Tämä tutkielma tuo esiin etäteknologiaa sisältävän kuntoutuksen vaikutuksen kohdistumista vain kevyeen aktiivisuuteen. Tämä passiivisuuden vähentyminen on suositeltavaa kuntoutujan ja passiivisen henkilön ensimmäisiksi askeliksi kohti aktiivisempaa elämää. Aiemman tutkimuksen valossa kevyen aktiivisuuden kohentuminen ei näyttäisi riittävän suurempiin terveysvaikutuksiin tai työkyvyn kohentumiseen. Tutkimuksessa etäteknologiaa sisältävä kuntoutus edisti kevyen fyysisen aktiivisuuden määrää psykososiaalisen elämänlaadun kustannuksella. Kevyt aktiivisuus kasvoi ulkoisen motivaation, liikunnan merkityksellisyyden, kasvettua. Samalla liikunnan nautinnollisuus eli sisäinen motivaatio laski. Sisäisen motivaation vähentymisen vaikutus aktiivisuustason ylläpysymiseen on selvittämättä, mutta tulokset antavat viitteitä sisäisen motivaation vähentymisen yhteydestä laskeneeseen sosiaaliseen ja psyykkiseen elämänlaatuun. Parhaiten hyötyväksi kohderyhmäksi etäteknologiaa sisältävälle ja fyysisesti aktivoivalle kuntoutukselle näyttäytyi 36-60vuoden ikäisten joukossa nuorimmat sekä alkujaan passiivisimmat henkilöt. Lisäksi kevyen fyysisen aktiivisuuden kohentumista
69
tapahtui eniten niillä, joiden elämänlaadun ympäristötekijät myös kohentuivat. Etäteknologiaa sisältävän kuntoutuksen vaikutus ei eronnut kuntoutusryhnmien (sydän, TULES, KIILA) välillä. Tutkielman tulokset herättävät kysymyksiä, joita tulee vahvistaa laadukkaalla jatkotutkimuksella.
70 LÄHTEET
Aberg, M. A. I., Pedersen, N. L., Toren, K., Svartengren, M., Bäckstrand, B., Johnsson, T., CooperKuhn, C. M., Åberg, N. D., Nilsson, M., Kuhn, H. G. 2009. Cardiovascular fitness is associated with cognition in young adulthood. Proceedings of the National Academy of Sciences, 106(49), 20906- 20911.
Amagasa, S., Machida, M., Fukushima, N., Kikuchi, H., Takamiya, T., Odagiri, Y. & Inoue, S. 2018. Is objectively measured light-intensity physical activity associated with health outcomes after adjustment for moderate-to-vigorous physical activity in adults?
A systematic review. Int J Behac Nutr Phys Act. doi: 10.1186/s12966-018-0695-z.
Amlani, N. M. & Munir, F. 2014. Does physical activity have an impact on sickness absence?
A review. Sports Medicine 44(7), 887–907.
Arokoski, J.P., Juntunen, M. & Luikku, J. 2002. Use of health-care services, work
absenteeism, leisure-time physical activity, musculoskeletal symptoms and physical performance after vocationally oriented medical rehabilitation-description of the courses and a one-anda-half-year follow-up study with farmers, loggers, police officers and hairdressers. Int J Rehabil Res 2002; 25: 119–131. 7.
Bandura, A. 2006. Guide for constructing self-efficacy scales. Teoksessa: (toim.) F. Pajares &
T. Urdan. Self-Efficay beliefs of adolescents, 207-227.
Bennie, J., Pedisic, Z., Suni, J., Tokola, K., Husu, P., Biddle, S. & Vasankari, T. 2017. Self-reported health-enhancing physical activity recommendatins adherence among 64380 Finnish adults. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 27(12).
https://doi.org/10.1111/sms.12863
Borodulin, K., Jallinoja, P., Koivisalo, M. (toim.) 2016. Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio ‒ syyt, kustannukset ja ohjaustoimet. Valtioneuvoston kanslia.
Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 24.
https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/24_Ep%C3%A4terveellinen+ruoka valio%2C+v%C3%A4h%C3%A4inen+liikunta+ja+polarisaatio.pdf/374e8208-7f72-4538-81ca-b72fcdc7efca?version=1.0
Boudreaux, B., Hebert, E., Hollander, D., Williams, B., Cormier, C., Naquin, M., Gillan, W., Gusew, E. & Kraemer, R. 2018. Validity of werable activity monitors during cycling
71
and resistance exercise. Med Sci Sports Exerc 50(3):624-633. doi:
10.1249/MSS.0000000000001471.
Cabane, C. 2014. Unemployment duration and sport participation. International Journal of Sport Finance, Fitness Information Technology 9(3), 261–280.
Cameron, C., Craig, C., Bull, F. & Bauman, A. 2007. Canada’s Physical activity guides: has their release had an impact?
Canadian Society for Exercise Physiology. 2018. Canadian Physical Activity Guidelines for Adults (18-64 years). Viitattu 30.8.2018. http://csepguidelines.ca/adults-18-64/
Celis-Morales, C., Perex-Bravo, F., Ibañez, L., Salas, C., Bailey, M. & Gill, J. 2012.
Objective vs. self-reported physical activity and sedentary time: effects of
measurement method on relationships with risk biomarkers. PLoS One 7 (5):e36345.
Chau, J., Grunseit, A., Chey, T., Stamatakis, E., Brown, W., Matthews, C., Bauman, A. & van der Ploeg, H. 2013. Daily Sitting Time and All-Cause Mortality: A Meta-Analysis.
PLOS ONE. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0080000
Choi, B., Verbeek, J., Tam, W. & Jiang, J. 2010. Exercises for prevention of recurrences of low-back pain. Cochrane Database syst Rev. DOI:
10.1002/14651858.CD006555.pub2.
Cid, L., Monteiro, D., Teixeira, D., Teques, P., Alves, S., Moutão, J., Silva, M. & Palmeira, A. 2018. The Behavioral Regulation in exercise questionnaire (BREQ-3) Portuguese-version: evidence of reliability, validity and invariance across gender. Front Psychol https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30364299
Dahler-Larsen, P. 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Helsinki: Stakes.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77071/vaikuttavuuden_arv.pdf?sequenc e=1
Dale, L., LeBlanc, A., Orr, K., Berry, T. Deshpande, S., Latimer-Cheung, A., O’Reilly, N., Rhodes, R., Tremblay, M. & Faulkner, G. 2016. Canadian physical activity guidelines for adults: are Canadians aware? Appl. Physiol. Nurt. Metab. (41), 1008-1011.
dx.doi.org/10.1139/apnm-2016-0115
Davis, J., Verhagen, E., Bryan, S., Liu-Ambrose, T., Borland, J., Buchner, D., Hendriks, M., Weiler, R., Morrow, J., van Mechelen, W., Blair, S., Pratt, M., Windt, J., al-Tunaiji, H.
Macri, E., Khan, K.2014. 2014 Consensus Statement from the first Economics of
72
Physical Inactivity Consensus (EPIC) Conference.Br J Sports Med 48, 947-951.
doi:10.1136/bjsports-2014-093575
De Rezende, L., Lopes, M., Rey-López, J., Matsudo, V. & Luiz, O. 2014. Sedentary Behavior and Health Outcomes: An Overview od Systematic Reviews.PLoS ONE 9(8).
doi:10.1371/journal.pone.0105620
de Vries, H., Kooiman, T., van Ittersum, M., van Brussel, M. and de Groot, M. 2016. Do activity monitors increase physical activity in adults with overweight or obesity? A systematic review and meta-analysis. Obesity 24: 2078–2091. doi:10.1002/oby.21619 Ding, D., Lawson, KD., Kolbe-Alexander, TL., Finkelstein, EA., Katzmarzyk, PT., van
Mechelen, W. & Pratt, M. 2016. The economic burden of physical inactivity: a global analysis of major noncommunicable diseases. Lancet 388(10051):1311–1324.
Debressio. Käypähoitosuositus. 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 30.8.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Dunstan, D.W., Salmon, J., Owen, N., Armstrong, T., Zimmet, P.Z., Welborn, T.A.,
Cameron, A.J., Dwyer, T., Jolley, D., Shaw, J.E. & AusDiab Steering Committee.
2004. Physical activity and television viewing in relation to risk of undiagnosed abnormal glucose metabolism in adults. Diabetes Care 27, 2603-2609.
Ekelund, U., Steene-Johannessen, J., Brown, WJ., Fagerland, MW., Owen, N., Powell, KE., Bauman, A. & Lee, IM. 2016. Does physical activity attenuate, or even eliminate, the detrimental association of sitting with mortality? A harmonized meta-analysis of data from more than one million men and women. Lancet 388:1302–1310.
Etäkuntoutus -hanke. 2018. Kela. Viitattu 1.9.2018. https://www.kela.fi/etakuntoutus-hanke Evenson, K., Goto, M. & Furberg R. 2015. Systematic review of the validity and reliability of
consumer-wearable activity trackers. INT J Behav Nutr Phys Act. doi:
10.1186/s12966-015-0314-1.
Fokkema, T., Kooiman, T., Krijnen, W., Van Der Schans, C. & De Groot, M. 2017.
Reliability and validity of ten consumer activity trackers depend on walking speed.
Med Sci Exerc. 49(4):793-800. doi: 10.1249/MSS.0000000000001146.
Foster, C., Richards, J., Thorogood, M. & Hillsdon, M. 2013. Remote and web 2.0 interventions for promoting physical activity. Cochrane Datebase of Systematic Reviews. doi: 10.1002/14651858.CD010395.pub2
73
Freak-Poli, R., Cumpston, M., Peeters, A. & Clemes, S. 2013. Workplace pedometer interventions for increasing physical activity. Cochrane Database of systematic Reviews. doi: 10.1002/14651858.CD009209.pub2
Furlan, A., Malmivaara, A., Chou, R., Maher, C., Deyo, R., Schoene, M., Bronfort, G. & van Tulder, M.2015. Updated Method Guideline for Systematic Reviews in Cochrane Back and Neck Group. SPINE 40 (21), 1660-1673.
Füzéki, E., Engeroff, T & Banzer, W. 2017. Health Benefits of Light-Intensity Physical Activity: Asystematic Review of Accelerometer Data of the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES). Sports Med 47(9), 1769-1793. doi:
10.1007/s40279-017-0724-0.
González-Cutre, D., Sicilia, Á. & Fernández, A. 2010. Hacia una mayor comprensión de la motivación en el ejercicio físico: medición de la regulación integrada en el context español. Psicothema 22 (4), 841-847. http://www.psicothema.com/pdf/3810.pdf Gore, S., Blackwood, J., Guyette, M. & Alsalaheen, B. 2018. Validity and reliability of accelerometers in patients with COPD: a systematic review.Group. 2014. 2014 Consensus statement from the first Economics of Physical Inactivity Consensus (EPIC) conference (Vancouver). British journal of sports medicine 48:947–51.
Guedes, D. & Sofiati, S. 2015. Translation and psychometric validation of the behavioral regulation in exercise questionnaire for use in Brazilian adults. Braz. J. Phys. Act.
Health 20, 397–412. doi:10.12820/RBAFS.V.20N4P397
Hakala, S., Rintala, A., Immonen, J., Karvanen, J., Heinonen, A. & Sjögren, T. 2017.
Etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus fyysiseen aktiivisuuteen: Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Teoksessa: A.
Rintala, S. Hakala & T. Sjögren (toim.) Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145. Kela, 39-61.
Hamer, M., Coombs, N., & Stamatakis, E. 2014. Associations between objectively assessed and self-reported sedentary time with mental health in adults: an analysis of data from the Health Survey for England. BMJ Open.doi: 10.1136/bmjopen-2013-004580 Hansen, B., Kolle, E., Dyrstad, S., Holme, I. & Anderssen, S. 2012.
Accelerometer-determined physical activity in adults and older people. Med Sci Sports Exercise 44 (2):266-72.
74
Helldán, A. & Helakorpi, S. 2015. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 6/2015.
Helo, T. 2000. Kelan Aslak-toiminnan kustannusten ja vaikutusten arviointi. Turku: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 55, 2000.
Hinkka, K., Aalto, L. & Toikka, T. 2015. Uudenlaiseen Kelan työhönkuntoutukseen? Viiden kuntoutusmallin ar vioinnin tuloksia. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 134, 2015.
Holopainen, E., Lahti, J., Rahkonen, O., Lahelma, E., Laaksonen, M. 2012. Liikunta ehkäisee pitkiä sairauslomia. Suomen Lääkärilehti 14–15:1155–1159.
Holtermann, A., Krause, N., van der Beek, A. & Straker, L. 2018. The physical activity paradox: six reasons why occupational physical activity (OPA) does nor confer the cardiovascular health benefits that leisure time physical activity does. Br J Sports Med 3(52), 149-150.
Howard, J., Gagné, M & Bureau, J. 2017. Testing a continuum structure of self-determined motivation: a meta-analysis. Psychological Bulletin 12 (143, 1346-1377.
http://dx.doi.org/10.1037/bul0000125
Howley, E. 2001. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Medicine and Science in Sports and Exercise. 33(6), S364-S369.
Husu, P., Paronen, O., Suni, J. & Vasankari, T. 2011. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15.
Husu, P., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Sievänen, H., Tokola, K., Valkeinen, H., Mäki-Opas, T. &
Vasankari, T. 2014. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen lääkärilehti 25-32 (69), 1860-1866c.
Husu, P., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Sievänen, H., Tokola, K., Valkeinen, H., Mäki-Opas, T., Vasankari, T. 2016. Objectively measured sedentary behavior and physical activity in a sample of Finnish adults: A cross-sectional study. BMC Public Health 16:920.
Husu, P., Sievänen, H., Tokola, K., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Määttäri, A. & Vasankari, T.
2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 30.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-585-3
75
Hyytinen, A. & Lahtonen, J. 2016. The effect of physical activity on long-term income. Social Science and Medicine 96, 129–37.
Ihalainen, R. & Rissanen, P. 2009. Kuntoutuslaitosselvitys 2009. Kuntoutuslaitosten tila ja selvitysmiesten ehdotuksen kuntoutustoiminna kehittämiseksi. Sosiaali- ja
terveysministeriön selvityksiä 2009:61.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/71631/URN%3aNBN%3afi-fe201504223057.pdf?sequence=1
ISCA. 2015. The economic costs of physical inactivity in Europe have been presented in a new report commissioned by the International Sport and Culture Association (ISCA)
http://inactivity-timebomb.nowwemove.com/downloadeport/The%20Economic%20Costs%20of%20P hysical%20Inactivity %20in%20Europe%20(June%202015).pdf
Janssen, I. 2012. Health care costs of physical inactivity in Canadian adults. Applied physiology, nutrition, and metabolism 37:803–806.
Jousimaa, J., Komulainen, J., Ilkka, K., Malmivaara, Sipilä, R. & Vuorela, P. 2016. Osa II Tutkimustiedon kriittinen arvionti. Teoksessa Käypä hoito -hoitosuositusryhmien käsikirja. M. Honkanen, J. Jousimaa, J. Komulainen, I. Kunnamo & R. Sipilä. (toim).
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim http://www.terveysportti.fi/dtk/khk/koti
Järvikoski, A. 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö 2013:43. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3457-3
Järvinen, P., Järvisalo, J., Parvinen, A., Pietikäinen, I., Puukka, P.& Varjo, J.
Aslak-kuntoutuksen teho sairauslomapäivillä mitattuna. Suom Lääkäril 1995; 50: 585–590.
Kari, J.T., Tammelin, T.H., Viinikainen, J., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. & Pehkonen, J.
2016. Childhood physical activity and adulthood earnings. Medicine and Science in Sports and Exercise, 48 (7), 1340–1346.
Kari, J.T., Pehkonen, J., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. & Tammelin T.H. 2017.
Longitudinal associations between physical activity and educational outcomes.
Medicine and Science in Sports and Exercise, 49 (11), 2158–2166.
Kari, J.T. 2018. Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes. Jyväskylä Studies in Business and Economics 184. Jyväskylä. Saatavilla:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7326-1.
76
Karjalainen, K., Malmivaara, A., Pohjolainen, T., Hurri, H., Mutanen, P., Rissanen, P., Pahkajärvi, H., Levon, H., Karpoff, H. & Roine, R. 2003. Mini-intervention for subacute low back pain. A randomized controlled trial. Spine 2003;28:533–41.
Katzmarzyk, PT. & Janssen, I. 2004. The economic costs associated with physical inactivity and obesity in Canada: an update. Canadian journal of applied physiology 29:90–115 Kela. 2016a. Kelan sairausvakuutustilasto.
https://www.kela.fi/vuositilastot_kelan-sairausvakuutustilasto
Kela. 2016b. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Yleinen osa. Kela, Terveysosaston kuntoutusryhmä.
http://www.kela.fi/documents/10180/2272284/Yleinen+osa.pdf
Kela. 2016c. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. KIILA-KUNTOUTUS.
Ammatillista työkykyä tukevan kuntoutuksen palvelulinja. Kela, Terveysosaston kuntoutusryhmä.
http://www.kela.fi/documents/10180/2272284/160308+lopullinen+KIILA+kuntoutus.
pdf/89a8fbae-2255-4bdf-9c1b-f75d4bce108e
Kela. 2016d. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. TULES-KURSSI . Tuki- ja liikuntaelinsairaiden aikuisten kuntoutuskurssin palvelulinja. Kela, Terveysosaston kuntoutusryhmä.
http://www.kela.fi/documents/10180/2272284/Tules-kurssi.pdf/f8e729d3-e3b6-4e39-8132-35e2b51b9558
Kela. 2017a. Ammatillinen KIILA-kuntoutus työssä oleville. Viitattu 26.11.2017 http://www.kela.fi/kiila-kuntoutus
Kela. 2017b. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. SYDÄN-AVOKURSSI.
Sydänsairautta sairastavien aikuisten avomuotoisen kuntoutuskurssin palvelulinja.
Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, kuntoutuspalvelujen ryhmä.
http://www.kela.fi/documents/10180/3093658/Aikuisten+syd%C3%A4n_avokurssi.pd f/e596dba4-f825-4ad0-829d-e92b59c7355f
Kela. 2017c. Kuntoutuskurssit sydänsairauksia sairastavalle. Viitattu 26.11.2017.
http://www.kela.fi/esitteet_kuntoutuksen_palveluntuottajat
Kela. 2017d. Tuki- ja liikuntaelin sairaiden avokurssit (TULES). Viitattu 26.11.2017.
http://www.kela.fi/esitteet_kuntoutuksen_palveluntuottajat
77 Kela. 2018. Kelan kuntoutustilasto 2017.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/234527/Kelan_kuntoutustilasto_2017.pdf?seq uence=1
Kesaniemi, A., Danforth, E., Jensen, M., Kopelman, P., Lefebvre, P. & Reeder, B. 2001.
Dose-response issues conserning physical activity and health: an evidence-based symposium. Medicine & Science in sports & exercise.
Kettunen, O., Vuorimaa, T. & Vasankari, T. 2014. 12-mo intervention of physical exercise improved work ability, especially in subjects with low baseline work ability.
International journal of environmental research and public health 11:3859–3869 KIILA-kuntoutus Peurungassa. 2016. Kuntoutus Peurunka. Viitattu 29.11.2017.
http://www.peurunka.fi/wp-content/uploads/2016/09/Kiila-esite-2016.pdf.pdf
Kivipelto, M. 2008. Osallistava ja valtaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin.
Helsinki: Stakes, työpapereita 17/2008.
http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/tyopaperit/T17-2008-VERKKO.pdf
Klein, S., Allison, D., Heymsfield, S., Kelley, D., Leibel, R., Nonas, C. & Kahn, R. 2012.
Waist Circumference and cardiometamolic risk: a consensus statement from shaping Americas’s Health. Association for weight management and obesity prevention (NAASO), The obesity society; the american society for nutrition and theAamerican diabetes association. https://doi.org/10.1038/oby.2007.632
Kohl, H., Craig, C., Lambert, E., Inoue, S., Alkandari, J., Leetongin, G. & Kahlmeier, S.
2012. The pandemic of physical inactivity: global action for public health. The Lancet 380 (9838), 294-305.
Koskenvuo, K. 2017. Seurantatutkimukset. Miten tutkia kuntoutusta - voiko näytön pyramidia avata. Helsinki: Kela.
Korniloff, K. 2013. Interrelationships of physical activity and depressive symptoms with cardiometabolic risk factors. Jyväskylä: University of Jyväksylä. Studies in Sport, Physical education and health 193.
Kurki, M. 2004. Missä kunnossa kuntoutukseen, entä kuntoutuksen jälkeen? Tules- ja Aslak-kurssit pystyvyysarvioiden vahvistajina. Helsinki: Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja B:15, 2004.
78
Lahti, J., Laaksonen, M., Lahelma, E. & Rahkonen, O. 2010. The impact of physical activity on sickness absence. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2(20).
https://doi.org/10.1111/j.1600-0838.2009.00886.x
Lee, I-M., Shiroma, E., Lobelo, F., Puska, P., Blair, S. & Katzmarzyk, P. 2012. Effect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. The Lancet 230 (9839), 219-229.
https://doi.org/10.1016/S0140-6736(12)61031-9
Lee, P., Macfarlane, D. & Lam, T. 2013. Factors associated with participant compliance in studies using accelerometers. Gait & Posture 38 (4), 912-917.
https://doi.org/10.1016/j.gaitpost.2013.04.018
Lewis, Z., Lyons, E., Jarvis, J. & Baillargeon, J. 2015. Using an electronic activity monitor system as an intervention modality: A systemativ review. BMC Public Health 2015;
15:585 doi: 10.1186/s12889-015-1947-3
Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.11.2017.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50075 Liikuntapiirakka. 2009. Viitattu 20.8.2018. Ukk-instituutti.
http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka
Lind, J., Toikka, T., Heino, P. & Autti-Rämö, I. 2013. Aslak- ja Tyk-kuntoutujien työuran jatkuminen rekisteritietojen perusteella. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 83/2013.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41914/Selosteita83.pdf?sequence=1 Luoma, M-L. & Sainio, P. 2013. WHOQOL-BREF-elämänlaatumittarin pisteytys.
TOIMIA-tietokanta. Viitattu 27.5.2018.
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/mittariversio/2015/01/13/WHOQOL-BREF_pisteytysohje_150113.pdf
Mammen, G. & Faulkner, G. 2013. Physical activity and the prevention of depression: a systematic review of prospective studies. Am J Prev Med 45(5), 649-57. doi:
10.1016/j.amepre.2013.08.001.
Markland, D. 2014. Exercise Motivation Measurement: The Behavioural Regulation in Exercise Questionnaire, Scoring the BREQ. Viitattu 16.11.2018.
http://pages.bangor.ac.uk/~pes004/exercise_motivation/breq/breq.htm
79
Mateo, F., Granado-Font, E., Ferré-Grau, C. & Montaña-Carreras, X. 2015. Mobile Phone Apps to Promote Weight Loss and Increase Physical Activity: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Medical Internet Research 2015 Nov; 17(11): e253 doi: 10.2196/jmir.4836
Matthews, C., George, S., Moore, S. Bowles, H., Blair, A. & Park, Y. 2012. Amount of time spent in sedetary behaviors and cause-spesific mortality in US adults. Am J Clin Nutr, 95 (2), 437-445.
McArdle, W., Katch, F. & Katch, V. 2015 Exercise physiology. Nutrition, energy and human performance. Wolters Kluwer Health.
Moilanen, P. 2017. Kannustin, koriste ja liikkujan kaveri. Jyväskylän yliopisto,
informaatioteknologian tiedekunta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7233-2 Murto, J., Kaikkonen, R., Pentala-Nikulainen, O., Koskela, T., Virtala, E., Härkänen, T.,
Koskenniemi, T., Jussmäki, T., Vartiainen, E., Koskinen, S. 2016. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010–2016.
http://www.terveytemme.fi/ath/aikasarja2013-2016/elintavat.html
Mäkinen, T., Valkeinen, H., Borodulin, K. & Vasankari, T. 2012. Teoksessa: (toim.) Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, Raportti 68/2012. Sivut 55–58.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence
=1
Muutosta liikkeellä! 2013. Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10.
Helsinki.
Nádas, J., Putz, Z., Kolev, G., Nagy, S., & Jermendy, G. 2008. Intraobserver and
interobserver variability of measuring waist circumference. Medical Science Monitor:
International Medical Journal of Experimental and Clinical Research, 14(1), CR15–
CR18.
Neittaanmäki, P., Malmberg, J. & Juutilainen, H. 2017. Kalleimpien kansansairuksien selvitysraportti. Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/kalleimmat-kansansairaudet_29-6.pdf
80
Nordhamn, K., Södergren, E., Olsson, E., Karlström, B., Vessby, B., & Berglund, L. 2000.
Reliability of anthropometric measurements in overweight and lean subjects:
Consequences for correlations between anthropometric and other variables.
International Journal of Obesity and Related Metabolic Disorders: Journal of the International Association for the Study of Obesity, 24(5), 652–657.
Norlund, A., Ropponen, A. & Alexanderson, K. 2009. Multidisciplinary interventions.
Review of studies of return to work after rehabilitation for low back pain. J Rehabil Med 2009; 41: 115–121.
O’Driscoll, R., Turicchi, J., Beaulieu, K., Scott, S., Matu, J., Deighton, K., Finlayson, G. &
Stubbs, J. 2018. How well do activity monitors estimate energy expenditure? A systematic review and meta-analysis of the validity of current technologies. BR J Sports Med doi:
10.1136/bjsports-2018-099643.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30194221
Okubo, Y., Schoene, D. & Lord SR. 2017. Step training improves reaction time, gait and balance and reduces falls in older people: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2017;51:586-593. https://bjsm.bmj.com/content/51/7/586.info
Painoindeksi ja vyötärön ympärys. 2010. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama Aikuisten lihavuus-työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 27.5.2018.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00163
Pal, K., Eastwood, S., Michie, S., Farmer, A., Barnard, M., Peacock, R., Wood, B., Inniss, J.
& Murray, E. 2013. Computer-based diabetes self-management interventions for adults with type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database of Systematic Reviews 28 (3).
doi: 10.1002/14651858.CD008776.pub2
Pedersen, B.K., Saltin, B., 2006. Evidence for prescribing exercise as therapy in chronic disease. Scand.J.Med.Sci.Sports 16 Suppl 1, 3-63.
Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2008. 2008 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report. Washington, DC: US Department of Health and Human Services. https://health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf
Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2018. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services.
81
Polar Electro Oy. s.a. Polar A360. Käyttöohje.Viitattu 16.10.2018. www.support.polar.com Proper, KI., van den Heuvel, SG., De Vroome, EM., Hildebrandt, VH. & Van der Beek, AJ.
2006. Doseresponse relation between physical activity and sick leave. British journal of sports medicine 40:2, 173–178.
Ratkaisujen Suomi: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015.
2015. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Viitattu 11.9.2017. http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma
Ravanne, A., Rintala, A., Hakala, S. & Sjögren, T. 2017. Etäteknologian vaikuttavuus
sydänkuntoutujien fyysiseen aktiviisuuteen. Teoksessa (toim.) A. Rintala, S. Hakala &
T. Sjögren. Etäteknlogian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145,114-127.
Richards, J., Thorogood, M., Hillsdon, M. & Foster, C. 2013. Face-to-face versus remote and web 2.0 interventions for promoting physical activity. Cochrane Database of
Systematic Reviews. doi: 10.1002/14651858.CD010393.pub2
Rintala, A., Aaltonen, L. & Sjögren, T. 2017a. Etäteknologian vaikuttavuus elämänlaatuun ja työkykyyn. Teoksessa (toim.) A. Rintala, S. Hakala & T. Sjögren. Etäteknlogian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145, 88-99.
Rintala, A., Hakala, S. & Sjögren, T. 2017b. Etäteknologian vaikuttavuus
multippeliskleroosia (MS) sairastavien henkilöiden liikkumiseen. Teoksessa (toim.) A.
Rintala, S. Hakala & T. Sjögren. Etäteknlogian vaikuttavuus liikunnallisessa
kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145, 128-144.
Rintala, A. Routavaara, H., Hirvelä, S., Hakala, S. & Sjögren, T. 2017c. Etäteknologian vaikuttavuus maksimaaliseen hapenottokykyyn. Teoksessa (toim.) A. Rintala, S.
Hakala & T. Sjögren. Etäteknlogian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145, 76-87.
Rooth, D. O. 2011. Work out or out of work—the labor market return to physical fitness and leisure sports activities. Labour Economics 18, 399–409.
82
Rouse, P., Ntoumanis, N., Jolly, K. & Williams, G. 2011. In the beginning: role of autonomy support on the motivation, mental health and intentions of participants entering an
Rouse, P., Ntoumanis, N., Jolly, K. & Williams, G. 2011. In the beginning: role of autonomy support on the motivation, mental health and intentions of participants entering an