6 POHDINTA
6.6 Johtopäätökset
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella esitetään seuraavat johtopäätökset:
1. Tutkimus AVH-potilaan ja hänen läheisensä tiedonsaannista on hyödyllinen, koska tutkimus kartuttaa ja täydentää aivoverenkiertohäiriötä sairastavien poti-laiden ja heidän läheistensä kokemusta tiedonsaannista päivystyspoliklinikalla.
Tässä tutkimuksessa saatu tieto on suomalaisesta kulttuurista nousevaa tietoa ja siksi merkittävää suomalaisten AVH-potilaiden ja heidän läheistensä hoitotyön kehittämisessä.
2. AVH-potilaan ja hänen läheisensä tiedonsaantikokemukseen olivat yhteydessä potilaan ja hänen läheisensä taustatekijöistä potilaan ikä, siviilisääty, aikaisem-pi sairaalakokemus, odotusaika päivystyspoliklinikalla ja kokemus odotusajan pituudesta. Tunnistetut potilaan ja hänen läheisensä tiedonsaantikokemukseen vaikuttavat taustatekijät mahdollistavat yksityiskohtaisemman tarkastelun ja tiedonsaannin kehittämisen perhelähtöisesti.
3. AVH-potilaan läheiset kokivat saaneensa huonommin tietoa päivystyspoliklini-kalla kuin potilaat. Päivystyspoliklinikoilla tulee kehittää tiedonsaantia tukevia toimintatapoja, jossa potilaiden läheiset on otettu huomioon. Potilaan läheiselle tulee tarjota mahdollisuus osallistua ohjaukseen tiedon saamiseksi aivoveren-kiertohäiriöstä ja sen hoidosta, mikä auttaa häntä tukemaan ja kannustamaan potilasta selviytymisessä sairauden kanssa.
4. AVH-potilaat kokivat saaneensa huonosti tietoa erityisesti hoito-ohjeiden ja oireista kertomisen osalta. Päivystyspoliklinikan terveydenhuoltohenkilöstön tulee jatkossa kiinnittää huomiota näiden tiedonsaannin osa-alueiden huomioi-miseen ohjatessaan AVH-potilaita.
5. AVH-potilaiden läheiset kokivat saaneensa huonosti tietoa hoito-ohjeista sekä oireista, lääkehoidosta ja nestehoidosta kertomisen osalta. Tiedonsaannin ke-hittäminen päivystyspoliklinikalla edellyttää jatkossa huomion kiinnittämistä myös näihin tiedonsaannin osa-alueisiin.
6. Koulutusintervention vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä yhdessäkään tie-donsaannin osa-aluekohtaisessa analyysissä, mutta jokaisessa näissä vaikutus oli kuitenkin positiivinen. Tuloksen pohjalta koulutusinterventio vaikutti myöntei-sesti AVH-potilaan ja hänen läheisensä tiedonsaantiin päivystyspoliklinikalla.
Vaikuttavampien ja monipuolisempien koulutusinterventioiden käyttöä voidaan suositella, jotta toimintatavoissa saavutettaisiin muutosta perhelähtöisempään suuntaan.
7. Päivystyspoliklinikan hoitotyötä tulisi kehittää entistä perhelähtöisemmäksi nykyisestä tehtäväkeskeisestä hoitotyön toimintatavasta. Päivystyspoliklinikan terveydenhuoltohenkilöstön koulutussuunnittelussa tämä tulisi jatkossa ottaa paremmin huomioon.
8. Tavoiteltaessa perhelähtöisempiä toimintatapoja tulee potilas ja läheinen sekä heitä edustavat järjestöt ottaa tiiviimmin mukaan toimintojen kehittämiseen.
Pitkäkestoisella ja tiiviillä yhteistyöllä uusista toimintamalleista saadaan aiem-paa perhelähtöisempiä.
lähTEET
Angelmar R & Berman P. 2007. Patient empowerment and efficient health outcomes. European health management association. Verkkojulkaisu. Saatavana: http://www.drmed.org/
javne_datoteke/novice/datoteke/10483-Report_3.pdf (Luettu 20.7.2013.)
Aivoliitto ry. 2005. Aivoverenkiertohäiriöt numerotietoina 2005. Verkkoartikkeli osoitteessa http://www.stroke.fi/pdf/Numerotietoja%20AVH%202005.pdf. (18.10.2010.) Aura M, Paavilainen E, Asikainen P, Heikkilä A, Lipponen V & Åstedt-Kurki P. 2010.
Aikuispotilaiden läheisten kokemuksia hoitotyöntekijöiltä saadusta tuesta. Tutkiva Hoitotyö 8(2), 14–21.
Atula S. 2012. Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA). Lääkärikirja Duodecim 16.1.2012. Saatavilla osoitteesta www.terveyskirjasto.
fi. (Luettu 8.4.2013.)
Backman K. 2005. Ikääntyvien itsestä huolenpitoa vahvistavat, horjuttavat ja murtavat tekijät.
Hoitotiede 17, 120–130.
Bear MF, Connors BW & Paradiso MA. 1996. Neuroscience. Exploring the Brain. Williams
& Wilkins, Philadelphia.
Booth J, Hillier VF & Davidson I. 2005. Effects of a stroke rehabilitation education programme for nurses. Journal of Advanced Nursing 49(5), 465–473.
Brereton L & Nolan M. 2002. ‘Seeking’: a key activity for new family carers of stroke survivors.
Journal of Clinical Nursing 11, 22–31.
Bruce K & Suserud B. 2005. The handover process and triage of ambulance-borne patients: the experiences of emergency nurses. Nursing in Critical Care 10(4), 201–209.
Burns N & Grove SK. 2009. The practice of nursing research. Appraisal, synthesis, and generation of evidence, sixth Edition. Saunders/Elsevier, St Louis.
Byers AM, Lamanna L & Rosenberg A. 2010. The Effect of Motivational Interviewing After Ischemic Stroke on Patient Knowledge and Patient Satisfaction With Care: A Pilot Study. Journal of Neuroscience Nursing 42(6), 312–322.
Cameron J & Gignac M. 2008. ”Timing It Right”: A conceptual framework for addressing the support needs of family caregivers to stroke survivors from the hospital to the home.
Patient Education and Counseling 70(3), 305–314. PMid: 8155388http://dx.doi.
org/10.1016/j.pec.2007.10.020.
Campbell NC, Murray E, Darbyshire J, Emery J, Farmer A, Griffiths F, Guthrie B, Lester H, Wilson P & Kinmonth AL. 2007. Designing end evaluating complex interventions to improve health care. British Medical Journal 334(7591), 455–459.
Carlsson E, Ehnfors M, Eldh A C & Ehrenberg A. 2010. Nutrition and eating related issues.
Accuracy and continuity in discharge information for patients with eating difficulties after stroke. Journal of Clinical Nursing 21, 21–31.
Cone K & Murray R. 2002. Characteristics, insights, decision making and preparation of ED triage nurse. Journal of Emergency Nursing 28(5), 401–46.
Craig P, Dieppe P, Macintyre S, Michie S, Nazareth I & Petticrew M. 2008. Developing end evaluating council guidance. British Medical Journal 29 (337), 1–39.
Davis S, Byers S & Walsh E. 2008. Measuring patientcentred care in a sub-acute hospital care setting. Australian Health Reciew 32(3), 496–504.
Edwards G. 2003. Good practice for keeping stroke patients and carers informed. Professional Nurse 18(9), 529–532.
Eggenberger SK & Nelms TP. 2007. Being family: the family experience when an adult member is hospitalized with a critical illness. Journal of Clinical Nursing 16(9), 1618–1628.
Ekwall A, Gerdtz M &, Manias E, 2008. The influence of patient acuity on satisfaction with emergency care: perspective of family, friends and carers. Journal of Clinical Nursing 17, 800–809.
Ekwall A, Gerdtz M & Manias E. 2009. Anxiety as a factor influencing satisfaction with emergency department care: perspectives of accompanying persons. Journal of Clinical Nursing 18(24), 3489–3497.
Englanti-suomi suursanakirja 1998. WSOY. Porvoo.
English Dictionary 1998. 3. painos. HaperCollins Publishers. London.
Fawcett J. 1991. Hoitotyön käsitteellisten mallien analyysi ja arviointi. WSOY, Juva.
Fawcett J. 2004. The relationship between theory and research: A double helix. Teoksessa:
Reed PG, Shearer NC & Nicoll LH. (toim.) Perspectives on nursing theory. Neljäs painos. Lippincott Williams & Wilkins, 11–22.
Fawcett J. 2005. Contemporary nursing knowledge: Analysis and evaluation of nursing models and theories. Toinen painos. F.A Davis Company, Philadelphia.
Flory J & Emanuel E. 2004. Interventions to improve research participants’ understanding in informed consent for research. The Journal of American Medical Association 292(13), 1593–1601.
Forster A, Brown L, Smith J, House A, Knapp P, Wright JJ & Young J. 2012. Information provision for stroke patients and their caregivers. Cochrane Stroke Group (/o/cochrane/
clabout/articles/STROKE/frame/html). John Wiley & Sons, Ltd.
Garret D & Cowdell F. 2005. Information needs of patients and caters following stroke.
Nursing Older People 17(6), 14–16.
Gerdtz M & Bucknall T. 2000. Australian triage nurses’ decision-making and scope of practice.
Australian Journal of Advanced Nursing 18(1), 24–33.
Gerdtz M & Bucknall T. 2001. Triage nurses’ clinical decision making. An observational study of urgency assessment. Journal of Advanced Nursing 35(4), 550–561.
Glimelius B, Birgegård G, Hoffman K, Kalve G & Sjöden P-O. 1995. Information and communication with patients: improvements and psychosocial correlates in a comprehensive care program for patients and their relatives. Patient Education and Counseling 25, 171–182.
Griffin J, McKenna K & Tooth L. 2003. Written health education materials: Making them more effective. Australian Occupational Therapy Journal 50, 170–177.
Grönroos C. 2001. Palveluiden johtaminen ja markkinointi. Ekonomia-sarja. WSOY. Porvoo.
Haapaniemi H, Arve S & Routasalo P. 2006. Sairaanhoitajat ja perushoitajat iäkkään aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumisen edistäjänä. Hoitotiede 18, 197–208.
Haapaniemi H, Routasalo P & Arve S. 2004. Iäkkään aivoinfarktipotilaan kuntoutumista edistävän hoi totyön kehittäminen – Toimintatutkimus. Julkaisuja N:o 1: 2004.
Terveystoimi. Turun kaupunki, Turku.
Halkett GKB, Lopp EA, Oldham L & Nowak AK. 2010. The information and support needs of patients diagnosed with high grade glioma. Patient Education and Counseling 79(1), 112–119.
Hallgrimsdottir E. 2004. Caring for families in A&E departments: Scottish and Icelandic nurses’ opinions and experiences. Accident & Emergency Nursing 12(2), 114–120.
Halme N, Paavilainen E & Åstedt-Kurki P. 2007. Aikuisen perheenjäsenen kohtaaminen sairaalassa – kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 5(1), 18–24.
Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. Edita, Helsinki.
Heikkinen HLT. 2007. Toimintatutkimuksen lähtökohdat. Teoksessa: HLT Heikkinen, E Rovio & L Syrjälä (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura. Helsinki, 16–37.
Heino T. 2005. Päiväkirurgisen polviniveltähystyspotilaan ohjaus potilaan ja perheenjäsenen näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 1077, Tampereen yliopisto, Tampere.
Hickman L, Newton P, Halcomb E, Change E & Davidson P. 2007. Best practice interventions to improve the management of older people in acute care settings: a literature review.
Journal of Advanced Nursing 60, 113–126.
Hiidenhovi H. 2001. Palvelumittarin kehittäminen sairaalan poliklinikalla. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 125, Tampereen yliopisto, Tampere.
Hiidenhovi H, Åstedt-Kurki M & Paunonen-Ilmonen M. 2003. Palvelu potilaiden kokemana yliopistollisessa sairaalassa. Hoitotiede 13, 11–20.
Hinkle JL & Guanci MM. 2007. Acute Ischemic Stroke Review. Journal of Neuroscience Nursing 39(5), 285–310.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2004. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Helsinki.
Hoffmann T & McKenna K. 2006. Analysis of stroke patients’ and carers’ reading ability and the content and design of written materials: Recommendations for improving written stroke information. Patient Education and Counseling 60, 286–293.
Hopia H, Rantanen A, Mattila E, Paavilainen E & Åstedt-Kurki P. 2004. Kirurgisen potilaan omaisen ja henkilökunnan vuorovaikutus sairaalassa. Tutkiva Hoitotyö 2(4), 24–29.
Ilveskivi P. 1997. Potilaan tiedonsaantioikeus. Saatavilla osoitteesta: http://www.edilex.fi/
lakikirjasto/lakimies/2154/.
Isola A, Backman K, Saarnio R, Kääriäinen M & Kyngäs H. 2007. Iäkkäiden kokemuksia saamastaan potilasohjauksesta erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede 19, 51–62.
Jansen J, van Weert JCM, de Groot J, van Dulmen S, Heeren TJ & Bensing JM. 2010.
Emotional and informational patient cues: The impact of nurses’ responses on recall.
Patient Education and Counseling 79(2), 218–224.
Johansson K, Leino-Kilpi H, Salanterä S, Lehtikunnas T & Ahonen P. 2003. Need for change in patient education: a Finnish survey from the patient’s perpective. Patient Education and Counseling 51, 239–245.
Johansson K, Salanterä S, Katajisto J & Leino-Kilpi H. 2004. Written ortopedic patient education materials from the point of view of empowerment by education. Patient Education & Counseling 52(2), 175–181.
Johnson A, Sandford J & Tyndall J. 2008. Written and verbal information versus verbal information only for patients being discharged from acute hospital settings to home (Rewiew). The Cochrane collaboration.
Jokivuori P & Hietala R. 2007. Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta. WSOY, Helsinki.
Jumisko E, Lexell J & Söderberg S. 2007. Living with moderate or severe traumatic brain injury. The meaning of family members’ experiences. Journal of Family Nursing 13(3), 353–369.
Kaila A. 2009. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen ja hänen omaisensa tukeminen ja ohjaus hoitotyössä – metasynteesi. Hoitotiede 21(4), 3–12.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2010. Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro, Helsinki.
King RB & Semik PE. 2006. Stroke caregiving: difficult times, resource use, and needs during the first 2 years. Journal of Gerontological Nursing 32, 37–44.
Kiura E. 2012. Päivystysvastaanotot potilaiden näkökulmasta. Arviointiseloste. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavilla osoitteesta www.thl.fi. (Luettu 1.3.2013.) Koponen L & Sillanpää K. 2005. Potilaan hoito päivystyksessä. Tammi, Helsinki.
Kucia AM & Horowitz JD. 2000. Is informed consent to clinical trials an “upside selective”
process in acute coronary syndromes? American Heart Journal 140, 94–97.
Kyngäs H. 2003. Patient education: perspective of adolescents with a chronic disease. Journal of Clinical Nursing Vol. 12 No. 5/2003, 744–751.
Kyngäs H & Hentinen M. 2009. Hoitoon sitoutuminen ja hoitotyö. WSOY, Helsinki.
Kyngäs H, Kukkurainen ML & Mäkeläinen P. 2004. Potilasohjaus nivelreumaa sairastavien potilaiden arvioimana. Hoitotiede 16(5), 225–234.
Kyngäs H, Kääriäinen M, Poskiparta M, Johansson K, Hirvonen E & Renfors T. 2007.
Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY, Helsinki.
Käypä hoito -suositus: Aivoinfarkti. 2011. Aivoinfarkti. Käypä hoito 11.1.2011. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä.
Saatavilla osoitteesta: http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50051.pdf. (Luettu 15.5.2013.)
Kääriäinen M, Kyngäs H, Ukkola L & Torppa K. 2006. Terveydenhuoltohenkilöstön käsitykset ohjauksesta sairaalassa. Hoitotiede 18(1), 4–13.
Kääriäinen M. 2007. Potilasohjauksen laatu: Hypoteettisen mallin kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensis 937, Oulun yliopisto, Oulu.
Kääriäinen M & Kyngäs H. 2005. Käsiteanalyysi ohjaus-käsitteestä hoitotieteessä. Hoitotiede 17(5), 250–258.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Saatavilla osoitteesta http://www.finlex.fi/
fi/laki/ajantasa/1992/19920785. (Viitattu 16.6.2013.)
Lankinen I. 2013. Päivystyshoitotyön osaaminen valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioimana. Acta Universitas Turkuensis, Turun yliopisto, Turku.
Lauri S & Kyngäs H. 2005. Hoitotieteen teorian kehittäminen. WSOY, Helsinki.
Lehto B, Kylmä J & Åstedt-Kurki P. 2013. The everyday life of adult family members of working aged survivors of stroke during the first year after the stroke – an integrative review.
Clinical Nursing Studies 3(1), 7–18. http://dx.doi.org/10.5430/cns.v1n3p7.
Leibovitch ER, Deamer RL & Sanderson LA. 2004. Careful drug selection and patient counseling can reduce the risk on older patients. Geriatrics 59, 19–33.
Lillrank P. 1998. Laatuajattelu. Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa.
Otava, Helsinki.
Liimatainen T, Mattila E, Koivula M & Åstedt-Kurki P. 2011. Avanneleikattujen potilaiden läheisten tuensaanti hoitojakson aikana. Hoitotiede 23 (3), 175–184.
Lipponen K. 2011. VeTePo 2009–2011. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto.
Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen – osahanke. Yhteenvetoraportti 2011. KASTE hanke.
Lipponen K, Kanste O, Kyngäs H & Ukkola L. 2008. Henkilöstön käsitykset potilasohjauksen toimintaedellytyksistä ja toteutuksesta perusterveydenhuollossa.
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 45, 121–135.
Lunnela J, Kääriäinen M & Kyngäs H. 2010. The views of compliant glaucoma patients on counselling and social support. Scandinavian Journal of Caring Sciences 24(3), 490–
Lutz BJ & Young ME. 2010. Rethinking intervention strategies in stroke family caregiving. 498.
Rehabilitation Nursing 35(4), 152–160.
Länsimies-Antikainen H, Pietilä A-M, Laitinen T & Rauramaa R. 2011. Interventio-tutkimuksessa annetun tiedon ymmärtäminen. Tutkiva Hoitotyö 9(1), 4–12.
Löfman P. 2006. Itsemääräämisen edistäminen: osallistavan toimintamallin kehittäminen reumapotilaiden hoitotyöhön. Akateeminen väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 134. Kuopion yliopisto.
MacIsaac L, Harrison M, Buchanan D & Hopman M. 2011. Supportive care needs after an acute stroke: A descriptive enquiry of caregivers’ perspective. Journal of Neuroscience Nursing 43(3), 132–140. PMid:21796030 http://dx.doi.org/10.1097/JNN.0b013e3182135b28.
Mallinger JB, Griggs JJ & Shields CG. 2005. Patient-centered care and breast cancer survivor’s satisfaction with information. Patient Education and Counseling 57(3), 342–349.
Mattila E. 2011. Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana. Acta Universitatis Tamperensis 1646, Tampereen yliopisto, Tampere.
Mattila E, Kaunonen M, Aalto P, Ollikainen J & Åstedt-Kurki P. 2009. Sairaalapotilaiden läheisten tuki ja siihen yhteydessä oleva tekijät. Hoitotiede 21(4), 294–303.
Mattila E, Kaunonen M, Aalto P & Åstedt-Kurki P. 2010. Syöpäpotilaan ja perheenjäsenen tukeminen sairaalassa: tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen tavoitteet. Tutkiva Hoitotyö 8(2), 31–38.
McAllister M, Moyle W, Billett S & Zimmer-Gembeck M. 2009. ‘I can actually talk to them now’: qualitative results of an educational intervention for emergency nurses caring for clients who self-injure. Journal of Clinical Nursing 18(20), 2838–2845.
McAllister M & Osborne SR 2006. Teaching and learning practice development for change.
Journal of Continuing Education in Nursing 37(4), 154–159.
McKenna K & Scott J. 2007. Do written education materials that use content and design principles improve older people’s knowledge? Australian Occupational Therapy Journal 54, 103–112.
Meleis AI. 2007. Theoretical thinking. Development & Progress. Neljäs painos. Williams &
Wilkins, Philadelphia.
Melender H-L & Häggman-Laitila A. 2009. Näyttöön perustuvan toiminnan oppiminen hoitotyön koulutuksessa: katsaus koulutusinterventioiden vaikuttavuuteen. Tutkiva Hoitotyö 7(4), 34–41.
Metsämuuronen J. 2006. Metodologian perusteet ihmistieteessä. 3. laitos, 2. korjattu painos.
International Methelp Ky, Helsinki.
Mikkola L. 2006. Tuen merkitykset potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksessa. Jyväskylä Studies in Humanities 66. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Mikkola R. 2013. Henkilökunnan kokema pelko ja selviytymiskeinot päivystyspoliklinikalla.
Malli pelosta selviytymisestä. Acta Universitatis Tamperensis 1829, Tampereen yliopisto, Tampere.
Muntlin A, Gunningberg L & Carlsson M. 2006. Patients’ perceptions of quality of care at an emergency department and identification of areas for quality improvement. Journal of Clinical Nursing 15(8), 1045–1056.
Needleman I. 2002. A guide to systematic reviews. Journal of Clinical Periodontology supplement 29(3), 6–9.
Nevalainen A, Kaunonen M & Åstedt-Kurki P. 2007. Syöpäpotilaanläheisen hoito henkilö-kunnalta saama tiedollinen tuki polikliinisessa hoidossa. Hoitotiede 19, 192–201.
Nikki L & Paavilainen E. 2010. Läheisen hoitoon osallistuminen päivystyspoliklinikalla.
Hoitotiede 22(4), 213–232.
Nummenmaa T, Konttinen R, Kuusinen J & Leskinen E. 1997. Tutkimusaineiston analyysi.
WSOY, Helsinki.
O’Connell B, Baker L, & Prosser A. 2003. The educational needs of caregivers of stroke survivors in acute and community settings. Journal of Neuroscience Nursing 35(1), 21–28.
Paaso I. 2001. Potilaan tiedonsaantioikeus terveydenhuollossa. WSOY lakitieto, Helsinki.
Paavilainen E. 2009. Perhe vieraana sairaalassa. Teoksessa Jallinoja R. (toim.) Vieras perheessä.
Gaudeamus, Helsinki, 219–235.
Paavilainen E, Lehti K, Åstedt-Kurki P & Tarkka M-L. 2006. Family functioning assessed by family members in Finnish families of hearth patients. European Journal of Cardiovascular Nursing 5(1), 54–59.
Paavilainen E, Salminen-Tuomaala M, Kurikka S & Paussu P. 2009. Experiences of counselling in the emergency department during the waiting period: importance of family participation. Journal of Nursing 18(15), 2217–2224.
Paavilainen E, Salminen-Tuomaala M & Leikkola P. 2012. Counselling for Patients and Family Members: A Follow-Up Study in the Emergency Department. ISRN Nursing, Article ID 303790, 7 pages. Hindawi Publishing Corporation.
Parahoo H. 2006. Nursing research. Principles, process and issues. 2. painos. Balgrave Macmillan. Basingstoke.
Paul F, Hendry C & Cabrelli L. 2004. Meeting patient and relatives’ information needs upon transfer from an intensive care unit: the development and evaluation of an information booklet. Journal of Clinical Nursing 13(3), 396–405.
Pekkarinen T. 2007. Toimiiko potilasohjaus? Suomen lääkärilehti 62, 1103.
Pellikka H, Lukkarinen H & Isola A. 2003. Potilaiden käsityksiä hyvästä hoidosta yhteispäivystyksessä. Hoitotiede 15(4), 166–179.
Polit DF & Beck CT. 2012. Nursing research. Generating and assessing evidence for Nursing practice, ninth Edition. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia.
Ponnusankar S, Surulivelrajan M, Anandamoorthy N & Suresh B. (2004). Assessment of impact of medication counseling on patients’ medication knowledge and compliance in an outpatient clinic in South India. Patient Education & Counseling 54(1), 55–60.
Potinkara H & Åstedt-Kurki P. 2005. Tiedon antaminen kriittisesti sairaan potilaan läheiselle.
Suomen lääkärilehti 25–26, 2779–2782.
Potinkara H. 2004. Auttava kanssakäyminen. Acta Universitatis Tamperensis 1013.
Väitöskirja. Tampere University Press, Tampere.
Purola H. 2000. Kotona asuvan aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja hänen omaisensa kokemuksia selviytymisestä. Acta Universitatis Ouluensis 577. Väitöskirja. Oulu.
Rantanen A. 2009. Ohitusleikkauspotilaiden ja heidän läheistensä terveyteen liittyvä elämän-laatu ja sosiaalinen tuki. Acta Universitatis Tamperensis 1447. Väitöskirja. Tampere University Press, Tampere.
Rantanen A, Heikkilä A, Asikainen P, Paavilainen E & Åstedt-Kurki P. 2010. Perheiden tuen saanti terveydenhuollossa – pilottitutkimus. Hoitotiede 22(2), 141–152.
Rees CE, Sheard CE & Echlin K. 2003. The relationship between the information seeking behaviours and information needs of partners of men with prostate cancer: a pilot study.
Patient Education and Counseling 49(3), 257–261.
Reay N. 2010. How to measure patient experience and outcomes to demonstrate quality in care. Nursing Times 106, 7.
Rodgers H, Bond S & Curless R. 2001. Inadequacies in the provision of information to stroke patients and their families. Age and Ageing 30, 129–133.
Russel CL. 2010. A clinical nurse specialist-led intervention to enhance medication adherence using the plan-do-check-act cycle for continuous self-improvement. Clinical Nurse Specialist 24(2), 69–75.
Rutten LJ, Arora NK, Bakos AD, Aziz N & Rowland J. 2005. Information needs and sources of information among cancer patients: a systematic review of research (1980–2003).
Patient Education and Counseling 57(3), 250–261.
Salanterä S, Virtanen H, Johansson K, Elomaa L, Salmela M, Ahonen P, Lehtikunnas T, Moisander M, Pulkkinen M-L & Leino-Kilpi H. 2005. Yliopistosairaalan kirjallisen potilasohjausmateriaalin arviointi. Hoitotiede 17(4), 217–228.
Salminen-Tuomaala M, Kaappola A, Kurikka S, Leikola P, Vanninen J & Paavilainen E. 2010.
Potilaiden käsityksiä ohjauksesta ja kirjallisten ohjeiden käytöstä päivystyspoliklinikalla.
Tutkiva Hoitotyö Vol. 8 No. 4/2010, 21–28.
Salminen-Tuomaala M, Kurikka S, Korkiamäki K & Paavilainen E. 2008. Potilaan saattajien ohjauksen tarve päivystyspoliklinikalla. Hoitotiede 20(5), 258–266.
Salmon P & Young B. 2008. Dependence and caring in clinical communication: the relevance of attachment and other theories. Patient Education and Counseling 74, 331–338.
Sand-Jecklin K. 2007. The impact of medical terminology on readability of patient education materials. Journal of Community Health Nursing 24(2), 119–129.
Saveman B-I. 2010. Family Nursing Research for Practice: The Swedish perspective. Journal of Family Nursing 16(1), 26–24.
Semple CJ & McGowan B. 2002. Need for appropriate written information for patients, with particular reference to head and neck cancer. Journal of Clinical Nursing 11(5), 585–
Smith J, Foster A, House A, Knapp P & Young J. 2008. Information provision for stroke 593.
patients and their caregivers. Cochrane Database of Systematic Reviews, Issue 2.
Art. No.: CD001919.DOI:10.1002/14651858.CD001919.pub2. Saatavissa: http://
onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD001919.pub2/abstract.
Smith J, Foster A & Young J. 2009. Cochrane review: information provision for stroke patients and their caregivers. Cochrane Group for information provision after a stroke.Clinical Rehabilitation 23(3), 195–206. John Wiley & Sons, Ltd.
Soinila S, Kaste M & Somer H. 2006. Neurologia. Toinen, uudistettu painos. Duodecim, Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4. Saatavissa: http//www.stm.
fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1486181/. (Viitattu 3.2.2012.)
Sreenivasan G. 2003. Does informed consent to research require comprehension? Lancet 362, 2016–2018.
STM. Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4. http://www.stm.fi/julkaisut/
nayta/-/_julkaisu/1486181/.Viitattu 6.8.2013.
STM. Sosiaali- ja terveysministeriö 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE 2012–2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Saatavissa: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1578410/. (Viitattu 10.2.2013.)
Suhonen H, Leino-Kilpi H, Gustafsson M-L, Tsangari H & Papastavrou E. 2013. Yksilöllinen hoito – potilaiden ja hoitajien näkemysten vertailu. Hoitotiede 25(2), 80–91.
Söderström I-M, Benzein E & Saveman B-I. 2003. Nurses’ experiences of interactions with family members in intensive care units. Scandinavian Journal of Caring Sciences 17(2), 185–192.
Terveydenhuoltolaki 2010/1326. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajatasa/201/
20101326. (Viitattu 1.2.2013.)
Tippins E. 2005. How emergency department nurses identify and respond to critical illness.
Emergency Nurse 1(3), 24–33.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Viides painos. Tammi, Helsinki.
Walker LO & Avant KC. 1992. Teoria – avain hoitotyöhön. SHKS, Helsinki.
Walker LO & Avant KC. 1995. Strategies for Theory Construction in Nursing. Appleton and Lange, Norwalk, Connecticut.
Wallengren C, Segesten K & Friberg F. 2010. Relatives’ information needs and the characteristics of their search for information – in the words of relatives of stroke survivors. Journal of Clinical Nursing 19(19–20), 2888–2896.
Winslow E. 2001. Patient education materials: Can patients read them, or are they ending up in the trash? American Journal of Nursing 101(10), 33–38.
West A, Cox M, Zimmer LO, Fedder W, Weber C, Drew L, Peterson ED, Bushnell C & Olson DM. 2012. An Evaluation of Stroke Education in AVIL Registry Hospitals. American Association of Neuroscience Nurses 44(3), 115–123.
Yedidia MJ & Tiedemann A. 2009. How do family caregivers describe their needs for professional help? American Journal of Nursing 108(9), 35–38.
Yonaty S-A & Kitchie S. 2012. The Educational Needs Of Newly Diagnosed Stroke Patients.
American Association of Neuroscience Nurses 44(5), E1–E9.
Åstedt-Kurki P. 1992. Terveys, hyvä vointi ja hoitotyö kuntalaisten ja sairaanhoitajien kokemana. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 349. Väitöskirja. Tampere University Press, Tampere.
Åstedt-Kurki P. 2010. Family nursing research for practice: The Finnish perspectice. Journal of
Åstedt-Kurki P. 2010. Family nursing research for practice: The Finnish perspectice. Journal of