsuusvaiheen määrittelemiseksi tutkimustiedon pohjalta. Helsinki: Nuori Suomi, 27–31.
Jaakkola, T & Liukkonen, J. 2012. Liikuntamotivaatio elinikäisen liikuntaharrastuksen edellytyksenä. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Juva: PS-Kustannus. 144–161.
Kalaja, S. 2013. Fyysinen toimintakyky ja kunto. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A.
Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Juva: PS-Kustannus. 185–203.
Keskinen, O., Mänttäri, A. & Keskinen, K. 2004. Aerobisen kestävyyden arviointi kenttätesteillä. Teoksessa K. L. Keskinen, K. Häkkinen & M. Kallinen (toim.) Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura ry. 104–117.
Kyröläinen, H. 2004. Nopeusvoima. Teoksessa K. L. Keskinen, K. Häkkinen & M. Kallinen (toim.) Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura ry. 149–163.
Laine, T. 2015. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R.
Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Juva: PS-Kustannus. 29–51.
Lepistö, P. 2018. Suullinen tiedonanto 21.3.2018, Vekaranjärvi.
Maavoimat. Luettu: 10.4.2018. Luettavissa: http://maavoimat.fi/karjalan-prikaati
Meriläinen, M. 2015. Akateemisuus ja upseerius - Tieteen, tutkimuksen ja johtamisen ristivetoa puolustushallinnossa. Näkökulmia toimintakykyyn. Tampere:
Maanpuolustuskorkeakoulu. 125–144.
Mero, A. & Holopainen, M. 2007. Notkeus. Teoksessa A. Mero, A. Nummela, K. Keskinen &
K. Häkkinen (toim.) Urheiluvalmennus. Jyväskylä: VK-Kustannus. 364–369.
Mero, A., Jouste, P. & Keränen, T. 2007. Nopeus. Teoksessa A. Mero, A. Nummela, K.
Keskinen & K. Häkkinen (toim.) Urheiluvalmennus. Jyväskylä: VK-Kustannus. 293–
314.
Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Teoksessa J. Metsämuuronen (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 80–
147.
50
Mikkola, T. 2017. Kymen pioneeripataljoona – Juuret Korialla, verso Vekaralla. Karjalan prikaatin KILPI 2/2017, 22–23.
Mustonen, M. 2017. Ilmasuojelua – yhdessä. Karjalan prikaatin KILPI 2/2017, 18–19.
Nummela, A., Keskinen, K. L. & Vuorinen, T. 2007. Kestävyys. Teoksessa A. Mero, A.
Nummela, K. Keskinen & K. Häkkinen (toim.) Urheiluvalmennus. Jyväskylä: VK-Kustannus. 333–363.
Oinonen, J. 2016. Vekaranjärven kuusi vuosikymmentä. Karjalan prikaatin Kilpi. 2/2016. 10–
11.
PEHENKOS 2012. Asevelvollisten fyysinen koulutus. Helsinki: Pääesikunta.
Perry, N. E., Turner, J.C., Meyer, D. K. 2006. Classrooms are context for motivating learning.
Teoksessa P.A. Alexander & P.H. Winne (toim.) Handbook of educational psychology 2. Painos. Mahwah, NJ: Erlbaum. 327–348.
Ponto, J. 2017. Karjalan huoltopataljoona – Siipipyörä tarkoittaa liikettä. Karjalan prikaatin KILPI 2/2017, 24–25.
Puolustusvoimat 2007. Kouluttajan opas. Helsinki: Pääesikunta.
Puolustusvoimat 2015. Liikuntakoulutuksen käsikirja. Helsinki: Pääesikunta.
Puolustusvoimat 2016. Naissotilaiden mielipiteitä ja kokemuksia fyysisestä kunnosta sekä kuntotestien suoritusvaatimuksista Puolustusvoimissa. Viitattu 15.4.2018 http://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2670014/PV_Naissotilaiden_mielipiteit
a_julkaisu.pdf/e934e8d1-761a-4301-831b-d8b37d57dd1e/PV_Naissotilaiden_mielipiteita_julkaisu.pdf.pdf Puolustusvoimat 2017. Sotilaan käsikirja. Helsinki: Pääesikunta.
Roberts, G. C. 2012. Motivation in sports and exercise from an achievement goal theory perspective: after 30 years, where are we now? Teoksessa G.C. Roberts & D.C. Treasure (toim.) Advances in motivation in sports and exercise. 3. Painos. Champaign, IL:
Human Kinetics. 5–58.
Santtila, M. & Tiainen, T. 2004. Kuntotestaus puolustusvoimissa. Teoksessa K. L. Keskinen, K. Häkkinen & M. Kallinen (toim.) Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki:
Liikuntatieteellinen seura ry. 204–208.
Spray, C. M., Wang, C. K. J., Biddle, S. J. H., Chatzisarantis, N. L. D., Warburton, V. E. 2006.
An experimental test of self-theories of ability in youth sports. Psychology of Sports and Exercise. 7. 255–267.
51
Suomen sotilasurheiluliitto. Viitattu: 16.6.2017 www.sotilasurheilu.fi
Toiskallio, J. 1998. Toimintakyky sotilaspedagogiikassa. Vaasa: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Toiskallio, J. & Mäkinen, J. 2009. Sotilaspedagogiikka: sotiluuden ja toimintakyvyn teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Edit Prima.
Torni. 2015. Asevelvollisten liikuntakasvatus. Viitattu: 29.11.2016 http://torni.tuve.fi
Vallerand, R. J. 2001. A hierarchial model of intrinsic and extrinsic motivation in sport and exercise. Teoksessa G. Roberts (toim.) Advances in motivation in sports and exercise.
Champagn, IL: Human Kinetics. 263–319.
Virta, J. 2017. Koulutuksen ajankohtaisia Kymen jääkäripataljoonassa. Karjalan prikaatin KILPI 2/2017, 14–15.
Virtanen, J. 2006. Fenomenologia laadullisen tutkimuksen lähtökohtana. Teoksessa J.
Metsämuuronen (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 151–215
Vähäliitto, J. 2017. Aliupseerikurssit. Karjalan prikaatin KILPI 2/2017, 60–75.
Vähätalo, S. 2005. Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen toteutuminen. Jyväskylän yliopisto.
Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 15.4.2018.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2005296
52
Maavoimien esikunta Puh. 0299 800 Y-tunnus 0952029-9
Suunnitteluosasto Faksi 0299 410 570 www.puolustusvoimat.fi
PL 145
1. MM26219 TUTKIMUSLUVAN HAKEMINEN (SUVITUULI KANGASMÄKI) PÄÄTÖS TUTKIMUSLUPA-ANOMUKSEEN (SUVITUULI KANGASMÄKI)
1 Tausta
Karjalan prikaatissa liikunnanohjaajana työskentelevä Suvituuli Kan-gasmäki on osoittanut tutkimuslupa-anomuksen Karjalan prikaatille, josta se on toimitettu viiteasiakirjalla Maavoimien esikunnalle päätök-sentekoa varten.
Kangasmäki kertoo hakemuksessaan opiskelevansa Jyväskylän yli-opiston liikuntatieteiden laitoksella liikuntapedagogiikan opintoja ja ha-kee opintoihinsa liittyen tutkimuslupaa pro gradu-tutkielman tekemistä varten. Kangasmäen tarkoituksena on tutkia Karjalan prikaatin varus-miesten erikois- ja joukkokoulutuskauden fyysisen koulutuksen toteu-tumista käytännössä normien tuntimääriin verrattuna. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, onko fyysisessä koulutuksessa aselajien välillä eroja ja voisiko toimivia käytänteitä siirtää perusyksiköiden kes-ken. Kangasmäki näkee tutkimuksensa voivan tuottaa tietoa myös fyy-sisen koulutuksen laadun valvonnasta.
Tutkimus on suunniteltu toteuttaa vertaamalla kuutta KARPR:n eri ase-lajin perusyksikköä. Vertailu kohdistuu pääosin I/17 saapumiserään joh-tajineen.
Karjalan prikaati puoltaa tutkimusta viiteasiakirjan mukaisesti. Yhteys-henkilönä toimii MAJ Jukka Koukkari (0299 432 400).
2 Päätös lupaehtoineen
MAAVE myöntää Suvituuli Kangasmäelle tutkimusluvan seuraavin eh-doin:
- Lupa on henkilökohtainen ja määräaikainen. Luvan voimassaolo päättyy 30.6.2018. Mikäli Kangasmäen työsuhde päättyy luvan voi-massaoloaikana, on hänellä mahdollisuus konsultoida KARPR:n asettaman yhteyshenkilön kanssa tutkimukseen liittyen
myöhem-53
Maavoimien esikunta Päätös 2 (3)
Suunnitteluosasto MM27351
MIKKELI 834/12.04.01/2016
minkin. Näistä konsultaatioista Kangasmäki sopii tapauskohtaisesti ja KARPR:n edustaja osallistuu niihin harkintansa mukaan.
- Tutkimuksesta ei saa aiheutua kustannuksia Puolustusvoimille.
- Mikäli tutkimukseen sisältyy haastatteluja, suoritetaan ne nimettö-minä ja vapaaehtoisuuteen perustuen. Nämä seikat on mainittava ennen haastattelua.
- Kangasmäki vastaa siitä, että tutkimuksessa kerättyä ja hänelle mahdollisesti luovutettavaa aineistoa käytetään ainoastaan hake-muksessa kuvatun tutkimuksen toteuttamiseen. Aineiston käyttöoi-keutta ei voida siirtää kolmansille osapuolille. Kangasmäki sopii saamansa materiaalin palauttamisesta tai asiallisesta tuhoamisesta ennen työn valmistuttua.
- Tutkimusaineiston keräämisessä, käsittelyssä, säilyttämisessä ja tuhoamisessa tulee noudattaa henkilötietolakia kokonaisuudessaan sekä hyvää tutkimusetiikkaa.
- Tutkimustyön tulee lähtökohtaisesti olla kaikilta osin julkinen. Työn tekijä ja ohjaaja (KARPR) vastaavat työn julkisuudesta ja tekevät tarvittavat suojaustasotarkastukset ennen työn julkistamista.
- Kangasmäki toimittaa lopullisen tutkimusraportin KARPR:lle sekä Maavoimien esikuntaan (kirjaamo.maave@mil.fi) sähköisesti. Puo-lustusvoimilla on oikeus käyttää ja hyödyntää tutkimuksessa synty-nyttä materiaalia.
- Maavoimien esikunnalla on lupa julkaista raportti Puolustusvoimien tutkimusrekisterissä.
Tutkimuslupa-asiaa Maavoimien esikunnassa hoitaa INSMAJ Petteri Lahtinen(0299 410 539). Päätökseen on liitetty valitusosoitus.
Maavoimien esikuntapäällikkö
Kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila
Osastoinsinööri
Insinöörimajuri Pauli Lahtinen
Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.
LIITTEET
54
Maavoimien esikunta Päätös 3 (3)
Suunnitteluosasto MM27351
MIKKELI 834/12.04.01/2016
JAKELU
TIEDOKSI Jukka Koukkari, Karjalan prikaati Esikunta Suvituuli Kangasmäki, Karjalan prikaati Esikunta
Heikki Nousiainen, Maavoimien esikunta Henkilöstöosasto
55 LIITE 2
Haastattelu runko
1. Miten liikuntakoulutuksessa viihdytään?
- Mikä liikuntakoulutuksessa on ollut erityisen mukavaa/ huonoa? Miksi?
- Kuka teidän yksikössä on pitänyt liikuntakoulutuksia? Vaikuttaako pitäjä tunnin sisältöön?
2. Millaisena koit äskeisen koulutuksen?
- Mikä siinä oli parasta? Ikävintä?
- Saitko tarvittaessa vaihtoehtoja liikesuorituksille?
- Jos samanlainen liikuntakoulutus järjestettäisiin, millä mielin tulisit koulutukseen?
3. Vapaa sana.
56 LIITE 3