1. Johdanto
Ikäihmisiin liittyvää tutkimusta tehdään paljon sekä kansallisesti että kansainväli-sesti. Väestörakenteen muuttuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ovat lisän-neet luotettavan tutkimustiedon tarvetta. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ-hankkeen tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja niiden kehit-tämisen edellytysten turvaaminen sekä hyvinvointitoimialan kehittäminen kasvuun ja kansainvälistymiseen. Keskeisenä avainalueina nähtiin osaavan työvoiman saaminen, yritystoiminnan edellytysten turvaaminen ja kehittäminen sekä tuotta-vuuden lisääminen. Hanke esittää keskeisinä toimenpiteinä esimerkiksi parempaa yritysten välistä yhteistyötä, rahoitusmallien uudistamista sekä innovaatiotoimin-nan ja kansainvälistymisen kehittämistä. Myös palveluntarvitsijoiden ja kuluttajien osallistuminen kehittämisprosesseihin nähtiin tärkeänä. (Laiho 2011)
Suomen väestörakenteen muuttuminen on muuttanut myös ikäihmisille suun-nattujen tuotteiden ja palveluiden markkinatilannetta. Ikäihmisten määrän kasvu suhteessa koko väestöön luo uusia mahdollisuuksia ja haasteita yksityisten yritysten ja julkisen sektorin palveluntuotannolle. Suurten terveydenhuollon keskittymien rinnalle onkin syntynyt useita pieniä turvallisuus- ja hoivatoimialojen yrityksiä vastaamaan kasvaviin tarpeisiin. Samalla vaatimukset julkisen palvelutuo-tannon tehostamiseksi ja tuotettujen palveluiden vaikuttavuuden parantamiseksi ovat koventuneet. Yhtenä keskeisenä keinona palveluntuotannon tehostamiseksi on esitetty uusien palveluinnovaatioiden ja -konseptien sekä teknologioiden käyt-töönoton nopeuttamista. (Lith 2011)
Suomessa vallitseelaaja yksimielisyys ja toive siitä, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman (2013–2017) tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asumisolosuhteita ja tukea ikääntyneiden omaa varautumista asumisen ja siihen liittyvien palveluiden suhteen. Esteetön, toimiva ja turvallinen asunto pidentää iäkkään kotona-asumista ja siirtää kotiin tuotavien palveluiden tarvetta myöhäi-semmäksi. Asuntojen ohella myösasuinympäristön esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys lisäävät itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia samoin kuin myös palveluiden läheisyys. (Ympäristöministeriö 2013)
Vaikka ikäihmisiin liittyvää tutkimusta on tehty runsaasti, on puuttunut julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien sekä ikäihmisten käsitysmaailmoja yhdistävä ja turvallisuutta tarkasteleva tutkimus. Tätä aukkoa pyrittiin täyttämään tai ainakin kuromaan pienemmäksi alla esitellyllä TupaTurva-hankkeella.
1. Johdanto
TupaTurva tukee ikäihmisten kotona-asumista
TupaTurva-hankekokonaisuuden yleisenä tavoitteena oli löytää ratkaisuja ja malleja, joilla tuetaan ikäihmisen itsenäistä asumista kotona tai kodinomai-sessa ympäristössä. Yhteiskunnallisena tavoitteena oli tukea suomalaista turval-lisuusalaa edustavien ja senioriasiakkaille palveluja tarjoavien yritysten valmiuksia toimia kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla ja kehittää julkisen sektorin toimi-joiden valmiuksia yhteistyöhön yksityisten palveluntuottajien kanssa.
TupaTurva-hanke kehittiasiakkaiden tarpeisiin ja arvoihin perustuvia tule-vaisuuden turvapalvelu- ja palvelukotimalleja. Hanke kohdistettiin erityisesti integroituihin asumis-, hoiva- ja turvallisuuspalveluiden ja niitä tukevien teknisten ratkaisujen kehittämiseen. Asiakkaana voitiin nähdä ikäihminen itse, mutta myös julkinen- ja yksityinen palveluntarjoaja, turvapalveluita tuottavat yritykset sekä omainen. Kunkin toimijan oma erityinen näkökulma pyrittiin ottamaan huomioon palvelujen tarpeen ja toteutustapojen tarkastelussa. Lähtökohtana oli ymmärtää ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja -odotuksia ja löytää niiden kautta erilaisia palvelumalleja ja konsepteja sekä julkisten että yksityisten toimijoiden käyttöön.
TupaTurva-hankekokonaisuus muodostui kolmesta rinnakkaisesta hankkeesta:
tutkimus-, yritysryhmä- ja kuntakonsortiohankkeista. Kolmelle rinnakkaiselle hank-keelle määritettiin omat tavoitteet seuraavasti:
Yritysten kehityshankkeiden tavoitteena oli kehittää turvallisuutta lisääviä tuote- ja palvelukonsepteja, joilla mahdollistetaan mm. tehokkaiden integ-roitujen turvapalvelujen toteutus ja henkilökunnan suunniteltu resurssien-käyttö. Tavoite konkretisoitui yrityksissä uudenlaisten palveluliiketoiminta-mallien kehitystyön muodossa.
Kuntien kehityshankkeiden tavoitteena oli kehittää uuteen teknologiaan pohjautuvia kustannustehokkaita ikäihmisten tarpeisiin ja arvoihin perustu-via palveluratkaisuja. Uusien ratkaisujen innovatiivinen ja kustannusteho-kas sekä hankinnan elinkaaren huomioon ottava hankintaprosessi on kun-nille iso haaste. Tavoitteena oli luoda alustava hankintamalli sekä kuntien että yritysten hyödynnettäväksi.
Tutkimushankkeen tavoitteena oli tukea yritys- ja kuntakonsortiohankkei-den tavoitteikuntakonsortiohankkei-den saavuttamista tuottamalla erilaisia teoriaan ja empiiriseen tutkimukseen perustuvia malleja. Näitä malleja hyödynnettiin ja sovellettiin yritysten ja kuntien kehityshankkeissa.
TupaTurva-hankekokonaisuus ja kolmen rinnakkaisen hankkeen kehitys- ja tutkimus-prosessi on esitetty kuvassa 1.
1. Johdanto
Kuva 1. TupaTurva-hankekokonaisuuden kehitys- ja tutkimusprosessi.
TupaTurva-hankkeiden keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat:
Mitä näkemyksiä ikäihmisillä on asumis- ja turvapalveluista?
Mitä tulevaisuuden odotuksia ikäihmisillä ja palveluiden tuottaja- ja tilaaja-organisaatioilla on tulevaisuuden palvelujärjestelmien suhteen?
Mitä mahdollisuuksia uudet toiminta- ja yhteistyömallit tarjoavat tulevaisuuden palvelukonsepteille?
Miten ikäihmisten tarpeisiin ja arvoihin pohjautuvat tulevaisuuden turvapal-velut integroidaan uusiutuviin palvelukonsepteihin?
Miten suomalaisten ikäihmisille palveluita tuottavien yritysten valmiuksia kehitetään, jotta pystytään toimimaan kumppanuussuhteessa toisten ja jul-kisen sektorin tilaajien kanssa?
Miten palveluiden kehittämistä ja hankintaa voidaan tukea ja arvioida kaikkia tärkeimpiä sidosryhmiä hyödyttävästi?
TupaTurva-hankekokonaisuudessa haluttiin tuottaa tietoa, joka auttaa vastaamaan yrityksille ja kunnille tuleviin tulevaisuuden vaatimuksiin. Kiristyvä kuntatalous edellyttää kunnilta uusia ratkaisuja, joilla voidaan turvata ikäihmisten palvelut tulevaisuudessa. Isommat hankintakokonaisuudet ja palveluratkaisut, joissa eri toimittajien tuotteet ja palvelut ovat keskenään yhteensopivia, antavat mahdolli-suuden resurssien uudelleen järjestämiseen. Toisaalta ne tukevat laajempien yritysverkostojen syntymistä. Yritysverkostojen syntymisen edellytyksenä voidaan nähdä myös julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien aito halu ja osaaminen tehdä ratkaisukeskeisiä hankintoja. Yrityksille etsittiin myös uusia liiketoimintamahdolli-suuksia erilaisten palveluratkaisujen kautta.
Tässä julkaisussa kuvataan tutkimushankkeessa käytetyt tutkimusmene-telmät ja aineistot ja hankekokonaisuuden tuottamat tutkimustulokset. Koko hankekokonaisuuden aineisto on laaja, eikä kaikkia aineistoja ja niistä saatuja tuloksia ole kuvattu tässä raportissa. Jokaiselle yritys- ja kuntatoimijalle on tuotettu
Kirjallisuuskatsaus
Aineiston keruu Kehittäminen Soveltaminen Viimeistely Käyttäjät
1. Johdanto
omat asiakasraportit perustuen heidän omaan kehityshankkeeseensa ja siitä saa-tuihin tuloksiin.
TupaTurva-tutkimushanke alkoi joulukuussa 2010, yritysryhmähanke elokuussa 2011 ja kuntakonsortiohanke joulukuussa 2011. Hankkeet päättyivät joulukuussa 2013. Hankekokonaisuutta rahoittivat Tekes ja hankkeisiin osallistuvat tahot.