Paul Viotti ja Mark Kauppi (2006, kuvio 5.1) kuvailevat, kuinka valtioiden välisten organisaatioiden käyttäytymistä voidaan ymmärtää. Olen lisännyt Viottin ja Kaupin laatimaan kuvioon Javier Solanan puheissa esiin tulleita tekijöitä, jotka auttavat ymmärtämään mitä siviilikriisinhallinta puheiden valossa palvelee. Nämä tekijät on kirjoitettu Viottin ja Kaupin alkuperäisten laatikoiden ulkopuolelle kuvassa 1.
KUVA 1.
Interests Arvot, integraatio,
talous
Objectives Normatiivinen valta
Policies
Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteinen toiminta, identiteettipolitiikka Capabilities Siviilikriisinhallinta
Threats
”Uudet uhat”
Opportunities Kriisit, tarve EU:n
tuelle
Realistisen koulukunnan perspektiivistä nykymaailmassa ei ole globaalia hallintoa rajoittamassa valtioiden omien etujen ajamista. Tämä on perusteltua ottaa lähtökohdaksi puhuttaessa EU:sta, joka on alueellisen hallinnan organisaatio, joka käyttäytyy ulkopolitiikassaan kuin valtio tai suurvalta. Valtiot ja valtioiden väliset organisaatiot, kuten EU, ajavat omia intressejään (interests), jotka palvelevat niiden suurempia tavoitteita (objectives), saadakseen pitkän aikajänteen etuja suhteessa muihin valtioihin. Myös intressejä voidaan käsitellä pitkän aikavälin etukysymyksinä; kuten omien arvojen
suojeleminen, eurooppalaisen projektin edistäminen tai ulkomaankaupan ja maksutaseen parantaminen. Intressit voidaan nähdä lisäksi lyhyen aikavälin edunlähteinä; kuten jonkin tietyn kriisin lievittäminen tai konfliktin ratkaiseminen. Uhat (threats) nähdään sen kautta, kuinka ne vaikuttavat tavoitteiden saavutettavuuteen. Tilaisuuksien (opportunities) nähdään uhkien tapaan syntyvän suhteessa tavoitteisiin. Tavoitteet määrittelevät taas politiikan ja politiikka suorituskyvyn. (Viotti ja Kauppi 2006) Yksinkertaistettuna kuvion voi nähdä seuraavasti tiivistettynä:
Intressit + uhat + tilaisuudet = tavoitteet = politiikat + luodut suorituskyvyt Siviilikriisinhallintaa osana EU:n Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voi jäsentää Solanan puheiden valossa Viottin ja Kaupin (2006) erottelua hyväksikäyttämällä seuraavasti:
EU:n arvot / sisäinen integraatio / talouspolitiikka (intressit) + EU:n turvallisuusstrategian ”uudet uhat” (uhat) +
Kriisit / tarve EU:n avulle / ”making opportunities prevail” (tilaisuudet)
= EU:n normatiivisen vallan kasvattaminen maailmassa (tavoite)
= Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikka / EU:n yhteinen toiminta, Joint Action / identiteettipolitiikka (politiikat)
+ Siviilikriisinhallinta (tarvittavat suorituskyvyt)
Viottin ja Kaupin realistista mallia voi kuitenkin kritisoida puutteesta huomioida identiteettien vaikutuksia tavoitteisiin. Tästä syystä olen kuviossani lisännyt identiteettipolitiikan suoraan osaksi ulkopolitiikkaa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta muiden tekijöiden olemassaoloon. Identiteetti ei konkreettisia intressejä muuksi muuta. Solana toteaa, ettei eurooppalaisten tarvitse pyydellä materialistisia intressejään anteeksi, nimittäin eivät muutkaan sitä tee. (Solana 6.10.2006) Hazel Smith (2002, 270) toteaa, Euroopan unionin ei tarvitse olla epäitsekäs poliittinen toimija toteuttaakseen eettisesti hyväksyttävää ulkopoliittista käytöstä. EU ja Solanan retoriikka arvioivat itseään pikemminkin lopputulosten kuin motiiviensa kautta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Euroopan unionin siviilikriisinhallinnassa on kysymys eurooppalaisen normatiivisen ja ideologisen vallan käytöstä kriiseissä oleviin valtioihin nähden. EU kamppailee poliittisen painoarvonsa kasvattamiseksi koko ulkopolitiikan työkaluvalikoimallaan. Unioni pyrkii estämään merkityksensä vähenemisen maailman asioissa. EU:n strateginen asema, jonka Solana ilmoittaa kokevansa uhatuksi, vaatii uusia keinoja vastata globaaleihin haasteisiin näyttävästi ja uskottavasti. Unionin on täytynyt erikoistua. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan erikoistumisalueeksi on luotu siviilikriisinhallinta. Siviilikriisinhallintatoiminta hyväksytään unionin jäsenmaissa laajalti, ja siksi ulkopoliittisen tavoitteensa lisäksi siviilikriisinhallinta rakentaa myös eurooppalaista identiteettiä ja tiivistää integraatiota.
Solana esittää siviilikriisinhallinnan institutionaalisena ratkaisuna maailman kriiseihin.
EU:ssa koetaan, että instituutioita seuraavat eurooppalaiset normit ja hallintokulttuuri.
Keskusteluun parhaasta tavasta ratkaista kriisejä paikallisista lähtökohdista käsin ei ole aikaa, sillä EU:n ”tulee käyttää tilaisuudet hyväkseen” niiden ilmaantuessa. Solanan puheiden perusteella oletetaan, että kriisit vaativat nopeaa vastausta Euroopasta.
Eurooppalaisen oikeusvaltioajattelun ja demokratian koetaan itsessään olevan paras kriisien hallintakeino. Siviilikriisinhallinnalla ajatellaan laajennettavan, ei EU:n rajoja, vaan eurooppalaista oikeusvaltioajattelua ja hallinnollista osaamista olla sotimatta.
Siviilikriisinhallinnalla pyritään rajoittamaan kansalaisten vapauksia mutta myös lisäämään mahdollisuuksia. Siviilikriisinhallinnan ja Solanan retoriikan tavoite muuttaa voima oikeudeksi ja kuuliaisuus velvollisuudeksi ei voi toteutua ulkopuolisen voiman ja vakuuttelun vaikutuksella. Siviilikriisinhallinta on normatiivista tietoon ja arvoihin perustuvaa voimaa, jonka toiminnan usein takaa sekä kansainvälinen sotilasoperaatio että kohdemaan sotavoimat. Voima ja valta, johon kohdevaltion uudistettu oikeusjärjestys nojaa EU:n toteuttaessa oikeusoperaatioitaan, muuttaa vain muotoaan normatiivisempaan suuntaan. EU:n normatiivinen ja ideologinen voima ei velvoita kohdemaan kansalaisia sen enempää kuin suora rankaiseva voima, joka odottaa kansalaista siviilikriisinhallinnan reformien takana. Siviilikriisinhallinnalla ei kyetä toimimaan paikallisilla ”kuuliaisuuden markkinoilla”, ellei ymmärretä aidosti mikä kutakin kansaa velvoittaa. Solanan retoriikka paljastaa, että siviilikriisinhallinta luo tilaa valtiovallankäytölle, mutta kansalaisyhteiskunta nähdään vain kohteena. Tämä on kestämätön ja paradoksaalisesti epädemokraattinen lähestymistapa rauhanprosesseihin. Oikeuden paikallinen omistajuus unohtuu ja
demokraattinen edustuksellisuus sekä päätöksentekoprosessi ohitetaan. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa identiteetti- ja valtapoliittiset tavoitteet menevät Solanan siviilikriisinhallinnan retorisen idean edelle.
Kriisivaltion päättäjien käsitystä tarvittavista oikeuksista ja velvollisuuksista pyritään muuttamaan, jotta politiikka alkaisi toimia ja konfliktin syyt saataisiin ratkaistuiksi.
Instituutioiden rakentamisen myötä Solana on ilmoittanut haluavansa tukea niitä kohdevaltion yksityisiä tahoja, jotka etsivät konsensuspolitiikkaa. Tällöin vinoutuvat kansanvallan ja lainsäädännön perusteet, ja vastakkain asettuvat kansalaisten ja Euroopan unionin tahto. Tiettyjen vallanpitäjien tai poliittisten päättäjien henkilökohtaisten näkökohtien suosiminen johtaa lyhytnäköiseen politiikkaan, joka ei suinkaan poista konfliktin syitä eikä lisää konsensusta. Osana EU:n normatiivisia valtapoliittisia pyrkimyksiä siviilikriisinhallinnalla vaikeutetaan sen oman idean vastaisesti sekä kohdevaltioiden sisäistä oikeusjärjestyksen kehitystä että hidastetaan kestävän rauhan rakentamista. Solanan puheet eivät myöskään heijasta näkemystä oikeusvaltiokehityksen vaatimasta byrokraattisesta hallintomentaliteettien ja osaamisen kehityksestä.
Valtioinstituutioiden kehitystä siviilikriisinhallinnan kohdemaissa johtaa Solanan retoriikan ajatus rauhaa edistävästä liberaalista normistosta, vailla ajatusta yhteiskunnasta kumpuavasta vaatimuksesta luoda uusia normeja ja paikallisen hallintokoneiston valmiudesta käsitellä uusia hallintorakenteita.
Solanan retoriikka irrottaa EU:n kriisinhallinnan politiikasta argumentoimalla sen vain luovan toimivalle politiikalle tilaa toimia. Ajatus nojaa tavoitteeseen, että siviilikriisinhallinta edistää sellaisia rakenteita, jotka luovat politiikkaa jota Euroopassa kutsutaan ”toimivaksi”. Toimivaa politiikka toteuttavat muun muassa Eurooppa-myönteiset hallitukset, eli ”pro-eurooppalaiset konstellaatiot”. Politiikan oletetaan toimivan vasta, kun siihen on eurooppalaisesta perspektiivistä riittävät olosuhteet.
Eurooppalaisten vahva sisäinen koheesio puhua siviilikriisinhallinnasta Solanan retoriikan tapaan lähes vain hyväksyvin termein tulisi haastaa, mikäli siviilikriisinhallintaa halutaan viedä kohti aitoa rauhantyökalua, eikä eurooppalaisen normatiivisen vallan välinettä.
Kirjallisuusluettelo
Aggestam, Lisbeth: Introduction – Ethical Power Europe. International Affairs, volume 84:1, 2008, s. 1-11.
Anderson, Benedict: Kuvitellut yhteisöt – Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. Vastapaino, Tampere 2007.
Ankersmit, Franklin, R.: Aesthetic politics: political philosophy beyond fact and value.
Stanford University Press, Stanford, 1997.
Annan, Kofi: No exit without strategy: Security Council decision-making and the closure or transition of UN peacekeeping operations – Report of the Secretary General UN. UN Security Council, New York 2001.
Archer, Clive: Regional Security, the War on Terrorism and the Dual Enlargements.
Artikkeli teoksessa Browning, Christopher S. (toim.): Remaking Europe in the Margins – Northern Europe after the Enlargements. Ashgate, Hampshire 2005, s. 13-30.
Archer, Toby & Huuhtanen, Heidi (toim.): Islamist Opposition Parties and the Potential for EU Enlargement. The Finnish Institute of International Affairs, Helsinki 2007.
Arendt, Hannah: On violence. Harcourt, Brace and Company, London 1979.
Aristoteles IX: Retoriikka – runousoppi. Gaudeamus, Helsinki 1997.
Aspinall, Edward: The Helsinki Agreement: A More Promising Base for Peace in Aceh.
East-West Center Washington, Washington 2005.
Augoustinos, Matrha & Walker, Iain: Social Cognition – An Integrated Introduction. Sage, London 1995.
Beitz, Charles: Political Equality. Princeton University Press, Princeton 1989.
Bildt, Carl: Luento ESDP @ 10: what lessons for the future? A conference in Brussels on 28th July 2009. Saatavilla www-muodossa: <URL:
http://www.iss.europa.eu/fileadmin/fichiers/pdf/seminars/2009/ESDP_10-Bildt_speech.pdf>. [Viitattu 17.12.2010]
Buzan, Barry: People, States and Fear, Billings and Sons, Worchester, 1991.
Barry Buzan: Peace, Power and Security. Journal of Peace Research, volume 21:2.
University of Warwick, 1984, s. 109-125.
Buzan, Barry & Hansen, Lene: The Evolution of the International Security Studies.
Cambridge University Press, Cambridge 2009.
Buzan, Barry; Wæver, Ole & de Wilde, Jaap: Security – A New Framework for Analysis.
Lynne Rienner, London 1998.
Brethelton, Charlotte & Vogler, John: The European Union as a Global Actor. Routledge, London 2006.
Bueno de Mesquita, Bruce: Principles of International Politics, Peoples´s Power, Preferences and Perceptions. QC Press, Washington 2003.
Chamberlain, M. E.: Decolonization – The Fall of the European Empires. Basil Blackwell inc, Oxford 1985.
Chiozza, Giacomo & Goemans H. E.: Peace Trough Insecurity. The Journal of Conflict Resolution, volume 47:4. Sage Publications, Thousand Oakes 2003.
Chivvis, Christopher S.: EU Civilian Crisis Management – The Record So Far. RAND National Defense Research Institute, Santa Monica 2010.
Collier, Paul: Development and Conflict. Oxford University, 2004, s. 443-467. Saatavilla
www-muodossa: <URL:
http://www.un.org/esa/documents/Development.and.Conflict2.pdf> [viitattu 17.2.2010]
Dahl, Robert A.: Johdatus politiikan tutkimukseen. Tammi, Helsinki 1971.
de Coning, Cedric: An introduction to Integrated Crisis Management. Julkaisussa Henriksson, Kirsi (toim.): CMC Finland Yearbook 2009 on Civilian Crisis Management Studies. Edita printing, Helsinki 2009.
de Wall, Alex: Mission without end? Peacekeeping in the African political marketplace.
International Affairs volume 85:1. Blackwell Publishing, London 2009, s. 99-113.
Dover, Robert: From CFSP to ESDP: the EU’s Foreign, Security, and Defence Policies.
Teoksessa Cini, Michelle & Nieves Pérez-Solórzano Borragán (toim.):
European Union Politics. Oxford University Press, New York 2010, s. 239-257.
Dryzek, John S.: Discursive Democracy - Politics, Policy and Political Science. Cambridge University Press, New York 1990.
Dryzek, John S.: Deliberative global politics - discourse and democracy in a divided world.
Polity, Cambridge 2006.
Duchene, François: Europes Role in World Peace. Teoksessa Mayne, Richard (toim.):
Europe Tomorrow: Sixteen Europeans Look Ahead. Fontana, London 1972, s. 32-47.
Duff, Andrew: Reforming the European Union. Sweet & Maxwell Federal Trust, London 1997.
Emerson, Michael; Gross, Eva & al. (toim.): Evaluating the Eu's Crisis Missions in the Balkans. Centre for European Policy Studies, 2007)
Erich, Rafael: Suomen valtio-oikeus – I osa. Tietosanakirja, Helsinki 1924.
European Union (EU): A Secure Europe in a Better World. European Union Security Strategy. Brussels 2003.
Fearon, James D: Rationalist Explanations of War. International Organization volume 49:3. MIT Press, Cambridge 1995, s. 379-414.
Forsythe, D. P.: Human Rights and Peace: International and National Dimensions.
University of Nebraska Press, Lincoln 1993.
Foucault, Michel: The History of Sexuality. An Introduction. Volume 1. Vintage Books, New York 1978.
Foucault, Michel: On Popular Justice – A Discussion with Maoists. Teoksessa Gordon, Colin (toim.): Power/Knowledge. Selected Interviews and Other Writings 1972-1977 by Michel Foucault. Harvester, Brighton 1980, s. 1-36.
Foucault, Michel: Society Must Be Defended. Penguin Press, London 2003.
Foucault, Michel: Turvallisuus, alue, väestö. Tutkijaliitto, Helsinki 2010.
Fukuyama, Francis: Liberalism versus State-Building. Journal of Democracy, volume 18:3.
The Hopkins University Press, July 2007, s. 11-13.
Galtung, Johan: Euroopan Yhteisö – Uusi supervalta. Tammi, Helsinki 1973.
Giddens, Anthony: Europe in the Global Age. Polity Press, Cambridge 2007.
Gleditsch, Kristian Skrede: All International Politics is Local – The Diffusion of Conflict, Integration and Democratization. University Michigan Press, Michigan 2002.
Greivi, Giovanni; Helly, Damien & Keohane, Daniel (toim.): European Security and Defence Policy – The First 10 Years (1999-2009). EU Institute for Security Studies, Paris 2009.
Grönfors, Martti: Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY, 1983.
Günther, Klaus: The Legacies of Injustice and Fear: A European Approach to Human Rights and Their Effects on Political Culture. Teoksessa Alston, Philip;
Bustelo, Mara & Heenan, James (toim.): The EU and Human Rights Oxford University Press. New York 1999, s. 117-144.
Habermas, Jürgen: The Theory of Communicative Action. Volume I. Reason and the Rationalisation of Society. Beacon Press, 1984.
Habermas, Jürgen: The Theory of Communicative Action. Volume 2. The Critique of Functionalist Reason. Polity Press, Cambridge 1987.
Hallberg, Pekka: Väitöstiivistelmä. Väitöskirjan nimi The Rule of Law, Helsingin yliopisto 1978. Saatavilla www-muodossa osoitteesta: <URL:
http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/0/3fe637ef61abeef9c 2256f7b002b8e4e?OpenDocument > [viitattu 22.12.2010]. Valtiotieteellinen tiedekunta, teksti päivätty 11.6.2005.
Hamilton, Marci: God vs. Gavel: Religion and the Rule of Law. Cambridge University Press, Cambridge, 2005.
Hart, Roderick P. & Daughton Suzanne M.: Modern Rhetorical Critisism. Allyn and Bacon, Boston 2005.
Hobbes, Thomas: Leviathan – eli kirkollisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta. Vastapaino, Tampere 1999 Alkuperäisteos Leviathan, or the Matter, Forme, and Power of a Common-Wealth Ecclesiasticall and Civill, [1651].
Hyde-Price, Adrian: A `Tragic Actor´? – A realist perspective on `ethical power Europe´.
International Affairs, volume 84:1. Blackwell Publishing 2008, s. 29-44.
Jokinen, Arja; Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero: Diskurssianalyysin aakkoset. Gummerus kirjapaino Oy, Tampere, 2004.
Jortikka-Laitinen, Tiina: Euroopan unionin siviilikriisinhallinta. Teoksessa Toivanen, Päivi (toim.): Yhteisten arvojen puolesta – Suomi ja EU:n kriisinhallinta.
Eurooppa tiedotus 189/2006, 2006, 118-146.
Kaldor, Mary: Uudet ja vanhat sodat – Järjestäytynyt väkivalta globalisaation aikakaudella.
Kustannus Oy Taifuuni, Tallinna 2001.
Kaldor, Mary & Glasius, Marlies: A Human Security Doctrine for Europe – Project, principles, practicalities. Routledge, London 2006.
Kant, Immanuel: Ikuiseen rauhaan – Valtio-oikeudellinen tutkielma. Karisto, Hämeenlinna 1989. Alkuperäisteos Zum Ewigen Frieden, [1795].
Kerkkänen, Ari: Human Security – A Paradigm for Contemporary Peacebuilding.
Teoksessa Korhonen, Senja (toim.) Human Security Training Manual. CMC Finland, 2009.
Kerkkänen, Ari: On Intelligent Approach in Crisis Management. Teoksessa Eronen, Oskari (toim.): Needs of Comprehensiveness – Building Block for Finnish Crisis Management. Finnish Defence Forces International Centre, Tuusula 2008, 85-96.
Knuutila, Simo. Mitä puhuja oppii Aristoteleen teoksesta retoriikka? Teoksessa Vierikko, Esko & Tolonen, Anu (toim.): Retoriikan polulla. Gummerus, Turku 1999.
Koivisto, Mauno: Kaksi kautta – muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994. Kirjayhtymä, Hesinki 1994.
Kotipelto, Hannu. Kriisinhallinta demokratian ja turvallisuuden edistäjänä – Analyysi EU:n Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kriisinhallintaperiaatteista.
Tampereen Yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos, Pro Gradu –tutkielma, tammikuu 2008.
Kronman, Anthony T.: Max Weber – Jurists: Profiles in Legal Theory. Stanford University Press, Thousand Oaks 1983.
Lagerspetz, Eerik: Isaiah Berlinin “positiivisen” ja “negatiivisen” vapauden kritiikki.
Politiikka, numero 40:2, 1998, s. 87-104
Laine, Timo: Miten kokemusta voidaan tutkia? – Fenomenolofinen näkökulma. Teoksessa Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin II – Näkökulmia aloittavalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Jyväskylä 2001, s. 26-43.
Langinvainio, Mikaeli. Siviilikriisinhallinta-käsitteen monet tulkinnat. Teoksessa Korhonen, Senja & Sumuvuori, Johanna (toim.): Konflikteista kehitykseen – Johdatus Euroopan unionin siviilikriisinhallintaan. Gummerus, Jyväskylä 2005, s. 34-63.
Leben, Charles: Is there a European Aproach to Human Rights? Teoksessa Alston, Philip;
Bustelo, Mara & Heenan, James (toim.): The EU and Human Rights. Oxford University Press, New York 1999, s. 69-98.
Leesnar, Henrik, R.: Semper Idem? The Relationship of European and National Identities.
Teoksessa Drulák, Petr (toim.): National and European Identities in EU Enlargement – Views from Central and Eastern Europe. Institute of International Relations, Prague 2001, 179-194.
Lehtonen, Johannes (suom. ja alkusanat) Jean-Jacques: Yhteiskuntasopimuksesta. Karisto, Hämeenlinna 1998. Alkuperäisteos Du Contrat Social, [1762].
Malunga, Siphosami & Lopez, Piza (toim.): Governance in Conflict Prevention and Recovery: A Guidance Note. United Nations Development Programme UNDP, 2009. Saatavilla www-muodossa: <URL:
http://www.undp.org/oslocentre/docs09/Governance_Conflict_GuidanceNote.
pdf> [Viitattu 15.2.2010]
Manners, Ian: The Normative Power Europe: A Contradiction in Terms? Journal of Common Market Studies, volume 40:2, 2002, s. 235-258.
Maoz, Zeev & Russet, Bruce. Normative and Structural Causes of Democratic Peace, 1946-1986. The American Political Science Review, volume 87:3, 1993, s.
624-638.
Masadykov, Talatbek: Giustozzi, Antonio & Page Michael J.: Negotiating with the Taliban: Toward a Solution for the Afghan Conflict. Crisis States Working Papers Series No. 2, Working Paper No. 66 – Development as State-making.
LSE & Destin Development Studies Institute, 2010.
McClelland, J. S.: A History of Western Political Thought. Routledge, London 1996.
Michael, Michailis S.: Conflict Prevention – Towards a Multi-dimensional Approach.
Teoksessa Aksu, Esref & Camilleri, Joseph A. (toim.): Democratizing Global Governance. Palgrave Macmillan, Hampshire 2002, 163-180.
Miles, Matthew B. & Huberman, Michael A.: Qualitative data analysis. Sage, Thousand Oaks 1994.
Mitrany, David: A Working Peace System. Quadrangle Books, Chigago 1966.
Morgenthau, Hans J.: Politics among nations – the struggle for power and peace. Knopf, New York 1967.
Mousseau, Michael; Hegre, Håvard & Oneal, John R. How the Wealth of Nations Conditions the Liberal Peace. European Journal of International Relations, volume 9:2, 2003, s. 277-314.
Müllerson, Rein: Human Rights Diplomacy. Routledge, London 1997.
Nicolaidis, Kalypso & Howse, Robert: This is my Eutopioa... : narrative as power. Journal of Common Market Studies, 40, 4, 2002, s. 767-792
Nietzsche, Friedrich: Hyvän ja pahan tuolla puolen. Otava, Helsinki 1984, [1886].
Nye, Joseph S.: Jr. Soft Power – The Means to Success in World Politics. Public Affairs, New York 2004.
Palonen, Kari: Politiikka – Taustaa ja tavoitteita. Teoksessa Hyvärinen, M.; Kurunmäki, J.;
Palonen, K. et al. (toim.): Käsitteet liikkeessä – Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Vastapaino, Tampere 2003, s. 467-518.
Palonen, Kari: Quentin Skinner – History, Politics, Rhetoric. Polity Press & Blackwell Publishing, Cambridge & Oxford, 2003.
Palonen, Kari: Tekstistä politiikkaan. Vastapaino, Hämeenlinna 1988.
Parsons, Talcot: The Social System. Tavistock Publications, London 1952.
Pekonen, Kyösti: Hallitseminen. Teoksessa Hyvärinen, M.; Kurunmäki, J.; Palonen, K. et al. (toim.): Käsitteet liikkeessä – Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria.
Vastapaino, Tampere 2003, s. 117-212.
Perelman, Chaim. Retoriikan valtakunta. Vastapaino, Tampere 1996.
Perelman, Chaim: Retoriikan valtakunta. 2. Painos. Vastapaino, Tampere 2007.
Rehn, Olli: Values define Europe, not borders. Puhe Belgradissa kansalaisyhteiskunnalle
24.1.2005. Saatavilla www-muodossa <URL:
http://ec.europa.eu/enlargement/archives/ear/publications/main/pub-speech_ser_20050124.htm > [Viitattu 22.1.2011]
Rousseau, Jean-Jacques: Yhteiskuntasopimuksesta. Karisto, Hämeenlinna 1998.
Alkuperäisteos Du Contrat Social, [1762].
Rusett, Bruce: Controlling the Sword – The Democratic Governance of National Security.
Harvard University Press, Cambridge Massachusetts 1990.
Rusett, Bruce: Grasping the Democratic Peace: Principles for a Post-Cold War World.
Princeton University Press, Princeton New Jersey 1993.
Ruttley, Philip: The Long Road to Unity: The Contribution of Law to the Process of European Integration since 1945. Teoksessa Padgen, Anthony (toim.): The Idea of Europe – From Antiquity to European Union. Woodrow Wilson Center Press and Cambridge University Press, Cambridge 2002, s. 228-259.
Setälä, Maija: Demokratian arvo – teoriat, käytännöt ja mahdollisuudet. Gaudeamus, Helsinki 2003.
Schirm, Stephan A.: Europe's Common Foreign and Security Policy: The Politics of Necessity, Viability, and Adequacy. Teoksessa Rhodes, Carolyn (toim.): The European Union in the World Community. Lynne Riener Publishers, Colorado 1998, s. 65-82.
Shimko, Keith L.: The Iraq Wars and America´s Military Revolution. Cambridge University Press, 2010.
Smith, Dan: Sodan ja rauhan kartasto. Otavan kirjapaino, Keuruu 2005.
Smith, Hazel: European Union Foreign Policy – What it is and What it Does. Pluto Press, London 2002.
Smith, Michael E.: Europe’s Foreign and Security Policy – The Institutionalization of Cooperation. Cambridge University Press, Cambridge 2004.
Smith, Karen E.: European Union Foreign Policy in a Changing World. Polity Press, Cambridge 2003.
Said, Edward W.: Orientalismi. Gaudeamus, Helsinki 2003.
Strong, Tracy B.: Jean-Jaques Rousseau – The Politics of the Ordinary. Sage Publications, Thousand Oaks 1994.
Summa, Hilkka: Kolme näkökulmaa uuteen retoriikkaan. Teoksessa Palonen, Kari &
Summa, Hilkka (toim.): Pelkkää retoriikkaa. Vastapaino, Tampere 1996, s.
51-84.
Syrjänen, Jussi: Niklas Luhmann ja oikeus yhteiskunnan osasysteeminä. Teoksessa Kotkas, Toomas & Lindroos-Hovinheimo, Susanna (toim.): Yhteiskuntateorioiden oikeus. Juvenes Print, Tutkijaliitto, Helsinki 2010, s. 121-150.
Tamminen, Tanja: Limits of the “institutionalisation before liberalisation” approach:
EULEX Kosovo measuring its impact and fighting side effects as an example.
Teoksessa Henrikson, Kirsi (toim.): CMC Finland Yearbook 2010 on Peacebuilding and Civilian Crisis management Studies. Tampereen yliopistopaino, 2010, s. 58-73.
Therborn, Göran: Europe – Super Power or a Scandinavia of the world? Teoksessa Teló, Mario (toim.): European Union and New Regionalism – Regional actors and global governance in a post-hegemonic era. Ashgate Publishing Limited, Hants 2001.
Toje, Asle: The 2003 European Union Security Strategy: A Critical Appraisal. European Foreign Affairs Review vol. 10, issue 1, s. 117-133. Kluwer Law International, Leiden 2005.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi, Helsinki 2009.
Triadafilopoulos, Triadafilos: Politics, Speech, and the Art of Persuasion: Toward an Aristotelian Conception of the Public Sphere. The Journal of Politics, volume 61:3, 1999, s. 741-757.
Ulkoasiainministeriö: Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia. 13.11.2009.
UN: UNDP Fast Facts – United Nations Development Programme. November 2010a.
UN: OCHA on Message – Humanitarian Principles. Version 1, April 2010b.
Van Reisen, Mirjam: EU ´Global Player` – The North-South Policy of the European Union. International Books, Utrecht 1999.
Viotti, Paul & Kauppi, Mark V.: International Relations and World Politics, Security, Economy and Identity. Prentice Hall, 2006.
Von Clausewitz, Carl: Sodankäynnistä. Art House, Helsinki 1998. Alkuperäisteos Vom Kriege. Käsikirjaksi muokanneeet ja selittävällä jälkisanalla varustaneet Wolfgang Pickert ja Wilhelm Ritter von Schramm [1832].
Watkins, Frederick: Rousseau – Political Writings: Containing The Social Contract,
Considerations on the Government of Poland, and PART 1 of the Constitutional Project for Corsica. Thomas Nelson and Sons, New York 1953.
Weber, Max. “Politics as a Vocation” in From Max Weber: Essays in Sociology. Oxford University Press, Newyork 1946.
Weber, Max. The Theory of Social and Economic Organisation. Free Press, 1947.
Weber, Max. Wirtschaft und Gesellschaft - Grundriss der verstehenden Soziologie. J. B. C.
Mohr, Tübingen 1972.
Wiberg, Matti & Koura, Antti: Kansanedustajat ovat kysyvinään ja ministerit ovat vastaavinaan. Teoksessa Palonen, Kari & Summa, Hilkka (toim.): Pelkkää retoriikkaa. Vastapaino, Tampere 1996, s. 197-219.
Williams, Colin H.: Nationalism and its Derivates in post 1989 Europe. Teoksessa Hudson, Ray & Williams M. Allan (toim.): Divided Europe – Society and Territory.
SAGE Publications, London 1999.
Williams, Michael C.: Identity and the Politics of Security. European Journal of International Relations, volume 4:2, 1998, s. 204-225.
Wilson, John & Arnold, Carrol: Public Speaking as a Liberal Art. Allyn & Bacon, Boston 1974.
Ylhäinen, Marjo: Pierre Bourdieu ja oikeuden valta. Teoksessa Kotkas, Toomas &
Ylhäinen, Marjo: Pierre Bourdieu ja oikeuden valta. Teoksessa Kotkas, Toomas &