Lukiolaisten hyvinvointi on merkittävässä osassa niin heidän arkipäivän elämässään kuin tule-vaisuutta koskevien päätösten tekemisessäkin. Fyysisen aktiivisuuden yhteys opiskelu-uupu-mukseen ja opiskeluintoon kaipaa vielä lisää tutkimusta. Fyysinen aktiivisuus näyttäisi olevan vahvimmin yhteydessä kokonaisuupumukseen, ekshaustioon, energisyyteen ja uppoutumiseen.
Aktiivisuuden muuttujista vahvimmin yhteydessä opiskelu-uupumukseen oli liikunnan
47
harrastaminen urheiluseurassa ja opiskeluintoon päivittäinen askelmäärä sekä liikunta urheilu-seurassa. Korkea aktiivisuus näyttäisi olevan myönteisesti yhteydessä lukiolaisten energisyy-teen. Liikunta urheiluseurassa ei tulosten perusteella välttämättä ole suotuisin liikunnan muoto energisyyden, kokonaisuupumuksen ja ekshaustion kannalta – varsinkaan, jos se syystä tai toi-sesta lopetetaan ennen lukioikää. Fyysisen aktiivisuuden yhteys uupumukseen ja intoon näyttää aineiston perusteella olevan selvempi pojilla kuin tytöillä. Osa fyysisen aktiivisuuden muuttu-jista oli yhteydessä sellaisiin taustamuuttujiin (opintomenestys, koettu fyysinen kunto, tyyty-väisyys elämään), jotka olivat puolestaan yhteydessä kokonaisuupumukseen ja -intoon. Vaikka yksiselitteistä tulosta fyysisen aktiivisuuden yhteydestä opiskelu-uupumukseen ja -intoon ei siis saatu tällä aineistolla, on fyysinen aktiivisuus monien terveyshyötyjensä ansiosta joka tapauk-sessa kannattavaa lukiolaisen arjessa.
Urheiluseuraharrastuksen lopettaneiden keskuudessa uupumus oli korkeampaa kuin niillä, jotka eivät olleet koskaan harrastaneet liikuntaa urheiluseurassa. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty, onko uupumus yhtenä syynä harrastuksen lopettamiseen, vai onko lopettamisen ja uupumuksen taustalla samat persoonallisuus- tai ympäristötekijät. Jatkotutkimuksissa olisi kiintoisaa tarkemmin tutkia, onko opiskelu-uupumuksella yhteyttä urheiluseuraharrastuksen lo-pettamiseen.
Tällä lukiolaisaineistolla havaittiin hieman varsinaisia tutkimuskysymyksiä sivuten yhteys koe-tun fyysisen kunnon ja opiskelu-uupumuksen välillä siten, että hyvä kunto oli yhteydessä alhai-sempaan opiskelu-uupumukseen. Lindwall ym. (2012) sen sijaan esittivät tutkimustulostensa perusteella, että fyysinen kunto ei olisi lainkaan yhteydessä uupumukseen työikäisillä. Oleelli-nen ero voi olla siinä, että tässä tutkimuksessa fyysiOleelli-nen kunto määritettiin opiskelijan oman näkemyksen mukaan eikä objektiivisilla mittareilla. Jatkossa olisi kuitenkin mielenkiintoista tarkastella, onko fyysisen kunnon yhteys uupumukseen erilainen nuorilla kuin aikuisväestöllä.
Suomessa on viime aikoina käyty poliittista keskustelua työurien pidentämisestä ja sujuvam-masta siirtymästä lukiosta kolmannen asteen opintoihin. Suunnitteilla oleva korkeakouluasteen pääsykokeiden poistaminen saattaa aiheuttaa tulevaisuuden lukiolaisille entistä suurempia pai-neita lukiossa menestymiselle. Yhteiskunnallisesti opiskelu-uupumuksen ja -innon tutkiminen
48
voikin tuoda tärkeitä näkökulmia lukiolaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen keskellä tärkeitä elämänvalintoja, joita nuoret joutuvat jo lukion alussa pohtimaan. Jos fyysisen aktiivisuuden ja opiskelu-uupumuksen tai -innon välinen yhteys voidaan myöhemmissä tutkimuksissa vahvis-taa, korostuu aktiivisten elämäntapojen tärkeys lukiolaisten arjessa entisestään.
49
9 LÄHTEET
Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kokko, S. 2013a. Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta. Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, 3.
Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kokko, S. 2013b. Nuorten liikunta-aktiivisuus romahtaa murrosiässä – onko mitään tehtävissä? Liikunta ja tiede 50 (4), 24−29.
Bakker, A. B. 2011. An evidence-based model of work engagement. Current Directions in Psychological Science 20 (4), 265−269.
Balogun, J. A., Titiloye, V., Balogun, A., Oyeyemi, A. & Katz, J. 2002. Prevalence and determinants of burnout among physical and occupational therapists. Journal of Allied Health 31 (3), 131−139.
Bask, M. & Salmela-Aro, K. 2013. Burned out to drop out: Exploring the relationship between school burnout and school dropout. European Journal of Psychology of Education 28 (2), 511−528.
Biddle, S. J. & Asare, M. 2011. Physical activity and mental health in children and adolescents:
a review of reviews. British journal of sports medicine 45, 886−895.
Borodulin, K., Saarikoski, L., Lund, L., Juolevi, A., Grönholm, M., Helldán, A., Peltonen, M., Laatikainen, T. & Vartiainen E. 2013. Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus – Osa 1: Tutkimuksen toteutus ja menetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013:22.
Brener, N. D., Billy, J. O. & Grady, W. R. 2003. Assessment of factors affecting the validity of self-reported health-risk behavior among adolescents: evidence from the scientific literature. Journal of adolescent health 33 (6), 436−457.
Cadime, I., Pinto, A. M., Lima, S., Rego, S., Pereira, J. & Ribeiro, I. 2016. Well-being and academic achievement in secondary school pupils: The unique effects of burnout and engagement. Journal of adolescence 53, 169−179.
Chapple, S., & Richardson, D. 2009. Doing better for children (Vol. 168). OECD. Viitattu 28.12.2017. http://www.oecd.org/social/family/43570328.pdf.
Conroy, D. E. & Coatsworth, J. D. 2007. Assessing autonomy-supportive coaching strategies in youth sport. Psychology of sport and exercise 8 (5), 671−684.
50
Demerouti, E., Bakker, A. B., Geurts, S. A. & Taris, T. W. 2009. Daily recovery from work-related effort during non-work time. Occupational Stress and Well Being 7, 85−123.
Dumith, S. C., Gigante, D. P., Domingues, M. R. & Kohl III, H. W. 2011. Physical activity change during adolescence: a systematic review and a pooled analysis. International journal of epidemiology 40 (3), 685−698.
Eccles, J. S., Midgley, C., Wigfield, A., Buchanan, C. M., Reuman, D., Flanagan, C. & Iver, D.
M. 1993. Development during adolescence. The impact of stage-environment fit on young adolescents’ experiences in schools and in families. American Psychologist 48, 90−101.
Ekeland, E., Heian, F. & Hagen, K. B. 2005. Can exercise improve self esteem in children and young people? A systematic review of randomised controlled trials. British journal of sports medicine 39 (11), 792−798.
Fredricks, J. A., Blumenfeld, P. C. & Paris, A. H. 2004. School engagement: Potential of the concept, state of the evidence. Review of educational research 74 (1), 59−109.
Gerber, M. & Pühse, U. 2008. “Don't crack under pressure!”—Do leisure time physical activity and self-esteem moderate the relationship between school-based stress and psychosomatic complaints? Journal of psychosomatic research 65 (4), 363−369.
Gould, D., Finch, L. M. & Jackson, S. A. 1993. Coping strategies used by national champion figure skaters. Research quarterly for exercise and sport 64 (4), 453−468.
Gustafsson, H., Kenttä, G., Hassmén, P. & Lundqvist, C. 2007. Prevalence of burnout in competitive adolescent athletes. The Sport Psychologist 21 (1), 21−37.
Hallal, P. C., Victora, C. G., Azevedo, M. R. & Wells, J. C. 2006. Adolescent physical activity and health. Sports medicine 36 (12), 1019−1030.
Hankin, B. L. & Abramson, L. Y. 2001. Development of gender differences in depression: an elaborated cognitive vulnerability-transactional stress theory. Psychological Bulletin 127, 773–796.
Haugland, S., Wold, B. & Torsheim, T. 2003. Relieving the pressure? The role of physical activity in the relationship between school-related stress and adolescent health complaints. Research quarterly for exercise and sport 74 (2), 127−135.
Jago, R. 2011. Commentary: Age-related decline in physical activity during adolescence – an opportunity to reflect on intervention design and key research gaps. International journal of epidemiology 40 (3), 699−700.
51
Janssen, I. & LeBlanc, A. G. 2010. Systematic review of the health benefits of physical activity and fitness in school-aged children and youth. International journal of behavioral nutrition and physical activity 7 (1), 40. doi.org/10.1186/1479-5868-7-40.
Jonsdottir, I. H., Rödjer, L., Hadzibajramovic, E., Börjesson, M. & Ahlborg, G. 2010. A prospective study of leisure-time physical activity and mental health in Swedish health care workers and social insurance officers. Preventive medicine 51 (5), 373−377.
Kavussanu, M. & McAuley, E. 1995. Exercise and optimism: are highly active individuals more optimistic? Journal of Sport and Exercise Psychology 17 (3), 246−258.
Kesäniemi, Y. A., Danforth, E., Jensen, M. D., Kopelman, P. G., Lefèbvre, P. & Reeder, B. A.
2001. Dose-response issues concerning physical activity and health: an evidence-based symposium. Medicine & Science in Sports & Exercise 33 (6), 351−358.
Kinnunen, J. M., Lindfors, P., Rimpelä, A., Salmela-Aro, K., Rathmann, K., Perelman, J., Federico, B., Richter, M., Kunst, A. E. & Lorant, V. 2016. Academic well-being and smoking among 14- to 17-year-old schoolchildren in six European cities. Journal of adolescence 50, 56−64.
Kyhälä, A. L. & Soini, A. 2016. Organisoitu liikunta. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22.
Lindwall, M., Ljung, T., Hadžibajramović, E. & Jonsdottir, I. H. 2012. Self-reported physical activity and aerobic fitness are differently related to mental health. Mental Health and Physical Activity 5 (1), 28−34.
Lindwall, M., Gerber, M., Jonsdottir, I. H., Börjesson, M. & Ahlborg Jr, G. 2014. The relationships of change in physical activity with change in depression, anxiety, and burnout: A longitudinal study of Swedish healthcare workers. Health Psychology 33 (11), 1309−1318.
Luopa, P., Kivimäki, H., Matikka, A., Vilkki, S., Jokela, J., Laukkarinen, E. & Paananen, R.
2014. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-2013: Kouluterveyskyselyn tulokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti: 25/2014. Viitattu 28.12.2017.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-280-5.
Marsh, H. W. & Hau, K. T. 2003. Big-Fish--Little-Pond effect on academic self-concept: A cross-cultural (26-country) test of the negative effects of academically selective schools.
American psychologist 58 (5), 364−376.
52
Maslach, C., Schaufeli, W. B. & Leiter, M. P. 2001. Job burnout. Annual review of psychology 52 (1), 397−422.
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3. laitos. Jyväskylä:
Methelp Ky.
Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. & Kokko, S. 2016. Urheilu ja seuraharrastaminen.
Teoksessa S. Kokko & A. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4.
Moustaka, F. C., Vlachopoulos, S. P., Kabitsis, C. & Theodorakis, Y. 2012. Effects of an autonomy-supportive exercise instructing style on exercise motivation, psychological well-being, and exercise attendance in middle-age women. Journal of Physical Activity and Health 9 (1), 138−150.
Murberg, T. A. & Bru, E. 2004. School-related stress and psychosomatic symptoms among Norwegian adolescents. School psychology international 25 (3), 317−332.
Myllyniemi, S. & Berg, P. 2013. Nuoria liikkeellä. Nuorten vapaa-aikatutkimus, 37−77.
Nalecz, H. 2016. Physical activity and sedentary behaviour: Moderate-to-vigorous physical activity. Teoksessa J. Inchley, D. Currie, T. Young, O. Samdal, T. Torsheim, L.
Augustson, F. Mathison, A. Aleman-Diaz, M. Molcho, M. Weber & V. Barnekow (toim.) Growing up unequal: gender and socioeconomic differences in young people’s health and well-being – Health behaviour in school-aged children (HBSC) study:
International report from the 2013/2014 survey. WHO Regional Office for Europe:
Kööpenhamina, 135−138.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Lukioselvitys – Kooste lukion nykytilaa ja kehittämistarpeita koskevista selvityksistä ja tutkimuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:49.
Opetusministeriö & Nuori Suomi ry. 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7−18-vuotiaille. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä. Helsinki: Reprotalo Lauttasaari Oy.
Parker, P. D. & Salmela-Aro, K. 2011. Developmental processes in school burnout: A comparison of major developmental models. Learning and Individual Differences 21 (2), 244−248.
53
Pomerantz, E. M., Altermatt, E. R. & Saxon, J. L. 2002. Making the grade but feeling distressed:
Gender differences in academic performance and internal distress. Journal of Educational Psychology 94 (2), 396−404.
Prochaska, J. J., Sallis, J. F. & Long, B. 2001. A physical activity screening measure for use with adolescents in primary care. Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine 155 (5), 554−559.
Reis, H. T., Sheldon, K. M., Gable, S. L., Roscoe, J. & Ryan, R. M. 2000. Daily well-being:
The role of autonomy, competence, and relatedness. Personality and social psychology bulletin 26 (4), 419−435.
Roderick, M. & Camburn, E. 1999. Risk and recovery from course failure in the early years of high school. American Educational Research Journal 36, 303–343.
Salmela-Aro K. 2009. Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46.
Helsinki: Kehitys Oy.
Salmela-Aro, K. 2010b. Koulu-uupumus sosiaalisessa kontekstissa: koulu, koti ja kaveripiiri.
Psykologia 45, 5−6.
Salmela-Aro, K. 2010a. Suomalaiset nuoret matkalla aikuisuuteen: hyvin- vai pahoinvointia?
Psykologia 45, 382−385.
Salmela-Aro, K., & Tynkkynen, L. 2012. Gendered pathways in school burnout among adolescents. Journal of adolescence 35 (4), 929−939.
Salmela-Aro, K. & Upadyaya, K. 2012. The schoolwork engagement inventory. European Journal of Psychological Assessment 28 (1), 60−67.
Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E. & Nurmi, J. E. 2009b. School burnout inventory (SBI) reliability and validity. European journal of psychological assessment 25 (1), 48−57.
Salmela‐Aro, K., Kiuru, N. & Nurmi, J. E. 2008a. The role of educational track in adolescents' school burnout: A longitudinal study. British Journal of Educational Psychology 78 (4), 663−689.
Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Pietikäinen, M. & Jokela, J. 2008b. Does School Matter? The Role of School Context in Adolescents’ School-Related Burnout. European Psychologist 13 (1), 12−23.
54
Salmela-Aro, K., Moeller, J., Schneider, B., Spicer, J. & Lavonen, J. 2016. Integrating the light and dark sides of student engagement using person-oriented and situation-specific approaches. Learning and Instruction 43, 61−70.
Salmela-Aro, K., Savolainen, H. & Holopainen, L. 2009a. Depressive symptoms and school burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies.
Journal of Youth and Adolescence 38 (10), 1316−1327.
Schaufeli, W. B., Martinez, I. M., Pinto, A. M., Salanova, M. & Bakker, A. B. 2002b. Burnout and engagement in university students: A cross-national study. Journal of cross-cultural psychology 33 (5), 464−481.
Schaufeli, W. B., Salanova, M., González-Romá, V. & Bakker, A. B. 2002a. The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analytic approach.
Journal of Happiness studies 3 (1), 71−92.
Schraml, K., Perski, A., Grossi, G. & Simonsson-Sarnecki, M. 2011. Stress symptoms among adolescents: The role of subjective psychosocial conditions, lifestyle, and self-esteem.
Journal of adolescence 34 (5), 987−996.
Slivar, B. 2001. The syndrome of burnout, self-image, and anxiety with grammar school students. Horizons of Psychology 10 (2), 21−32.
Sonnentag, S. 2003. Recovery, work engagement, and proactive behavior: a new look at the interface between nonwork and work. Journal of applied psychology 88 (3), 518−528.
Taris, T. W. 1999. The mutual effects between job resources and mental health: a prospective study among Dutch youth. Genetic, social, and general psychology monographs 125 (4), 433−433.
ten Brummelhuis, L. L. & Bakker, A. B. 2012. Staying engaged during the week: The effect of off-job activities on next day work engagement. Journal of occupational health psychology 17 (4), 445−455.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Kaikki kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu 28.12.2017. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/kaikki-kouluterveyskyselyn-tulokset.
Toker, S. & Biron, M. 2012. Job burnout and depression: unraveling their temporal relationship and considering the role of physical activity. Journal of Applied Psychology 97 (3), 699.
Tudor-Locke, C. & Bassett, D. R. 2004. How many steps/day are enough? Sports medicine 34 (1), 1−8.
55
Tudor-Locke, C., Williams, J. E., Reis, J. P. & Pluto, D. 2002. Utility of pedometers for assessing physical activity. Sports Medicine 32 (12), 795−808.
Tudor-Locke, C., Craig, C. L., Beets, M. W., Belton, S., Cardon, G. M., Duncan, S., Hatano, Y., Lubans, D. R., Olds, T. S., Raustorp, A., Rowe, D. A., Spence, J. C., Tanaka, S. &
Blair, S. N. 2011. How many steps/day are enough? for children and adolescents.
International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 8 (1), 78.
doi.org/10.1186/1479-5868-8-78.
Tuominen-Soini, H. & Salmela-Aro, K. 2014. Schoolwork engagement and burnout among Finnish high school students and young adults: Profiles, progressions, and educational outcomes. Developmental psychology 50 (3), 649−662.
Tuominen-Soini, H., Salmela-Aro, K. & Niemivirta M. 2012. Achievement goal orientations and academic well-being across the transition to upper secondary education. Learning and Individual Differences 22, 290−305.
Upadyaya, K. & Salmela-Aro, K. 2013. Development of school engagement in association with academic success and well-being in varying social contexts. European Psychologist 18 (12), 136−147.
Varantola, K., Launis, V., Helin, M., Spoof, S. K. & Jäppinen, S. 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki:
Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Vasalampi, K., Salmela-Aro, K. & Nurmi, J. E. 2009. Adolescents’ Self-Concordance, School Engagement, and Burnout Predict Their Educational Trajectories. European psychologist 14 (4), 332−341.
Walburg, V. 2014. Burnout among high school students: A literature review. Children and Youth Services Review 42, 28-33.
Wang, M. T., Chow, A., Hofkens, T. & Salmela-Aro, K. 2015. The trajectories of student emotional engagement and school burnout with academic and psychological development: Findings from Finnish adolescents. Learning and Instruction 36, 57-65.
Wemme, K. M. & Rosvall, M. 2005. Work related and non-work related stress in relation to low leisure time physical activity in a Swedish population. Journal of Epidemiology &
Community Health 59 (5), 377−379.
WHO. Fact sheet: Physical Activity. Viitattu 26.12.2017.
http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs385/en/.
56
Wright, T. A. & Hobfoll, S. E. 2004. Commitment, psychological well-being and job performance: An examination of conservation of resources (COR) theory and job burnout. Journal of business and management 9 (4), 389−406.
Zacheus, T. 2010. Liikuntaan ja urheiluun liittyvät merkitykset suomalaisten elämän aikana.
Kasvatus & Aika 4 (2), 55−68.
57 10 LIITTEET
LIITE 1. Tutkimuksessa käytetyt kyselylomakkeen kysymykset.
8. Millaiseksi arvioit oman opintomenestyksesi tällä hetkellä?
○ erinomainen
○ hyvä
○ keskinkertainen
○ huono
10. Valitse se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten tilannettasi opinnoissasi. Valintojen tulisi kuvata nykyistä opiske-lutilannettasi. Vastaathan jokaiseen kysymykseen parhaasi mukaan ja niin vilpittömästi kuin mahdollista. [SBI-9]
Täysin Tunnen hukkuvani opintoihin liittyvään
työmää-rään.
○ ○ ○ ○ ○ ○
Tunnen itseni haluttomaksi opinnoissani ja ajat-telen usein lopettaa opiskelun.
○ ○ ○ ○ ○ ○
Minulla on usein riittämättömyyden tunteita opinnoissani.
○ ○ ○ ○ ○ ○
Nukun usein huonosti erilaisten opiskeluasioi-den takia.
○ ○ ○ ○ ○ ○
Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnos-tuksen opiskelua kohtaan.
○ ○ ○ ○ ○ ○
Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä. ○ ○ ○ ○ ○ ○ Murehdin opiskeluasioita paljon myös
vapaa-ai-kana
○ ○ ○ ○ ○ ○
Ennen odotin saavani opinnoissani paljon enem-män aikaan kuin nyt.
○ ○ ○ ○ ○ ○
Opiskelujen paine aiheuttaa ongelmia läheisissä ihmissuhteissani.
○ ○ ○ ○ ○ ○
11. Valitse se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten nykyistä opiskelutilannettasi. [EDA]
Täysin
Kun työskentelen opintojeni parissa, unohdan kaiken ympäriltäni.
○ ○ ○ ○ ○ ○
Opiskelu inspiroi minua. ○ ○ ○ ○ ○ ○
Kun herään aamulla, minusta tuntuu hyvältä lähteä opiskelemaan.
○ ○ ○ ○ ○ ○
Olen uppoutunut opiskeluuni. ○ ○ ○ ○ ○ ○
58
12. Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen elämääsi kaiken kaikkiaan kouluarvosana-asteikolla 4-10?
○ 4
14. Mitä mieltä olet fyysisestä kunnostasi? Se on…
○ erittäin hyvä
○ hyvä
○ kohtalainen
○ huono
15. Kuinka usein sinulla on ollut seuraavia oireita edellisen 3 kuukauden aikana? Merkitse sopivan vaihtoehdon kohdalle. Masentuneisuutta tai
alakuloi-suutta
○ ○ ○ ○ ○
Ahdistuneisuutta ○ ○ ○ ○ ○
Seuraavassa kysymyksessä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, joka nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja saa sinut hetkeksi hengästymään esimerkiksi urheillessa, ystävien kanssa pelatessa, matkalla opiskelupaikalle tai liikuntatunneilla. Liikuntaa on esimerkiksi juokseminen, ripeä kävely, rullaluistelu, pyöräily, tanssiminen, rul-lalautailu, uinti, laskettelu, hiihto, jalkapallo, koripallo ja pesäpallo.
17. Mieti 7 edellistä päivää. Merkitse, kuinka monena päivänä olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä?
päivänä päivänä
1 2 3 4 5 6 7
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
18. Mieti tyypillistä viikkoasi. Merkitse kuinka monena päivänä tavallisen viikon aikana olet liikkunut vähintään 60 minuuttia?
päivänä päivänä
1 2 3 4 5 6 7
○ ○ ○ ○ ○ ○ ○
59
20. Harrastatko liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa?
○ Kyllä, harrasta säännöllisesti ja aktiivisesti
○ Kyllä, harrastan silloin tällöin
○ En harrasta tällä hetkellä, mutta olen aiemmin harrastanut
○ En harrasta, enkä ole koskaan harrastanutkaan
21. Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos se vaihtelee paljon eri vuodenaikoina, merkitse se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa keskimääräistä tilannetta.
○ Vapaa-aikanani luen, katselen televisiot, ja suoritan askareita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti.
○ Vapaa-aikanani kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään 4 tuntia viikossa. Tähän laske-taan kävely, kalastus ja metsästys, kevyt puutarhatyö yms. mutta ei koulu-/opiskelumatkoja.
○ Harrastan vapaa-aikanani varsinaista kuntoliikuntaa, kuten juoksemista, lenkkeilyä, hiihtoa, kuntovoi-mistelua, uintia, pallopelejä tai teen rasittavia puutarhatöitä tai muuta vastaavaa keskimäärin vä-hintään 3 tuntia viikossa.
○ Harjoittelen vapaa-aikanani kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa juoksua, suunnis-tusta, hiihtoa, uintia, pallopelejä tai muita rasittavia liikuntamuotoja.
36. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten NYKYISTÄ TUPAKOINTIASI?
○ en tupakoi
○ olen lakossa tai lopettanut tupakoinnin
○ tupakoin harvemmin kuin kerran viikossa
○ tupakoin kerran viikossa tai useammin, en kuitenkaan päivittäin
○ tupakoin kerran päivässä tai useammin
37. Kuinka usein kaiken kaikkiaan käytät alkoholia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit hyvin pieniä määriä alkoholia, vaikkapa vain puoli pulloa keskiolutta tai tilkan viiniä.
○ en käytä alkoholijuomia
○ kerran vuodessa tai harvemmin
○ 3−4 kertaa vuodessa
○ noin kerran parissa kuukaudessa
○ noin kerran kuukaudessa
○ pari kertaa kuukaudessa
○ kerran viikossa
○ useita kertoja viikossa
○ päivittäin
39. Koetko olevasi yksinäinen?
○ En lainkaan
○ En juurikaan
○ Joskus
○ Kyllä, usein
○ Kyllä, jatkuvasti
60 LIITE 2. Ristiintaulukoinnin ja χ2-testin tulokset.
TAULUKKO 9. Lukiolaisten kuuluminen opiskelu-uupumuksen suhteen korkeimpaan 30 persentiiliin fyysisen aktiivisuuden mukaan.
Kokonaisuupumus Ekshaustio Kyynisyys Riittämättömyys
Vähän %
Fyysinen aktiivisuus p=0,395 p=0,242 p=0,709 p=0,906
0−2 päivänä 56,3 (9) 43,8 (7) 81,3 (13) 18,8 (3) 68,8 (11) 31,3 (5) 81,3 (13) 18,8 (3)
3−4 päivänä 61,2 (41) 38,8 (26) 65,7 (44) 34,3 (23) 71,6 (48) 28,4 (19) 76,1 (51) 23,9 (16)
5−7 päivänä 70,1 (54) 29,9 (23) 76,6 (59) 23,4 (18) 76,6 (59) 23,4 (18) 76,6 (59) 23,4 (18)
Fyysinen aktiivisuus ja rasittuminen vapaa-ajalla p=0,525 p=0,636 p=0,472 p=0,841
Ei liikuntaa 52,9 (9) 47,1 (8) 76,5 (13) 23,5 (4) 64,7 (11) 35,3 (6) 82,4 (14) 17,6 (3)
Kevyttä liikuntaa 62,9 (22) 37,1 (13) 71,4 (25) 28,6 (10) 68,6 (24) 31,4 (11) 80,0 (28) 20,0 (7)
Varsinaista kuntoliikuntaa 70,1 (54) 29,9 (23) 68,8 (53) 31,2 (24) 79,2 (61) 20,8 (16) 74,0 (57) 26,0 (20)
Säännöllistä urheilua 61,3 (19) 38,7 (12) 80,6 (25) 19,4 (6) 71,0 (22) 29,0 (9) 77,4 (24) 22,6 (7)
Liikunnan harrastaminen urheiluseurassa p=0,069 p=0,182 p=0,283 p=0,223
Aktiivisesti tai silloin tällöin 59,3 (35) 40,7 (24) 74,6 (44) 25,4 (15) 74,6 (44) 25,4 (15) 72,9 (43) 27,1 (16) On aiemmin harrastanut 63,3 (50) 36,7 (29) 67,1 (53) 32,9 (26) 68,6 (55) 30,4 (24) 75,9 (60) 24,1 (19) Ei ole koskaan harrastanut 86,4 (19) 13,6 (3) 86,4 (19) 13,6 (3) 86,4 (19) 13,6 (3) 90,9 (20) 9,1 (2)
Fyysinen aktiivisuus askelmäärän mukaan p=0,979 p=0,396 p=0,254 p=0,909¥
Liikkumattomat (< 5000) 68,8 (11) 31,3 (5) 87,5 (14) 12,5 (2) 87,5 (14) 12,5 (2) 81,3 (12) 18,8 (3) Vähän aktiiviset (5000−7499) 64,5 (49) 35,5 (22) 74,2 (46) 25,8 (16) 67,7 (42) 32,3 (20) 79,0 (49) 21,0 (13) Jonkin verran aktiiviset (7500−9999) 67,3 (35) 32,7 (17) 76,9 (40) 23,1 (12) 78,8 (41) 21,2 (11) 76,9 (40) 23,1 (12)
Aktiiviset (> 10 000) 68,2 (15) 31,8 (7) 63,6 (14) 36,4 (8) 81,8 (18) 18,2 (4) 72,7 (16) 27,3 (6)
¥ ≥25,0% soluista odotetulta frekvenssiltään alle 5, p-arvo määritetty Exact-testillä.
61
TAULUKKO 10. Lukiolaisten kuuluminen opiskeluinnon ja sen ulottuvuuksien suhteen korkeimpaan 30 persentiiliin fyysisen aktiivisuuden mu-kaan.
Kokonaisinto Energisyys Omistautuneisuus Uppoutuneisuus
Vähän %
Fyysinen aktiivisuus p=0,525 p=0,304 p=0,256 p=0,118
0−2 päivänä 62,5 (10) 37,5 (6) 62,5 (10) 37,5 (6) 56,3 (9) 43,8 (7) 37,5 (6) 62,5 (10)
3−4 päivänä 76,1 (51) 23,9 (16) 80,6 (54) 19,4 (13) 71,6 (48) 28,4 (19) 64,2 (43) 35,8 (24)
5−7 päivänä 71,4 (55) 28,6 (22) 76,6 (59) 23,4 (18) 59,7 (46) 40,3 (31) 53,2 (41) 46,8 (36)
Fyysinen aktiivisuus ja rasittuminen vapaa-ajalla p=0,244 p=0,055 p=0,893 p=0,832
Ei liikuntaa 88,2 (15) 11,8 (2) 82,4 (14) 17,6 (3) 70,6 (12) 29,4 (5) 64,7 (11) 35,3 (6)
Kevyttä liikuntaa 62,9 (22) 37,1 (13) 60,0 (21) 40,0 (14) 62,9 (22) 37,1 (13) 51,4 (18) 48,6 (17)
Varsinaista kuntoliikuntaa 71,4 (55) 28,6 (22) 83,1 (64) 16,9 (13) 62,3 (48) 37,7 (29) 57,1 (44) 42,9 (33)
Säännöllistä urheilua 77,4 (24) 22,6 (7) 77,4 (24) 22,6 (7) 67,7 (21) 32,3 (10) 54,8 (17) 45,2 (14)
Liikunnan harrastaminen urheiluseurassa p=0,107 p=0,016* p=0,200 p=0,960
Aktiivisesti tai silloin tällöin 78,0 (46) 22,0 (13) 84,7 (50) 15,3 (9) 71,2 (42) 28,8 (17) 57,6 (34) 42,4 (25) On aiemmin harrastanut 73,4 (58) 26,6 (21) 77,2 (61) 22,8 (18) 63,3 (50) 36,7 (29) 55,7 (44) 44,3 (35) Ei ole koskaan harrastanut 54,4 (12) 45,5 (10) 54,4 (12) 45,5 (10) 50,0 (11) 50,0 (11) 54,5 (12) 45,5 (10)
Fyysinen aktiivisuus askelmäärän mukaan p=0,070 p=0,009**¥ p=0,232 p=0,315
Liikkumattomat (< 5000) 68,8 (11) 31,3 (5) 81,3 (13) 18,8 (3) 56,3 (9) 43,8 (7) 50,0 (8) 50,0 (8)
¥ ≥25,0% soluista odotetulta frekvenssiltään alle 5, p-arvo määritetty Exact-testillä.
62 LIITE 3. Logistisen regression tulokset.
Uupumuksen malliin jäi merkitsevästi selittäväksi tekijäksi ainoastaan yksinäisyys, mutta malli sopi silti aineistoon hyvin χ2(2)=25,75; p<0,001 ja selitti 73,2 %. Niillä, jotka eivät juurikaan tunne yksinäisyyttä oli 1,9-kertainen riski kuulua uupuneimpaan 30 %:iin, mutta riskisuhde ei ollut merkitsevä (p=0,182). Sen sijaan joskus, usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä kokevilla oli 8,3-kertainen tilastollisesti erittäin merkitsevä riski kuulua uupuneimpaan 30 %:iin (p<0,001).
Innostuksen malliin jäivät tyytyväisyys elämään ja tämänhetkinen opintomenestys. Malli sopi aineistoon hyvin: χ2(4)=35,95; p<0,001. ja selitti 77,9 %. Niillä, jotka arvioivat tyytyväisyy-tensä elämään arvosanalla 9 tai 10 oli 6,3-kertainen todennäköisyys kuulua innostuneimpaan 30 %:iin kuin niillä, jotka arvioivat elämään tyytyväisyyden arvosanalla 7 tai alempi (p=0,006).
Opintomenestyksensä erinomaiseksi kokevilla oli 13,0-kertainen todennäköisyys kuulua innos-tuneimpaan 30 %:iin kuin opintomenestyksen keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevilla (p<0,001). Myös opintomenestyksen hyväksi kokevilla oli tähän ryhmään verrattuna 2,7-ker-tainen todennäköisyys kuulua innostuneimpien joukkoon (p=0,023).
TAULUKKO 11. Binäärinen logistinen regressio kokonaisinnosta.
OR 95 % LV p-arvo
Tyytyväisyys elämään+) 7 tai huonompi 1,00 0,004**
8 2,10 0,53−8,23 0,289
9 tai 10 6,31 1,78−23,78 0,006**
Opintomenestys-) keskinkertainen tai huono 1,00 0,001**
hyvä 2,69 1,15−6,30 0,023*
erinomainen 12,98 3,39−49,70 <0,001**
*p<0,050; **p<0,010
+) Elämään tyytyväisyys raportoitu kouluarvosanana asteikolla 4−10 -) Koettu opintomenestys tällä hetkellä
63
LIITE 4. Korrelaatiot fyysisen aktivisuuden ja opiskelu-uupumuksen sekä -innon välillä suku-puolittain.
TAULUKKO 12. Korrelaatiokertoimet ja yhteyden merkitsevyys fyysisen aktiivisuuden ja uu-pumuksen muuttujien välillä tytöillä.
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.
1. Fyysinen aktiivisuus 3-luokkainen
1,00 2. Fyysinen aktiivisuus ja
rasitus vapaa-aikana
0,53** 1,00 3.Liikunnan
harrastami-nen urheiluseurassa
0,26* 0,41** 1,00
4.Askeleet luokiteltuna 0,42** 0,24* 0,15 1,00
5. Kokonaisuupumus 0,05 -0,01 0,08 -0,02 1,00
TAULUKKO 13. Korrelaatiokertoimet ja yhteyden merkitsevyys fyysisen aktiivisuuden ja in-non muuttujien välillä tytöillä.
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.
1. Fyysinen aktiivisuus 3-luokkainen
1,00 2.Fyysinen aktiivisuus ja
rasitus vapaa-aikana
0,53** 1,00 3.Liikunnan
harrastami-nen urheiluseurassa
0,23* 0,41** 1,00
4.Askeleet luokiteltuna 0,42** 0,24* 0,15 1,00
5. Kokonaisinto 0,07 -0,00 -0,14 -0,00 1,00
64
TAULUKKO 14. Korrelaatiokertoimet ja yhteyden merkitsevyys fyysisen aktiivisuuden ja uu-pumuksen muuttujien välillä pojilla.
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.
1. Fyysinen aktiivisuus 3-luokkainen
1,00 2. Fyysinen aktiivisuus ja
rasitus vapaa-aikana
0,64** 1,00 3.Liikunnan
harrastami-nen urheiluseurassa
0,40** 0,50** 1,00
4.Askeleet luokiteltuna 0,30* 0,12 0,05 1,00
5. Kokonaisuupumus -0,16 -0,11 0,05 -0,11 1,00
TAULUKKO 15. Korrelaatiokertoimet ja yhteyden merkitsevyys fyysisen aktiivisuuden ja in-non muuttujien välillä pojilla.
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.
1. Fyysinen aktiivisuus 3-luokkainen
1,00 2.Fyysinen aktiivisuus ja
rasitus vapaa-aikana
rasitus vapaa-aikana