Aineistolähtöisen pro gradu -tutkielmani kerronnallinen lähestymistapa oli tä-hän tutkimusaiheeseen sopiva, mutta toisaalta myös rajaava ja haastava. Haluni ymmärtää työntekijöiden kerronnallisessa haastattelussa antamiaan merkityksiä motivaatioprofiilikokemuksellensa rajasi vuoropuheluni esittämääni teoreetti-seen viitekehykteoreetti-seen. Haasteellisuuden tunteen tutkimustyöhön toi se, että työn-tekijöiden kerronta-aineisto heijasti arvoperusteisia tarpeita, joita en kuitenkaan voinut kuvata anonymiteetin turvaamisen vuoksi. Tästä johtuen noviisina ker-ronnallisen tutkimustyön tekijänä jouduin tekemään lukuisia kokeiluja ennen kuin löysin tutkielmaani sopivat analyysimenetelmät. Tutkimusmatka on kui-tenkin ollut mielenkiintoinen ja itseäni monitasoisesti eheyttävä prosessi.
Tämän tutkimuksen mukaan työntekijöillä on näkemys siitä, millainen käyttöarvo Reiss Motivaatioprofiililla on yksittäiselle työntekijälle ja tiimille. Jat-kossa mielenkiintoinen tutkimusaihe olisi se, millaiseksi tiimimotivaatioprofiili-tiedon käyttöarvo muotoutuu työarjessa, kun tiimin tarpeet huomioidaan jo val-mennuksen tilaus- ja suunnitteluvaiheessa. Toisiko tällainen toimintatapa esiin työntekijöiden identiteettineuvottelujen kohdentumista johonkin tiettyyn identi-teettiin, kuten ammatilliseen identiteettiin? Vai muokkautuvatko työntekijöiden identiteetit yhtä monitasoisesti kuin tässä tutkimuksessa? Olisi mielenkiintoista myös selvittää, voiko tiimiprofiili merkitys muotoutua näin toimien toimijuutta vahvistavaksi tekijäksi tiimille kuin yksilöprofiili tiimijäsenelle? Tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että arvopohjaisen motivaation tukeminen on mahdol-lista myös työelämäkontekstissa. Mitkä ovat Sinun 16 elämän perustarvetta?
LÄHTEET
Acher, M. 2000. Being human: the problem of agency. Cambridge: Cambridge University Press.
Bamberg, M. 2004. Positioning with Davie Hogan: Stories, tellings and identi-ties. Teoksessa C. Daiute & C. Lightfoot (toim.) Narrative analysis: study-ing the development on individuals in society. Thousand Oaks. Sage, 135–
157.
Bamberg, M. & Georgakopoulou, A. 2008. Small stories as a new perspective in narrative and identity analysis. Text and Talk. An Interdisciplinary Jour-nal of Language, Discourse & Communication Studies. 28 (3), 377–396.
Bamberg, M. 2012. Why narrative? Narrative inquiry 22 (1), 2012, 202–210.
Barbour, R. 2008. Introducing qualitative research. A student guide to the craft on doing qualitative research. London, UK: Sage Publications.
Beech, N. 2008. On the nature of dialogic identity work. Organization 15 (1), 51–
74.
Billet, S. 2006. Work, subjectivity and learning. Teoksessa S. Billet, T. Fenwick &
M. Somerville (toim.) Work, subjectivity and learning: Understanding learning through working life. Technical and vocational education and training series 6. Alankomaat: Springer, 1–20.
Bold, C. 2012. Using narrative in research. London: Sage.
Brewer, M. B. 2001. The many faces of social identity: Implications of political psychology. Political Psychology 22 (1), 115–128.
Bruner, J. S. 1986. Actual minds, possible words. Cambridge, Ma: Harvard Uni-versity Press.
Burr, V. 2004. Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. Tampere: Vastapaino.
Butler-Kisber, L. 2010. Qualitative inquiry. Thematic, narrative and arts-in-formed perspectives. London, UK: Sage Publications.
Collinson, D. L. 2003. Identities and insecurities: Selves at work. Organization, 10 (3), 527–547.
Coupland, C. & Brown, A.D. 2012. Identities in action: Processes and outcomes.
Scandinavian Journal on Management 28 (1), 1–4.
Creswell, J.W. 2007. Qualitative inquiry and research design: Choosing among five approaches. Thousand Oaks, CA: Sage Publications.
Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2000. The “what” and “why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11 (4), 227–268.
De Fina, A. 2009. Narratives in interview – The case on accounts. For an interac-tional approach to narrative genres. Narrative Inquiry 19 (2), 233–258.
Deppermann, A. 2013. Positioning in narrative interaction. Teoksessa M. Bam-berg (toim.) Narrative inquiry. Amsterdam: Benjamins, 1–15.
Erikson, E. H. 1982. Suomentanut Esko Huttunen. Lapsuus ja yhteiskunta. 2.
painos. Helsinki: Gummerus.
Erkkilä, R. 2008. Narratiivinen kokemuksen tutkimus: koettu paikka, tarina ja kuvaus. Teoksessa J. Perttula & T. Latomaa (toim.) Kokemuksen tutkimus.
Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustan-nus, 195–226.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino:
Tampere.
Eskola, J. & Vastamäki, J. 2015. Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin va-linta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Helsinki: WSOY, 27–44.
Eteläpelto, A. 2009. Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden ris-tiaallokossa. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin ja J. Saarinen (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY, 90–142.
Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K. 2008. Ammatillinen identiteetti persoonalli-sena ja sosiaalipersoonalli-sena konstruktiona. Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuo-sikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, 26–49.
Eteläpelto, A., Hökkä, P., Paloniemi, S. & Vähäsantanen, K. 2014a. Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen: hankkeen taustaa ja läh-tökohtia. Teoksessa P. Hökkä, S. Paloniemi, K. Vähäsantanen, S. Herranen, M. Manninen & A. Eteläpelto (toim.) Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen - Luovia voimavaroja työhön. Jyväskylä: Jyväs-kylä University Printing House, 17–31.
Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. 2014b. Miten käsit-teellistää ammatillista toimijuutta? Aikuiskasvatus 34 (3), 202–214.
Froiland, J. M., Mayor, P. & Herlevi, M. 2015. Motives emanating from person-ality associated with achievement in a Finnish senior high school: Physical activity, curiosity and family motives. School Psychology International 1–
15.
Giddens, A. 1991. Modernity and self-identity. Self and society in the late mod-ern age. Cambridge: Polity Press.
Hall, S., Lehtonen, M. & Herkman, J. 1999. Identiteetti. Tampere: Vastapaino.
Haslam, S. A., Reicher, S. D. & Platow, M. J. 2012. Uusi johtamisen psykologia.
Helsinki: Gaudeamus.
Havercamp, S. M. & Reiss, S. 2003. A comprehensive assessment of human strivings: Test-retest reliability and validity on the Reiss Profile. Journal on Personality Assessment, 81 (1), 123–132.
Heikkinen, H. L. T. 2000. Tarinan mahti. Narratiivisuuden teemoja ja muunnel-mia. Tiede-politiikka 4/2000, 47–58.
Heikkinen, H. L. T. 2015. Kerronnallinen tutkimus. Teoksessa R. Valli & J. Aal-tola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
Helsinki: WSOY, 149–167.
Heikkinen, H. L. T., Huttunen, R., Syrjälä, R. & Pesonen, J. 2012. Action research and narrative inquiry: five principles for validation revisited. Educational Action Research 20 (1), 5–21.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Honkonen, R. 1995. Elämänkerrallinen lähestymistapa opiskelijatutkimukseen menetelmänä. Teoksessa J. Nieminen (toim.) Menetelmävalintojen viida-kossa. Pohdintoja kasvatuksen tutkimuksen lähtökohdista. Tampere: Tam-pereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, julkaisusarja B 13, 167–192.
Huotelin, H. 1996. Menetelmällisiä lähtökohtia elämänkertatutkimukseen. Te-oksessa A. Antikainen & H. Huotelin (toim.) Oppiminen ja elämänhistoria.
Aikuiskasvatusseuran 37. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, 13–
42.
Huttunen, R., Heikkinen, H. L. T. & Syrjälä, R. 2014. Narrative research: voices of teachers and philosophers. Jyväskylän yliopisto. SoPhi 67.
Hyvärinen, M. 2007. Kertomus ja kertomuksen rajat. Puhe ja Kieli, 27 (3), 127–
140.
Hyvärinen, M. & Löyttyniemi, V. 2014. Kerronnallinen haastattelu. Teoksessa J.
Ruusu-vuori & L. Tiittula (toim.) Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuoro-vaikutus. Tampere: Vastapaino, 189–222.
Hänninen, V. 2002. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Tampereen yli-opisto.
Hänninen, V. 2015. Narratiivisen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa R. Valli &
J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittele-valle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetel-miin. Helsinki: WSOY, 168–184.
IDS Publishing. 2011. What motivates you? Viitattu 7.2.2017 http://www.idspublishing.com/
Ihanus, J. 2001. Minäkertomukset. Teoksessa J. Ihanus (toim.) Kulttuuri ja psy-kologia. Helsinki: Yliopistopaino, 241–259.
James, W. 1984. Psychology: Briefer course. Cambridge, MA: Harvard Univer-sity Press.
Kallio, P. 2014. Esimiehen muuttuvat identiteetit. Narratiivinen tutkimus keski-johdon identiteeteistä ja samastumisesta organisaatiomurroksessa. Joen-suu: Itä-Suomen yliopisto.
Kovero, C. 2004. Muuttuva minuus. Aikuiskasvatus, 2 (7), 136–140.
Kärreman, D. & Alvesson, M. 2004. Cages in tandem. Management control, so-cial identity and identification in a knowledge-intensive firm. Organiza-tion 11 (1), 149–175.
Labov, W. 1972. Language in the inner city: Studies in the black English vernac-ular. Philadelphia: University of Pennsylvania Press.
Labov, W. & Waletsky, J. 2006 Narrative analysis: oral versions of personal ex-perience. Teoksessa J. Helm (toim.) Esseys in the verbal and visual arts.
American ethnological society. Seattle: University of Washington Press, 12–44.
Lieblich, A., Tuval-Mashiach, R. & Zilber, T. 1998. Narrative research. Reading, analysis and interpretation. Applied Social Research Methods Series (47).
London: SAGE Publications, Inc.
Leontjev, A. N. 1977. Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus. Helsinki: Kansan-kulttuuri.
Lämsä-Sintonen, A-M. & Sintonen, T. 2006. A narrative approach for organiza-tional learning in a diverse organization. Journal of Workplace Learning 18 (2), 106–120.
Mahlakaarto, S. 2010. Subjektiksi työssä. Identiteettiä rakentamassa voimaantu-misen kehitysohjelmassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Martela, F. & Jarenko, K. 2014. Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuot-tavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jul-kaisu 3/2014.
Maslow, A. 1943. A theory of human motivation. Psychological Review, 50, 370–396.
Mayor, P. & Risku, M. 2015. Opas yksilölliseen motivointiin. 16 perustarvetta johtamisen apuna. Helsinki: Talentum Media.
Mead, G. H. 1977. On social psychology: Selected papers. 5. painos. Chicago:
The University of Chicago Press.
Motivaatiotalo. 2014. Reiss Motivaatioprofiili. Viitattu 7.2.2017
http://www.rmp-nordic.com/background/reiss-motivation-profile-rmp/?lang=fi
Murray, H. A. 2008. Explorations in personality. New York: Oxford University Press.
Nuttin, J. R. 1984. Motivation, planning and action. A relational theory of be-havior dynamics. Hillsdale; NJ: Lawrence Erlbaum Associates.
Paloniemi, S. & Collin, K. 2009. Workplace learning and work-related identity construction in a clinical setting. Teoksessa M. P. Caltone (toim.) Hand-book of lifelong learning developments. Nova Science Publishers, Inc.
Personality Profile Solutions LLC. 2017. History of DiSC. Viitattu 29.10.2017.
https://www.discprofile.com/what-is-disc/history-of-disc/
Phelan, J. 2005. Living to tell about it: A rhetoric and ethics on character narra-tion. Ithaca: Cornell University Press.
Polkinghorne, D.E. 1995. Narrative configuration in qualitative analysis.
Teoksessa J.A. Hatch R. Wisniewski (toim.) Life history and narrative. 3.
painos. London: Taylor & Francis.
Pöysä, J. 2010. Asemointinäkökulma haastattelujen kerronnallisuuden tarkaste-lussa. Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikander & M. Hyvärinen (toim.) Haas-tattelun analyysi. Tampere: Vastapaino, 153–179.
Reissner, S. 2010. Change, meaning and identity at the workplace. Journal on Organizational Change Management 23(3), 287–299.
Reiss, S. 2000. Who am I? The 16 basic desires that motivate our actions and de-fine personalities. New York: Tarcher/Putnum.
Reiss, S. 2004. Multifaceted nature on intrinsic motivation: The theory on 16 basic desires. Review on General Psychology, 8, 179–193.
Reiss, S. 2005. Extrinsic and intrinsic motivation at 30: Unsolved scientific is-sues. Behavior Analyst, 28, 1–14.
Reiss, S. 2008. The normal personality: A new way of thinking about people.
New York: Cambridge University Press.
Reiss, S. 2012. Intrinsic and extrinsic motivation. Teaching of Psychology 39 (2), 152–156.
Riessman, C. K. 1987. When gender is not enough. Gender & Society. 1 (2), 172–
207.
Riessman, C. K. 1993. Narrative analysis. Qualitative research methods series;
vol. 30. Newbury Park, California: Sage.
Riessman, C. K. 2000. Analysis of personal narratives. Viitattu 22.07.2017 http://alumni.media.mit.edu/~brooks/storybiz/riessman.pdf.
Riessman, C. K. 2005. Narrative analysis. Viitattu 22.7.2017
http://eprints.hud.ac.uk/id/eprint/4920/. Alkuperäinen versio teoksessa N. Kelly, C. Horrocks, K. Milnes, B. Roberts & D. Robinson (toim.) Narra-tive, memory & Everyday life. University on Huddersfield, 1–7.
Riessman, C. K. 2008. Narrative methods for the human sciences. Los Angeles, SAGE Publications.
Ruopsa, L. 2016. Kerrottu identiteetti organisaatiomuutoksen kontekstissa.
Oulu: Oulun yliopisto.
Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development and well-being. American
Psychologist, 55 (1), 6–78.
Saastamoinen, M. 2006. Minuus ja identiteetti tutkimuksen haasteina. Teoksessa M. Rautio & M. Saastamoinen (toim.) Minuus ja identiteetti. Tampere:
Tampereen yliopistopaino, 170–180.
Simpson, B. & Carroll, B. 2008. Re-viewing role in processes on identity con-struction. Organization, 15 (1), 29–50.
Sintonen, T. 1999. Etninen identiteetti ja narratiivisuus. Kanadan suomalaiset miehet elämänsä kertojina. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Sévon, E. 2017. Narratiivisuus tutkimusmenetelmänä luento 21.4.2017
Smith, B. & Sparkes, A. C. 2008. Contrasting perspectives on narrating selves and identities: an invitation to dialoque. Qualitative research 8 (1), 5–35.
Spakers, A. & Smith, B. 2008. Narrative constructionist inquiry. Teoksessa J. A.
Holstein & J. F. Gubrium (toim.) Handbook on constructionist research.
New York: The Guidford Press, 295–314.
Striano, M. 2012. Reconstructing narrative: A new paradigm for narrative re-search and practice. Narrative Inquiry 22 (1), 147–154.
Syrjälä, L. 2010. Elämänkerrat ja tarinat tutkimuksessa. Teoksessa R. Valli & J.
Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineis-tonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Helsinki: WSOY, 257–270.
Sveningsson, S. & Alvesson, M. 2003. Managing managerial identities: Organi-zational fragmentation, discourse and identity struggle. Human Relations, 56 (10), 1163–1193.
Sveningsson, S. & Larsson, M. 2006. Fantasies of leadership: Identity work.
Leadership 2 (2), 203–224.
The Myers & Briggs Foundation. 2017. MBTI basics. Viitattu 29.10.2017
http://www.myersbriggs.org/my-mbti-personality-type/mbti-basics/
Tolska, T. 2002. Kertova mieli. Jerome Brunerin narratiivikäsitys. Helsingin yli-opiston Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia no 178. Helsinki: Yliopisto-paino. Väitöskirja.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2013. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hel-sinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Viitattu 13.10.2017
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Vanttaja, M. & Järvinen, T. 2006. Oppiminen ja identiteetti muuttuvassa yhteis-kunnassa. Teoksessa J. Mäkinen, E. Olkinuora, R. Rinne & A. Suikkanen (toim.) Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. Keuruu: Otavan kir-japaino Oy, 27–42.
Vähäsantanen, K. 2014. Ammatillinen toimijuus työelämän muutosvirrassa. Ai-kuiskasvatus 34 (2), 129–133.
Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Paloniemi, S., Herranen, S. & Eteläpelto, A. 2014.
Työidentiteettivalmennus monipuolisen voimavaraistumisen areenana.
Teoksessa P. Hökkä, S. Paloniemi, K. Vähäsantanen, S. Herranen, M. Man-ninen & A. Eteläpelto (toim.) Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimi-sen vahvistaminen - Luovia voimavaroja työhön. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House, 66–85.
Vähäsantanen, K., Paloniemi, S., Hökkä, P. & Eteläpelto, A. 2014. Kohti amma-tillisen toimijuuden monikytkentäistä vahvistamisohjelmaa. Teoksessa P.
Hökkä, S. Paloniemi, K. Vähäsantanen, S. Herranen, M. Manninen & A.
Eteläpelto (toim.) Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvista-minen - Luovia voimavaroja työhön. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House, 217–226.
Watson, T. J. 2008. Managing identity. Identity work, personal predicaments and structural circumstances. Organization 15 (1), 121–143.