Regressioanalyysien perusteella ei havaittu tilastollisesti merkitseviä tuloksia vuoden 2004-2005 veromuutoksen yhteyteen liittyen. Regressioanalyysin perusteella ei voida tehdä yleistet-täviä johtopäätöksiä siitä, että käyttivätkö yritykset käyttöpääoman harkinnanvaraisia jakso-tuseriä joko parantaakseen tai heikentääkseen tulostaan keskimääräiseen tulokseen verrattuna ennen veromuutosta. Kuitenkin regressioanalyysissa käytetyt muut muuttujat selittivät tulok-senjärjestelyä hyvin, joten tutkimuksen perusteella voidaan todeta edelleen näiden muuttujien käytettävyys tuloksenjärjestelyn tutkimisessa.
Aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella Suomen vuoden 2004-2005 veromuutoksen yh-teydessä yrityksien on havaittu käyttävän käyttöpääoman harkinnanvaraisia jaksotuseriä esit-tääkseen keskimääräistä parempia tuloksia ennen voimaantulevaa veromuutosta. Yrityksien on havaittu maksavan keskimääräistä suurempia osinkoja listattujen ja listaamattomien yritysten osalta. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että listaamattomat käyttävät osittain velkarahoitusta rahoittaakseen osan osingonmaksusta ennen veromuutosta. Listaamattomilla osakeyhtiöillä, joissa yrittäjä-omistaja suhde on ollut keskeinen, on havaittu maksavan osinkoja yrityksen edun kustannuksella omistajille. Tämä on loogista erityisesti pienempien listaamattomien osakeyhti-öiden osalta, koska yrittäjä-omistajasuhde on keskiössä ja yrityksen omistajalla on intressi mak-simoida oma henkilökohtainen hyötynsä edullisemman verokohtelun takia. Osakeyhtiölain mu-kaan yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille ja usein pienissä listaamat-tomissa osakeyhtiöissä omistajia on muutamia luonnollisia henkilöitä. Siten voitonjaon tulout-taminen osinkojen kautta on huomattavasti edullisempi tapa ennen veromuutosta kuin nosta-malla suurempaa palkkaa, jossa ansiotulojen progressiivinen verotus on suurempaa.
Tuloksenjärjestelyn tutkimuksen kannalta on kuitenkin huomattava se, että vaikka tutkimuk-sesta olisi tullutkin tilastollisesti merkitseviä tuloksia, tulisi näitä arvioida kriittisesti. Tuloksen-järjestelyyn käytetyt menetelmät eivät suoraan kuvasta yritysten käyttämää tuloksenjärjestelyä vaan niissä limittyvät normaalit liiketoiminnalliset jaksotuserät sekä tulosta järjestelevät jakso-tuserät. Tämän vuoksi pelkkien tilinpäätöstietojen perusteella ei voida arvioida suoraan mikä osuus on johdon harjoittamaa tuloksenjärjestelyä ja mikä osuus normaaleja liiketoiminnallisia toimia. Vaikka tilinpäätökset ovat tilintarkastettuja, tilintarkastus useimmiten perustuu riskiläh-töiseen tarkastukseen ja tilinpäätöksestä tarkastetaan olennaisimmat erät. Vakiomuotoisen ti-lintarkastuslausunnon perustana onkin se, että tilinpäätös on olennaisin osin oikein. Suuryritys-ten kohdalla olennaisuusrajat ovat keskimääräistä suurempia tiettyjen laskentaerien kohdalla ja
siten erät eivät välttämättä ole täydellisen oikeita. Huomioitavaa on myös se, että tuloksenjär-jestelyllä usein pyritään tasoittamaan joko heikosti negatiivisia tai positiivisia tuloksia. Siten absoluuttinen tulkinta tuloksenjärjestelyn absoluuttiselle määrälle on haastavaa.
Suuryritysten kohdalla positiivisten käyttöpääoman harkinnanvaraisten jaksotuserien käyttöä, joilla pyritään esittämään keskimääräistä parempaa tulosta voidaan osin epäillä. Yritykset toi-mivat strategisten suuntaviivojensa mukaisesti eivätkä välttämättä olleet kiinnostuneita saa-maan pikavoittoja yhden vuoden muutoksen seurauksena. Laskentamallien ja tuloksenjärjeste-lyyn käytettävien menetelmien käyttäminen voi olla hallinnollinen taakka ja kustantaa enem-män kuin veromuutoksesta saatu hyöty. Suuryrityksillä omistus ei oletettavasti usein ole kes-kittynyt luonnollisiin henkilöihin, jotka toimivat omistaja-yrittäjinä vaan suuryritysten omis-tuksen voidaan olettaa olevan keskimääräisesti enemmän hajautunut ulkomaille. Ulkomaisten omistajien intressi siten tuloksenjärjestelylle veromuutoksen yhteydessä ei välttämättä ollut kiinnostava, koska verotuskäytännöt Suomessa olivat jokseenkin monimutkaisia ja vaatisivat suuryritysten kohdalla todennäköisesti verokonsulttien apua toteuttaakseen verosuunnittelutoi-menpiteitä. Lähtökohtaisesti strateginen pitkänaikavälin lisäarvon tuottaminen yrityksille on päällimmäinen intressi eikä nopeat suunnanmuutokset operatiivisessa toiminnassa välttämättä ole liiketaloudellisesti järkeviä.
Suuryitysten kohdalla negatiivisten käyttöpääoman harkinnanvaraisten jaksotuserien, joilla py-ritään esittämään keskimääräistä heikompia tuloksia voidaan myös kyseenalaistaa. Aiemmin mainitut näkökulmat yhtiöiden strategiaan ja systemaattisen tuloksenjärjestelyn aiheuttamista kustannuksista voidaan olettaa suurempia kuin niistä saadut hyödyt. Toisaalta jos tuloksenjär-jestelyä haluttaisiin käyttää tulosta heikentävänä menetelmänä, tämä todennäköisesti olisi to-teutukseltaan yksikertaisempi kuluja kasvattamalla kuin tuottoja kasvattamalla. Yrityksillä voisi olla intressi ennemmin aikaistaa investoinnin hankintaa seuraavan tilikauden alusta edel-lisen tilikauden loppuun. Loogista olisi voinut myös olla järjestellä tulosta keskimääräistä hei-kommaksi, koska yhtiötasolla verokohtelu veromuutoksen jälkeen oli edullisempi yrityksille yhteisöverokannan alenemisen seurauksena. Yrityksen omistajilla ei välttämättä ole luonnolli-sena henkilönä maksimoida osingonmaksun määrää Suomessa vaan minimoida yritykselle koi-tuvat haitat epäedullisemmasta verokohtelusta verovuotta ennen. Aiemmin mainittu omistajuus suuryrityksillä voidaan olettaa olevan enemmän hajautunutta yritystasolla eli Suomessa toimiva yritys kuuluu suurempaan kansainväliseen konserniin, jonka emoyhtiö toimii toisessa maassa.
Täten verosuunnittelu yksittäisen suomalaisen yrityksen kannalta ei välttämättä ole relevanttia, jos tarkastellaan suurempaa kuvaa emoyhtiön toimintaan ja etuun nähden.
Jatkotutkimus tutkimuksessani käytetyssä rajauksessa voisi liittyä yritysten käyttämään lasken-nallisten verojen kehitykseen ja niiden vaikutukseen tuloksenjärjestelyn suhteen. Mielenkiinto siten liittyisi siihen, että minkälainen intressi yrityksillä on järjestellä tulostaan, jos yrityksellä on suuri määrä laskennallisia verosaamisia ennen yhteisöveromuutosta. Jos yhteisöverokanta laskee niin laskennalliset verosaamiset vaikuttavat negatiivisesti yrityksen tulokseen eli vero-muutoksen jälkeen yrityksellä on vähemmän laskennallista verosaamista käytettävissään tule-vina verovuosina. Siten yrityksillä voisi nähdä intressin käyttää käyttöpääoman harkinnanva-raisia jaksotuseriä esittääkseen keskimääräistä parempia tuloksia, jotta laskennallisten verosaa-misten aiheuttama negatiivinen tulosvaikutus saataisiin katettua. Hyvänä tuoreena esimerkkinä on Yhdysvalloissa tehty yhteisöveroasteen muutos 35 prosentista 21 prosenttiin vuoden 2018 alusta. Suomalaisten kansainvälisten yritysten kannalta Yhdysvalloissa tapahtunut veromuutos tuli ottaa huomioon tilinpäätöksessä, koska tieto lain voimaantulosta 2017 lopussa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimivalla Vaisala Inc.:lla veromuutoksen alentumisesta johtuen laskennalliset nettoverosaamiset laskivat noin 1,3 miljoonaa euroa alkuperäisestä. Siten negatiivinen tulos-vaikutus kulukirjauksena myös oli 1,3 miljoonaa euroa. Tarkasteltaessa Vaisalan efektiivistä veroastetta ennen veromuutosta ja veromuutoksen jälkeen huomataan, että efektiivinen vero-kanta kasvoi 14,8 prosentista 28,6 prosenttiin. Edellä mainitussa esimerkissä tiedot ovat peräi-sin Vaisalan vuoden 2017 vuosikertomuksesta. Mainittakoon, että muun muassa myös Metso julkisti pörssitiedotteen vuoden 2017 aikana Yhdysvalloissa tapahtuneen veromuutoksen vai-kutuksista yhtiön tilinpäätökseen liittyen. Metsolla oli samankaltainen tilanne, jossa yrityksellä oli laskennallisia verosaamisia, jotka muuttuivat kulueräksi tilinpäätöksessä.
LÄHTEET
Ahmed, A. S., Billings, B. K., Morton, R. M., & Stanford-Harris, M. (2002). The role of ac-counting conservatism in mitigating bondholder-shareholder conflicts over dividend policy and in reducing debt costs. The Accounting Review, 77(4), 867-890.
Ahmed, A. S., & Duellman, S. (2007). Accounting conservatism and board of director charac-teristics: An empirical analysis. Journal of accounting and economics, 43(2-3), 411-437.
Ball, R., & Shivakumar, L. (2005). Earnings quality in UK private firms: comparative loss recognition timeliness. Journal of accounting and economics, 39(1), 83-128.
Beatty, A. L., Ke, B., & Petroni, K. R. (2002). Earnings management to avoid earnings declines across publicly and privately held banks. The Accounting Review, 77(3), 547-570.
Beatty, A., & Harris, D. G. (1999). The effects of taxes, agency costs and information asym-metry on earnings management: A comparison of public and private firms. Review of Account-ing Studies, 4(3-4), 299-326.
Brennan, M. J., & Subrahmanyam, A. (1996). Market microstructure and asset pricing: On the compensation for illiquidity in stock returns. Journal of financial economics, 41(3), 441-464.
Burgstahler, D., & Eames, M. (2006). Management of earnings and analysts' forecasts to achieve zero and small positive earnings surprises. Journal of Business Finance & Accounting, 33(5‐6), 633-652.
Cohen, D. A., Dey, A., & Lys, T. Z. (2008). Real and accrual-based earnings management in the pre-and post-Sarbanes-Oxley periods. The accounting review, 83(3), 757-787.
DeAngelo, L. E. (1988). Managerial competition, information costs, and corporate governance:
The use of accounting performance measures in proxy contests. Journal of accounting and eco-nomics, 10(1), 3-36.
Dechow, P. M., & Schrand, C. M. (2004). Earnings quality.
Dechow, P. M., & Skinner, D. J. (2000). Earnings management: Reconciling the views of ac-counting academics, practitioners, and regulators. Acac-counting horizons, 14(2), 235-250.
Dechow, P. M., Richardson, S. A., & Tuna, I. (2003). Why are earnings kinky? An examination of the earnings management explanation. Review of accounting studies, 8(2-3), 355-384.
Dechow, P., Ge, W., & Schrand, C. (2010). Understanding earnings quality: A review of the proxies, their determinants and their consequences. Journal of accounting and economics, 50(2-3), 344-401.
Dechow, P., Ge, W., & Schrand, C. (2010). Understanding earnings quality: A review of the proxies, their determinants and their consequences. Journal of accounting and economics, 50(2-3), 344-401.
DeFond, M. L., & Jiambalvo, J. (1994). Debt covenant violation and manipulation of accruals.
Journal of accounting and economics, 17(1-2), 145-176.
DeFond, M. L., & Park, C. W. (2001). The reversal of abnormal accruals and the market valu-ation of earnings surprises. The Accounting Review, 76(3), 375-404.
Desai, M. A., & Dharmapala, D. (2009). Corporate tax avoidance and firm value. The review of Economics and Statistics, 91(3), 537-546.
Dichev, I. D., & Skinner, D. J. (2002). Large–sample evidence on the debt covenant hypothesis.
Journal of accounting research, 40(4), 1091-1123.
Fischer, M., & Rosenzweig, K. (1995). Attitudes of students and accounting practitioners con-cerning the ethical acceptability of earnings management. Journal of business ethics, 14(6), 433-444.
Gaver, J. J., Gaver, K. M., & Austin, J. R. (1995). Additional evidence on bonus plans and income management. Journal of accounting and Economics, 19(1), 3-28.
Guenther, D. A. (1994). Earnings management in response to corporate tax rate changes: Evi-dence from the 1986 Tax Reform Act. Accounting Review, 230-243.
Harju, J., & Matikka, T. (2013). The elasticity of taxable income and incomeshifting between tax bases: what is “real” and what is not. Oxford University Centre for Business Taxation Work-ing Paper, 13, 13.
Hallituksen esitys 92/2004: URL:https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040092
Healy, P. M., & Wahlen, J. M. (1999). A review of the earnings management literature and its implications for standard setting. Accounting horizons, 13(4), 365-383.
Hirshleifer, J. (1956). On the economics of transfer pricing. The Journal of Business, 29(3), 172-184.
Holmstrom, B., & Tirole, J. (1991). Transfer pricing and organizational form. JL Econ. & Org., 7, 201.
Jensen, M. C., & Meckling, W. H. (1976). Theory of the firm: Managerial behavior, agency costs and ownership structure. Journal of financial economics, 3(4), 305-360.
Jones, J. J. (1991). Earnings management during import relief investigations. Journal of ac-counting research, 193-228.
Kari, S., Karikallio, H., & Pirttilä, J. (2008). Anticipating tax changes: Evidence from the Finn-ish corporate income tax reform of 2005. Fiscal Studies, 29(2), 167-196.
Karjalainen, J. (2015). The Effects of Corporate versus Owners’ Tax Minimization on Earnings Management When Incentives Compete: Evidence from Private Finnish Firms.
Kasanen, E., Kinnunen, J., & Niskanen, J. (1996). Dividend-based earnings management: Em-pirical evidence from Finland. Journal of Accounting and Economics, 22(1-3), 283-312.
Kinnunen, J., Kasanen, E., & Niskanen, J. (1995). Earnings management and the economy sec-tor hypothesis: empirical evidence on a converse relationship in the Finnish case. Journal of Business Finance & Accounting, 22(4), 497-520.
Kinnunen, J., Keloharju, M., Kasanen, E., & Niskanen, J. (2000). Earnings management and expected dividend increases around seasoned share issues: evidence from Finland. Scandi-navian Journal of Management, 16(2), 209-228.
Kirjanpitolaki: 30.12.1997/1336: URL:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336 (luettu 4.5.2018)
Laki elinkeinotulon verottamisesta: 24.6.1968/360: URL:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1968/19680360 (luettu 4.5.2018)
Laki verotusmenettelystä: 18.12.1995/1558: URL:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1995/19951558 (luettu 4.5.2018)
Laki yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä (kumottu): 29.12.1988 URL:https://www.fin-lex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1988/19881232 (luettu 4.5.2018
Leppiniemi, J., & Walden, R. (2017). Tilinpäätös-ja verosuunnittelu. Alma Talent Oy. (verk-kokirja, viimeisin päivitys 29.12.2017. URL:https://fokus.almatalent.fi/teos/FABBXXB-TAFHBG (Luettu 4.5.2018)
Lin, K. Z. (2006). The impact of tax holidays on earnings management: An empirical study of corporate reporting behavior in a developing-economy framework. The International Journal of Accounting, 41(2), 163-175.
Moyer, S. E. (1990). Capital adequacy ratio regulations and accounting choices in commercial banks. Journal of Accounting and Economics, 13(2), 123-154.
Myrsky, M. (2013). Suomen veropolitiikka. Talentum. URL:https://verkkokirjahylly-almata- lent-fi.ezproxy.uef.fi:2443/teos/EAFBEXJTBE#kohta:VI((20)OSA((a0)VEROPOLITIIK-KAMME((a0)HAASTEITA
Niskanen, J., & Niskanen, M. (2016). Tilinpäätösanalyysi. Edita.
Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624: URL:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624 (lu-ettu 4.5.2018)
Reynolds, J. K., & Francis, J. R. (2000). Does size matter? The influence of large clients on office-level auditor reporting decisions. Journal of accounting and economics, 30(3), 375-400.
Scott, W. R. (2015). Financial accounting theory (Vol. 2, No. 0, p. 0). Prentice Hall.
Schipper, K. (1989). Earnings management. Accounting horizons, 3(4), 91.
Scholes, M. S., Wilson, G. P., & Wolfson, M. A. (1992). Firms' responses to anticipated reduc-tions in tax rates: The Tax Reform Act of 1986 (No. w4171). National Bureau of Economic Research.
Skinner, D. J., & Sloan, R. G. (2002). Earnings surprises, growth expectations, and stock returns or don't let an earnings torpedo sink your portfolio. Review of accounting studies, 7(2-3), 289-312.
Sundgren, S. (2007). Earnings Management in Public and Private Companies: Evidence from Finland. Finnish Journal of Business Economics, (1), 35-63.
Sundvik, D. (2017). Book-tax conformity and earnings management in response to tax rate cuts.
Journal of International Accounting, Auditing and Taxation, 28, 31-42.
Sundvik, D. (2017). Tax-induced fiscal year extension and earnings management. Journal of Applied Accounting Research, 18(3), 356-374.
Trueman, B., & Titman, S. (1988). An explanation for accounting income smoothing. Journal of accounting research, 127-139.