Tämän tutkimuksen tulosten mukaan koneellisissa istutus- ja taimikonhoitomenetelmissä nähdään potentiaalia nykyistä laajempaan käyttöön yksityismetsissä. Tutkimuksen tulosten perusteella oli havaittavissa yhtenäisiä näkemyksiä menetelmien yleistymisen pullonkauloista, ja koneellisten menetelmien käytön lisäämiseen nähdään tarvetta. Niin metsäasiantuntijoille, muille metsätoimihenkilöille kuin metsänomistajillekin tulisi tarjota enemmän tietoa koneellisten metsänhoitopalvelujen käyttöön soveltuvista kohteista. Myös koneellisten menetelmien markkinoinnin lisääminen on tarpeen. Jos menetelmiä saataisiin tuotua tehokkaammin ihmisten tietoon esimerkiksi työnäytösten avulla, niitä voitaisiin mahdollisesti alkaa harkita vaihtoehtoina manuaalisille menetelmille. Työmäärät voisivat lisääntyä, mikäli menetelmille soveltuvia kohteita osattaisiin arvioida luotettavammin ja kohdevalintaan kiinnittää enemmän huomiota. Ennakkotietoa kohteiden olosuhteista, esimerkiksi istutuskohteiden pintakivisyydestä, tulee olla paremmin saatavilla oikean kohdevalinnan varmistamiseksi. Koneellisten menetelmien kustannustehokkuuteen kaivataan edelleen parannusta kone- ja laiteratkaisujen kehityksen kautta. Sopivien kohteiden ja työmäärien lisääntyessä myös koneiden ja laitteiden kehitykseen voisi olla mahdollista suunnata enemmän resursseja.
Koneellisen työn läpimurtoa on odotettu jo pitkään istutuksen ja taimikonhoidon osalta, ja koneellisten menetelmien käytön lisääntyminen runsaasti aikaa vievissä töissä, kuten istutuksessa ja taimikonhoidossa, on tulevaisuudessa vääjäämätöntä. Koneellisella työllä ei ole kuitenkaan välttämätöntä tai edes mahdollista korvata kaikkea tällä hetkellä manuaalisesti tehtävää metsätyötä, vaikkakin työvoiman saatavuuden muutokset ja kustannustason nousu tulevat aiheuttamaan tarpeen istutuksen ja taimikonhoidon tehostamiseen koneellisesti erityisesti suurialaisilla kohteilla. Tämän työn tuloksista voitiinkin huomata vastaajien kannattavan menetelmien käyttöä kohteen olosuhteiden mukaan. Etenkin haastavilla, suurialaisilla kohteilla tulisi olla mahdollista käyttää sekä miestyötä että koneellisia menetelmiä tilanteen mukaan. Miestyömenetelmien kehittäminen nykyistä tehokkaammiksi on vaikeaa, joten koneellistaminen on varteenotettavin vaihtoehto nykyistä kustannustehokkaamman metsänhoidon tavoittelussa. Työvoiman saatavuus metsätöihin on säilynyt ennustettua korkeammalla tasolla, mutta metsänomistajien omatoimisuuden vähentyessä ja metsureiden eläköityessä työvoimapula metsäalalla tulee kasvamaan. Koneellisten menetelmien yleistymistä tuleekin tukea ajoissa niin tietouden lisäämisen kuin tekniikan ja tuottavuuden kehityksen avulla, jo ennen kuin työvoimapula ja miestyön kustannusten liiallinen nousu konkretisoituvat.
LÄHTEET
Asetus tietosuojasta 679/2016/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EU) N:o 679/2016. Komission asetus (EU) N:o 679/2016. Annettu 27.4.2016.
Gustavsson, R. & Moberg, L. 1975. Sammanställning over anordningar för mekanisk röjning.
Skogshögskolan, Institution för Skogsreknik. 39 s.
Hallongren, H. & Rantala, J. 2013. A search for better competitiveness in mechanized early cleaning through product development: evaluation of two Naarva uprooters. International Journal of Forest En-gineering 24 (2): s. 91-100.
Hallongren, H., Laine, T. & Juntunen, M-L. 2012. Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan. Metsätieteen aikakauskirja 2/2012. s. 95-99.
Hallongren, H., Laine, T., Rantala, J., Saarinen, V-M., Strandström, M., Hämäläinen, J. & Poikela, A.
2014. Competitiveness of mechanized tree planting in Finland. Scandinavian Journal of Forest Re-search 29: s. 144-151
Hynönen, A. 2014. Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen ja kehittämiseen. Itä-Suomen yliopisto, pro gradu –tutkielma. 66 s.
Hämäläinen, J., Strandström, M., Saarinen, V-M., Hynynen, J., Saksa, T. & Hyyti, H. 2013.
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen. Metsätehon raportti 228. 31 s.
Hänninen, H., Karppinen, H. & Leppänen, J. 2011. Suomalainen metsänomistaja 2010. Metlan työraportteja 208. 94 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm Kaila S. 1984. G.A. Serlachius Oy:n istutuskone. Metsäteho Review 9: s. 1–6.
Kaila, S., Kiljunen, N., Miettinen, A. & Valkonen S. 2006. Effect of timing of precommercial thinning on the consumption of working time in Picea Abies stands in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 21: s. 496-504.
Karppinen, H., & Ahlberg, M. 2008. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Metsätieteen aikakauskirja 1/2008: s. 17–32.
Kukkonen, M. & Kukkonen, E. 2013. Koneellinen metsänhoito. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:12. Karelia-ammattikorkeakoulu. 131 s. Kopijyvä Oy.
Kukkonen, Mikael. 2011. Varhaisperkauksen onnistumisen arviointi ja tulevan perkaustarpeen ennustaminen koneellisesti kitketyissä kuusen (Picea abies) taimikoissa. Itä-Suomen yliopisto. 57 s.
Kärhä, K., Hynönen, A., Laine, T., Strandström, M., Sipilä, K., Palander, T. & Rajala, P.T. 2014.
Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa. Metsätehon raportti 233. 42 s.
Laine, T. & Syri, M. 2012. Koneellisen metsänistutuksen opas. Metsäntutkimuslaitos. 74 s.
Laine, T. 2017. Mechanized tree planting in Finland and improving its productivity. Dissertationes Forestales 239. 48 s.
Lehtinen, M. 2013. Kyselytutkimus metsänomistajille Naarva–perkaajalla ja metsurityönä suoritetun taimikonhoidon työjäljestä maiseman ja virkistyskäytön kannalta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö. 102 s.
Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta. Stat.luke.fi. Viitattu 10.9.2018.
Luonnonvarakeskus, Valtakunnan metsien inventointi 12. Saatavissa:
https://www.luke.fi/uutiset/valtakunnan-metsien-inventoinnin-tulosjulkistus-2017/ Viitattu 15.9.2018.
Luoranen J. & Viiri, H. 2012. Soil preparation reduces pine weevil (Hylobius abietis (L.) damage on both peatland and mineral soil sites one year after planting. Silva Fennica vol 46 no 1: s. 151–161.
Luoranen, J. & Viiri, H. 2016. Deep planting decreases risk of drought damage and increases growth of Norway spruce container seedlings. New For. 47, s. 701–714.
Luoranen, J. 2011. Taimimateriaalin kasvatus koneistutukseen. Taimitietopalvelu - Ohjeita
Luoranen, J., Rikala, R. & Smolander, H. 2011. Machine planting of Norway spruce by Bracke and Ecoplanter: an evaluation of soil preparation, planting method and seedling performance. Silva Fennica 45(3): s. 341–357.
Peltola, A. 2014. Metsätilastollinen vuosikirja 2014.
Rantala, J. & Kautto, K. 2011. Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa – työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu. Metsätieteen aikakauskirja 1/2011: s. 3-12.
Rantala, J. & Laine, T. 2010. Productivity of the M-Planter tree-planting device in practice. Silva Fennica 44(5): s. 859–869
Rantala, J. & Saarinen, V-M. 2006. Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja 3/2006: s. 343–352. Metsäntutkimuslaitos.
Rämö, A-K., Mäkijärvi, L., Toivonen, R. & Horne P. 2009. Suomalaisen metsänomistajan profiili vuonna 2009. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 221. 47 s.
Saarinen, V-M. 2004. Productivity and quality of work with Bräcke and Ecoplanter planting machines.
Julkaisussa: Uusitalo, J., Nurminen, T. & Ovaskainen, H. (toim.) NSR Conference on forest operations 2004 -konferenssijulkaisu. Silva Carelica 45. s. 57–63.
Saksa T., Miina J. & Uotila K. 2016. Kustannustehokas taimikonhoito. Toimintaa metsiin Pirkanmaalle
–tiedonvälityshanke. Kalvosarja, saatavissa:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/kustannustehokas_taimikonhoito_0.pdf
Saksa T., Miina J. & Uotila K., 2016. Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset.
Metsäkustannus. 128 s.
Strandström, M. & Poikela, A. 2010. UW40-risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Metsätehon tuloskalvosarja 12/2010.
Strandström, M. & Poikela, A. 2016. Metsäalan työvoimatarve – Savotta 2025. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2016.
Strandström, M. 2010. Tuloksia MenSe-raivauspään seurantatutkimuksesta. Metsätehon tuloskalvosarja 6/2010.
Strandström, M. 2017. Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016. Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017.
Strandström, M. 2018. Koneellisen istutuksen ajanmenekki/tuotos Risutec PM160-istutuslaitteella varustetulla kaivukoneella. Metsätehon tuloskalvosarja 4/2018.
Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H. 2009. Metsänhoidon koneellistaminen – Visio ja T&K-ohjelma. Metsätehon raportti 206. 47 s.
Strandström, M., Kallioniemi, P. & Poikela, A. 2011. MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Metsätehon tuloskalvosarja 16/2011.
Strandström, M., Saarinen, V.-M., Hallongren, H., Hämäläinen, J., Poikela, A. & Rantala, J. 2011.
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky. Metsätehon raportti 218. 37 s.
Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. 2004. Jaakko Pöyry Consulting.
Uotila 2014. Koneellinen taimikonhoito. Opetuskalvot. Saatavissa:
http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/pdf/Koneellinen_taimikonhoito_KUot4.pdf
Uotila, K. & Saksa, T. 2013. Effects of early cleaning on young Picea abies stands. Scandinavian Journal of Forest Research 29. s. 111-119
Vartiamäki, T. 2003. Koneellinen metsänistutus vuonna 2003. Metsätehon raportti 154. 14 s.
LIITTEET
LIITE 1 Saatekirjeet ja kyselylomakkeet eri asiantuntijaryhmille
Metsäasiantuntijat
Arvoisa kyselyn vastaanottaja,
Tämä kysely on osa pro gradu -tutkimusta, jossa selvitetään koneellisen metsänhoidon käytön esteitä sekä mahdollisuuksia Suomessa. Koneellinen metsänhoito kattaa tässä tutkimuksessa koneellisen metsänistutuksen ja koneellisen taimikonhoidon.
Kyselyn tavoitteena on kartoittaa Stora Enson metsäasiantuntijoiden näkemyksiä koneellisen metsänhoidon käytöstä, käytön esteistä ja yleistymisen mahdollisuuksista Suomessa. Lisäksi kyselyssä selvitetään metsäasiantuntijoiden näkemyksiä metsänomistajien mielipiteistä koneellisia metsänhoitopalveluja kohtaan. Vastauksenne ovat ensiarvoisen tärkeitä, vaikka ette olisikaan työnne puolesta tällä hetkellä jatkuvasti tekemisissä koneellisen metsänhoidon kanssa. Vastaustenne avulla pyritään etsimään ratkaisuja koneellisen metsänhoidon käytön haasteisiin ja edistämään koneellisten metsänhoitopalvelujen kehitystä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tuloksista kootaan yhteenveto Stora Enso Metsän ja Itä-Suomen yliopiston ohjauksessa tehtävään pro gradu -tutkielmaan. Vastauksenne käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä yksittäisiä vastauksia erotella aineistosta.
Pyydän vastaamaan kyselyyn 15.2. mennessä. Mikäli Teillä on kysyttävää kysymyslomakkeeseen liittyen tai ongelmia lomakkeen täytössä, voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen puhelimitse tai sähköpostitse.
Vastaamaan pääsette alla olevasta linkistä. Linkki on henkilökohtainen, eikä sitä voi lähettää edelleen toiselle henkilölle.
Lämmin kiitos vastauksestanne!
1. Vastaajan syntymävuosi: _______
2. Maakunta, jossa työskentelet pääasiallisesti
1 = Ahvenanmaa 2 = Etelä-Karjala 3 = Etelä-Pohjanmaa
4 = Etelä-Savo
3. Oletko myynyt metsänomistajille uudistamismenetelmäksi koneellista istutusta kolmen viime vuoden (2015-2017) aikana?
1 Kyllä, myymäni hehtaarit yhteensä:
2 En
4. Kerro mielipiteesi seuraaviin väittämiin koskien metsänomistajien kiinnostusta koneellista istutusta kohtaan asteikolla 1-5
1 Täysin eri mieltä … 5 Täysin samaa mieltä
1 2 3 4 5
Olen oma-aloitteisesti kertonut metsänomistajille koneellisesta istutuksesta vaihtoehtoisena uudistamismenetelmänä
Olen aina kysyttäessä kertonut koneellisen istutuksen mahdollisuuksista metsänomistajille
Osaan kysyttäessä kertoa hyvin koneistuksesta sekä sen hyödyistä ja pullonkauloista
Minulla on riittävästi tietoa siitä, millaisilla kohteilla koneellista istutusta kannattaa käyttää
Metsänomistajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä koneelliseen istutuksen työnjäljen laatuun
Metsänomistajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä koneelliseen istutuksen kustannuksiin verrattuna manuaaliseen työhön ja vastaavaan maanmuokkaukseen
Metsänomistajat ovat kiinnostuneita, tehdäänkö istutus koneellisesti vai manuaalisesti
Metsänomistajat ovat tietoisia, onko heidän metsänsä istutettu koneellisesti tai manuaalisesti
Metsänomistajien kiinnostus koneellista istutusta kohtaan on kasvanut kolmen viime vuoden (2015–2017) aikana
Toiminta-alueeni metsänomistajilla on uudistettavana vain vähän kohteita, joille koneellinen istutus soveltuisi
Yksikään metsänomistaja ei ole kysynyt minulta koneistutuksesta kolmen viime vuoden (2015–2017) aikana.
- Millaista palautetta olet saanut metsänomistajilta koneellisesta istutuksesta? Valitse alta yksi vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten saamaasi palautetta.
5. Millaista palautetta olet saanut metsänomistajilta koneellisesta istutuksesta? Valitse alta yksi vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten saamaasi palautetta.
1 Pääosin positiivista
2 Sekä positiivista että negatiivista 3 Pääosin negatiivista
4 En ole saanut metsänomistajilta minkäänlaista palautetta koneistutuksesta
Metsätoimihenkilöt
Arvoisa kyselyn vastaanottaja,
Tämä kysely on osa pro gradu -tutkimusta, jossa selvitetään koneellisen metsänhoidon käytön esteitä sekä mahdollisuuksia Suomessa. Koneellinen metsänhoito kattaa tässä tutkimuksessa koneellisen metsänistutuksen ja koneellisen taimikonhoidon.
Kyselyn tavoitteena on kartoittaa Stora Enson toimihenkilöiden näkemyksiä koneellisen metsänhoidon käytöstä, käytön esteistä ja yleistymisen mahdollisuuksista Suomessa. Vastauksenne ovat ensiarvoisen tärkeitä, vaikka ette olisikaan tällä hetkellä työnne puolesta jatkuvasti tekemisissä koneellisen metsänhoidon kanssa. Vastaustenne avulla pyritään etsimään ratkaisuja koneellisen metsänhoidon käytön haasteisiin ja edistämään koneellisten metsänhoitopalvelujen kehitystä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tuloksista kootaan yhteenveto Stora Enso Metsän ja Itä-Suomen yliopiston ohjauksessa tehtävään pro gradu -tutkielmaan. Vastauksenne käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä yksittäisiä vastauksia erotella aineistosta.
Pyydän vastaamaan kyselyyn 15.2. mennessä. Mikäli Teillä on kysyttävää kysymyslomakkeeseen liittyen tai ongelmia lomakkeen täytössä, voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen puhelimitse tai sähköpostitse.
Vastaamaan pääsette alla olevasta linkistä. Linkki on henkilökohtainen, eikä sitä voi lähettää edelleen toiselle henkilölle.
Lämmin kiitos vastauksestanne!
1. Vastaajan syntymävuosi: _______
2. Maakunta, jossa työskentelet pääasiallisesti
1 = Ahvenanmaa
13 = Pohjois-Karjala 14 = Pohjois-Pohjanmaa 15 = Pohjois-Savo 16 = Päijät-Häme 17 = Satakunta 18 = Uusimaa
19 = Varsinais-Suomi
Koneyrittäjät
Arvoisa kyselyn vastaanottaja,
Tämä kysely on osa pro gradu -tutkimusta, jossa selvitetään koneellisen metsänhoidon käytön esteitä sekä mahdollisuuksia Suomessa. Koneellinen metsänhoito kattaa tässä tutkimuksessa koneellisen metsänistutuksen ja koneellisen taimikonhoidon.
Kyselyn tavoitteena on kartoittaa Stora Enson sopimusyrittäjien näkemyksiä koneellisen metsänhoidon käytöstä, käytön esteistä ja yleistymisen mahdollisuuksista Suomessa. Vastauksenne ovat ensiarvoisen tärkeitä, vaikka koneellista istutusta tai koneellista taimikonhoitoa ei tällä hetkellä tehtäisikään yrityksenne toimesta. Vastaustenne avulla pyritään etsimään ratkaisuja koneellisen metsänhoidon käytön haasteisiin ja edistämään koneellisten metsänhoitopalvelujen kehitystä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tuloksista kootaan yhteenveto Stora Enso Metsän ja Itä-Suomen yliopiston ohjauksessa tehtävään pro gradu -tutkielmaan. Vastauksenne käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä yksittäisiä vastauksia erotella aineistosta.
Pyydän vastaamaan kyselyyn 15.2. mennessä. Mikäli Teillä on kysyttävää kysymyslomakkeeseen liittyen tai ongelmia lomakkeen täytössä, voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen puhelimitse tai sähköpostitse.
Vastaamaan pääsette alla olevasta linkistä. Linkki on henkilökohtainen, eikä sitä voi lähettää edelleen toiselle henkilölle.
Lämmin kiitos vastauksestanne!
1. Maakunta, jossa yrityksesi pääasiallisesti toimii:
1 = Ahvenanmaa
16 = Päijät-Häme 17 = Satakunta 18 = Uusimaa
19 = Varsinais-Suomi
2. Kuinka monta hakkuukonetta, kuormatraktoria ja kaivukonetta on yrityksesi käytössä (01/2018)?
Hakkuukoneita: ____
Kuormatraktoreita: ____
Kaivukoneita: ___
3,. Kuuluuko koneellinen istutustyö Stora Enson kanssa solmimaanne, nykyiseen urakointisopimukseen?
1 Kyllä 2 Ei
4. Kuinka monta vuotta yrityksesi on tehnyt koneellista istutusta?
Vuosien määrä: ____
5. Mitkä ovat olleet yrityksesi kokonaiskoneistutusmäärät hehtaareina kolmena viime vuotena?
2015:______ ha 2016: ______ ha 2017: ______ ha
6. Jos yrityksesi ei nykyisin tee koneistutusta, onko yrityksesi tehnyt sitä aiemmin?
Kyllä, vuosina: ____
7. Millä kalustolla (istutuskoneen merkki ja malli) yrityksesi teki koneellista istutusta viime vuonna?
8. Onko yrityksessäsi harkittu investoimista koneistutuskalustoon ja -laitteistoon viimeisen kolmen vuoden (2015-2017) aikana?
1 Kyllä 2 Ei
9. Kuinka todennäköisenä näet, että yrityksessäsi investoitaisiin koneistutuskalustoon seuraavien viiden vuoden (2018–2022) aikana?
1 En lainkaan todennäköisenä … 5 Erittäin todennäköisenä Todennäköisyys 1 2 3 4 5
10. Onko yrityksessäsi harkittu investoimista koneellisen taimikonhoidon kalustoon ja laitteistoon viimeisen kolmen vuoden (2015-2017) aikana?
1 Kyllä 2 Ei
11. Kuinka todennäköisenä näet, että yrityksessäsi investoitaisiin koneellisen taimikonhoidon kalustoon seuraavan viiden vuoden (2018–2022) aikana?
1 En lainkaan todennäköisenä … 5 Erittäin todennäköisenä Todennäköisyys 1 2 3 4 5
12. Kuinka suuria vuotuisten taimikonhoitopinta-alojen tulisi olla, että yrityksessäsi investoitaisiin koneellisen taimikonhoidon kalustoon ja laitteistoon?
Vähintään, hehtaaria/kone/vuosi: ___________
Kone- ja laitevalmistajien edustajat Arvoisa kyselyn vastaanottaja,
Tämä kysely on osa pro gradu -tutkimusta, jossa selvitetään koneellisen metsänhoidon käytön esteitä sekä mahdollisuuksia Suomessa. Koneellinen metsänhoito kattaa tässä tutkimuksessa koneellisen metsänistutuksen ja koneellisen taimikonhoidon.
Kyselyn tavoitteena on kartoittaa kone- ja laitevalmistajien näkemyksiä koneellisen metsänhoidon käytöstä, käytön esteistä ja yleistymisen mahdollisuuksista Suomessa. Vastauksenne ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä vastaustenne avulla pyritään etsimään ratkaisuja koneellisen metsänhoidon käytön haasteisiin ja edistämään koneellisten metsänhoitopalvelujen kehitystä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tuloksista kootaan yhteenveto Stora Enso Metsän ja Itä-Suomen yliopiston ohjauksessa tehtävään pro gradu -tutkielmaan. Vastauksenne käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä yksittäisiä vastauksia erotella aineistosta.
Pyydän vastaamaan kyselyyn 15.2. mennessä. Mikäli Teillä on kysyttävää kysymyslomakkeeseen liittyen tai ongelmia lomakkeen täytössä, voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen puhelimitse tai sähköpostitse.
Vastaamaan pääsette alla olevasta linkistä. Linkki on henkilökohtainen, eikä sitä voi lähettää edelleen toiselle henkilölle.
Lämmin kiitos vastauksestanne!
1. Kuinka suuri osa edustamasi yrityksen liikevaihdosta muodostui koneellisen istutuksen kalustosta ja laitteistosta vuonna 2017?
Prosenttia liikevaihdosta:________
2. Mihin suuntaan istutuskone- ja -laitemyynti on kehittynyt kolmen viime vuoden (2015 – 2017) aikana Suomessa?
1 Kasvanut merkittävästi 2 Kasvanut
3 Ei muutosta markkinoissa 4 Supistunut
5 Supistunut merkittävästi
3. Mihin suuntaan istutuskone- ja -laitemyynti on kehittynyt kolmen viime vuoden (2015 – 2017) aikana maailmalla?
1 Kasvanut merkittävästi 2 Kasvanut
3 Ei muutosta markkinoissa 4 Supistunut
5 Supistunut merkittävästi
4. Mihin suuntaan arvioit seuraavien kolmen vuoden aikana (2018-2020) istutuskone- ja laitemyynnin kehittyvän Suomessa?
1 Kasvavan merkittävästi 2 Kasvavan
3 Ei muutosta markkinoissa 4 Supistuvan
5 Supistuvan merkittävästi
5. Mihin suuntaan arvioit seuraavien kolmen vuoden aikana (2018-2020) istutuskone- ja laitemyynnin kehittyvän maailmalla?
1 Kasvavan merkittävästi 2 Kasvavan
3 Ei muutosta markkinoissa 4 Supistuvan
5 Supistuvan merkittävästi
6. Kuinka suuri osa edustamasi yrityksen liikevaihdosta muodostui koneellisen taimikonhoidon kalustosta ja laitteistosta vuonna 2017?
Prosenttia liikevaihdosta:_______
7. Mihin suuntaan taimikonhoidon kone- ja -laitemyynti on kehittynyt kolmen viime vuoden (2015 – 2017) aikana Suomessa?
1 Kasvanut merkittävästi 2 Kasvanut
3 Ei muutosta markkinoissa 4 Supistunut
5 Supistunut merkittävästi
8. Mihin suuntaan taimikonhoidon kone- ja -laitemyynti on kehittynyt kolmen viime vuoden (2015 – 2017) aikana maailmalla?
1 Kasvanut merkittävästi 2 Kasvanut
3 Ei muutosta markkinoissa 4 Supistunut
5 Supistunut merkittävästi
9. Mihin suuntaan arvioit seuraavien kolmen vuoden aikana (2018-2020) taimikonhoidon kone-ja laitemyynnin kehittyvän Suomessa?
1 Kasvavan merkittävästi 2 Kasvavan
3 Ei muutosta markkinoissa 4 Supistuvan
5 Supistuvan merkittävästi
10. Mihin suuntaan arvioit seuraavien kolmen vuoden aikana (2018-2020) taimikonhoidon kone-ja laitemyynnin kehittyvän maailmalla?
1 Kasvavan merkittävästi 2 Kasvavan
3 Ei muutosta markkinoissa 4 Supistuvan
5 Supistuvan merkittävästi
T&K-henkilöt
Arvoisa kyselyn vastaanottaja,
Tämä kysely on osa pro gradu -tutkimusta, jossa selvitetään koneellisen metsänhoidon käytön esteitä sekä mahdollisuuksia Suomessa. Koneellinen metsänhoito kattaa tässä tutkimuksessa koneellisen metsänistutuksen ja koneellisen taimikonhoidon.
Kyselyn tavoitteena on kartoittaa asiantuntijoiden näkemyksiä koneellisen metsänhoidon käytöstä, käytön esteistä ja yleistymisen mahdollisuuksista Suomessa. Vastauksenne ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä vastaustenne avulla pyritään etsimään ratkaisuja koneellisen metsänhoidon käytön haasteisiin ja edistämään koneellisten metsänhoitopalvelujen kehitystä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tuloksista kootaan yhteenveto Stora Enso Metsän ja Itä-Suomen yliopiston ohjauksessa tehtävään pro gradu -tutkielmaan. Vastauksenne käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä yksittäisiä vastauksia erotella aineistosta.
Pyydän vastaamaan kyselyyn 15.2. mennessä. Mikäli Teillä on kysyttävää kysymyslomakkeeseen liittyen tai ongelmia lomakkeen täytössä, voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen puhelimitse tai sähköpostitse.
Vastaamaan pääsette alla olevasta linkistä. Linkki on henkilökohtainen, eikä sitä voi lähettää edelleen toiselle henkilölle.
Lämmin kiitos vastauksestanne!
LIITE 2 Kaikille asiantuntijaryhmille yhteinen lomakeosio
Tämä kysely on osa pro gradu -tutkimusta, jossa tavoitteena on selvittää koneellisen metsänhoidon käytön esteitä sekä mahdollisuuksia Suomessa. Kysely sisältää koneelliseen istutukseen ja koneelliseen taimikonhoitoon liittyviä kysymyksiä ja väittämiä. Kyselyn tuloksista kootaan yhteenveto Stora Enso Metsän ja Itä-Suomen yliopiston pro gradu -tutkielmaan, jonka laadinnasta vastaa Itä-Suomen yliopiston opiskelija Taru Timonen.
Tietojen käyttölupa:
o Haluan vastata kyselyyn ja annan luvan käyttää tässä kyselyssä antamiani tietoja Taru Timosen pro gradu -tutkimuksessa.
Koneellinen istutus
Tässä kyselyssä koneellinen metsänistutus tarkoittaa maanmuokkausta ja istutusta, jotka tehdään samalla kerralla esimerkiksi kaivinkoneen puomiin asennetulla istutuslaitteella.
Kerro mielipiteesi seuraaviin koneellista istutusta koskeviin väittämiin asteikolla 1-5 1 Täysin eri mieltä … 5 Täysin samaa mieltä
1 2 3 4 5
Koneistutuspinta-aloja on lisättävä aktiivisesti seuraavan viiden vuoden (2018–
2022) aikana Suomessa.
Koneistutuksen kohdevalinta tulisi tehdä koneyrittäjän toimesta leimikon korjuuvaiheessa
Paras työnjälki saataisiin aikaan, jos kohteella käytettävän istutusmenetelmän valitsisi koneyrittäjä
Koneellisen istutuksen työnjäljen laatua voitaisiin parantaa merkittävästi nykyistä paremmalla työmaan suunnittelulla
Metsäasiantuntijoiden tulisi kerätä ennakkotietoa istutuskohteiden kivisyydestä ja maaperästä ja toimittaa se koneyrittäjälle kohteelle sopivan istutusmenetelmän valintaa varten
Koneistutuksen kustannustehokkuutta tulisi parantaa ensisijaisesti kehittämällä tuottavampia istutuskoneita
Pinta-alaltaan suurilla kohteilla tulisi olla mahdollista käyttää sekä koneellista että manuaalista istutusta, jos muokkaus sitä vaatii
Koneellisen istutuksen kuljettajakoulutusta tulisi lisätä nykyisestä
Koneistutusta tulisi markkinoida nykyistä enemmän yksityismetsänomistajille Koneellisen istutuksen työnäytöksiä tulisi järjestää nykyistä enemmän
En usko koneellisen istutuksen kasvattavan suosiotaan yksityismetsissä seuraavan viiden vuoden (2018–2022) aikana
Arvioi asteikolla 1-5, kuinka merkittäviä ongelmia alla listatut tekijät ovat nykyisin koneellisen istutuksen yleistymiselle Suomessa ja lisäksi, kuinka tärkeää kyseisten tekijöiden parantaminen on koneellisen istutuksen yleistymiselle Suomessa.
Ongelman merkitys: 1 Ei lainkaan merkittävä … 5 Erittäin merkittävä Parantamisen tärkeys: 1 Ei lainkaan tärkeää … 5 Erittäin tärkeää
Ongelman merkitys Parantamisen tärkeys
1 2 3 4 5 1 2 3 4 5
Koneistutuskustannukset verrattuna manuaaliseen istutustyöhön
Hakkuutähteet korjaamatta uudistusalalla Kannot korjaamatta uudistusalalla
Runsas kivisyys
Koneistutustyömaiden pieni koko (alle 2 ha) Pienet istutusmäärät (ha/istutuskone/vuosi)
Metsänomistajien ennakkoluulot
Metsänomistajien tiedon puute
Työmaiden ketjutuksen vaikeus
Koneistutukseen soveltuvan kohteen arvioinnin vaikeus
Ennakkotiedon puute kohteen pintakivisyydestä ja maaperästä
Ammattitaitoisten istutuskoneenkuljettajien puute Istutuskoneenkuljettajakoulutuksen puute
Istutusjäljen laatu
Investointikulut kalustoon ja laitteistoon Koneistutusyrittäjien vähäinen lukumäärä Istutuskoneiden pitkät siirtomatkat Puutteellinen työmaan suunnittelu Istutuskoneiden alhainen tuottavuus (tainta/tunti) Taimimateriaalin laatu koko koneistutussesongin ajan
Taimihuollon toimivuus koko koneistutussesongin ajan
Koneyrittäjien ennakkoluulot
Metsätoimihenkilöiden ennakkoluulot Vähäinen koneistutuksen markkinointi Koneistutustyönäytösten vähäinen määrä
Koneellinen taimikonhoito
Tässä kyselyssä koneellisella taimikonhoidolla tarkoitetaan menetelmiä, joilla taimikonhoito tehdään koneellisesti esimerkiksi hakkuukoneeseen asennetulla raivaus-tai kitkentälaitteella.
Kerro mielipiteesi seuraaviin koneellista taimikonhoitoa koskeviin väittämiin asteikolla 1-5 1 Täysin eri mieltä … 5 Täysin samaa mieltä
1 2 3 4 5
Koneellista taimikonhoitoa on lisättävä aktiivisesti seuraavan viiden vuoden (2018–2022) aikana Suomessa
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuutta tulisi parantaa ensisijaisesti kehittämällä tuottavampia taimikonhoidon kone- ja laiteratkaisuja
Koneellista taimikonhoitoa tulisi markkinoida nykyistä enemmän yksityismetsänomistajille
Koneellisesta taimikonhoidosta tulisi tarjota nykyistä enemmän tietoa ja koulutusta metsätoimihenkilöille
Koneellisesta taimikonhoidosta tulisi tarjota nykyistä enemmän tietoa ja koulutusta koneyrittäjille
Koneellisen taimikonhoidon kuljettajakoulutusta tulisi lisätä nykyisestä Koneellisen taimikonhoidon työnäytöksiä tulisi järjestää nykyistä enemmän En usko koneellisen taimikonhoidon kasvattavan suosiotaan yksityismetsissä seuraavan viiden vuoden (2018–2022) aikana.
Arvioi asteikolla 1-5, kuinka merkittäviä ongelmia alla listatut tekijät ovat nykyisin koneellisen taimikonhoidon yleistymiselle Suomessa ja lisäksi, kuinka tärkeää kyseisten tekijöiden parantaminen on koneellisen taimikonhoidon yleistymiselle Suomessa.
Ongelman merkitys: 1 Ei lainkaan merkittävä … 5 Erittäin merkittävä Parantamisen tärkeys: 1 Ei lainkaan tärkeää … 5 Erittäin tärkeää
Ongelman merkitys
Parantamisen tärkeys
1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Koneellisen taimikonhoidon kustannukset verrattuna
metsurin raivaussahatyöhön Jäävän taimikon vaurioituminen
Taimikonhoitotyömaiden pieni koko (alle 2 ha) Pienet taimikonhoitomäärät (ha/kone/vuosi) Maaperän kivisyys ja muut esteet
Metsänomistajien ennakkoluulot Metsänomistajien tiedon puute
Taimikonhoidon oikea-aikainen ajoitus
Koneelliseen taimikonhoitoon soveltuvien kohteiden arvioinnin vaikeus
Ammattitaitoisten taimikonhoitokoneenkuljettajien puute Investointikulut kalustoon ja laitteistoon
Koneellista taimikonhoitoa tekevien koneyrittäjien vähäinen määrä
Taimikonhoitokoneenkuljettajakoulutuksen puute
Koneellisen taimikonhoidon alhainen tuottavuus (ha/tunti) Koneyrittäjien ennakkoluulot
Metsätoimihenkilöiden ennakkoluulot
Koneellisen taimikonhoidon vähäinen markkinointi Koneellisen taimikonhoidon työnäytösten vähäinen määrä
Muita ajatuksia koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon ongelmakohdista ja
Muita ajatuksia koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon ongelmakohdista ja