8 POHDINTA
8.2 Jatkotutkimusehdotus
Tutkimuksemme oli tietynlainen läpileikkaus siitä, minkälaista kiusaamista opettajat koh-taavat omassa työssä. Tutkimuksen avulla on ollut mahdollisuus tuoda ilmi niitä tekijöitä, jotka tuottavat kiusaamiskokemuksen, mutta myös millaisia vaikutuksia kiusaamisella voi olla kiusatulle. Tutkimuksemme kiusaamisenkokemuksellisen lähestymistavan lisäksi opet-tajien työpaikalla tapahtuvaan kiusaamiseen on mielestämme mahdollista ottaa useita uusia näkökulmia. Erilaisien näkökulmien avulla voidaan saada lisää tietoa työpaikkakiusaami-sesta. Jatkotutkimusten avulla olisi mahdollista selvittää tarkemmin sitä, millainen henkilö kiusatuksi tullut on sekä onko tällä kokemusta kiusatuksi tulemista esimerkiksi omien kou-luvuosien aikana. Tämän jatkotutkimuksen avulla oli mahdollista selvittää, että löytyykö kiusatuksi tulleiden persoonallisuuksien ja elämäntapahtumien välillä yhteyksiä tai altistavia
tekijöitä kiusaamiselle. Näin voidaan syventyä tarkemmin kiusatuksi tulleeseen kiusaami-sentilanteen ulkopuolelta.
Toinen näkökulma opettajien työpaikkakiusaamisen tutkimiseen olisi lähestyminen aihee-seen kiusaajan näkökulmasta. Kiusaajan näkökulmasta toteutetun tutkimuksen avulla olisi mahdollista kerätä lisätietoa niistä tekijöistä, jotka ovat otollisia työpaikkakiusaamista syn-tymiseen. Otollisin tilanne näkökulman tutkimukseen olisi silloin, kun tietoa on mahdollista saada kiusaajalta ja kiusatulta. Tutkimukseemme nojaten, yksi parhaimpia ennaltaehkäiseviä keinoja työpaikkakiusaamisessa on löytää ne tekijät, jotka johtavat kiusaamiseen.
Kolmas jatkotutkimusehdotus olisi tutkia lapsia sekä vanhempia opettajien kiusaajina. Ai-heesta löytyi hieman tietoa, mutta ei riittävästi. Opettajat tulevat tekemään vanhempien kanssa paljon yhteistyötä ja olisi tärkeää, että vanhemmat tukisivat opettajaa. Olisi mielen-kiintoista saada lisää tietoa siitä mitkä asiat altistavat opettajan vanhempien kiusatuksi tule-miselle ja kuinka siitä tilanteesta olisi mahdollista päästä pois.
Viimeisenä jatkotutkimusehdotus liittyy nettikiusaamiseen. Opettajista on lisätty viime vuo-sien aikana kyseenalaisia videoita internettiin, jotka ovat vahingoittaneet heidän ammatilli-suuttansa sekä työllisyyttä. Nettikiusaaminen on myös sellainen ilmiö, jota voi olla vaike-ampi havaita. Tämän takia olisi hyvä saada tietoa laajasti ympäri Suomea, mutta myös mah-dollisimman tarkasti. Nettikiusaaminen tulee yleistymään tulevaisuudessa ja olisi hyvä poh-tia tarkemmin nettikiusaamisen syitä ja ennaltaehkäisyä. Mixed methods tutkimustyyppi voisi suosia tällaista tutkimusta.
LÄHTEET
Ahlroht, M. 2015. Häirintä ja syrjintä työpaikalla. Edita
Ahlroht, M & Kess, K. 2012. Epäasiallinen kohtelu. Edita
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino, Tampere.
Anderson, N., Potocnik, K. & Zhou, J. 2014. Innovation and creativity in organizations: A state-of-the-science review, prospective commentary, and guiding framework. Journal of Management, 40(5), 1297–1333.
Anttila, P. 2011. Kiusaaminen työpaikoilla: näin toimit kun sinua kiusataan. Suomenkuvalehti. https://suomen-kuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiusaaminen-tyopaikoilla-nain-toimit-kun-sinua-kiusataan/ Luettu 26.5.2020 Berke, J. 1991. Ihmisen ja kulttuurin yöpuoli. Helsinki: Otava
Cochrane. 2017. Interventions for prevention of bullying in the workplace. (luettu 1.5.2020).
https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD009778.pub2/full
Crothers, L & Lipinski, J. 2013. Bullying in the workplace: Causes, symptoms, and reme-dies. Routledge: Tennesee State University, Murfreesboro.
De Voss K. 2015, The nature of workplace bullying experienced by teachers and the biopsychoso-cial health effects. Potchefstroom: North-West University.
Einarsen, S. 1999. The nature and causes of bullying at work. International Journal of Manpower 20 (1/2), 16-27.
Einarsen S. & Mikkelsen E. 2003. Individual effects of exposure to bullying at work. Teoksessa Bullying and emotional abuse in the workplace. (toim.) Einarsen S., Hoel H., Zapf D. & Cooper C. L. London: Taylor &
Francis. 127–144.
ERTO. 2019. Kyselytutkimus. (luettu 1.5.2020).
https://www.erto.fi/tietoa-ertosta/tiedotteet/mediatiedotteet/3986-kyselytutkimus-joka-kolmas-tyoentekijae-on-havainnut-tyoepaikkakiusaamista-viimeisen-vuoden-aikana
Erämetsä, T. 2003. Myönteinen muutos. Tammi.
Eskola, J. & Suoranata, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere.
Euroopan työrveys- ja työturvallisuusvirasto (2002) Bullying at work. (Luettu 11.3.2020) Saata-villa: http://osha.europa.eu/en/publications/factsheets/23
Forss, M. 2014. Fobban sosiaalisen median selviytymisopas. Crimetime.
Hamarus, P. 2012. Haukku haavan tekee. Puututaan yhdessä kiusaamiseen. PS-kustannus.
Hamarus, P. 2008. Koulukiusaaminen. Helsinki: Kirjapaja Oy.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2003. Tutki ja kirjoita. Tammi. Vantaa.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. Tammi: Tummavuoren kirjapaino.
Hyppänen, R. 2007. Esimiesosaaminen: liiketoiminnan menestyskirja. Helsinki: Edita.
Järvinen, P. 2001. Esimiestyö ongelmatilanteissa. WS Bookwell Oy, Porvoo
Joki, M., Lahtinen, M., Soini, S. & Vartia, M. 2008. Piinan loppu. Kiusaamistilanteiden selvittely työpaikalla.
Helsinki: Työterveyslaitos.
Kaski, S. & Nevalainen, V. 2017. JO RIITTÄÄ. Irtikiusaamisesta ja kiusaajasta. Helsinki: Kirjapaja Oy.
Kaivola, T. 2003. Työpaikan ihmissuhteet. Helsinki: Kirjapaja Oy.
Korhonen, K. (2009). Häirintä työpaikalla, työpaikkakiusaamisen selvittäminen ja siihen puuttuminen.
Helsinki: Edita.
Leymann, H. 1986. Vuxenmobbning. Om psykiskt våld i abertslivet. Lund: Studentliterarur.
Leymann, H. 1992. Vuxenmobbing pä svenska arbetsplatser. En rikstäckande undersökning med 2438
inter-vjuer. Arbetarskyddsstyrelsen. Delrapport 1. Stockholm.
Lundell, S. 2008. Kateus työyhteisössä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Lämsä, A. 2009. Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Oulun Yliopisto, Oulu.
Kess, K. & Käyhönen, M. 2010. Häirintä työpaikalla- työpaikkakiusaamisen selvittäminen ja siihen puuttumi-nen. Edita Prima Oy.
Korhonen, K. 2009. Kiusaajat kuriin. Mitä jokaisen tulisi tietää työpaikkakiusaamisesta. Hämeenlinna: WSOY.
Leymann, H. & Gustaffon, A. (1996) Mobbing at work and the development of posttraumatic stress disorder.
European Journal of Work and Organizational Psychology, vol. 5 (2), 251–275.
Lundell, S., Tuominen, E., Hussi, T., Klemola, S., Lehto, E., Mäkinen, E., Oldenbourg, R., Saarelma-Thiel, T.
& Ilmarinen, J. 2011. Ikävoimaa työhön. Työterveyslaitos. Turenki: Kirjapaino Jaarli Oy.
Lönnqvist, J. 1985. Johtamisen ja johtajan psykologia. Valtion koulutuskeskus. Helsinki: Valtion painatuskes-kus.
Manner, M. 2020. https://www.opettaja.fi/ajassa/tutkittu-juttu-opettajiin-kohdistuva-kiusaaminen-maksaa-yh-teiskunnalle-miljoonia/
Neuman, J. H. & Baron, R. A. 2003. Social antecedents of bullying. Teoksessa Bullying and emotional abuse in the workplace. (toim.) Einarsen, S., Hoel, H., Zapf, D. & Cooper, C. L. London: Taylor & Francis. 185-201.
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2020. Nettikiusaaminen. (luettu 1.5.2020)
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/nettikiusaaminen/
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2017. Kiusaaminen netissä. (luettu 1.5.2020)
https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/kiusaaminen_netissa/
Mikkelsen, E. & Einarsen, S. (2002) Relationships between exposure to bullying at work and psychological and psychosomatic health complains: The role of state negative affectivity and generalized self-efficacy. Scan-dinavian Journal of Psychology, vol. 43, 397–405.
Mikkonen, Irja 2009. Sairastuneen vertaistuki. Väitöstiedote. Kuopio: Kuopion yliopisto. Verkkodokumentti.
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1303-5/urn_isbn_978-951-27-1303-5.pdf. Luettu:
19.5.2020
Mehiläinen. 2020. Kiusaaminen ja henkinen väkivalta. (luettu 1.5.2020) https://www.mehilainen.fi/mielenterveys/kiusaaminen
Mehiläinen. 2020. Kiusaaminen ja henkinen väkivalta. (luettu 1.5.2020) https://www.mehilainen.fi/mielenterveys/kiusaaminen
Meriläinen, M. 2019. Peruskoulunluokanopettajien kokematyöpaikkakiusaaminen, jaksaminen ja työpaikan vaihtohalukkuus. Työelämän tutkimus.
Mykkänen-Hänninen, Riitta – Kääriäinen, Aino 2009. Vertaisuus ja vertaistuki eroauttamisessa. Helsinki: Ha-kapaino Oy.
Oikeusministeriö. Perus- ja ihmisoikeudet. Luettu 11.4.2020 https://oikeusministerio.fi/perus-ja-ihmisoikeu-det
Pekka-Johtikka, K. 1994. Lähellä työyhteisö. Jyväskylä: Gaudeamus
Perustuslaki 11.6.1999/731
Pörhölä, M. 2008. Koulukiusaaminen nuoren hyvinvointia uhkaavana tekijänä. Miten käy kiusatun ja kiusaajan vertaissuhteille? Teoksessa M. Autio, K. Eräranta & S. Myllyniemi (toim.) Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja 2008. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 84, Nuori-soasiain neuvottelukunta & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 94−104.
Pörhölä, M. & Kinney, T. 2010. Bullying contexts, consequences and control. Barcelona. Editorial Aresta.
Richards, J. & Daley, H. 2003. Bullying policy: development, implementation and monitoring. Teoksessa Bul-lying and emotional abuse in the workplace. (toim.) Einarsen S, Hoel H, Zapf D. & Cooper C. L London: Tay-lor & Francis. 247–258.
Rissanen T. & Mironen, A. 2006. Epäasiallinen kohtelu, häirintä ja työpaikkakiusaaminen – ohjeita henkilöstön edustajille. Helsinki: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto.
Reinboth, C. 2006, Tunnista ja torju työpaikkakiusaamien. Helsinki: Yrityskirja Oy.
Reits, A.K., Zimmermann, J., Hutteman, R., Specht, J. & Neyer, F. J. 2014. How peers make a difference: The role of peer groups and peer relationships in personality development. European Journal of Personality 28, 279–288.
Resch, M. & Schubinski, M. 1996. Mobbing - Prevention and Management in Organizations. European Journal of Work and Organizational Psychology, Vol. 5, No. 2, pp. 295-307.
Ristiriidoista ratkaisuihin – Työkaluja ristiriitojen tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työturvallisuuskes-kus. (Luettu 11.4.2020).
https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/ladattavat_julkaisut/ristiriidoista_ratkaisuihin_-_tyoka-luja_ristiriitojen_tunnistamiseen_ja_ratkaisemiseen
Räty, T. 2017. Ristiriidoista ratkaisuihin. Työkaluja ristiriitojen tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työturval-lisuuskeskus TTK. Next Print Oy.
Salin, D. 2008. The prevention of workplace bullying as a question of human resouce manage-ment: Measuress adopted and underlying organizational factors. Scandinavian Journal of Management, 2008 (24), 221–231.
Salmivalli, C. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Helsinki: Gaudeamus.
Sandelin, P. 2007. Kertomuksia psyykkisestä väkivallasta terveydenhuollon työ- ja opiskeluyhteisöissä. Väi-töskirja. Oulun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta.
Saunders, P., Huynh, A. & Goodman-Delahunty, J. 2007
Silvennoinen, M. & Kauppinen, R. 2007. Kehity alaisena – onnistuneet alaistaidot käytännössä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä
Skurnik-Järvinen, H. 2011. Ratkaise työpaikan ongelmatilanteet käytännönläheisesti. Helsingin seudun kaup-pakamari. Helsinki.
Sutela, H. & Lehto, A – M. 2014. Työolojen muutokset 1977–2013. Tilastokeskus – Statistikcentralen – Sta-tistics Finland. Suomen virallinen tilasto. Helsinki. S. 1–245.
Talentia lehtiartikkeli. 2018. Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen kuuluu kaikille työyhteisössä. (luettu 1.5.2020).
https://www.talentia-lehti.fi/tyopaikkakiusaamiseen-puuttuminen-kuuluu-kaikille-tyoyhteisossa/
Tepper, B. 2007. Abusive supervision in work organizations. Jounal of Management.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 2018. Tammi.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Työolobarometri.
Työterveyslaitoksen nettisivut. 2020. (luettu 1.5.2020).
https://www.ttl.fi/tyopaikkakiusaamisen-ehkaisyssa-kaytettyjen-toimien-tehokkuudesta-toistaiseksi-vahan-tutkimusnayttoa/
Työterveyslaitos. 2020. Kiusaamisen ilmeneminen (luettu 10.04.2020).
https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/ilmenemismuotoja/
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.
Vartia, M. 2001. Consequences of workplace bullying with respect to the wellbeing of its targets and the ob-servers of bullying. Scandinavian Journal of Work Environmant Health, 27 (1), 63-69.
Vartia, M. & Jortikka, K. 1994. Henkinen väkivalta työpaikoilla. Työyhteisön hyvinvoiinti ja sen uhat. Hel-sinki: Gaudeamus
Vartia, M. & Paananen, T. 1992. Henkinen väkivalta työssä. Työterveydenlaitos. Helsinki
Vartia, M., Korppoo, L., Fallenius, S. & Mattila, M-L. 2003. Workplace bullying: the role of occupational health services. Teoksessa Bullying and emotional
Viitala, R. 2009. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita.
Väestöliitto. 2018. Mitä tehdä, kun kohtaa kiusaamista? (luettu 4.5.2020).
https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-tehda-kun-kohtaa-kiusaamista/
Liite 1. Tutkimuspyyntö
Hei,
Terveisiä Itä-Suomen yliopistosta! Olemme kaksi luokanopettajaksi piakkoin valmistuvaa opeopis-kelijaa. Teemme Pro Gradu-työtämme opettajien kokemasta kiusaamisesta työssä.
Opettajien kokema kiusaaminen on paitsi sitkeä, myös erittäin kallis ongelma. Opetusalalla kiusaa-miseen ja epäasialliseen kohtelun aiheuttamat sairauspoissaolot maksoivat viime vuonna 13.5 mil-joonaa euroa. (Opetusalan työolobarometri 2019)
Tavoitteenamme on tutkielman avulla selvittää millaista kiusaamista opettajat ovat kokeneet työssä, millä tavalla kiusaamiseen on puututtu ja miten kiusaamista olisi mahdollista ennaltaehkäistä. Kiu-saaminen voi olla koettu esimerkiksi työyhteisössä henkilökunnan, huoltajien tai oppilaiden kautta.
Olisimme erittäin kiitollisia, jos voisitte välittää tutkimuskyselyn teidän oppilaitoksenne opettajille.
Kysely on lähetetty satunnaisesti valittuihin oppilaitoksiin. Lopullisissa tuloksissa ei ole mahdollista yhdistää vastauksia tiettyihin oppilaitoksiin, alueisiin tai henkilöihin.
Vastaamiseen on hyvä varata aikaa 20-30 minuuttia. Vastausaikaa on 31.3.2020 asti.
Tutkimuskyselyyn pääseet tämän linkin kautta:
https://elomake.uef.fi/lomakkeet/25265/lomake.html
Kiitos etukäteen vastauksista vaikeaan aiheeseen ja mukavaa kevään alkua!
Tutkimukseen ja muihin mahdollisiin kysymyksiin vastaamme mielellämme:
Ystävällisin terveisin: Hanna-Riikka Heikka (hannarii@student.uef.fi) ja Juho Mättö (juhomat@stu-dent.uef.fi)
Liite 2. Tutkimuskysely
Arvoisa osallistuja,
tervetuloa vastaamaan kyselyyn, jolla selvitetään millaista kiusaamista opettajat ovat kokeneet työs-sään. Oletko kokenut kiusatuksi tulemista työyhteisössä, huoltajien tai oppilaiden kautta?
Kyselyn toteutetaan Pro Gradu työnä. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja vas-tauksia käsitellään luottamuksellisesti. Vastaaminen tapahtuu täysin nimettömänä, eikä vastauksien perusteella voi tunnistaa kyselyyn vastanneita henkilöitä. Vastauksista EI muodostu henkilörekiste-riä. Mikäli et halua osallistua tähän tutkimukseen, voit poistua kyselystä sulkemalla tämän verkkosi-vun.
Lisätietoja kyselystä ja tutkimuksesta antaa: Luokanopettajaopiskelijat, Itä-Suomen yliopisto, Joen-suu, Hanna-Riikka Heikka (hannarii@student.uef.fi), Juho Mättö (juhomat@student.uef.fi)
ALKUTIEDOT
Työpaikka Päiväkoti Kyläkoulu
Peruskoulu, alakoulu Perukoulu, yläkoulu Yhtenäiskoulu Lukio
Ammatillinen oppilaitos Yliopisto
Ammattikorkeakoulu Muu
En halua kertoa
Työkokemus opetusalalla/vuotta:
KIUSAAMISKOKEMUS
Kerro tarinasi kiusatuksi tulemisesta opettajan työssä:
Miten kiusaaminen on vaikuttanut sinuun?
KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN
Millaista apua/tukea olet saanut kiusaamiseen?
Jos et ole saanut apua/tukea, mistä se mielestäsi johtuu?
KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN
Millä tavalla mielestäsi kiusaamista opetusalalla olisi mahdollista ennaltaehkäistä?
Kiitos vastauksestasi!
Jos koet vielä tällä hetkellä kiusaamista työssäsi ole rohkeasti yhteydessä: esimieheesi, työ-suojeluvaltuutetuun tai luottamusmieheen.
Sinulla on oikeus työskennellä ilman kiusaamista!