Turvallisuutta toimialana on vaikea yksiselitteisesti määritellä. Turvallisuusalaan voidaan esimerkiksi liittää kaikki sellaiset yritykset, jotka itse kokevat toimivansa alalla ja joiden strategiana on myydä tuotettaan, palveluaan tai ratkaisuaan turval-lisuusarvoon vedoten. Turvallisuus voi myös olla ominaisuus, jonka oletetaan automaattisesti sisältyvän ostettuun palveluun tai tuotteeseen. Turvallisuusalalla on tällä hetkellä kansainvälisesti suuri ja edelleen kasvava markkinapotentiaali, jonka hyödyntämiseksi tarvitaan kansainvälisiä ja monipuolisia verkostoja. [Kupi et al. 2010]. Turva-alalla toimivista yrityksistä suuri osa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joilla itsellään ei välttämättä ole riittävästi osaamista ja riskinkantokykyä lähteä kansainvälisille markkinoille. Toisaalta myös kotimaan markkinoilla näyttäisi muodostuvan kysyntää turvallisuuden laajemmille palveluille.
Potentiaalisten turvallisuusalaan kuuluvien verkostojen kansainvälistymishaluk-kuuden selvittäminen ja kansainvälistymisen tukeminen on todettu tärkeäksi Tekesin Turvallisuus-ohjelman johtoryhmässä. Turvallisuusalan verkostorakennetta on alustavasti hahmotettu huhtikuussa 2010 päättyneessä projektissa ”Turvallisuus-alan liiketoiminnan kasvualueet ja -mahdollisuudet: tulevaisuuden klusterit Suomes-sa – SecLi” [Kupi et al. 2010]. Vaikka varsinainen liiketoimintaverkostojen tai klus-tereiden rakentaminen ja alan kehitystoimenpiteiden toteutus rajattiinkin SecLi-hankkeen ulkopuolelle, se loi hyvän yleiskuvan turva-alan tulevaisuuden kehitys-suunnista. Tämän näkemyksen pohjalta päätettiin tässä ”Global and Local Securi-ty Networks – SecNet” -projektissa lähteä rakentamaan muutamien todellisten turva-alan verkostojen kehitystyötä.
1.1 Tutkimuksen tavoitteet
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli määritellä turvallisuusliiketoiminnan osa-alueet, joilla on merkittävää kasvu- tai kansainvälistymispotentiaalia, tunnistet-tua asiakastarvetta ja asiakaskuntaa palvelevat tuote- ja palvelukokonaisuudet sekä niiden toteuttamista tukevat verkostot ja liiketoimintamallit.
Tarkasteltaviksi liiketoiminta-alueiksi Tekesin Turvallisuus-ohjelman johtoryhmä valitsi seuraavat:
1. Turvallisuus ja hoiva
2. Toimitusketjujen häiriöttömyys
3. Tiedonvälitys ja tilannekuva 4. Kaupunkiympäristön turvallisuus.
Lisäksi tutkimushankkeessa selvitettiin potentiaalisten verkostojen erilaisia kan-sainvälistymisen polkuja sekä niillä etenemisen vaiheita ja tarvittavia kyvykkyyksiä ja kumppanuuksia. Samalla mallinnettiin myös erilaisia verkostoyhteistyön muotoja ja verkostoveturien toimintakonsepteja. Täten hankkeessa pyrittiin edistämään turvallisuusalan yritysten kansainvälisten verkostojen syntyä. Tämä tavoite voi konkretisoitua projektin jälkeen esim. yritysten yhteisinä kehityshankkeina, joissa paneudutaan verkoston toimijoille yhteisiin tutkimuskysymyksiin ja tutkimustarpei-siin. Hankkeen eteneminen tutkimusprosessina on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1. SecNet-projektin tutkimusprosessi.
SecNet-projektin keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä olivat:
Millaista yhteistyötä yritykset nyt tekevät keskenään ja millaisia rooleja yrityksillä on verkostoissa?
Millaisia integraattorin toimintamalleja voidaan tunnistaa? Minkälaiset toimintamallit ovat olleet menestyksekkäitä muilla toimialoilla?
Kuinka kansainvälinen Suomen turvallisuusala on; mikä on tavallisin kan-sainvälistymisen tie nykyisin ja mitä hyväksi havaittuja käytäntöjä turvalli-suusalalle voitaisiin tuoda muilta aloilta?
Mitä erityispiirteitä turvallisuusteema tuo kansainväliseen liiketoimintaan (esim. turvallisuuden aineettomuus, tilanne- ja kulttuurisidonnaisuus, to-dellisen asiakkaan tunnistaminen, asiakkaan maksuhalukkuus jne.)?
Hankkeesta saatiin kolmenlaisia tuloksia: Projekti tuotti verkostoituvien ja kan-sainvälistyvien turvallisuusalan yritysten tueksi
1. uutta tietoa ja ymmärrystä verkostoitumisen ja kansainvälistymisen eduis-ta ja haasteiseduis-ta
2. uusia malleja ja työvälineitä verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseksi
3. uusia yhteistyösuhteita ja yhteistoimintaa yritysten välille.
Projektin tulokset lisäävät ymmärrystä kansainvälistymiseen liittyvistä eduista ja haasteista valituilla neljällä liiketoiminta-alueella, joiden potentiaaliset vientituotteet koostuvat turvallisuuteen liittyvistä tuotteista, palveluista ja osaamisesta. Tutki-mushanke vastasi näihin haasteisiin tuottamalla tietoa erilaisista mahdollisista verkostoitumismalleista ja kansainvälistymispoluista sekä niiden toteuttamisen edellytyksistä ja riskeistä. Kansainvälistymispolkujen kuvauksessa ja vaiheistuk-sessa otettiin erityisesti huomioon turvallisuusalaan ja turvallisuuden vientiin liitty-vät erityispiirteet. Hankkeen tuloksena on koottu tietoa, malleja, menetelmiä ja vinkkejä yritysten omatoimiseen kansainvälistymispotentiaalin arviointiin ja en-simmäisten kansainvälisten askeleiden ottamiseen. Malleja ja menetelmiä tuke-maan on kuvattu turvallisuustuotteiden tai -palveluiden ympärille jo muodostuneita yhteistyöverkostoja ja organisaatioita.
1.2 Aineisto ja menetelmät
Tutkimuksen metodeina aineistonhankinnassa käytettiin kirjallisuusanalyysiä, verkossa toteutettua kyselyä, työpajakeskusteluja sekä yritys- ja asiantuntijahaastatteluita.
Kirjallisuustarkastelu kohdistui etenkin erilaisiin markkinaraportteihin, toimiala-katsauksiin sekä turvallisuuden jäsentämistä erityisesti asiakkaan näkökulmasta käsittelevään kirjallisuuteen. Markkina-analyysin keskeisenä aineistona olivat turvallisuusalaa koskevat uusimmat markkinaraportit vuosilta 2008–2011. Projek-tissa käsiteltävän yritysdatan pohjana oli vuonna 2010 päättyneessä SecLi-projektissa [Kupi et al. 2010] koottu Excel-pohjainen tietokanta, johon pyrittiin ottamaan mukaan mahdollisimman kattavasti kaikki ne yritykset, joille turvallisuus on tärkeä osa tuote- tai palvelutarjoomaa. Yritysdatan keräämisessä hyödynnettiin kaupparekisterin ja Fonecta Finderin liikevaihtotietoja.
Internetpohjaisella kyselyllä kerättiin tietoa tarkasteltaviin turvallisuusliiketoi-minnan osa-alueisiin kytkeytyvien yritysten ja organisaatioiden tämänhetkisestä kumppanuus- ja verkostotoiminnasta sekä halukkuudesta hyödyntää verkostoitu-misen tarjoamia mahdollisuuksia kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä.
Kysely lähetettiin sähköpostitse 381 henkilölle, ja lisäksi kyselylinkki julkaistiin Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n kuukausitiedotteessa, joka
lähe-tettiin yhdistyksen postituslistalla olevaan noin 3 000 sähköpostiosoitteeseen.
Kyselyyn vastasi yhteensä 81 henkilöä.
Keskeinen verkostoitumisen keino olivat työpajat, joissa eri toimijat keskusteli-vat verkostoitumisesta ja kansainvälistymisestä sekä arvioikeskusteli-vat esitettyjä verkosto-malleja. Työpajojen tavoitteena oli keskustella turvallisuusalan potentiaalisten liiketoimintaverkostojen tavoitteista, toimintamalleista sekä uusista liiketoiminnan mahdollisuuksista ja riskeistä. Lisäksi tavoitteena oli määritellä kunkin liiketoimin-ta-alueen keskeisten toimijoiden kanssa ne toimenpiteet, joiden avulla verkosto-maisen toimintamallin juurtumista voisi edistää.
Projektissa tehtiin kaikkiaan 62 asiantuntijahaastattelua. Haastatellut henkilöt olivat yritysten toimitusjohtajia sekä myynnistä, tuotekehityksestä tai turvallisuu-desta vastaavia työntekijöitä. Haastatteluista osa toteutettiin puhelimitse ja osa kasvotusten. Haastattelutapaamisissa kerätty aineisto tallennettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisin menetelmin mm. Atlas.ti-ohjelmistotyökalua hyödyntäen.
Tässä projektissa toteutettujen haastattelujen lisäksi aineistona on hyödynnetty myös samanaikaisesti käynnissä olleissa muissa tutkimus- ja yritysryhmähank-keissa syntynyttä syvällisempää ymmärrystä kustakin liiketoiminta-alueesta. Näitä hankkeita on kuvattu myöhemmin luvussa 7.2.
Käytettyjä aineistoja ja niiden keruuta kuvataan tarkemmin liitteessä A. Kuva 2 esittää aineistonkeruun vaiheita ja niihin liittyneiden organisaatioiden ja henkilöi-den lukumääriä.
Kuva 2. Aineistonkeruun eri vaiheisiin osallistuneiden organisaatioiden ja henki-löiden lukumäärät.
1.3 Julkaisun rakenne
Julkaisu koostuu kahdeksasta luvusta ja liite-osiosta. Ensimmäisessä johdanto-luvussa kuvataan tutkimuksen tavoitetta sekä projektin empiirisiä aineistoja ja käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Verkostojen rakentamista varten tämän projektin yhteydessä kehitettiin viitekehysmalli, jonka avulla voidaan tunnistaa erilaisia verkostoitumismuotoja. Tämä viitekehys sekä turvallisuusalan markkinoita ja kan-sainvälistymisen polkuja kuvataan luvussa kaksi.
Raportin kolmas, neljäs, viides ja kuudes luku käsittelevät projektissa valittuja neljää liiketoiminta-aluetta empiiristen aineistojen valossa. Tarkastelunäkökulmana on ollut kunkin liiketoiminta-alueen verkostoituminen ja kansainvälistyminen. Liike-toiminta-alueittaisten kuvausten tavoitteena oli asiakasnäkökulmasta lähtevä ver-kostoa tyypittävien piirteiden tunnistaminen ja toisaalta verkostojen selkeä erottelu toisistaan. Kuvausten avulla voidaan tunnistaa potentiaalisia asiakkaita ja erilais-ten asiakasryhmien (yksityishenkilöt, yritykset, viranomaiset) keskeisiä tarpeita ja arvioida liiketoiminnan mahdollista volyymia. Lisäksi kuvauksia laadittaessa selvi-tettiin, kuka tai mikä toimija vastaa tai voisi vastata asiakaspinnan hallinnasta sekä millaisten verkostojen avulla asiakkaille voidaan tuottaa heidän tarpeisiinsa sopiva turvallisuuspalvelu. Kuvauksissa on pyritty huomioimaan myös markkina-alueet ja kunkin liiketoiminta-alueen tunnistettu kansainvälistymisen potentiaali. Liiketoimin-ta-alueiden osalta kuvattiin verkostojen tavoitteellisen toiminnan kannalta tunniste-tut puutteet (esim. asiakaspinnan hallinta, valmiudet toimia integraattorina, kilpailu-tilanne) ja niiden korjaamiseen vaadittavat toimet. Lisäksi näissä luvuissa anne-taan ehdotuksia kunkin liiketoiminta-alueen verkostoitumisen ja kansainvälistymi-sen edistämiseksi. Liiketoiminta-alueiden kuvaukset laadittiin haastattelujen, ver-kostotyöpajojen ja niitä täydentävän internetkyselyn avulla.
Liiketoiminta-alueiden kuvauksia on syvennetty case-kuvauksilla, jotka valotta-vat verkostoitumista tai kansainvälistymistä käytännön tasolla. Caset on valittu aktiivisten edelläkävijäorganisaatioiden joukosta edustamaan erilaisia verkostoi-tumistyyppejä. Case-kuvaukset on laadittu projektissa toteutettujen haastattelujen pohjalta, ja ne kuvaavat seuraavia organisaatioita, verkostoja tai palveluja:
Turvallisuus- ja hoiva: Tampereen Kotitori, Active Life Village / Smart Ageing Network Finland -yritysverkosto, Tunstall Oy:n Telehealth- ja Te-lecare-konseptit.
Toimitusketjujen häiriöttömyys: Turvatiimi-verkosto.
Tiedonvälitys ja tilannekuva: Insta DefSec Oy:n toimittama hätäkeskus-tietojärjestelmä, Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä LUOVA, Tilannehuone.fi, Forecan liikennesääpalvelu.
Kaupunkiympäristön turvallisuus: Mirasys Oy.
Luvussa seitsemän on koottu työkaluja, malleja, menetelmiä ja vinkkejä yritysten omatoimiseen verkostoitumis- ja kansainvälistymispotentiaalin arviointiin ja en-simmäisten kansainvälisten askeleiden ottamiseen. Luvussa kahdeksan esitetään projektin johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset suomalaisen turvallisuusalan verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseksi.