Tutkimuksessani olen tarkastellut Pohjois-Karjalan sote-hankkeen, Siun soten, keskeisten vaikutta-jien tarinoita Siun soten synnystä narratiivisen analyysin keinoin. Tutkimustyöni tarkoituksena on ollut selvittää, millaiset yhteiskuntapoliittiset järkeilyt ovat ohjanneet sote-uudistusta ja sen paikal-lista sovellusta Siun sotea. Sosiaalipolitiikan ajatusmuotojen ja kulkujen historia liittyy osaksi suo-malaisen hyvinvointivaltion kehittymistä. Tämän kehityksen yksi polku on Siun sote.
Suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa 1980-luvulla läpi löivät uusliberalistiset ajatukset, joiden mukaan julkinen sektori on tehoton, byrokraattinen ja heikko toimija. Julkisia palveluja, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja, on uudistettu kolme vuosikymmentä. Valmista ei ole tullut sen enem-pää Valtava- tai Paras-hankkeenkaan jälkeen. Osa uusliberalistista oppia onkin vaatimus loputto-masta uudistumisesta ja kehittymisestä, niin ihmisten kuin palvelujenkin kohdalla. Tästä esimerkki-nä toimivat eriesimerkki-näiset kokeilut ja pilotoinnit sekä määräaikaiset hankerahoitukset, joiden tavoitteena on kehittää palveluja ja uusia toimintatapoja. Paradoksaalisesti samaan aikaan perustyöllä ei ole tarpeeksi resursseja. Pohjoiskarjalaiset sote-uudistajat toivat tarinoissaan esille mahdollisuuden toi-mia esimerkkinä muille alueille sekä saadut Kaste-rahoitukset. Alueet kilpailevat hankerahoituksista ja ministeriön arvostuksesta sillä, kuka onnistuu kehittymään eniten ja luomaan jatkuvasti uusia tapoja toimia.
Pyrkimys alueelliseen itsenäisyyteen vaikuttaa ristiriitaiselta. Samalla kun kuntien rahoitusta on 1990-luvulta lähtien vähennetty ja alueita vaaditaan toimimaan itsenäisemmin, haluaa valtio samal-la entistä tiukemmin ohjata alueiden toimintaa. Ohjaus tapahtuu keskinäisten neuvottelujen ja yh-dessä tehtävien strategioiden kautta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen irrottaminen kuntien toiminnoista muuttaa ajatuksen hajautetusta hyvinvointivaltiosta kokonaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudis-tuksen lakiluonnoksissa maakuntiin tuodaan palvelulaitokset järjestämään sosiaali- ja terveyspalve-luja yhdessä yksityisten yritysten kanssa. Näin markkinoilta kopioituja malleja viedään käytäntöön.
Sote-uudistajia haastatellessa tällaisesta esityksestä ei vielä käyty julkista keskustelua, joten haasta-teltavat eivät tällaista mahdollisuutta myöskään pohtineet. Siun soten on tarkoitus aloittaa kuntien muodostamana maakunnallisena kuntayhtymänä. Siun soten rakentajat eivät halunneet rakentaa markkinaehtoista sote-yhtiötä, vaan keskeistä oli paikallinen päätösvalta ja tasa-arvo.
Siun sotea on valmisteltu vahvasti viranhaltijoiden ohjaamana. Poliitikkojen rooli on ollut päättää asioita, kun niitä päätettäväksi on tuotu. Haastattelin kahta poliittista päättäjää. Toinen heistä pohti poliitikkojen mahdollisuutta kyseenalaistaa, mutta hän itse kuittaa asian tunteiluna. Usko asiantunti-joihin on molemmilla poliittisilla päättäjillä vahva. Raija Julkusen teesi virkamiesvallan lisääntymi-sestä ja paikallispoliitikkojen vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista istuu myös Siun soten valmiste-luun. Poliitikot ovat kertomuksessa sivuroolissa. He tekevät muodolliset päätökset, mutta viranhalti-jat joutuvat viranhalti-jatkuvasti huolehtimaan niin paikallispoliitikkojen kuin Helsingissä lymyilevien valta-kunnanpoliitikkojen ratkaisuista. Toisiaan seuraavat virkamiesten koordinaatioryhmä sekä paikal-lispoliitikkojen ohjausryhmä on mielenkiintoinen rakennelma, ja niiden suhdetta toisiinsa olisi voi-nut haastatteluissa syventää. Valvoivatko ryhmät toinen toisiaan, vallitsiko niiden välillä luottamuk-sellinen suhde ja millaista valtaa ryhmillä oli?
Uusliberalismi ja siihen kiinteästi liittyvä uuden julkisjohtamisen oppi näkyy haastatteluissa sel-keimmin markkinoilta kopioituna puhetapana. Haastateltavien puheissa vilisevät termit kuten tulok-sellisuus, tehokkuus, voimaantuminen, kustannustehokas palveluntuotanto tai prosessit. Kaikki haastateltavat tuovat rehellisesti esille, että ”euro on kova konsultti”. Kuntien kiristynyt taloustilan-ne, kalliimmat hoidon ja hoivan tavat sekä vanheneva ja sairasteleva väestö ajavat etsimään uusia ratkaisuja, joilla palvelut saataisiin tuotettua taloudellisesti pienemmin kustannuksin. Yksi haasta-teltavista kyseenalaistaa säästöt: hänen mukaansa niitä ei ole mahdollista saada, eikä sellaisesta pi-täisi puhua, sillä tällainen puhe antaa väärän kuvan uudistuksen päämäärästä.
Vaikka talous on ollut vahva muutosta eteenpäin vienyt voima, lähes yhtä tärkeäksi näyttää nouse-van Pohjois-Karjalan maakunnan autonomia. Kaikilla haastateltavilla on vahva usko oman alueen toimintaan ja siihen, että Pohjois-Karjalassa osataan järjestää sosiaali- ja terveystoimi ja vielä ver-rokkimaakunta Etelä-Karjalaa paremmin. Haastateltavien suurin pelko onnistumisen tiellä näyttää-kin olevan valtio, joka saattaa tehdä haastateltavien näkemyksen mukaan järjettömiä ratkaisuja.
Erityisen voimallinen muisto näyttää jääneen kevään 2014 sote-ratkaisusta, jossa Suomeen piti tulla viisi sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävää aluetta. Haastateltavien mielestä ratkaisu olisi ollut huono. Valtion toimien pelko on saanut Pohjois-Karjalan kiirehtimään. Usko siihen, että kun maa-kunnalla on todistaa oman toimintansa onnistuminen, voisi se tuoda mahdollisuuden jatkaa myös tulevaisuudessa ainakin jollain tapaa itsenäisenä.
Maakuntahenki ja identiteetti ovat olleet keskeisiä tekijöitä Siun soten syntymiselle. Ilman Itä-Suomen yhteistä erikoissairaanhoitoa pohtineita kokouksia ja valmistelua, ei pohjoiskarjalaisten keskeisten viranhaltijoiden ja kuntajohtajien välille olisi syntynyt samanlaista luottamusta, joka on kantanut Siun sotessakin. Keskeiseltä vaikuttaa myös Pohjois-Karjalan keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan muiden kuntien välisen luottamuksen löytyminen, jota ei aiemmin ole ollut. Toinen haastatelluista paikallispoliitikoista antaa erikseen kiitosta Joensuun kaupunginjohtajalle, joka on hänen mukaansa huolehtinut koko maakunnan edusta Siun sotea valmisteltaessa.
Osallisuuden korostaminen ja kumppanuusajattelu ovat läsnä Siun sotea valmistelleiden viranhalti-joiden puheessa. Niin työntekijöitä kuin asukkaita on haluttu osallistaa ja kerätä heiltä palautetta palveluista. Siun sote on saanut osallistamisesta kiitosta aina valtakunnantasolta asti ja toimintaa on päästy esittelemään ministeriöiden virkamiehille. Kumppanuusretoriikalla luvataan niin asukkaille kuin työntekijöille aktiivista osallistumista omien päämääriensä saavuttamiseksi. Tämän nähdään olevan poikkeuksellista ja osaltaan myös välttämätöntä prosessien uudistamiseksi ja säästöjen ai-kaansaamiseksi.
Haastateltavat ovat kaikki kokeneita sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Heistä kaikilla on korkea-asteen tutkinto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta keskustellakseen täytyykin olla ai-kaansa seuraava ja asiaan vihkiytynyt. Jo kieli ja monet professiot, jotka uudistusta valmisteltaessa kohtaavat, asettavat keskustelijalle vaatimuksia. Jos mahdollisuus keskusteluun on vain korkeasti koulutetuilla, voi kysyä, onko kyseessä sittenkin vain pohjoiskarjalaisen eliitin projekti, jolle hy-väksyntä saadaan valtiolliselta johdolta. Siun soten rakentaminen ei ole herättänyt voimakkaita kan-sanliikkeitä Pohjois-Karjalassa eikä sote-uudistuksen takia ole nähty kansalaisia kaduilla. Kansa-laisten tuki uudistuksille siis on, mutta jos kansaKansa-laisten on vaikea ymmärtää, mitä on tapahtumassa, onko tuki aitoa?
Tutkimustyötäni aloittaessa halusin tarkastella kansalaisjärjestöjen roolin hyvinvointipalvelujen uudelleen järjestämisessä. Tutkimustyön kuluessa aihe alkoi kuitenkin tuntua irralliselta. Kansalais-järjestöt ovat olleet Siun sotessa tuomassa esille asukkaiden ajatuksia ja kokemuksia. Ne ovat ke-ränneet palautetta ja tavanneet pohjoiskarjalaisia ihmisiä, jotta asukkaiden ääni olisi mukana uusissa rakenteissa. Valtakunnalliset tavoitteet ja puheenvuorot sote-palvelujen yhtiöittämisistä ja asiakkaan valinnanvapaudesta herättävät kysymyksen, millaisia asemointeja vapaaehtoispohjalta toimiville
kansalaisjärjestöille annetaan ja rinnastetaanko ne voittoa tavoitteleviin ja palveluja tuottaviin yri-tyksiin.
Aila-Leena Matthiesin (1999) mukaan kolmas sektori nähdään yhteiskunnallisena ja taloudellisena toimijana, jolta odotetaan panosta esimerkiksi hyvinvointiongelmien tai työttömyyden ratkaisemi-seen. Teollisuusyhteiskunnasta tutut mallit palkkatyöstä, ostettavista ja myytävistä tuotteista ja pal-veluista halutaan siirtää kansalaisyhteiskunnan rakenteisiin. Suomessa 1980-luvulle asti kansalais-ten vapaaehtoisuuteen perustuvalla järjestötoiminnalla oli julkisia palveluja täydentävä toissijainen rooli. Niinpä järjestöjen ei tarvinnut muotoutua palveluntuottajiksi, vaan suomalaisissa järjestöissä korostui ennen kaikkea intressijärjestön tehtävä. (Matthies 1999, 45-46.) Tämä kansalaisjärjestöjen rooli saanee rinnalleen myös vahvemman palveluntuottajaroolin. Aihe ansaitsisi syvempää tarkaste-lua ja tutkimusta. Osa haastateltavista toi esille järjestöjen roolin Siun soten synnyssä ja asukkaiden osallisuutta vahvistavina toimijoina. Aihe jää tutkimuksessani kuitenkin käsittelemättä.
Toinen aineistosta löytyvä aihe on universalismi ja sen katoaminen politiikan tavoitteista. Siun so-ten kertomuksessa universalismilla kuiso-tenkin on sijansa, vaikka samaan aikaan hyvinvointivaltion roolia häivytetään kansallisesti. Siun soten kertomuksissa haastateltavat tuovat esille tasa-arvoisen palvelulupauksen. Kuntaraja ei saa olla este yhtäläisten palvelujen saamiselle. Tässä mielessä uni-versalismin voi nähdä edelleen olevan taustavaikuttimena Siun sotellekin, joskin sen rinnalle on noussut taloudellista tehokkuutta korostava yhteiskuntapoliittinen järkeily.
Kolmas aihe, joka ansaitsisi lisätutkimusta, on puolueet ja niiden muuttunut rooli. Suomalaista hy-vinvointivaltiota ja sen historiaa tarkasteltaessa erityisen kiinnostavaa on keskustan ja sosiaalide-mokraattien muuttunut suhde tasa-arvoisiin ja laajoihin julkisiin palveluihin. Molemmat poliittiset puolueet ovat aiempina vuosikymmeninä korostaneet voimakkaasti hajautettuja ja universaaleja, kaikille tarjolla olleita palveluja. Nyt tehtävässä uudistuksessa tasa-arvon ajatuksen löytää taustalta, mutta sen rinnalle ovat nousseet taloudellisuuden ehdot. Tukeeko puolueiden ideologia tämänkaltai-sia poliittitämänkaltai-sia ratkaisuja?
Työskentelyni tutkimuksen parissa oli sirpaleista ja se kesti kohtalaisen pitkään. Luin taustakirjalli-suutta lähes puolen vuoden ajan, mutta harvakseltaan. Tutkimuksen loppupuolella tunnistin tarpeen syventää sekä teoriaosuutta että tutkimusmetodia, mutta aikataulun takia päädyin rajaamaan aihee-seen paneutumisen nykyiaihee-seen muotoonsa. Kirjoitustyöni käynnistyi syksyllä 2015. Kirjoitin ensin
teoriaosuuden lähes kokonaan, jonka jälkeen siirryin haastatteluvaiheeseen. Haastattelut tein joulu-kuun 2015 ja kesäjoulu-kuun 2016 välisenä aikana. Niiden litterointiin ja analysointiin käytiin kesällä 2016 noin kuukauden ja lopullista hiontaa tein syksyn 2016 aikana. Haastatteluja litteroidessani vahvistui myös valinta narratiivisesta analyysitavasta, johon syvennyin kesän aikana. Tutkimustyö-täni ovat häirinneet sekä osa-aikaiset että vakituiset työt.
Haastattelu oli minulle luonteva tapa tehdä tutkimusta. Olen tehnyt opiskelujen ohessa myös pieni-muotoisesti toimittajan töitä ja tottunut haastatteluissa kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Olen myös ko-kenut kvalitatiiviset metodit itselleni luonteviksi tavoiksi tehdä tutkimusta. Keskityin analyysissäni tekemään rakenteellista tarkastelua kertomuksesta. Olisin voinut pohtia enemmän myös vuorovai-kutusta haastateltavan ja haastattelijan välillä. Kaikki haastateltavat olivat innokkaita kertomaan tarinansa. Pyysin neljältä ensimmäiseltä haastateltavalta nimiä heidän mielestään keskeisiltä henki-löiltä Siun sotessa. Yhden paikallispoliitikon nimi nousi useasti esille, mutta useasta yhteydenotosta huolimatta en saanut häneltä vastausta tutkimushaastattelun tekemiseksi.
Kertomus Siun sotesta syntyi ajassa, jossa hyvinvointivaltion keskeinen ja tärkeä osa, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ison muutoksen kohteena. Siun sote on yritys vastata 2000-luvun yhteiskunta-poliittisen tilanteeseen, jota luonnehtivat markkinaehtoisuuden lisääntyminen, vaatimus paikallisista ratkaisuista, valtiollisen sääntelyn muuttunut rooli ja uusi yrittäjyyteen kannustava eetos. Tahtotila Siun soten taustalla on vilpitön: pidetään palvelut lähellä ja tehdään päätökset itse, ennen kuin joku Helsingistä sanelee, miten meidän tulee toimia. Kuntien taloudellinen ahdinko, vanheneva väestö sekä jatkuvasti kehittyvät uudet hoidon ja hoivan tavat asettavat palvelut kovien vaatimusten eteen.
Uudistajat ovat oivaltaneet jotain tärkeää, jotta näin iso muutos on mahdollinen: hankkeen on tun-nuttava yhteiseltä. Siun sote on valinta yhtenäisen Pohjois-Karjalan puolesta. Tätä maakunnallista identiteettiä ylläpidetään kertomuksen kaikilla tasoilla ja jokaisen toimijan toimesta.
Vaikka tämän tutkimuksen yhteydessä haastatteluissa ei ollut vielä voimakasta näkemystä niin sa-notun valinnanvapauden ilmaantumisesta osaksi Siun sotea, näyttävät yhteiskuntapoliittiset ratkai-sut vievän sosiaali- ja terveyspalveluja yhä selkeämmin markkinaehtoisuuden suuntaan (Valtonen 2016). Uusliberalistinen ajattelu, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava kilpailukykyisiä, tu-loksellisia sekä mahdollisimman edullisia, on merkittävä ajattelunmuutos aiempaan hyvinvointival-tiota rakentaneeseen politiikkaan, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on nähty investointeina. Siun sote on esimerkki paikallisesta ratkaisusta, jossa pyritään yhdistämään perinteisiin
hyvinvointivalti-on tavoitteisiin, kuten tasa-arvohyvinvointivalti-on, uusia uusliberalistisia järkeilyjä. Mikäli hyvinvointipolitiikkaan ja julkiseen palvelutehtävään lisätään kovin erilaisia toimijoita erilaisilla intresseillä, on vaarana, että todellinen tavoite, ihmisten ja siten alueen hyvinvointi, katoaa. Pelkkä taloudellisten voittojen tavoittelu ei ole Siun soten kertomuksen perusteella ensisijainen tai ainoa tavoite. Siun soten olisi osaltaan kyettävä tasaamaan eri väestöryhmien välistä eriarvoisuutta. Palvelujärjestelmien moni-mutkaistuminen, digitalisaatio ja valinnanvapauden myötä suurempi yksilönvastuu edellyttävät uu-sia taitoja niin asukkailta kuin hoitoa ja hoivaa antavalta henkilökunnalta. Lisäksi ristiriidat valtion ohjauksen, taloudellisen tehokkuuden, yksilöiden vastuun sekä universaalien palvelujen tarjonnassa tulevat olemaan tulevina vuosikymmeninä Siun soten ja sen rakentajien riesana. Silloin on tärkeää, että paikallisesti on selkeä ja yhteinen näkemys, mitä ja miksi ratkaisuja tehdään, kuten tehdään.
Tämän näkemyksen tulee yltää aina korkeimmasta virkamiehestä syrjäisimpään kylään saakka ja sen rakentamisen tulisi olla laajaa, aidosti osallistavaa ja demokraattista. On tärkeää, että asukkaat ja työntekijät kokevat olevansa aidosti osallisia yhteisten palvelujen rakentajina. Yksi keino osalli-suuden vahvistamiseksi on huomioida järjestöjen rooli erilaisia väestöryhmiä yhteen tuovina tahoi-na sekä asiantuntijoitahoi-na. Vahva yhtenäisyys on kantanut Siun soten ja Pohjois-Karjalan maakuntahoi-nan tähän asti. Jatkossakin sen toiminnan tulee olla kaikilla tasoilla avointa ja osallisuuden oltava aito periaate toiminnassa.
LÄHTEET
Alasuutari, Pertti 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino, Tampere.
Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma 2012. Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Vastapaino. Jyväskylä.
Anttonen, Anneli 2016. Talous ja yhteiskunta 3, 2-7. Saatavissa:
http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32016/ty32016pdf/ty32016Anttonen.pdf [Luettu 29.12.2016]
Hyvärinen, Matti & Löyttyniemi Varpu 2009. Kerronnallinen haastattelu. Teoksessa Johanna Ruu-suvuori & Liisa Tiittula (toim.). Haastattelu tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino, Tam-pere.
Hyvärinen, Matti 2009. Haastattelukertomuksen analyysi. Teoksessa Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Vastapaino, Tampere
Hyvärinen, Matti, Nikander, Pirjo & Ruusuvuori, Johanna 2009. Haastattelun analyysin vaiheet.
Teoksessa Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi.
Vastapaino, Tampere.
Heikkinen, Hannu. 2000. Tarinan mahti. Narratiivisuuden teemoja ja muunnelmia. Tiedepolitiikka 4/2000, 47–58.
Heikkinen, Hannu 2015. Kerronnallinen tutkimus. Teoksessa Aaltola, Juhani, Valli, Raine (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin läh-tökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Jyväskylä.
Hirsijärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2015. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytän-tö. Gaudeamus, Helsinki.
ISER-hanke. 10.12.2010. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin muodostamisen hankesuunnitelma. Saata-vissa: http://www.pkssk.fi/documents/601237/620469/214-iser_hankesuunnitelma.pdf/5a3a77cc-6e24-4209-b902-c7a286e3d781 [Luettu 2.8.2016]
Julkunen, Raija 2008. Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Gummerus Kirja-paino Oy, Jyväskylä.
Julkunen, Raija 2001. Suunnanmuutos – 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vasta-paino, Tampere.
Kohonen, Eeva 2011. Narratiivisuus – vähän hyödynnetty lähestymistapa kauppatieteellisessä tut-kimuksessa. Teoksessa Puusa Anu & Juuti Pauli (toim.) Menetelmä viidakon raivaajat – Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Hansaprint, Vantaa, 196-205.
Niemelä, Mikko 2008. Julkisen sektorin reformin pitkä kaari Valtava-uudistuksesta
Paras-hankkeeseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Saata-vissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/7935/Tutkimuksia102.pdf?sequence=3
Majoinen, Kaija, Wikberg, Kristina. Paras-hanke. Kuntaliiton verkkosivu. Saatavissa:
http://www.kunnat.net/test/talteen/kuntauudistus/paras/Sivut/default.aspx [Luettu 10.9.2016]
Matthies, Aila-Leena 1999. Ekonomistisen ja eettisen vuoropuhelu. Teoksessa: Liisa Hokkanen &
Petri Kinnunen & Martti Siisiäinen (toim.) Haastava kolmas sektori. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Meklin, Pentti, Pekola-Sjöblom, Marianne (toim.) 2013. Kunnalliset palvelut ja Paras-uudistus. Pa-ras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 29. Kuntatalon paino, Helsinki.
Meriläinen, Juhani 2014. Näin kaupungin kasvavan. PunaMusta Oy, Joensuu.
Moisio, Sami 2012. Valtio, alue, politiikka. Vastapaino, Tampere.
MTV 26.10.2015. Pohjois-Karjalaan maan ensimmäinen sote-alue "Siun sote". Saatavissa:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pohjois-karjalaan-maan-ensimmainen-sote-alue/5517166 [Luettu 13.7.2016]
Patomäki, Heikki 2007. Uusliberalismi Suomessa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki.
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Loppuraportti. Saatavissa:
http://www.pkssk.fi/documents/601237/3592784/Loppuraportti+P-K-sotehanke+22.4.2015.pdf/c03afe22-6213-4ecb-a0c3-430fe523a8a8 [Luettu: 4.11.2015]
Pöysti, Tuomas 2015. Itsehallintoalueiden määrä ja aluejaon perusteet sekä sote -uudistuksen as-kelmerkit: hallituksen ratkaisujen perusteluita ja alustavaa vaikutusarviointia. Sosiaali- ja terveys-ministeriö. Saatavissa:
http://vnk.fi/documents/10616/1865308/Hallituksen+linjausten+perustelumuistio.pdf/bc797c5a-6508-4c0b-989b-1ac91894a878 [Luettu: 6.1.2017]
Raivio, Kari 2006. Paras-hanke Suomea muokkaamassa. Yhteiskuntapolitiikka 71:2, 186-192.
Ruusuvuori, Johanna 2009. Litteroijan muistilista. Teoksessa Teoksessa Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Vastapaino, Tampere.
Siun Sote. 26.10.2015. Siun sote toteutuu. Saatavissa: http://www.siunsote.fi/siun-sote-toteutuu-pohjois-karjalaan-perustetaan-uusi-alueellinen-sote-tuotantokuntayhtyma/ [Luettu 13.7.2016].
Siun sote. 23.11.2016. Siun sote aloittaa vuodenvaihteessa – mikä muuttuu. Saatavissa:
http://www.siunsote.fi/siun-sote-aloittaa-vuodenvaihteessa-mika-muuttuu/ [Luettu 8.12.2016]
Sosiaali- ja terveysministeriö. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Saatavissa:
http://stm.fi/documents/1271139/3118747/HE-luonnos_sote-palveluntuottaja.pdf/9b031d62-5642-4dd9-b655-b16a4d1c9ffc [Luettu: 10.11.2016]
Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: http://stm.fi/sote-uudistus [Luettu 4.11.2014]
Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: http://stm.fi/documents/1271139/1332838/Sote-uudistuksen+tietolehtinen+9_2015/a6f19294-ea52-4c47-b13f-ba15c571e843 [Luettu:10.9.2016]
Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma – Kaste.
Saatavissa: http://stm.fi/kaste [Luettu: 10.9.2016]
Valtioneuvosto. Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta 27.5.2015.
Saatavissa:
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Hallitusohjelma_27052015.pdf/75d94d8d-15c9-405a-8a9b-eca4987b635e [Luettu 3.12.2016]
Valtonen, Riikka 2016: Hallitukselta lista uudistuksia sote-palveluissa. Yleisradio. Saatavissa:
http://yle.fi/uutiset/3-9367832 [Luettu: 6.1.2017]
Yliaska, Ville 2014. Tehokkuuden toiveuni. Into Kustannus, Helsinki.
9! LIITTEET
Liite 1: Haastattelupyyntö
Hei xx!
Lähestyn sinua haastattelupyynnön merkeissä. Olen tekemässä graduani sote-uudistuksesta ja Siun Sotesta. Vieläkö ehtisin tehdä haastattelun kanssasi ennen joulua? Muuten tällä ei olisi niin kiire, mutta sain juuri kuulla, että sain Helsingistä töitä tammikuusta alkaen.
Viikolla 51 käy käytännössä lähes kaikki kellonajat ja päivät. Menetelmänä käytän avointa haastat-telua ja narratiivista lähestymistapaa.
Ehdottaisitko jotain ajankohtaa ja paikkaa?
Kyselee Katja