Tutkielman keskeiset käsitteet kulttuuri ja taide linkittyvät Pohjois-Karjalan matkailumarkkinoinnissa karjalaisuuteen, luontoon sekä taiteen eri osa-alueisiin. Perinteet on käsite, joka leimaa Pohjois-Karjalan matkailua. Se tulee esille erityisesti puhuttaessa kulttuurisista elementeistä. Ilmaisu perinne yhdistyy menneeseen. Perinteistä kertova matkailutarjonta artikuloi ensisijaisesti perinneruokiin, jotka yhdessä ortodoksisuuden ja itäisen eksotiikan kanssa yhdistetään karjalaiseen kulttuuriin. Perinne näkyy myös rakennuksissa, joka tarkoittaa yleensä museaalisia kohteita. Sitä kautta on syntynyt uusia toimintatapoja kuten perinnerakentaminen, jonka tavoitteena on selvittää ja hyödyntää entisaikojen toimivia rakennusratkaisuja. Perinnemaisema on vaalittu muisto tai mielikuva menneisyydestä. Se rakentaa mielikuvaa suomalaisesta ihmisestä harmonisena osana luontoa. Perinnepiha on taas ihmisen muokkaama alue, jossa esitellään museoituja menneiden aikojen elämän muotoja.
Perinteitä painottava matkailutarjonta tyydyttää ihmisten nostalgisia, menneisyyttä kaipaavia tunteita. Menneestä nostetaan esiin asioita, jotka kuvaavat sen parempana aikana kuin nykyisyys on.
Ihminen unohtaa elämään liittyneet huonot asiat. Kaikki hyvä ja kaunis säilyvät. Ero tämän hetkiseen elämään tekee kohteesta eksoottisen ja sen myötä synnyttää elämyksellisen kokemuksen.
Karjalaisuus on alueen näkyvimpiä matkailullisen identiteetin ja imagon luojia. Karjalaisuus saa ensisijaisesti merkityksensä historian näkökulmasta. Menneeseen ja menetettyihin alueisiin yhdistyy kulttuurisia elementtejä, jotka koetaan pysähtyneiksi ja osaksi kadotettua kulttuuriperimää.
Karjalaisen kulttuurin elävät elementit yhdistyvät ruokaan sekä ihmisten luonteenpiirteisiin.
Matkailudiskurssi nostaa ihmiset osaksi matkailupalveluja. Ihmisten iloisuus, karjalainen vieraanvaraisuus ja palvelualttius ovat omia elementtejä kokonaisuudessa.
Taidetta maakunnassa on tarjolla niin tapahtumien kuin näyttelyidenkin osalta. Kulttuuri -käsitettä käytetään teksteissä usein ilmaisemaan jotain yleistä kuten kulttuuritapahtumaa. Taiteeseen ja muuhun kulttuuritoimintaan yhdistyy monin paikoin yhteisöllisyys. Ihmiset rakentavat kulttuuritarjontaa, mutta sen keskeinen arvo on myös yhdessä tekemisessä ja oman kulttuuriperinteen säilyttämisessä. Luonto linkittyy moniin kulttuuriteemoihin. Luonnon kohteita hyödyntämällä myös pienillä paikkakunnilla on mahdollisuus tarjota makailupalveluja.
6.1. Aitous
Matkailupuheessa korostetaan autenttisuutta. Se on käsite, joka linkittyy erottamattomaksi osaksi kulttuurimatkailua. Aitous on myös matkailullisten elämysten yksi merkittävimmistä elementeistä.
Aitous käsite toistuu matkailumarkkinoinnissa ja ihmiset myös hakevat aitoja kokemuksia.
Menneisyyteen liittyvien matkailupalveluiden tuotteistamisessa aitouden ylläpitäminen voi olla haastavaa. Aidot matkailukohteet tai -palvelut ovat nykyisin vaikeita määritellä. Ihminen on ajan saatossa aina muokannut vanhaa ja keksinyt uutta parantaakseen toimintaansa. Aito karjalainen ruoka voidaan määritellä joillakin yleisillä elementeillä. Ennen teollistumista ruoka oli luonnonmukaista, se haettiin tai pyydettiin lähialueelta. Vilja ja kasvikset kasvatettiin omassa pellossa. Nykyisin sitä kutsutaan lähi- ja luomuruoaksi, jotka ovat ruoan uusia artikulaatioita.
Matkailumarkkinoinnissa näitä kutsutaan myös ilmaisulla ”aito maku”. Sitä määritetään puhtaiden raaka-aineiden käyttämisellä ruoan valmistuksessa. Karjalaisuudessa aitous artikuloituu myös karjalanpiirakkaan. Niitä opetellaan tekemään itse jonkun asiaan vihkiytyneet opastuksella.
Karjalanpiirakoiden aitous on vaikea määritellä, koska niiden valmistusaineet ovat saaneet modernisoituja piirteitä jo 1900-luvun alkupuolella. Piirakoiden kohdalla aitous voikin olla valmistusmenetelmissä. Käsin tekeminen voi tehdä niistä aitoja. Samalla itse tekeminen tuottaa elämyksellisen kokemuksen.
Aitous rakennetaan mielikuvilla, jostain alkuperäisestä ja koskemattomasta. Tavoitteena on autenttisen kokemuksen synnyttäminen. Karjalaisuudessa on läsnä historialliset faktat, mutta illuusio voi rikkoutua, kun menneisyyteen yhdistetään nykyajan elementtejä. Sota-ajan valokuvan aitous toimii ikään kuin todisteena historian ja matkailuesitteen kohtaamispinnasta. Aito kuva sisältää myös voimakkaan tunnelatauksen. Se on samalla epäaito, koska se kertoo menneisyydestä, tapahtumista ja ihmisistä, joita ei enää ole.
Aitouden markkinoinnissa hyödynnetään usein stereotypioita. Pohjois-Karjalan matkailumarkkinoinnissa ne näkyvät erityisesti karjalaisuuden representaatiossa, josta on rakennettu markkinoitava mielikuva. Valokuvissa naiset pukeutuvat feresiin ja soittavat kannelta. Karjalan piirakat ovat aina tuoreita ja itse tehtyjä. Myös ihmisten luonne on valjastettu osaksi matkailumarkkinointia. Tekstit korostavat ihmisten iloisuutta ja ystävällisyyttä. Vieraanvaraisuus on ilmaisu, joka yhdistetään niin karjalaisuuteen kuin pohjoiskarjalaisuuteenkin. Sitä pidetään niin itsestään selvänä, ettei se kaipaa tarkennuksia. Matkailumarkkinointi vahvistaa ihmisten odotuksia ja samalla ohjaa heidän havainnointiaan. Ihmiset näkevät sen, mitä odottavatkin näkevänsä. Koska
poimimme ympäristöstä tunnistettavia asioita, on sen vuoksi tämän päivän karjalaisuutta vaikea erottaa.
Autenttisuusväittämää vahvistetaan matkailukohteissa usein rakennuksilla. Karjalaisuutta esittelevissä kohteissa tulee esille, kuinka autenttisuus rakennetaan palvelemaan matkailullisia tarkoitusperiä. Myös rakennusten käyttötarkoitus on tarvittaessa muutettu, jotta ne sopivat tavoitteisiin. Niiden avulla on saatu aikaan mielikuva autenttisesta kokonaisuudesta.
Tarjolla on kolmenlaista rakennuksiin liittyvää aitoutta. Ensiksi ovat rakennukset, jotka sijaitsevat omalla alkuperäisellä paikallaan. Toisena ovat kohteeseen muualta siirretyt rakennukset ja kolmantena ovat uudisrakennukset, joihin yhdistyy ilmaisu ” ei aito, mutta autenttisen mallin mukainen”. Niihinkin halutaan yhdistää mielikuva aitoudesta. Kuten Raivo on todennut, autenttisuuden vaatimus ei ole aina ehdoton. Sille voi riittää, että kohde pyrkii mahdollisimman hyvin täsmäämään oletetun menneisyyden kanssa. Kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakennetun käsitteen tavoite on vahvistaa kuvaa yhteisestä menneisyydestä ja jaetusta kulttuuri-identiteetistä.
Karjalaisuuden representaatiossa se yhdistyy samalla mielikuvaan suomalaisuudesta.
Luonnonympäristöä on helppo pitää aitona. Ne alueet, joissa matkailua on järjestetty, ovat kuitenkin ihmisen muokkaamia. Luonto ei saa vallata alaa vapaasti. Ihmisten luoma mielikuva koskemattomasta luonnosta ja siihen yhdistyvästä historiallisesta asuinsijasta rakentavat elämyksellistä kokemusta. Nykyaikaisen matkailupalvelun tärkein autenttisuuden tulos onkin matkailijan kokema elämys. Se on aina aito, oli sen synnyttänyt palvelu tai kohde mitä tahansa.
Lähimmäksi aitoa elämystä matkailija päässee osallistumalla tapahtumaan tai sillä hetkellä järjestettävään toimintaan aitojen ihmisten kanssa. Osallistumalla ortodoksiseen jumalanpalvelukseen matkailija pääsee kokemaan palan elävää karjalaisuutta. Musiikkifestivaalilla hän voi kuunnella elävää musiikkia paikallisten ihmisten ja muiden aitojen matkailijoiden keskellä.
Aidon taiteen kohtaaminen on mahdollista. Kun kulttuuriperintöä muokataan matkailun tarpeita varten, on sen aitous heti kyseenalaista. Nykyihmiset ainakin pääpiirteittäin tiedostavat, ettei aitous ole itsestään selvyys, eikä sen kyseenalaistaminen välttämättä pilaa elämystä. Mutta kaikille on selvää, että huono kokemus on se, mikä pilaa elämyksen.
6.2. Reflektio
Aineistoni pohjalta syntyi kuva, ettei Pohjois-Karjalan kulttuurimatkailussa tarjonnan osalta ole juuri uudistumista tapahtunut. Aineiston rajaaminen sanoilla kulttuuri, taide ja karjalaisuus jättivät todennäköisesti joitakin kiinnostavia kohteita käsittelyn ulkopuolelle. Esimerkiksi musiikkitarjonnassa ei juurikaan käytetä noita ilmauksia. Tulos olisi voinut olla osittain erilainen, jos rajaus olisi tehty toisella tavalla kuten eri sanoja käyttäen tai pelkkiin valokuviin keskittyen.
Karjalaisuus -ilmaisu otettiin mukaan, koska se sisältää ajatuksen kulttuurista. Se on koko Pohjois-Karjalan matkailutarjonnan läpi kulkeva teema, joka leimaa lähes kaikkea matkailutarjontaa.
Työtäni ei pidä käsittää tyhjentäväksi esitykseksi Pohjois-Karjalan kulttuurimatkailutarjonnasta, mutta se antanee pääpiirteittäisen kuvan tarjonnan sisällöstä. Tutkimuskohteena voisivat olla myös muut matkailulliset teemat kuten luonto tai ruoka.
Kantele, feresit, ortodoksiset elementit kuten ikonit ja karjalaiset herkut muodostavat tämän päivän karjalaisuuden koodit ja sitovat ne karjalaisuudesta syntyviin mentaalisiin representaatioihin.
Tarjonta on kuitenkin pysähtynyttä ja nojaa voimakkaasti historiaan. Ainoan piristävän poikkeuksen tekee ruoka, jota jokainen ravintoloitsija on omalta osaltaan pyrkinyt päivittämään.
Pohjois-Karjalan kulttuurimatkailutarjontaa leimaa myös pienimuotoisuus. Tarjontaa rakennetaan yleensä kyläyhdistysten ja pienten yksittäisten tekijöiden voimin. Tuolloin kohteen kulttuurinen arvo on yleensä matkailua syvemmällä ja se kiinnittyy paikallisten omaan identiteettiin. Ilman yritystoimintaa vakituisesti toimivaa matkailupalvelua on kuitenkin vaikea toteuttaa. Talkoovoimin on hankala rakentaa matkailijoiden kysyntään vastaavia tuotteita ja varmistaa, että palvelu on saatavilla silloin, kun asiakas sitä haluaa. Ihmisten sitouttaminen ja voimavarojen riittäminen ovat tällaisessa toimintamuodossa haasteellisia varmistaa.
Artikulaatioanalyysi sopii hyvin markkinointimateriaalin tutkimiseen. Lyhyissä teksteissä yksittäisten sanojen merkitys kasvaa ja viestit voimistuvat. Valokuvien tulkinnassa hyödynsin myös artikulaatioanalyysin tapaa nostaa esiin piirteet, jotka yhdessä antavat kokonaisuudelle merkityksen.
Matkailun markkinointiteksteissä toistuivat usein samat asiat ja niissä käytettiin hyvin samanlaisia ilmauksia. Valitsin analyysin kohteeksi otettavat tekstit sen perusteella, mikä omasta mielestäni oli parhaiten ilmaistu tai tekstin, jossa yhdistyi usea matkailuelementti. Erilaiset mieltymykset tai toisenlaisen näkökulman omaava henkilö olisi todennäköisesti valinnut toisin. Suurta eroa sillä tuskin olisi ollut lopputulokseen, koska variaatioita tarjonnassa ei ole kovin runsaasti.
Koko matkailun markkinointi pohjautuu representaatiolle, joten käsite kuuluu olennaisena osana työhöni. Matkailutekstien ja niiden yhteydessä olevien kuvien tulisi representoida samaa asiaa, jotta viesti olisi mahdollisimman voimakas. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan matkailumarkkinoinnissa kuvat jäävät selvästi tekstejä vähempiarvoiseen asemaan. Niissä ei oteta huomioon kuvien tunteisiin vetoavaa vaikutusta. Kuvat myös muistetaan usein helpommin kuin tekstit. Omassa työssänikin pääpaino oli tekstien analysoinnissa niiden suuren määrän vuoksi. Tutkielmassa kuvien käyttöä hankaloittavat myös niille tarvittavat käyttöoikeudet. Aihetta olisi kuitenkin mahdollista lähestyä yksinomaan kuvien näkökulmasta, jolloin lopputulos olisi erilainen.
Tällä hetkellä puhutaan teknologian ja älylaitteiden aikaansaamasta murroksesta lähes joka alalla.
Tuo murros on matkailun osalta vielä kesken, eikä sen tulevaisuuden suunta näytä mitenkään selkeältä. Teknologia antaa mahdollisuuksia käyttää lisättyä todellisuutta, mutta siitä huolimatta aitous viehättää ihmisiä edelleen. Internetin matkaoppaat ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva markkinointi valtaavat alaa, mutta kuitenkin ihmiset haluavat edelleen lukea paperisia esitteitä.
Sähköisessä markkinoinnissa ja matkakohteiden esittelyssä riittää tutkittavaa ja kehitettävää pitkälle tulevaisuuteen.
Työni ulkopuolelle jäi kestävän kehityksen ja sen myötä kestävän matkailun näkökulma. Se on matkailussa toimintatapa, jonka pitäisi linkittyä kaikkeen nykyiseen matkailutarjontaan. Kestävän matkailun toimintatapojen merkitys matkailun kaikilla sektoreilla kasvaa koko ajan. Pohjois-Karjalan matkailustrategia painottaa kansainvälisiin matkailijoihin ja heidän houkuttelemiseensa paikkakunnalle. Tämä itsessään on kestävän matkailun kannalta ongelmallista, koska pitkät lentomatkat saastuttavat enemmän kuin moni muu toiminta. Sen vuoksi tulevaisuudessa täytyisikin panostaa nimenomaan lähimatkailun lisäämiseen ainakin niin kauan kunnes uusiutuvat energiamuodot ovat vakiinnuttaneet asemansa. Toisaalta kestävän matkailun näkökulmasta alueelle saatavat työpaikat ja esimerkiksi kulttuurin säilyttäminen ovat kannatettavaa matkailullista kehitystä. Kestävän kehityksen näkökulmasta matkailua on mahdollista tutkia niin luonnon, ihmisten, kulttuurin kuin taloudenkin näkökulmista. Tuota tutkimusta ja sen soveltamista käytäntöön tarvitaan koko ajan entistä enemmän.
LÄHTEET
Tutkimusaineisto Esitteet
ILOMANTSI 2015. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy.
ILOSAARIROCK 2016: Ilosaarirock 2016 -käsiohjelma. Joensuun Popmuusikot ry.
JOENSUU/a: Koskenniskan mylly- ja kievarimuseo.
JOENSUU 2015: VisitKarelia.fi, Pohjois-Karjala. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy.
KESKI-KARJALA 2015: Keski-Karjala: Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi 2015. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy. Keski-Karjala.
KESKINEN PIRKKO 2016: Paavon portaita pitkin upealle Toivon tornille. Kohtavaaralta raivattiin pikkukolimainen näkymä Pieliselle. Sanomalehti Karjalainen 12.10.2016.
KOLI 2015b: Koli Kesä & syksy 2015. Kolin Matkailuyhdistys ry.
KOLI 2015: Koli Talvi & Pohjois-Karjala 2015–2016. Kolin Matkailuyhdistys ry.
KOLIN ALUEEN MATKAILIJAN OPAS 2015: Kolin alueen matkailijan opas 2015.
KOLIN RETKIVIIKON OPAS 2015: Kolin Retkiviikon Opas 2015.
KYLÄKULKIJAN MATKAOPAS 2015: Tervetuloa kylään. Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Oy.
LEHMUSVESI JUSSI 2016: Tämä kuva herää eloon, kun katsot sitä kännykkäsi läpi. Helsingin Sanomat 15.10.2016.
LIPERI OPAS 2015-2016: Liperin kunta.
MANSIKKA OSSI 2016: Karjalanpiirakka maistuu napostelijalle. Helsingin Sanomat 9.10.2016.
PIELISJOEN VARRELTA 2014: Kartta. Pohjois-Karjalan museo.
PIELISEN KARJALA 2015: Koli, Lieksa, Nurmes, Valtimo. Karelia Expert Matkaiupalvelu Oy POHJOIS-KARJALA 2015: VisitKarelia,fi. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy
POHJOIS-KARJALAN MUSEOT 2015: Kesä 2015.
RYHMÄMATKAT 2016: Pohjois-Karjala. VisitKarelia.fi. Joensuu: VisitKarelia Sales Oy.
WWW-sivustot
BOMBA 2017. Ravintola Bomban á la carte. Luettu 21.2.2017.
(https://www.raflaamo.fi/fi/nurmes/bomba-ravintola/menu)
CASTRÉN HANNU 2016: Möhkön virta 2016. Taidetta, luontoa ja karjalaista kulttuuria. Luettu 21.11.2016. ( http://www.mohkonruukki.fi/fi/n%C3%A4yttelyt/teeman%C3%A4yttelyt )
DISCOVERING FINLAND 2017: Järvi-Suomi. Luettu 9.1.2017.
(http://www.discoveringfinland.com/fi/jarvisuomi/)
ELÄVÄ PERINTÖ 4.6.2016 Kesäteatteri. Luettu 31.10.2016 (https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Kes%C3%A4teatteri)
HAAGA-HELIA 2015: Suomen ensimmäinen ruokamatkailu strategia 2015-2019. Luettu 24.10.2016
(http://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/ruokamatkailustrategia_2015-2020/pdf/RM_strategia_netti_linkit_2.3.pdf)
HEINONNIEMI 2016: Luettu 23.11.2016 ( http://kylat.fi/k/97/heinoniemi/ ) HERRANNIEMI 2017: Kestikievari Herranniemi. Luettu 21.2.2017.
(http://www.herranniemi.com/)
HILMA 2016: Matkalla Karjalassa. Luettu 12.10.2016. (http://www.joensuu.fi/matkalla-karjalassa-virtuaalikierros)
HONKAVAARA 2017: Historiaa ja kulttuuria Keski-Karjalassa. Luettu 5.1.2017.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/hakutulos?product=05aac236-34f7-43da-9105-704d289bb96c&list=true&adults=undefined )
HONKAVAARAN PERINNEPIHA 2017: Honkavaaran perinnepiha. Luettu 5.1.2017.
(http://www.honkavaaranperinnepiha.fi/fi/palvelut)
ILOMANTSI 2017: Tervetuloa lomalle tai työmatkalle virkistymään Ilomantsiin! Luettu 9.1.2017.
(http://www.ilomantsi.fi/matkailu)
JAAKKOLA SANNA 2016: Onni elää Joensuun taidemuseossa. Luettu 21.11.2016.
(http://kotimaassa.fi/index.php?article_id=4303&search=Joensuu&search_type=vapaa&_subm_=1
&page=) Matkailukotimaassa.fi nro 1-2016.
JOENSUU.FI 2017: Pohjois-Karjalan museon historiaa. Luettu 21.2.2017.
(http://www.joensuu.fi/pohjoiskarjalanmuseo/info/historiaa)
JUUKA 2017: Juuan Kivikylä, Suomen Kivikeskus ja Kivikylä. Luettu 8.1.2017.
(http://www.pohjoiskarjala.com/kunnat/juuka/matkailu/juuan-kivikyl%C3%A4) JORMA TURTIAINEN 2017: Jorma Turtiaisen kotiateljee. Luettu 8.1.2017.
(http://www.discoveringfinland.com/fi/destination/jorma-turtiaisen-kotiateljee/)
KANKKUNEN RIITTA 2005: Pielisjoen kanavat, Kiinnostus kanaviin lisääntyy. Luettu 26.11.2016. (http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/pielisjokif.html)
KARELIA Á LA CARTE 2017: Ainutlaatuinen ruokamatkailuverkosto. Luettu 20.2.2017.
(http://www.kareliaalacarte.fi/)
KARELIA EXPERT 2017: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy. Luettu 9.1.2017.
(http://www.kareliaexpert.fi/)
KATRI VALA KULTTUURIKESKUS 2016: Katri Vala kulttuurikeskus. Luettu 20.11.2016.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/hakutulos?product=60646361-555f-45c7-9e14-f8d593b85ae5&list=true&adults=undefined)
KERRAN ELÄMÄSSÄ 2016a: Kerran elämässä – matkaopas maailmaan. Paratiisireportterit.
Luettu 20.11.2016. (http://kerranelamassa.fi/paratiisireportterit/)
KERRAN ELÄMÄSSÄ 2016b: Pohjois-Karjalan nähtävyydet. Luettu 20.11.2016.
(http://kerranelamassa.fi/kotimaan-matkailu/pohjois-karjala-nahtavyydet/) KERRAN ELÄMÄSSÄ 2016c: Ilomantsin nähtävyydet. Luettu 17.11.2016.
(http://kerranelamassa.fi/kotimaan-matkailu/pohjois-karjala-nahtavyydet/ilomantsi/ ) KKES 2013: Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Rakennusperinnön vaaliminen. Luettu 4.1.2017. (https://www.kkes.fi/rakennusperinnon+vaaliminen/)
KOLI.FI 2016: Koli. Aktiviteetit. Kolin matkailuneuvonta/Kolin Matkailuyhdistys ry. Luettu 18.11.2016.(http://www.koli.fi/fi/Aktiviteetit#category=activities&initialsearch=true&sorting=Nam e&area=null&acctype=null&adults=1)
KYLÄT.FI/MARTONVAARA 2016: Kylätieto Pohjois-Karjala Polvijärvi/ Martonvaara.. Luettu 23.11.2016. (http://kylat.fi/k/241/martonvaara/ )
KYLÄT.FI/VUONISLAHTI 2016: Kylätieto Pohjois-Karjala, Lieksa/Vuonislahti. Luettu 23.11.2016. (http://kylat.fi/k/160/vuonislahti/ )
KYLÄT.FI/YLIKYLÄ 2016: Kylätieto Pohjois-Karjala, Nurmes/Ylikylä. Luettu 6.12.2016.
(http://kylat.fi/k/190/ylikyla/ )
KYLÄTIETO POHJOIS-KARJALA 2016: Pohjois-Karjalan kylät ry. Luettu 19.11.2016 (http://kylat.fi/)
LEHTIMÄKI MARIANNE 2013: Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Luettu 11.1.2014
(http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2013/04/CF_KultuuristaS%C3%A4rm%C3%A4%C3%A4MatkailunKehitt%C3%
A4miseen_2013_ML1.pdf?dl)
LEO 2002: Lapin elämysteollisuuden strategia 2002–2006. Luettu 2.3.2016.
(http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=53864&name=DLFE-3200.pdf)
LOHTANDER LIISA 2015: Sadat kotiseutumuseot tuovat seudulle virtaa. Luettu 3.1.2017.
(http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002836831.html) Helsingin Sanomat 8.7.2015.
LOUHITALO 2017: Louhitalo. Yhdistyksestä. Luettu 10.1.2017. (http://www.louhitalo.fi/yhdistys) MAKKOLAN MUSEOTILA 2016: Luettu 5.12.22016 (http://museotila.fi/)
MARTONVAARA 25.4.2016: Martonvaara, sijainti. Luettu 10.1.2017.
(http://www.martonvaara.fi/)
METSÄHALLITUS 2017: Geokätköily. Luettu 31.1.2017. (http://www.luontoon.fi/geokatkoily)
MIKKELI 2017: Tietoa Mikkelin seudusta. Luettu 5.2.2017. (http://www.visitmikkeli.fi/media) MIKKONEN JENNI 5.6.2013: Lisää kulttuurimatkailijoita rajan takaa. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen blogi. Luettu 21.11.2016.
(http://uefmot.blogspot.fi/2013/06/lisaa-kulttuurimatkailijoita-rajan-takaa.html)
MÖHKÖN RUUKKI 2017: Möhkön ruukki Ilomantsi. Luettu 31.1.2017.
(http://www.mohkonruukki.fi/fi/)
NURMES 2017: Tietoa Nurmeksesta. Luettu 3.1.2017.
(http://www.nurmes.fi/fi/tietoa_nurmeksesta?inheritRedirect=true)
ORTODOKSINEN KULTTUURIKESKUS 2016: Ortodoksinen Kulttuurikeskus. Luettu 20.11.2016. (http://www.ortodoksisaatio.fi/kulttuurikeskus/index.php.)
ORTODOKSINEN PYHÄN ELIAN KIRKKO: Ortodoksinen Pyhän Elian kirkko. Luettu 20.11.2016. (http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/hakutulos?product=24a8fef4-f83c-4314-abaa-270b49b5a9a9&list=true&adults=undefined)
PAIMENPOIKA 22.3.2009: Tuupovaara on laaja alue. Luettu 3.1.2017.
(http://poluilla.paimenpoika.fi/mod/resource/view.php?id=190) PARPPEINPIRTTI 2017: Lounaslista. Luettu 21.2.2017.
(http://www.parppeinpirtti.fi/menu/lounaslista)
PARPPEINPIRTTI 2017b: Ilomantsilainen ruokaelämys. Luettu 21.2.2017.
(http://www.parppeinpirtti.fi/ravintola6/ilomantsilainen-ruokaelamys)
POHJOIS-KARJALA 2017: Leevi and The Leavings Pohjois-Karjala. Luettu 23.1.2017.
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjala_(kappale))
POHJOIS-KARJALA.FI 2017: Karjalaisten laulu Etelä- ja Pohjoiskarjalan yhteinen maakuntalaulu. Luettu 23.1.2017.
(http://pohjois- karjala.fi/documents/557926/2939270/Historia+ja+sanat.pdf/bfcf0114-b4c0-4930-a412-0426fc828406)
POHJOISKARJALA.COM 2016: Paateri – Eva Ryynänen. Luettu 23.11.2016.
(http://www.pohjoiskarjala.com/kunnat/lieksa/matkailu/paateri-eva-ryyn%C3%A4nen)
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO 2007: Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–
2013. Julkaisuja 108. Joensuu: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. (Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–2013 kokonaisuudessaan PDF-tiedosto ladattu 19.2.2016)
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO 2014: Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014–2020. Julkaisu 172 2014. Luettu 28.11.2016 (http://pohjois- karjala.fi/documents/557926/992667/172+Pohjois-Karjalan+matkailun+teema-+ja+toimenpideohjelma+2014-2020/3bbc6e2a-7787-480c-813d-8fd4fe1a1f04)
PUUKARIN PYSÄKKI 2017: Mielitekoja – Aito karjalainen lounas. Luettu 26.2.2017.
(http://www.puukarinpysakki.com/suomeksi/)
PÄIVINEN SIRU 26.6.2015: Sibeliusten häämatka-aitta lähes luhistunut – kohde houkuttelee silti Pieliselle. Yle uutiset. Luettu 28.1.2017. (http://yle.fi/uutiset/3-8104226)
RUNOPIRTTI 2017: Historia. Luettu 26.2.2017. (http://www.kiinet.com/runopirtti/)
SORJONEN OLLI 2017: Joensuun taidemuseolla ennätysvuosi, varsinkin paperitaide kiinnosti.
TEM (Työ- ja elinkeinoministeriö) 2010: Suomen matkailustrategia 2020. 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä. Luettu 28.7.2014
(http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2013/04/Matkailustrategia_020610.pdf)
TULIKIVI 2016: Kivikeskus. 21.11.2016 (http://www.tulikivi.fi/tulikivi/kivikeskus)
VALAMO 2017: Valamon luostari. Kiireettömyys kutsuu. Luettu 5.1.2017.(http://www.valamo.fi/ ) VISIT FINLAND 4.12.2014: Avoimet ja maailmaa nähneet matkailijat ovat valmiimpia
valitsemaan suomen. Luettu 4.4.2016 (http://www.visitfinland.fi/markkinointi-ja-myynti/haastajabrandi/kohderyhmat/)
VISIT FINLAND 20.8.2015:Markkinointi teemat ja aluejako. Luettu 4.4.2016
(http://www.visitfinland.fi/markkinointi-ja-myynti/haastajabrandi/markkinointiteemat-ja-aluejako/) VISIT FINLAND 22.9.2015: Suomen kulttuurimatkailu syntyy kiehtovista vastakohdista. Luettu 4.4.2016. (http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/kulttuurimatkailu-culture-finland/)
VISIT FINLAND 3/2015: Matkailun luvut infograafi 2015. Luettu 5.4.2016 (Matkailun luvut infograafi 2015
http://www.visitfinland.fi/wp-ontent/uploads/2015/03/Matkailun_luvut_infograafi_2015_fin.pdf?dl)
VISIT FINLAND 2016a: Matkailu kasvaa 5 prosentin vuosivauhtia. Luettu 5.4.2016 (http://www.visitfinland.fi/tama-on-visit-finland/matkailu-on-kasvava-toimiala/) VISIT FINLAND 2016b: Matkanjärjestäjien tutustumismatkat. Luettu 4.4.2016 (http://www.visitfinland.fi/markkinointi-ja-myynti/toimenpiteet-maittain/suomi/)
VISIT FINLAND 21.11.2016: Visit Finlandin alueellinen asiantuntijaverkosto. Luettu 9.1.2017 (http://www.visitfinland.fi/tama-on-visit-finland/asiantuntijaverkosto-suomessa/)
VISIT FINLAND 2017: Visit Finlandin ydintehtävät pähkinänkuoressa. Luettu 9.1.2017.
(http://www.visitfinland.fi/tama-on-visit-finland/tehtavat/)
VISITKARELIA 2016a: Näistä Pohjois-Karjala tunnetaan. Luettu 20.11.2016.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Uusi-tyo-%E2%80%93-Uusi-elama/Pohjois-Karjala/Naista-Pohjois-Karjala-tunnetaan )
VISITKARELIA 2016b: Kulttuurilomalla pitkin ja poikin Pohjois-Karjalaa. Luettu 23.11.2016.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/Pohjois-Karjala/Kulttuuri-ja-historia )
VISITKARELIA 2016c: Pohjoiskarjalainen kansanperinne ja kulttuuri. Luettu 23.11.2016.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/Pohjois-Karjala/Kulttuuri-ja-historia/Pohjoiskarjalainen-kansanperinne-ja-kulttuuri)
VISITKARELIA 2016d: Museot. Luettu 5.12.2016. (http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/Pohjois-
Karjala/Kulttuuri-ja-historia/Museot#category=sights&initialsearch=true&sorting=Name&area=null&acctype=Museot+
ja+historialliset+kohteet)
VISITKARELIA 2016e: Louhitalo. Luettu 5.12.2016.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/hakutulos?product=3cc66973-0e28-49b8-b2fb-b7d9acf66250&list=true&adults=undefined)
VISITKARELIA/h 2016: Pohjois-Karjalan museo. Luettu 6.11.2016.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/hakutulos?product=83075dec-1710-44d7-af36-d0e0efb7e688&list=true&adults=undefined)
VISIT KARELIA 2017: Joensuu. Luettu 3.1.2017. (http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/Pohjois-Karjala/Joensuunseutu/Joensuu#category=accomodation&initialsearch=true&area=Joensuu&adults
=2&arrival=07.01.2017&departure=14.01.2017&sorting=Name)
VUONISLAHTI 2017: Vuonislahti. Luettu 19.2.2017. (http://www.vuonis.net/vuonislahti.htm) VÄINÄMÖ JOUHKI 5.4.2016: Nurmes kisaa miljoonasta eurosta karjalaisuudella. Luettu 23.2.2017. (http://yle.fi/uutiset/3-8781449)
YLÄPIHAN TILA.COM 2017: Yläpihan tila. Luettu 8.1.2017. (http://www.ylapihantila.com/) YLÄPIHAN TILA 2017: Yläpihan tila. Luettu 8.1.2017.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/hakutulos?product=2ce3b6c2-cb6a-4c6c-9aad-b899e310a028&list=true&adults=undefined)
Blogit
HURMIOITUNUT 2014: Paaterin kirkko. Luettu 21.11.2016.
(http://hurmioitunut.blogspot.fi/search/label/Lieksa ) Blogi: Hurmioitunut 15.9.2014.
JUDIN JUSSI 2014: Ukko-Koli ja Ukko-kolin luola. Luettu 7.12.2016.
(http://retkipaikka.fi/vapaa/ukko-koli-ja-ukko-kolin-luola/) Blogi: Retkipaikka.fi 26.7.2014
PEHKONEN HELI-HANNELE 2015a: Piirakkamestariksi Bomballa, kauniissa Pohjois-Karjalassa!
Luettu 19.11.2016. (http://www.beachhousekitchen.fi/kasvissafkaa/piirakkamestariksi-bomballa-kauniissa-pohjois-karjalassa/ ) Blogi: Beach House Kitchen 23.6.2015.
PEHKONEN HELI-HANNELE 2015b: Minilomalla Pohjois-Karjalassa, kuka muuten haluaisi lähteä Bomballe? Luettu 19.11.2016.
(http://www.beachhousekitchen.fi/vuoroin-vieraissa/minilomalla-pohjois-karjalassa-kuka-muuten-haluaisi-lahtea-bomballe/ ) Blogi: Beach House Kitchen 28.6.2015
HYVÖNEN TEPPO JA KOSKELA ANNA 2015: Koli kansallismaisemamme. Luettu 18.11.2016.
(http://www.tamamatka.fi/koli-kansallismaisemamme/ ) Blogi: Tämä matka Anna & Teppo 13.9.2015.
Kuvat
HYTTINEN ISMO 2016: Kuva 22/c. Käyttöoikeudet vahvistettu tätä tutkimusta varten Veli Lyytikäinen, Kolin matkailuyhdistys ry.
JUDIN JUSSI 2014: Kuvat: 24, 25. Käyttöoikeudet vahvistettu tätä tutkimusta varten Antti Huttunen, Jotuca Oy.
Kuvaaja anon: Kuva:1–7, 9, 11–17, 21, 23, 26 Käyttöoikeudet vahvistettu tätä tutkimusta varten Anna Härkönen, Karelia Expert Oy.
Kuvaaja anon: Kuva 22/b Käyttöoikeudet vahvistettu tätä tutkimusta varten Veli Lyytikäinen, Kolin matkailuyhdistys ry.
PEHKONEN HELI-HANNELE 2015: Kuvat: 8, 18–20. Käyttöoikeudet vahvistettu tätä tutkimusta varten Heli-Hannele Pehkonen.
PENTTINEN KEIJO 2017: Kuva 22/a. Käyttöoikeudet vahvistettu tätä tutkimusta varten Veli Lyytikäinen, Kolin matkailuyhdistys ry. Luettu 11.1.2017.
(http://www.visitkarelia.fi/fi/Matkailu/Pohjois-Karjala/Pielisen-Karjalan-seutu/Koli#category=accomodation&initialsearch=true&area=Koli&adults=2&arrival=14.01.2017
&departure=21.01.2017&sorting=Name)
YLÄ-MONONEN TOPI 2015: Kuva 10. Käyttöoikeudet vahvistettu tätä tutkimusta varten Anna Härkönen, Karelia Expert Oy.
Käyttöoikeudet sähköisessä muodossa tekijän hallussa. Kuvien käsittely pro gradu työtä varten tekijä.
Tutkimuskirjallisuus Painettukirjallisuus
AHO, SEPPO 2001: Matkailuelämys prosessina: Elämysten synnyn ja kehityksen vaiheet.
Teoksessa Matkailuelämykset tutkimuskohteina. Toim. Seppo Aho, Antti Honkanen ja Jarkko Saarinen. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino, 32–50.
AHTOLA & KOSTIAINEN 2004: Vapaa-aika, vaurastuminen ja teknologia. Teoksessa:
Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Toim.
Ahtola, J., Koivunen, L., Korpela, K., Kostiainen, A. & Syrjämaa, T. Helsinki: Suomen kirjallisuuden seura. 95–120.
AHTOLA ym. 2004: Alkusanat. Teoksessa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Toim. J. Ahtola, L. Koivunen, K. Korpela, A. Kostiainen & T.
Syrjämaa. Helsinki: Suomen kirjallisuuden seura .
BARTHES ROLAND 1977: Image, music, text. London: Fontana Press.
GROSSBERG LAWRENCE 1995: Mielihyvän kytkennät, risteilyjä populaarikulttuurissa. Käänt. ja toim. J. Koivisto, M. Lehtonen, E. Puoskari & T. Uusitupa. Tampere: Tammer-Paino.
HALL STUART 1992: Kulttuurin ja politiikan murroksia. Toim. J. Koivisto, M. Lehtonen, T.
Uusitupa & L. Grossberg. Tampere: Vastapaino.
HOLLMÉN ROOPE 2009/2008: Juuret Karjalassa. facto-kustannus Oy.
HONKANEN ANTTI 2001: Kulttuurielämys matkailun kausiluontoisuuden tasaajana. Teoksessa Matkailuelämykset tutkimuskohteina. Toim. Seppo Aho, Antti Honkanen ja Jarkko Saarinen.
Rovaniemi: Lapin yliopistopaino, 108–126.
ISOTALO MERJA 1998: 1998. Vetten ja metsien maa. Suomalaisen maiseman ja kulttuuriympäristön opinto-opas. Vantaa: Maa- ja kotitalousnaisten keskus.
ISOTALO MERJA 2001: Merkityksiä maaseudulle. Maaseudun merkityksenanto matkailun strategioissa ja markkinoinnissa. Teoksessa Perinnettä vai bisnestä? Kulttuurin paikalliset ulottuvuudet. Toim. Sulevi Riukulehto. Jyväskylä: Atena kustannus Oy, 130–144.
KAHILA PETRI 2001: Perinnettä vai bisnestä? Kaksi maaseudun kulttuurimatkakohdetta: Hämes-Havunen ja Bunratty Folk Park Teoksessa Perinnettä vai bisnestä? Kulttuurin paikalliset
ulottuvuudet. Toim. Sulevi Riukulehto. Jyväskylä: Atena kustannus Oy, 145–159.
KAINULAINEN KIMMO JA LAKSO TIMO 2001: Sivusta aluekehitystyön ytimeen. Kulttuuriala strategisen ohjelmatyön osa-alueena. Teoksessa: Perinnettä vai bisnestä? Kulttuurin paikalliset ulottuvuudet. Toim. Sulevi Riukulehto. Jyväskylä: Atena kustannus Oy, 32–51.
KARVONEN ERKKI 1997: Imagologia. Tampere: Tampereen yliopisto.
KARVONEN, ERKKI 1999. Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Helsinki: Gaudeamus.
KIRKINEN HEIKKI 1963: Karjala idän kulttuuripiirissä. Bysantin ja Venäjän yhteyksistä keskiajan Karjalaan. Helsinki: Kirjayhtymä.
KIRKINEN HEIKKI 1983: Suomen Karjalaiset tänään. Teoksessa: Karjala 4, Karjalan vaiheet.
KIRKINEN HEIKKI 1983: Suomen Karjalaiset tänään. Teoksessa: Karjala 4, Karjalan vaiheet.