7. FENOMENOLOGISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULKINTA
7.4. Jatkotutkimushaasteet ja mahdolliset suunnat
Tutkimuksen valmistumisvaiheessa tutkijalla on tarve ottaa välimatkaa tutkimusaiheeseen ja sen myötä avautuviin uusiin tutkimushaasteisiin. Tästä huolimatta matkan varrella esiin
nous-seista mielenkiintoa herättäneistä kysymyksistä on noussut pohdintoja jatkotutkimuksen mah-dollisiin suuntiin ja tutkimushaasteisiin liittyen. Tämän tutkimuksen aihe ja koko tutkimuspro-sessi on ollut erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Mielenterveyden kokemusasiantuntijuudessa ja kokemuksen tutkimuksen parissa riittää jatkossakin tehtävää tämän tutkimuksen viitoitta-malla tiellä. Tutkimuksen lähestymistapaa ja fenomenologis-hermeneuttista teoreettista näkö-kulmaa voi toteuttaa jatkotutkimuksessa kokemusasiantuntijuuteen yksityiskohtaisemmin ja sy-vällisemmin pureutuen.
Todella houkutteleva ja samalla erittäin haasteellinen tutkimussuunta olisi fenomenologista ja konstruktivistista teoreettista suuntausta yhdistämään pyrkivä tutkimus, jonka avulla olisi mah-dollista saada uutta näkökulmaa kokemusten tutkimiseen. Tämän tutkimussuunnan valitsemi-nen edellyttäisi tutkijalta laajaa ja syvällistä perehtymistä konstruktionistisiin teoriasuuntauksiin ja dialogiseen tutkimustraditioon. Dialoginen tutkimustraditio ja siihen pohjautuva moniääni-syyden menetelmä korostaa merkitysten rinnakkaista ja historiallista rakentumista, sekä toimin-nassa esiin tulevien rakenteiden avoimuutta, sisäisiä ristiriitaisuuksia ja vuorovaikutuksen mo-niäänisyyttä. Moniäänisyyden menetelmä tuntuu yhdeltä mahdolliselta tavalta suunnata uudel-leen mielenterveyden kokemusasiantuntijuuteen liittyvää tutkimusta. Tutkijan ajatuksissa on noussut esiin myös tästä tutkimuksesta poikkeavia tapoja lähestyä kokemusasiantuntijuuden ja kokemuksen tutkimusta. Systeemiteoreettisesti (Luhmann 2013) painottunut tutkimussuuntaus olisi mielenkiintoinen uusi näkökulma kokemusasiantuntijuuden ja kokemuksen tutkimukseen.
Sen avulla voitaisiin saada uutta näkökulmaa kokemusten syntymiseen vuorovaikutuksen on-gelmiin liittyen. Tästä näkökulmasta voitaisiin lähestyä ammattilaisen tiedon ja kokemusasian-tuntijan tiedon eroja. Sosiaalitoimen ja kuntoutuksen alueet voidaan määritellä systeemiteoreet-tisesti sulkeutuneina järjestelminä, jolloin kokemusasiantuntijuuden edustama erilainen asian-tuntijuus ei tule huomioiduksi. Tutkijan toiveena on, että tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijoiden toiminnan kehittämisessä heidän toiveitaan vastaavaksi ja tulevien kokemusasiantuntijoiden koulutuksen suunnittelussa. Jatkotutkimuksen aloittamiseen liittyvä pohdiskelu on jo alkanut vuoropuheluna samasta tutkimusaiheesta kiinnostuneiden kanssa. Tutkijalle on aina merkitystä jos tehty tutkimus herättää keskustelua muiden tutkijoiden, opiskelijoiden ja aiheesta muuten kiinnostuneiden tahoilla. Tällöin syntyy kokemus tutkimuk-sen merkittävyydestä tutkimuk-sen tutkijoiden keskustelua ja tutkimusta eteenpäin kehittävän ajattelun herättäjänä.
LÄHTEET
Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. Vastapaino, Tampere 2011.
Alhanen, Kai: Käytännöt ja ajattelu Michel Foucault'n filosofiassa. Gaudeamus, Helsinki 2007.
Antikainen, Ari: Merkittävät oppimiskokemukset ja valtautuminen. Teoksessa Antikainen, Ari, Huotelin, Hannu (toim): Oppiminen ja elämänhistoria. BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki 1996, 251–316.
Antikainen, Ari: Kansainvälinen vertailu elinikäisestä oppimisesta. Teoksessa Heikkinen, Eino, Tuomi, Jouni (toim): Suomalainen elämänkulku. Tammi, Helsinki 2000, 99–125.
Aspvik, Ulla: Psyykkisesti vajaakuntoisten työtoiminta – Toiminnan kehittämisprosessi ja merkitys osallistujien elämänlaadulle. Oulu University Press, Oulu 2003.
Backman, Jussi: Heidegger ja fenomenologian asia. Teoksessa Miettinen, Timo, Pulkkinen, Simo, Taipale, Joona (toim): Fenomenologian ydinkysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010, 60 – 78.
Beresford, Peter: Service users, social policy and the future of welfare. Critical Social Policy Vol. 21(4), Sage Publications 2001, 494–512.
Beresford, Peter, Salo, Markku: Kokemuksen muodonmuutos. Kohti palveluiden käyttäjien omaa tutkimustoimintaa. Mielenterveyden keskusliitto ry, Helsinki 2008.
Beresford, Peter: User-Controlled Research. Teoksessa Wallcraft, Jan, Schrank, Beate,
Amering, Michaela (edit): Handbook of Service User Involvement in Mental Health Research.
A John Wiley & Sons Ltd. Publication, Chichester 2009b, 181–198.
Berger, Peter, L, Luckmann Thomas: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Gaudeamus, Helsinki 1994.
Bourdieu, Pierre: Social Space and Symbolic Power. Sociological Theory 7 (1) 1989, 14 – 25.
Bourdieu, Pierre, Wacquant, Loïc, J, D: Refleksiiviseen sosiologiaan: tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta. Joensuu University Press, Joensuu 1995.
Ellström, Per-Erik: The many meanings of occupational competence and qualification. Teok-sessa Nijhof, Wim, J, Streumer, Jan, N (edit): Key qualifications in work and education.
Kluwer Academic, Dordrecht 1998, 39–50.
Engeström, Ritva: Sairauden kokemisen moniäänisyys terveydenhuollossa. Teoksessa Honka-salo, Marja-Liisa, Kangas, Ilka, & Seppälä, Ullamaija (toim): Sairas, potilas, omainen.
Näkökulmia sairauden kokemiseen. SKS, Helsinki 2003, 308 – 328.
Ericsson, K, Anders: The influence of experience and deliberate practice on the development of superior expert performance. Teoksessa Ericsson, K, Anders, Charness, Neil, Feltovich, Paul, J, Hoffman, Robert, R (edit): The Cambridge handbook of expertise an expert perfor-mance. Cambridge University Press, New York 2006, 683–704.
Eskola, Jari, Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere 1998.
Eskola, Jari, Vastamäki, Jaana: Teemahaastattelu: opit ja koetukset. Teoksessa Aaltola, Juhani, Valli, Raine (toim): Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodinvalinta ja aineistonkeruu: virik-keitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus, Jyväskylä 2007.
Falk, Hanna, Kurki, Marjo, Rissanen, Päivi, Kankaanpää, Sini, Sinkkonen, Niina: Kuntoutu-jasta toimijaksi, kokemus asiantuntijuudeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2013.
Forsberg, Hannele: Tunteet työssä – esimerkkinä sosiaalityö. Teoksessa Määttä, Kaarina, (toim): Tunteiden rakkaus ja rikkaus. Avaimia tunteiden tulkintaan. Oy Finn Lectura Ab, Hel-sinki 2006, 27 – 44.
Günther, Kirsi, Raitakari, Suvi, Juhila, Kirsi, Saario, Sirpa, Kaartamo, Riina, Kulmala, Anna:
Asiakaslähtöisyys vakavaa mielen sairautta sairastavien nuorten aikuisten kuntoutuskurssilla:
etnometodologinen tapaustutkimus. Muotialan asuin- ja toimintakeskus, Tampere 2013.
Hagerty, Bonnie, M, Williams, Reg, A: The effects of sense of belonging, social support, con-flict and loneliness on depression. Nursing Research 48, 1999, 215−219.
Hakkarainen, Kai, Palonen, Tuire, Paavola, Sami, Lehtinen, Erno: Communities of networked expertise: Professional and educational perspectives. Elsevier, Amsterdam 2004.
Harding, Jennifer, Pribram, E, Deidre: Emotions. A Cultural Studies Reader. Routledge, Lon-don & New York2009.
Hatano, Giyoo, Oura, Yoko: Commentary: Reconceptualizing school learning using insight from expertise research. Educational Researcher, 32, 2003, 26–29.
Heidegger, Martin: Oleminen ja aika. Kupiainen, Reijo (suom.), Vastapaino, Tampere 2000.
Hietala, Outi, Valjakka, Sari, Martikka, Nina: Täällä tehdään töitä itseä varten. Klubitalot ja jäsentalot mielenterveyskuntoutuksen ja työllistymisen uusina vaihtoehtoina. Kuntoutussää-tiön tutkimuksia 65. Helsinki 2000.
Himanka, Juha: Esipuhe. Teoksessa Husserl, Edmund: Fenomenologian idea. Viisi luentoa.
Loki-Kirjat, Helsinki 1995.
Hirsjärvi, Sirkka, Hurme, Helena: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Gaudeamus Helsinki University Press, Tallinna 2001.
Hochschild, Arlie: Emotion work, feeling rules, and social structure. American Journal of Soci-ology 85, 1979, 551-575.
Hochschild, Arlie: The Managed Heart: Commercialization of Human Feeling. University of California Press, Berkeley 1983.
Hokkanen, Liisa: Autetuksi tuleminen - valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimi-juudet. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2014.
Honkasalo, Marja-Liisa, Hinkkanen, Reea: Sairaaksi syöttämällä ja säikähtämällä. Teoksessa Honkasalo, Marja-Liisa, Kangas, Ilka, & Seppälä, Ullamaija (toim): Sairas, potilas, omainen.
Näkökulmia sairauden kokemiseen. SKS, Helsinki 2003, 13–45.
Husserl, Edmund: Fenomenologian idea. Viisi luentoa. Himanka, Juha, Hämäläinen, Janita, Sivenius, Hannu, (suom.), Loki-Kirjat, Helsinki 1995.
Hyväri, Susanna: Vertaisryhmät syrjäytymisen voittamisen näyttämöinä. Ryhmätyö 4/2009, 2 – 12.
Hyväri, Susanna: Vertaistuen ja ammattiauttamisen muuttuvat suhteet. Teoksessa: Nylund, Marianne, Yeung, Anne, Birgitta, (toim):Vapaaehtoistoiminta. Anti, arvot ja osallisuus. Vasta-paino, Tampere 2005, 214 – 235
Hyväri, Susanna, Salo, Markku (toim.): Elämäntarinoista kokemustutkimukseen. Mielenter-veyden keskusliitto ry, Helsinki 2009.
Ihanus, Juhani: Minäkertomukset. Teoksessa Ihanus, Juhani (toim.): Kulttuuri ja psykologia.
Yliopistopaino, Helsinki 1999, 241–259.
Isokorpi, Tia, Viitanen, Päivi: Tunnevoimaa. Tammer-Paino Oy, Tampere 2001.
Kalemaa, Kalevi: Varjosta valoon. Erilaisuuden eristämisestä vapaaseen kansalaistoimintaan.
Mielenterveyden Keskusliitto 25 vuotta. Mielenterveyden Keskusliitto ry,Helsinki 1996.
Kallinen, Kati, Pirskanen, Henna, Rautio, Susanna: Sensitiivinen tutkimuksessa. Menetelmät, kohderyhmät, haasteet ja mahdollisuudet. United Press Global, Tallinna 2015.
Kapanen, Heini, Rantanen, Anu-Riikka, Rainio, Pia, Sirola, Kirsi, Leinonen, Anne: Mielenter-veys- ja päihdepalvelujen laadun kokemusarvioinnin käsikirja. Mielenterveyden keskusliitto, Helsinki 2014.
Knowles, Malcolm, S: The modern practice of adult education: from pedagogy to andragogy.
Association Press, Chicago 1980.
Knowles, Malcolm, S: Andragogy in Action: Applying Modern Principles of Adult Learning.
Jossey-Bass, San Francisco 1985.
Kolb, David, A: Experiential learning: experience as the source of learning and development. Prentice-Hall, Englewood Cliffs, N.J. 1984.
Koivunen, Hannele: Hiljainen tieto. Otava, Helsinki 1997.
Kotkavirta, Jussi: Ajatus. Tietoteoria. WSOY, Helsinki 1999.
Kunnari, Ari: Liikuntapääoma ja holistinen ihmiskäsitys liikuntaa opettavan työssä. Lapin yli-opisto, Rovaniemi 2011.
Kuosmanen, Lauri: Personal liberty in psychiatric care: towards service user involvement. Tu-run yliopisto, Turku 2009.
Kuosmanen, Lauri, Rissanen, Päivi, Kurki, Marjo: Kokemusasiantuntijuus mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Terveys- ja sosiaalialan johtamisen aikakausilehti Premissi,2013, 26 – 30.
Laine, Timo: Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Aal-tola, Juhani, Valli, Raine (toim): Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, Jyväs-kylä 2010, 26–43.
Laitila, Minna: Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 2010.
Larsson, Staffan: Lifelong and life-broad learning. Teoksessa Gerber, Rod, Lankshear, Colin (edit): Training for a smart workforce. Routledge, London 2000, 195–206.
Latomaa, Timo: Ymmärtävä psykologia: psykologia rekonstruktiivisena tieteenä. Teoksessa Perttula, Juha, Latomaa, Timo, (toim): Kokemuksen tutkimus. Merkitys – tulkinta – ymmärtä-minen. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2008, 17–88.
Lehtomaa, Merja: Fenomenologinen kokemuksen tutkimus: haastattelu, analyysi ja ymmärtä-minen. Teoksessa Perttula, Juha, Latomaa, Timo, (toim): Kokemuksen tutkimus. Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2008, 163 – 194.
Lincoln, Yvonna, S, Denzin, Norman, K: Handbook of qualitative research. Sage, Thousand Oaks 1994.
Luhmann, Niklas: Introduction to systems theory. Polity Press, Cambridge 2013.
Malinen, Anita: Towards the essence of adult experiental learning. A reading of the theories of Knowles, Kolb, Mezirow, Revans and Schön. University of Jyväskylä, Jyväskylä 2000.
Miettinen, Timo, Pulkkinen, Simo, Taipale, Joona (toim): Fenomenologian ydinkysymyksiä.
Gaudeamus, Helsinki 2010.
Mäntyranta, Taina, Kaila, Minna: Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetel-mänä lääketieteessä. Duodecim, 2008, 124, 1507–1513.
Määttä, Kaarina (toim): Tunteiden rakkaus ja rikkaus. Avaimia tunteiden tulkintaan. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki 2006.
Nieminen, Ari: Kokemustiedon määritelmä ja muodot – kohti uutta kokemuksen politiikkaa?
Teoksessa Nieminen, Ari, Tarkiainen, Ari, Vuorio, Elina (toim): Kokemus, hyvinvointi ja pai-kallisuus. Turun ammattikorkeakoulu, Raportteja 177, Turku 2014.
Niiniluoto, Ilkka: Informaatio, tieto ja yhteiskunta. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.
Niskanen, Sirkka: Hermeneuttisen psykologian tieteenfilosofinen traditio. Teoksessa Perttula, Juha, Latomaa, Timo (toim): Kokemuksen tutkimus. Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. La-pin yliopistokustannus, Rovaniemi 2008, 89–114.
Nonaka, Ikujiro, Takeuchi, Hirotaka: The Knowledge - Creating Company. Oxford University Press, New York 1995.
Nummenmaa, Lauri: Tunteiden psykologia. Tammi, Helsinki 2010.
Nylund, Marianne: Vertaisryhmät kokemuksen ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa Nylund, Mari-anne, Yeung, Anne, Birgitta, (toim): Vapaaehtoistoiminta. Anti, arvot ja osallisuus. Vasta-paino, Tampere 2005, 195 – 213.
Palonen, Tuire, Gruber, Hans: Satunnainen, rutiininomainen ja tietoinen osaaminen. Teoksessa Collin, Kaija, Paloniemi, Susanna, Rasku-Puttonen, Helena, Tynjälä, Päivi (toim): Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus – Koulutuksen ja työelämän näkökulmia. WSOYpro, Helsinki, 2010, 41 – 56.
Pekkarinen, Elina: Tyttöryhmän dialoginen prosessi - Fenomenologinen lähestymistapa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Sosiaalityö, Yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsinki 2004.
Perttula, Juha, Latomaa, Timo (toim): Kokemuksen tutkimus. Merkitys, tulkinta, ymmärtämi-nen. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2008.
Perttula, Juha: Kokemus psykologisena tutkimuskohteena. Suomen fenomenologinen insti-tuutti, Tampere 1995.
Pietilä, Ilkka: Ryhmä- ja yksilöhaastattelun diskursiivinen analyysi. Kaksi aineistoa erilaisina vuorovaikutuksen kenttinä. Teoksessa Ruusuvuori, Johanna, Nikander, Pirjo, Hyvärinen, Matti (toim.): Haastattelun analyysi. Vastapaino, Tampere 2010.
Polanyi, Michael: The Tacit Dimension. Peter Smith / Doubleday Company Inc, Glouchester MA 1983/1966.
Polanyi, Michael: Personal knowledge: towards a post-critical philosophy. Routledge, London 1998/1958.
Rauhala, Lauri: Psyykkinen häiriö ja psykoterapia filosofisen analyysin valossa. Weilin &
Göös, Helsinki 1974.
Rauhala, Lauri: Ihmiskäsitys ihmistyössä. Gaudeamus, Helsinki 1983.
Rauhala, Lauri: Humanistinen psykologia. Yliopistopaino, Helsinki 1992.
Rauhala, Lauri: Tajunnan itsepuolustus. Yliopistopaino, Helsinki 1995.
Rauhala, Lauri: Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
Ruohotie, Pekka: Oppiminen ja ammatillinen kasvu. WSOY, Juva 2000.
Ryle, Gilbert: The Concept of Mind. Hutchinson’s university library, London 1949.
Ryle, Gilbert: The Concept of Mind. Hutchinson’s university library, London 1969.
Ryle, Gilbert: Selected Papers. Hutchinson & Co Ltd, London 1971.
Räikkä, Juha: Katumuksen filosofia. WSOY, Helsinki 2003.
Saarinen, Esa: Fenomenologia ja eksistentialismi. Teoksessa Niiniluoto, Ilkka, Saarinen, Esa (toim): Nykyajan filosofia. WSOY, Helsinki 2002, 215 – 260.
Salonen, Satu: Sairaan hyvä potilas.Duodecim, Helsinki 2006.
Satulehto, Markku: Elämismaailma tieteiden perustana. Edmund Husserlin tieteen filosofia.
Tampereen yliopisto, Tampere 1992.
Silkelä, Raimo: Persoonallisesti merkittävät oppimiskokemukset: tutkimus luokanopettajaksi opiskelevien oppimiskokemuksista. Joensuun yliopisto, Joensuu 1999.
Soronen, Kari: Hiljainen tieto musiikin yksilöopetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustie-teiden ja opettajankoulutuksen yksikkö. Oulun yliopisto, Oulu 2011.
Syrjä, Tiina: Vieras kieli suussa. Vieraalla kielellä näyttelemisen ulottuvuuksia näyttelijäopis-kelijan äänessä, puheessa ja kehossa. Tampere University Press, Tampere 2007.
Tyybäkinoja, Marja: Esipuhe. Teoksessa Hulmi, Heli (toim): Ihminen, vertainen: 10 vuotta Mielenterveyden keskusliiton vertaistukitoimintaa.Mielenterveyden keskusliitto ry, Helsinki 2004, 7 – 14.
Uusitalo, Tuula: Kielletyt tunteet. Teoksessa Määttä, Kaarina (toim): Tunteiden rakkaus ja rik-kaus. Avaimia tunteiden tulkintaan. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki 2006, 108 – 130.
Valtonen, Anu: Ryhmäkeskustelut – millainen metodi? Teoksessa Ruusuvuori, Johanna, Tiit-tula, Liisa (toim): Haastattelu – tutkimustilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino, Tampere 2005, 223 – 241.
Virtainlahti, Sanna: Hiljaisen tietämyksen johtaminen. Talentum, Helsinki 2009.
Virtanen, Mika: Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys yksilövastuisen, yhteistyötä korosta-van ja mielenterveyttä edistävän hoitotyön lähtökohtana – postmoderni konstruktio. Pro gradu -tutkielma. Hoitotyön laitos, Tampereen yliopisto, Tampere 2000.
Varto, Juha: Laadullisen tutkimuksen metodologia. Kirjayhtymä, Tampere 1992.
Vuorinen, Marja: Oma-apuryhmäprojekti. Teoksessa Nylund, Marianne, Kärkkäinen, Tuija (toim): Oma-apuryhmät: Vertaisten tukea ja toimintaa. Kansalaisareena ry, Helsinki 1996.
Weurlander, Harriet: Mielen mahdollisuudet. Suomen mielenterveysseura 100 vuotta, 1897–
1997, Suomen mielenterveysseura, Helsinki 1996.
ELEKTRONISET LÄHTEET
Ahola, Marika, Ylitalo, Sanna: Kokemusasiantuntijuus kunnan mielenterveys- ja päihdeasioiden strategisessa suunnittelussa. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteipäihdeasioiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Rovaniemi 2013. Saatavilla
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/han-dle/10024/61522/Ahola.Marika.pdf?sequence=2 luettu 3.1.2015.
Albertazzi, Liliana: Immanent realism. An introduction to Brentano. Springer, Dordrecht 2006. Saatavilla
http://www.mercaba.org/SANLUIS/Filosofia/autores/Contem- por%C3%A1nea/Brentano/Sobre%20Brentano/Albertazzi,%20Liliana%20-%20An%20intro-duction%20to%20Brentano.pdf luettu 18.4.2016.
Backman, Jussi, Himanka, Juha: Fenomenologia. Filosofia.fi. 2007. Saatavilla http://filoso-fia.fi/node/2712 luettu 15.1.2016.
Bakhtin, Mikhail: The dialogic imagination: four essays. Holquist, Michael (edit): Saatavilla https://monoskop.org/images/c/c4/Bakhtin_Mikhail_The_Dialogic_Imagination_Four_Es-says_1981.pdf luettu 5.1.2015.
Helsingin Sanomat, arkisto: Saatavilla http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/?haku=kokemus-asiantunti*&ref=arkisto%2F&page=4 luettu 15.4.2016.
Hietala, Outi, Rissanen, Päivi: Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien koke-musten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Mielen-terveyden keskusliitto ry, Helsinki 2015. Saatavilla
http://mtkl.fi/wp-con-tent/uploads/2015/03/Kokemusasiantuntija-opas.pdf luettu 18.4.2016.
Jankko, Terhi: Mielenterveyden kokemusasiantuntijuuden merkityksiä kuntoutujien ja omais-ten ryhmäkeskusteluissa – me voidaan kertoo, että tämmösenki asian kanssa voi elää että mä oon hullu. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Pro gradu -tutkielma.
Tampere 2008. Saatavilla http://www.muotiala.fi/wp-con-tent/uploads/2016/05/Gradu03239.pdf luettu 16.11.2014.
Jusslin, Maj-Lis: Mitä on kokemusasiantuntijuus ja miten siihen kouluttaudutaan. Risto - ke-hittämishankkeen työpaja 1. 2013. Saatavilla
https://www.innokyla.fi/docu-ments/349836/0/MajLis_Jusslin_051213.pdf/6cb49eee-a6f8-41ee-a83a-ad8f8a0a8ea0 luettu 20.11.2015.
Karjalainen, Jarno: Valtakunnallista tietoa kokemusasiantuntijatoiminnasta. THL 2014. Saata-villa http://www.sosiaalikollega.fi/kehittajaasiakastoiminta/kehittajaasiakasfoorumit/kehasfoo-rumi_XII_marras2014/valtakunn_kokemusasiantuntijatoiminta_karjalainen181114 luettu 15.4.2016.
Koivisto, Kaisa, Sandelin, Pirkko, Perttula, Juha: Hyvinvointi subjektiivisena kokemuksena – fenomenologisen erityistieteen näkökulma. Teoksessa Nieminen, Ari, Tarkiainen, Ari, Vuorio, Elina (toim): Kokemus, hyvinvointi ja paikallisuus. Turun ammattikorkeakoulu, Raportteja 177, Turku 2014. Saatavilla http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164353.pdf Luettu 20.3.2015
Leinonen, Anne: Sairauden taakasta kokemuksen voimaan. Mielenterveys- ja päihdekuntoutu-jat palveluiden kokemustutkijoina. Jyväskylän yliopisto 2012. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityö/ Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla http://kans.jyu.fi/tutkimuksia/copy_of_aineistot/Maisteriohjelman-gra-dut/leinonen-anne-2012 luettu 15.11.2015.
Mesimäki, Kaisa: Sieltä saa tyyneyttä, sieltä saa energiaa. Luontokokemukset päihdeongel-masta toipuneiden elämäntarinoissa. Helsingin yliopisto 2011. Valtiotieteellinen tiedekunta.
Sosiaalityö. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla https://helda.helsinki.fi/bitstream/han-dle/10138/29316/Gradu_MesimakiKaisa.pdf?sequence=2 luettu 27.2.2015
Mielenterveyden Keskusliitto ry: Vertaistoiminta. Saatavilla http://mtkl.fi/palvelut/vertaistoi-minta/ luettu 29.11.2015.
Mielenterveyden keskusliitto: Historia. Saatavilla http://mtkl.fi/index.php?s=historia luettu 1.11.2015.
Moring, Juha, Martins, Anne, Partanen, Airi, Bergman, Viveca, Nordling, Esa, Nevalainen, Veijo (toim): Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 – 2015. Toimeenpanosta käytäntöön 2010. THL 2009. Saatavilla https://www.thl.fi/documents/10531/95613/Ra-portti%202011%206.pdf luettu 13.4.2016.
Mäkelä, Jari, Mikael: Houruinhoitoasetuksesta mielenterveyslakiin. Mielisairaanhoidon ja eri-tyisesti tahdosta riippumattoman hoidon lainsäädännön muutokset vuosina 1840–1991. Suo-men historian pro gradu – tutkielma. Joensuun yliopisto 2008. Saatavilla http://epublicati-ons.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080030/URN_NBN_fi_joy-20080030.pdf luettu 16.11.2015.
Mäntylä, Katja: fenomenologinen tutkimus esimiesten itsensä johtamisen kokemuksista. Pro gradu -tutkielma. Hallintotiede. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2012. Saatavilla
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/han-dle/10024/60969/M%C3%A4ntyl%C3%A4.Katja.pdf?sequence=1 luettu 3.1.2015.
Paloniemi, Susanna: Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä: työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylän ylio-pisto 2004. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 253. Saatavilla https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13327/9513920399.pdf?sequence=1 lu-ettu 21.2.2015.
Reinikainen, Katja: (2012). Työhyvinvointia tukevat voimavarat lastensuojelutyössä. Lapin yliopisto 2012. Sosiaalityö. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla https://lauda.ulapland.fi/han-dle/10024/61469 luettu 25.2.2015.
Ropponen, Mervi: Kokemusasiantuntijuus kehittämisen välineenä Etelä-Pohjanmaan sairaan-hoitopiirin psykiatrian toiminta-alueella. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Sosiaali- ja terveyshallintotiede. Pro gradu -tutkielma. Vaasa 2011. Saatavilla https://www.tritonia.fi/fi/e- opinnaytteet/tiivistelma/4535/Kokemusasiantuntijuus+kehitt%C3%A4misen+v%C3%A4li-neen%C3%A4+Etel%C3%A4-Pohjanmaan+sairaanhoitopiirin+psykiatrian+toiminta-alueella luettu 16.11.2014.
Sosiaali- ja terveysministeriö: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön selvityksiä 2009, 3. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2009. Saatavilla
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112002/passthru.pdf?sequence=1 luettu 2.1.2015.
LIITTEET
Liite 1
Mielenterveyden kokemusasiantuntijat Fokusryhmäkeskustelujen keskusteluteemat
1. Esittelykierros vapaan keskustelun merkeissä, joka tapahtuu kahvitarjoilun ohella.
Aloitan esittelykierroksen keskustelun vetäjänä suunnaten keskustelua kaikille tuttuun aiheeseen kokemusasiantuntijuuteen. Tarkoitus on rakentaa luottamuksellista ilmapii-riä ja kysyä miten henkilöt innostuivat aikoinaan tulemaan kokemusasiantuntijaksi.
2. Mitä kokemusasiantuntijuus merkitsee osallistujille? Miten osallistujat ovat kokeneet kokemusasiantuntijana toimimisen ja mitä se merkitsee heille?
3. Kokemusasiantuntijuuteen kuuluvat osa-alueet? Missä kaikessa osallistujat ovat olleet mukana kokemusasiantuntijoina?
4. Kokemusasiantuntijoiden kokemat vaikutusmahdollisuudet ja kokemus toiminnan mer-kityksestä. Minkälainen vastaanotto osallistujilla on ollut eri paikoissa heidän toi-miessa kokemusasiantuntijoina?
5. Kokemusasiantuntijakoulutus. Tarvitaanko kokemusasiantuntijana toimimiseen koulu-tusta? Jos tarvitaan, mitä koulutuksen pitäisi sisältää?
6. Kokemusasiantuntijuuden historiallinen kehitys. Mitä osallistujat tietävät kokemusasi-antuntijuuden kehityksestä? Miten toiminta on saanut alkunsa?
7. Kokemusasiantuntijuus julkisuus. Onko asia ollut aiempaa enemmän esillä julkisuu-dessa ja keskusteluissa? Mitä tästä ajatellaan ja mistä se voisi johtua?
8. Kokemusasiantuntijuuden tulevaisuudennäkymät. Mitä osallistujat ajattelevat koke-musasiantuntijuuden tulevaisuudesta?