8 TULOSTEN YHTEENVETO JA POHDINTA
8.4 Jatkotutkimusehdotuksia
Tutkimusaineistossa oli melko ristiriitaisia kokemuksia esimerkiksi verkko-oppimisen hyödyllisyydestä ja mielekkääksi kokemisesta. Jatkossa voisi tutkia tarkemmin, millainen vaikutus opiskelijan oppimistyylillä ja oppimista koskevilla yksilöllisillä ominaisuuksilla on verkko-opetukseen ja pedagogisten ratkaisujen onnistumiseen. Opiskelijoilla oli tässä tutkimuksessa ristiriitaisia ajatuksia siitä, sopiiko opetus heidän oppimistyyliinsä. Joku saattaa kokea verkko-opiskelun antoisana kokemuksena, kun taas toinen kokee sen oman opiskelutyylinsä kannalta huonona vaihtoehtona.
Ryhmäläisten erilaiset roolit olivat esillä haastatteluaineistossa ja reflektiotehtävissä. Jatkossa voisi olla mielenkiintoista tietää, edistävätkö esimerkiksi tietyt roolit vuorovaikutusta verkossa ja kuinka roolit vaikuttavat itse oppimisprosesseihin. Rooleihin ja oppimistyyleihin liittyen esimerkiksi motivaation merkitys on oppimisessa keskeistä, joten jatkossa voisi olla myös mielenkiintoista tutkia, millaiset syyt motivoivat opiskelijoita verkko-oppimiseen.
Aluksi projektin tarkoitus oli tutkia myös avointa materiaalin jakamista, mutta lopulta aihe jäi kuitenkin vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen verkkokurssissa materiaalin jakaminen oli ainoastaan kurssille osallistuvien välistä, joten voisi olla mielenkiintoista tutkia jatkossa myös avointa materiaalin tuottamista (ks. Sousa ym. 2012) Olisi mielenkiintoista tietää myös tarkemmin, kuinka aiemmat kokemukset verkkotyöskentelystä vaikuttavat opiskelijan opiskelumotivaatioon. Motivaatioon voi myös vaikuttaa kokemus verkko-opiskelun hyödystä tulevaisuudessa. Mikäli tulevaisuuden näkymiin liittyy verkon käyttöä, voi se motivoida jo opiskeluajan verkkotyöskentelyyn. Esimerkiksi haastatteluissa osa opiskelijoista koki verkkotyöskentelyn hyödylliseksi ammatillisesti tulevaisuuden kannalta, kun taas osa puolestaan ei kokenut. Suurin
osa näistä opiskelijoista tulee työskentelemään sosiaali- ja terveysalalla, jolloin verkkotekniset sovellukset eivät välttämättä tule olemaan keskeisessä roolissa työssä. Jatkossa voisi olla myös mielenkiintoista tietää tarkemmin, kuinka eri alojen opiskelijat kokevat hyötyvänsä ammatillisesti verkkoteknisten sovellusten käytöstä ja verkko-opetuksesta. Tutkimuskohteena tässä tutkimuksessa oli vain Metropolia ammattikorkeakoulun yhden yksikön opiskelijat.
Tutkimuksen alkuvaiheessa ajatuksena oli myös tutkia opettajien kokemuksia verkkoluennoinnista, verkko-opettamisesta ja verkostomaisesta toiminnasta. Päädyin kuitenkin rajaamaan kohdejoukon ainoastaan opiskelijoihin.
Opettajien näkökulma jatkotutkimuksena voisi tuoda syvyyttä ja uutta perspektiiviä käsiteltyyn aiheeseen.
LÄHTEET
Alasuutari. P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. 4. uudistettu painos. Tampere:
Vastapaino.
Arvaja, M. & Mäkitalo-Siegel, K. 2006. Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: verkkovuorovaikutuksen näkökulma. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY, 125-146 Bangert, A. 2004. The seven prinsiples of good practice: a framework for
evaluating on-line teaching. The Internet and Higher Education, 7(3), 217-232.
Bereiter, C. 2002. Education and mind in the knowledge age. Mahwah, NJ:
Erlbaum.
Bereiter, C & Scardamalia, M. 1993. Surpassing ourselves: An inquiry in to the nature and implications of expertise. Chigago: Open court.
Bates, A.W. (2000). Managing Technological Change. Strategies for College and University Leaders. San Fransisco: Jossey-Bass
Bonk, C.J & Kim K-J. 2006. Future directions of blendend learning in higher education and workplace learning settings. Teoksessa Bonk, C.J &
Graham, C.R (toim.) Handbook of blended learning: Global perspectives, local designs. San Francisco, CA: Pfeiffer Publishing.
Cohen, L., Manion, L. & Morris, K. 2011. Research methods in Education. New York: Routledge
Collins, A., & Halverson, R. 2009. Rethinking education in the age of technology:
The digital revolution and schooling in America. New York: Teachers College Press.
Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) 2005. Oppiminen ja asiantuntijuus. Porvoo:
WSOY
Eriksson, K. 2009. Maailman ulkopuolta: Verkostot yhteiskunnallisessa ajattelussa. Helsinki: Gaudeamus.
Erkens, G., Prangsma, M. & Jaspers, J. (2006) Planning and coordinating activities in collaborative learning. Teoksessa A. M. O´Donnell, C. E.
Hmelo-Silver & G. Erkens (toim.) Collaborative learning, reasoning, and technology. Mahwah, NJ: Erlbaum, 233–263.
Eskola, J & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8 uudistettu painos. Jyväskylä: Gummerus Oy.
Europa (viitattu 5.10.2012)
http://europa.eu/legislation_summaries/information_society/strategies/ind ex_fi.htm
Goodyear, P. 2009. Teaching, technology and educational design: The architecture of productive learning environments. Sydney: Australian Learning and Teaching council.
Goodyear, P & Ellis, R.A. 2010. Expanding conceptions of study, context and educational desing. Teoksessa R. Sharpe H. Beetham. & H. de Freitas.
Rethinking learning for the digital age: How learners shape their own experience. New York: Routledge.
Hakkarainen, K. 2000. Oppiminen osallistumisen prosessina. Aikuiskasvatus 20(2), 84-98.
Hakkarainen, K. 2005. Asiantuntijuus ja oppiminen työelämässä- psykologisia näkökulmia. Puheenvuoro Osaaminen murroksessa –työelämälähtöisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen seminaarissa 12.4.2005 Helsinki.
http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/material/HakkarainenE sitelma2005a.pdf
Hakkarainen, K., Palonen, T. & Paavola, S. 2002. Kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tutkimiseen. Psykologia 37 (6), 448–464.
Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E. 2004. Communities of networked expertise: Professional and educational perspectives.
Advances in Learning and Instruction Series. Amsterdam: Elsevier.
Hakkarainen, K., & Paavola, S. 2008. Asiantuntijuuden kehittyminen, hiljainen tieto ja uutta luovat tietokäytännöt. Teoksessa A. Toom, J. Onnismaa &
A. Kajanto (toim.) Hiljainen tieto: tietämistä, toimimista ja taitavuutta.
Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, 59-82.
Helakorpi, S. 2005. Kohti verkostoituvaa ja verkottuvaa koulutusta. HAMK.
Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 2005(9). Hämeenlinna.
Helakorpi, S., Aarnio, H & Majuri, M. 2010. Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. Hämeen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Julkaisuja: 2010:1. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2008. Tutki ja kirjoita. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Ihanainen, P. (toim.) Puolipilvistä ja kirkastuvaa. Ammatillisen verkkopedagogiikan kehittäminen. Haaga-Helian kehittämisraportteja 2009(5). Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Jonanssen, D. 1995. Supporting communities of learners with technology: a vision for integrating technology with learning in schools. Educational Technology 35 (4), 60-65.
Kallioniemi-Chambers, V. 2007. Teoksessa: V. Korhonen (toim.) 2007.
Muuttuvat oppimisympäristöt yliopistossa. Tampere: Tampere University Press.
Kircher, P., Strijbos, J-W., Kreijns, K., Peers, P. 2004. Designing electronic collaborative learning environments. Educational Technology Research and Development. 52 (3), 47-66.
Korhonen, V. Indivualistista vai Kollegiaalista Työkulttuuria yliopistoyhteisössä.
Korhonen, V. (toim.) 2007. Muuttuvat oppimisympäristöt yliopistossa.
Tampere: Tampere University Press, 9-21.
Kotila, H. (toim.) 2003 Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Helsinki: Edita.
Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys.
Jyväskylä: Gummerus.
Kähkönen, E. (toim.) 2004. Verkko-oppimisen vakiintuessa: Näkökulmia ja arvioita mielekkyydestä, rahasta ja strategioista.
Lave, J. & Wenger, E. 1991. Situated learning. Legitimitate peripheral participation. Cambridge: University Press.
Lakkala, M. 2013. Yhteisöllinen verkko-oppiminen: käytäntöjen pedagoginen kehittäminen ja tavoitteet. Viitattu 24.4.201. Osoitteessa:
http://www.slideshare.net/otavanopisto/yhteisllinen-verkkooppiminen-kytntjen-pedagoginen-kehittminen-ja-tavoitteet-minna-lakkala
Leinonen, T. 2010. Verkostot ja oppiminen tulevaisuudessa. Luento 22.4.2010.
http://vimeo.com/21935176
Lindberg, M. 2004. Vuorovaikutuksen piirteet tarkastelussa – monitieteellisen opiskelijaryhmän vuorovaikutus. Teoksessa: Korhonen, V. (toim.) Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka. Tampere: University Press, 135–153.
Lindfors. E. (2009). Opitaanko verkossa keskustellen? Teoksessa Joutsenvirta, T.
& Kukko- nen, A. (toim.) Sulautuvaa opetusta monilla tavoilla ja menetelmillä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Valtiotiotieteellinen tiedekunta, 18-33.
Mason, R & Rennie, F. 2006. E-learning: The Key Consepts. New York:
Routledge.
Mason, R & Rennie, F. 2008. E-learning and Social Networking Handbook:
Resources for Higher Education. New York: Routledge.
Matikainen, J & Manninen, J. (toim.) 2000. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä: Aikuiskoulutus verkossa.
Helsinki: Yliopistopaino
Matikainen, J. 2003. Ohjaus verkkovuorovaikutuksena. Teoksessa: Matikainen, J.
(toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Yliopistopaino, 55–67.
Matikainen, J. 2002. Vuorovaikutus verkossa: verkkopohjaiset oppimisympäristöt vuorovaikutuksen näyttämöinä. Helsinki: Palmenia kustannus.
Matikainen, J. 2009. Maisteriohjelma verkossa – Verkkoviestinnän muuntokoulutus Wermu. Teoksessa: T Joutsenvirta, A. Kukkonen (toim.) 2009. Sulautuva opetus: Uusi tapa opiskella ja opettaa. 25-36.
Mattila, M. & Uusikylä, P. 1999. Verkostoyhteiskunta: Käytännön johdatus verkostoanalyysiin. Helsinki: Gaudeamus
McDonald, J.2008. Blendend learning and online tutoring. Hampshire: Gower publishing company.
Montonen, T. 2008. Verkko-opiskelijan opas: kokemuksia kirjoittajakoulutuksesta. Helsinki: Palmenia.
Moore, G A. 2001. Crossing the Chasm: Marketing and selling technology products to mainstream customers. New York: Harper Business Essentials.
Nissinen, P. 2003. Verkko-opetus ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa. Teoksessa H. Kotila. (toim.) 2003.
Ammattikorkeakoulupedagogiikka, 222-238. Helsinki: Edita
Nonaka, I. & Takeuchi H. 1995. The Knowledge-Creating Company. Oxford University Press. New York.
Paavola, S. & Hakkarainen, K. 2008. Välittyneisyys ja trialogisuus innovatiivisten tietoyhteisöjen perustana. Teoksessa Virkkunen, J. & Engeström, R.
(toim.) Kulttuurinenvälittyneisyys toiminnassa ja oppimisessa.
Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö:
Tutkimusraportteja 11. Helsinki: Yliopistopaino, 47-80.
Palonen, T. Lehtinen, E. Gruber, H. Asiantuntijuuden verkostot. Julkaisussa:
Eteläpelto A, Collin K, Saarinen J. (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen.
Helsinki: WSOY. 287–304.
Pantzar, E. 2004. Oppimisympäristö verkkona – verkko oppimisympäristönä.
Teoksessa Korhonen, V. (toim.) Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka.
Tampere: Cityoffset Oy, 49–68.
Parviainen, J. 2006. Kollektiivinen tiedonrakentaminen asiantuntijatyössä.
Teoksessa Parviainen, J (toim.) Kollektiivinen asiantuntijuus. Tampere:
Tampereen yliopistopaino Oy, 155-187.
Parviainen, L. 2005. Fokusryhmät. Ovaska, S., Aula, A. & Majaranta, P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät, 53-62. Tampereen yliopisto:
Tietojenkäsittelytieteiden laitos.
Paulus, T. M. 2005. Collaboration or Cooperation? Analyzing Small Group Interactions In Educational Environments. Teoksessa T.S Roberts (toim.) 2005. Computer-Supported Collaborative Learning in Higher Education.
Lontoo: Idea Group Publishing. 100-124.
Phillips, R., McNaught, C. & Kennedy, G. 2012. Evaluating e-lerning: guiding research and practice. New York: Routledge.
Piaget, J. 1970. The principles of genetic epistemology. London: Routledge &
Kegan Paul.
Polanyi, M. 1983. The Tacit Dimesion. Garden City, New York: Doubleday &
Company.
Päykkönen, K. 2011. Kehittäkää opetusta joutuisasti Sosnetin verkko-opetus: opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.
Rauste-Von Wright, M-L., Von Wright, J. & Soini, T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.
Roberts, T.S. 2005. Computer Supported Collaorative Learning in Higher Education: An Introduvtion. Teoksessa T.S Roberts (toim.) 2005.
Computer-Supported Collaborative Learning in Higher Education.
Lontoo: Idea Group Publishing. 1-18.
Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori, S., Tuovinen, H. & Tissari, V. 2003.
Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti). Teoksessa V. Meisalo (toim.) Aineenopettajakoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus 2002.
Ainedidaktiikan symposiumi 1.2.2002. Tutkimuksia 241. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Helsinki: Hakapaino, 404–420.
Sousa, S., Tomberg, V., Lamas, D. & Laanpere, M. 2011. Interrelation between Trust and Sharing Attitudes in Distributed Personal Learning Environments: The Case Study of LePress PLE Teoksessa Advances in Web-Based Learning - ICWL 2011. Lecture Notes in Computer Science.
Volume 7048, 72-81
Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa – opettaja verkossa. Helsinki: Edita.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Gummerus kirjapaino: Jyväskylä.
Tynjälä P. 2004 Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35(2), 174-90.
Valtonen, A. 2005. Ryhmäkeskustelut – Millainen metodi? Teoksessa J.
Ruusuvuori & L. Tiittula (toim.) Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Jyväskylä:Gummerus Kirjapaino Oy, 223–242.
Vygotsky, L.S. 1978. Mind in Society. Cambridge Massachussets: Harvard University Press.
Wenger, W. 1998. Communities of Practice: Learning, Meaning and Identity.
Cambridge University Press: Cambridge Tilastokeskus (viitattu 5.10.2012)
http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tie_001_fi.html
LIITTEET
Liite 1
Ryhmähaastattelun kysymykset
Ohjeistus: Vapaamuotoista keskustelua kysymyksiin liittyen, tarkoituksena tuoda esiin omia kokemuksia ja ajatuksia aiheeseen liittyen.
1. Lyhyt esittely ryhmäläisille: nimi, ikä ja mitä opiskelet?
Kokemukset verkko-opetuksesta:
2. Onko teillä aikaisempia kokemuksia verkko-opetuksesta ja millaisia kokemuksia teillä on aiemmasta verkko-opetuksesta esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa?
3. Millaisena koitte verkkoluennot, verkko-oppimisympäristön keskustelun sekä loppuyhteenvedon tekemisen Innovatiivisesti verkossa - kurssin opetuksessa?
Millainen oppimiskokemus? Miksi?
Verkko-opetuksen haasteet ja hyödyt:
4. Onko verkko-opetuksessa mielestänne jotain haasteita ajatellen opiskelijan oppimista? Millaisia haasteita te olette kokeneet tällä kurssilla opetuksessa (verkkoluennoissa, verkkokeskustelussa ja loppuyhteenvedon tekemisessä)?
5. Millaista hyötyä verkkoluennoista oli teille oman oppimisen sekä ammatillisen kehittymisen kannalta? Entä Moodlen verkkokeskustelusta ja loppuyhteenvedon tekemisestä?
Verkkopedagogiikka verkkokeskusteluissa:
6. Miten verkkokeskustelu ja loppuyhteenvedon tekeminen sujuivat keskusteluryhmissänne? Miten arvioitte omaa osallistumistanne?
7. Verkkopedagogiikassa korostetaan usein esimerkiksi yhteisöllistä oppimista, ongelmien kautta oppimista sekä opiskelijan vastuullista ja itsenäistä roolia?
Miten koette, että tämän kurssin osalta nämä lähestymistavat ovat toteutuneet?
Oman asiantuntijuuden/ammatillisuuden kehittyminen:
8. Mitä tämä kurssi on merkinnyt teille oman asiantuntijuuden tai ammatillisen kehittymisen näkökulmasta? Oletteko saaneet esimerkiksi jonkinlaisia eväitä oman asiantuntijuutenne kehittämiseen? Millaisia?
Verkkopedagogiikan toteutus ja kehittäminen:
9. Mitä kehittämisideoita antaisitte verkkoluentojen, verkkokeskustelun sekä loppuyhteenvedon toteuttamiseen tämän kurssin osalta?
10. Millaista opetuksen tai ohjauksen tulisi olla tällaisella kurssilla? Miten koitte kurssilla esimerkiksi opettajan ja toisten opiskelijoiden antaman avun sekä ohjauksen? Olisitteko toivoneet tälle kurssille kasvokkain tapahtuvia keskusteluja ja ohjeita?
11. Osallistuisitko uudestaan samankaltaiselle kurssille, jossa olisi samankaltainen sisältö ja toteutus? Miksi?
12. Jos pääsisitte esittämään toiveenne seuraavan verkkokurssin toteutuksesta tämän kurssin kokemuksen perusteella, niin millaisena näkisitte parhaan mahdollisen verkkokurssin toteutuksen?
Muuta mieleen tulevaa?
Liite 2
Yksilöhaastattelun kysymykset
nimi, ikä ja mitä opiskelet?
Kokemukset verkko-opetuksesta:
1. Onko sinulla aikaisempia kokemuksia verkko-opetuksesta ja millaisia kokemuksia sinulla on aiemmasta verkko-opetuksesta esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa?
2. Millaisena koit verkkoluennot, verkko-oppimisympäristön keskustelun sekä loppuyhteenvedon tekemisen Innovatiivisesti verkossa - kurssin opetuksessa?
Millainen oppimiskokemus? Miksi?
Verkko-opetuksen haasteet ja hyödyt:
3. Onko verkko-opetuksessa mielestäsi jotain haasteita ajatellen opiskelijan oppimista? Millaisia haasteita olet kokeneet tämän kurssilla opetuksessa (verkkoluennoissa, verkkokeskustelussa ja loppuyhteenvedon tekemisessä)?
4. Millaista hyötyä verkkoluennoista oli sinulle oman oppimisen sekä ammatillisen kehittymisen kannalta? Entä Moodlen verkkokeskustelusta ja loppuyhteenvedon tekemisestä?
Verkkopedagogiikka verkkokeskusteluissa:
5. Miten verkkokeskustelu ja loppuyhteenvedon tekeminen sujuivat keskusteluryhmissänne? Miten arvioisit omaa osallistumistasi?
6. Verkkopedagogiikassa korostetaan usein esimerkiksi yhteisöllistä oppimista, ongelmien kautta oppimista sekä opiskelijan vastuullista ja itsenäistä roolia?
Miten koet, että tämän kurssin osalta nämä lähestymistavat ovat toteutuneet?
Oman asiantuntijuuden/ammatillisuuden kehittyminen:
7. Mitä tämä kurssi on merkinnyt sinulle oman asiantuntijuuden tai ammatillisen kehittymisen näkökulmasta? Oletko saanut esimerkiksi jonkinlaisia eväitä oman asiantuntijuuden kehittämiseen? Millaisia?
Verkkopedagogiikan toteutus ja kehittäminen:
8. Mitä kehittämisideoita antaisit verkkoluentojen, verkkokeskustelun sekä loppuyhteenvedon toteuttamiseen tämän kurssin osalta?
9. Millaista opetuksen tai ohjauksen tulisi olla tällaisella kurssilla? Miten koit kurssilla esimerkiksi opettajan ja toisten opiskelijoiden antaman avun sekä ohjauksen? Olisitko toivonut tälle kurssille kasvokkain tapahtuvia keskusteluja ja ohjeita?
10. Osallistuisitko uudestaan samankaltaiselle kurssille, jossa olisi samankaltainen sisältö ja toteutus? Miksi?
11. Jos pääsisit esittämään toiveen seuraavan verkkokurssin toteutuksesta tämän kurssin kokemuksen perusteella, niin millaisena näkisit parhaan mahdollisen verkkokurssin toteutuksen?
Muuta mieleen tulevaa?