Kaikille tutkimuksen vastaajaryhmille esitettiin väittämiä koneelliseen istutukseen liittyen. Jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä ”Koneistutuspinta-aloja on lisättävä aktiivisesti seuraavan viiden vuoden (2018–2022) aikana Suomessa” olivat kone- ja laitevalmistajat (87,5 %) metsätoimihenkilöt (69,2 %) sekä tutkimus, -kehitys ja koulutuspuolen henkilöt (58,8 %) (kuva 3). Metsäasiantuntijoista alle puolet (40,5 %) oli väittämän suhteen jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Koneyrittäjistä valtaosa (72,7 %) ei osannut kertoa kantaansa. Kruskall-Wallis -testin mukaan ryhmien mielipiteiden välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja (p-arvo < 0,05), mutta parivertailuissa ei voitu havaita minkä ryhmien vastausten välillä erot olivat tilastollisesti merkitseviä.
Väittämän ”Koneistutuksen kustannustehokkuutta tulisi parantaa ensisijaisesti kehittämällä tuottavampia istutuskoneita” kanssa samaa mieltä olivat kaikki T&K-henkilöt, suurin osa kone- ja laitevalmistajista (62,5 %), koneyrittäjistä (54,5 %) sekä metsätoimihenkilöistä (53,8 %) (kuva 3).
Metsäasiantuntijoista samaa mieltä oli 33,3 % ja eri mieltä 26,2 %.
Kuva 3. Asiantuntijaryhmien mielipiteiden jakautuminen väittämittäin.
Väittämästä ”Koneellisen istutuksen kuljettajakoulutusta tulisi lisätä nykyisestä” eniten samaa mieltä olivat metsätoimihenkilöt (73,1 %) sekä kone- ja laitevalmistajat (62,5 %) (kuva 4). Koneyrittäjistä väittämästä oli samaa mieltä reilu neljännes (27,3 %) vastaajista, ja suurin osa (63,6 %) ei ollut väittämän kanssa samaa eikä eri mieltä. Metsäasiantuntijoista samaa mieltä oli hieman alle puolet (47,6
%) ja TK-henkilöistä runsas kolmannes (35,3 %). Väittämästä ”Koneistutuksen kohdevalinta tulisi tehdä koneyrittäjän toimesta leimikon korjuuvaiheessa” eniten samaa mieltä olivat kone- ja laitevalmistajat, joista valtaosa (62,5 %) ilmoitti olevansa väittämän kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä (kuva 4). Väittämän suhteen jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli myös yli puolet vastanneista koneyrittäjistä (54,5 %) sekä metsätoimihenkilöistä (53,8 %).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Koneistutuksen kustannustehokkuutta tulisi parantaa ensisijaisesti kehittämällä
tuottavampia istutuskoneita
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
T&K-henkilöt Kone- ja laitevalmistajat Koneyrittäjät Metsätoimihenkilöt
Metsäasiantuntijat
Koneistutuspinta-aloja on lisättävä aktiivisesti seuraavan viiden vuoden (2018–2022) aikana
Suomessa
Kuva 4. Asiantuntijaryhmien mielipiteiden jakautuminen väittämittäin.
Väittämän ”Koneellisen istutuksen työnjäljen laatua voitaisiin parantaa merkittävästi nykyistä paremmalla työmaan suunnittelulla” osalta vastaukset olivat pääosin samansuuntaisia kaikilla ryhmillä.
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä oli 90,9 % koneyrittäjistä, 87,5 % kone- ja laitevalmistajista, 76,9 % metsätoimihenkilöistä, ja 70,6 % T&K-henkilöistä ja 54,8 % metsäasiantuntijoista (kuva 5). Väittämästä eri mieltä oli ainoastaan 7,1 % metsäasiantuntijoista ja 3,8
% metsätoimihenkilöistä. Vastaajaryhmien mielipiteiden välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja (p-arvo < 0,05). Metsäasiantuntijoiden ja koneyrittäjien vastaukset erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, kuten myös metsäasiantuntijoiden ja kone- ja laitevalmistajien vastaukset (p-arvo <
0,05).
Väittämän ”Paras työnjälki saataisiin aikaan, jos kohteella käytettävän istutusmenetelmän valitsisi koneyrittäjä” osalta kaikista vastaajaryhmistä suurin osa oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Koneistutuksen kohdevalinta tulisi tehdä koneyrittäjän
toimesta leimikon korjuuvaiheessa
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
T&K-henkilöt Kone- ja laitevalmistajat Koneyrittäjät Metsätoimihenkilöt
Metsäasiantuntijat
Koneellisen istutuksen kuljettajakoulutusta tulisi lisätä
nykyisestä
Väittämän suhteen samaa mieltä oli 72,7 % koneyrittäjistä, 62,5 % kone- ja laitevalmistajista, 53,5 % metsätoimihenkilöistä, 47,1 % T&K-henkilöistä ja 40,5 % metsäasiantuntijoista (kuva 5).
Kuva 5. Asiantuntijaryhmien mielipiteiden jakautuminen väittämittäin.
Väittämästä ”Metsäasiantuntijoiden tulisi kerätä ennakkotietoa istutuskohteiden kivisyydestä ja maaperästä ja toimittaa se koneyrittäjälle kohteelle sopivan istutusmenetelmän valintaa varten” eniten samaa mieltä olivat kone- ja laitevalmistajat (87,5 %) (kuva 6). Samaa mieltä oli myös suurin osa koneyrittäjistä (72,7 %) sekä T&K-henkilöistä (70,6 %). Metsäasiantuntijoista samaa mieltä oli kolmannes (31 %) vastaajista ja metsätoimihenkilöistä 42,3 %. Metsäasiantuntijoista 40,5 % ja metsätoimihenkilöistä kolmasosa (30,8 %) oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämästä.
Metsäasiantuntijoiden ja koneyrittäjien vastaukset erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo < 0,05). Metsäasiantuntijoiden vastaukset erosivat tilastollisesti merkitsevästi myös sekä kone- ja laitevalmistajien että T&K-henkilöiden vastauksista (p-arvo < 0,05).
Kaikki kone- ja laitevalmistajat ilmoittivat olevansa jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä
”Pinta-alaltaan suurilla kohteilla tulisi olla mahdollista käyttää sekä koneellista että manuaalista istutusta, jos muokkaus sitä vaatii” (kuva 6). Enimmäkseen samaa mieltä oli myös 90,9 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Paras työnjälki saataisiin aikaan, jos kohteella käytettävän istutusmenetelmän valitsisi
koneyrittäjä
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
T&K-henkilöt Kone- ja laitevalmistajat Koneyrittäjät Metsätoimihenkilöt Metsäasiantuntijat
Koneellisen istutuksen työnjäljen laatua voitaisiin parantaa merkittävästi nykyistä
paremmalla työmaan suunnittelulla
koneyrittäjistä, 84,6 % metsätoimihenkilöistä ja 83,3 % metsäasiantuntijoista. T&K-henkilöistä samaa mieltä oli 41,2 % vastaajista, ja 47,1 % ei osannut kertoa kantaansa.
Kuva 6. Asiantuntijaryhmien mielipiteiden jakautuminen väittämittäin.
Väittämän ”Koneistutusta tulisi markkinoida nykyistä enemmän yksityismetsänomistajille” osalta eniten samaa mieltä olivat kone- ja laitevalmistajat, joista 87,5 % ilmoitti olevansa jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä (kuva 7). Myös suurin osa metsätoimihenkilöistä (76,9 %) sekä T&K-henkilöistä (76,5 %) olivat väittämän suhteen samaa mieltä. Koneyrittäjistä samaa mieltä oli lähes puolet vastaajista (45,5 %) ja eri mieltä 9,1 %. Metsäasiantuntijoista samaa mieltä oli 42,9 % ja eri mieltä 23,8 %. Metsäasiantuntijoiden vastaukset erosivat tilastollisesti merkitsevästi sekä metsätoimihenkilöiden että kone- ja laitevalmistajien vastauksista (p-arvo < 0,05). Suurin osa T&K-henkilöistä (82,4 %) metsätoimiT&K-henkilöistä (76,9 %), kone- ja laitevalmistajista (75 %) sekä metsäasiantuntijoista (69 %) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä ”Koneellisen istutuksen työnäytöksiä tulisi järjestää nykyistä enemmän” (kuva 7). Koneyrittäjistä samaa mieltä oli hieman alle puolet (45,5 %).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Pinta-alaltaan suurilla kohteilla tulisi olla mahdollista käyttää sekä
koneellista että manuaalista istutusta, jos muokkaus sitä vaatii
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
T&K-henkilöt Kone- ja laitevalmistajat
Koneyrittäjät Metsätoimihenkilöt Metsäasiantuntijat
Metsäasiantuntijoiden tulisi kerätä ja toimittaa yrittäjälle ennakkotietoa istutuskohteiden kivisyydestä ja maaperästä
Kuva 7. Asiantuntijaryhmien mielipiteiden jakautuminen väittämittäin.
Väittämästä ”En usko koneellisen istutuksen kasvattavan suosiotaan yksityismetsissä seuraavan viiden vuoden (2018–2022) aikana” oli jokseenkin tai täysin eri mieltä suurin osa T&K-henkilöistä (70,6 %), kone- ja laitevalmistajista (62,5 %) sekä metsätoimihenkilöistä (61,5 %) (kuva 8). Koneyrittäjistä suurin osa (54,5 %) oli samaa mieltä, ja eri mieltä oli reilu kolmannes (36,4 %). Metsäasiantuntijoista samaa mieltä oli 35,7 % ja eri mieltä 38,1 %. Vaikka ryhmien vastauksissa oli havaittavissa tilastollisesti merkitseviä eroja Kruskall-Wallis-testissä (p-arvo < 0,05), parivertailuissa niitä ei kuitenkaan saatu esille.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % T&K-henkilöt
Kone- ja laitevalmistajat Koneyrittäjät Metsätoimihenkilöt
Metsäasiantuntijat
Koneellisen istutuksen työnäytöksiä tulisi järjestää nykyistä enemmän
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Koneistutusta tulisi markkinoida nykyistä enemmän yksityismetsänomistajille
Kuva 8. Asiantuntijaryhmien mielipiteiden jakautuminen väittämittäin.