Roottorilla 1 havaittu kapasiteetin huomattava parantuminen herättää kysymyksen, olisivatko tulokset parantuneet vastaavilla pintamuutoksilla myös muilla roottoreilla?
Vaikutuksen voimakkuus ainakin antaisi aihetta jatkotutkimukselle. Samoin perustein myös roottorin leveyden vaikutusta tulisi tutkia enemmän. Tässä tutkimuksessa roottoripalat oli työstetty jo ennalta valmiiksi portaan korkeuden tarkasteluun käytettyä lukuun ottamatta. Jatkossa olisi kuitenkin tärkeää leventää esimerkiksi viidessä portaassa myös muita, toimivammaksi havaittuja palamalleja ja löytää siten toimivin palaleveys.
Lähempää tarkastelua jatkossa vaatisi mielestäni optimaalinen portaan korkeus tyypin 14 roottorille. Oliko 4 mm pudotus paras, vai olisiko lisätyöstämisellä saatu vielä kapasiteettia parannettua? Samaa olisi voitu kokeilla myös toiselle kahden parhaan roottorin joukossa olleelle roottorille 6. Olisiko tässä tapauksessa päästy korkeampaan kapasiteettiin, kuin roottoreilla 19 ja 20? Ei liene mahdotonta valmistaa tulevaisuudessa roottoria, jonka palojen portaan korkeus on säädeltävissä olosuhteisiin nähden optimaaliseksi painelajittelun aikana. Entä mihin pystyisi peräkkäin kaksinkertaisesti porrastettu roottori?
Roottoripalan muodon vaikutus osoittautui ristiriitaiseksi ja mahdollisen paremmuuden selvittämiseen olisi tarvittu laajempaa sakeusskaalaa ja suurempaa tutkimusaineistoa.
Tutkittujen keulan muotojen paremmuudesta ei voida tehdä selvää johtopäätöstä. Jollain roottorilla muodon 2 käyttäminen parantaa kapasiteettia ja toisella roottorilla tapahtuu päinvastoin. Muotoilua kannattanee kuitenkin käytännössä kokeilla, sillä vaikutus on kuitenkin olemassa ja mittausten perusteella se vieläpä kasvaa sakeutta nostettaessa.
Kuten jo kappaleissa 12.1 ja 13.2 todettiin, roottoripalojen lukumäärällä vaikuttaisi olevan sakeudesta riippuva optimilukumäärä. Oletettavasti roottorin kehänopeuden kasvattamisella on tiettyyn rajaan asti hieman samankaltainen vaikutus kuin palojen lukumäärän lisäämisellä. Olisiko tavoitesakeudelle optimaalisen palalukumäärän löytäminen kuitenkin energiatehokkaampaa? Oletettavasti kuuden palan roottori olisi
”herännyt eloon” sakeutta nostettaessa, vaikka tätä ei saatukaan todettua työn rajauksesta johtuen. Olisikin kiinnostavaa tutkia jatkossa olisiko näin todella käynyt.
Lopuksi jatkotutkimusaiheina esitetään roskanlaskenta-analyysiä työssä valmistetuille arkeille, koska näin saataisiin vertailupohjaa kapasiteetin ohella roottoreiden erotustehokkuuksille. Tässä tutkimuksessa paineanturilla kerättiin paljon tietoa erilaisten roottorien painekuvaajista. Kuvaajat on esitelty liitteessä neljä ja niiden tarkempi analysointi voisi syventää tietämystä roottorin vaikutuksesta sulpun läpivirtauskapasiteettiin sihtipinnalla.
LÄHDELUETTELO
1. Seppälä, M.J. (ed.), Paperimassan valmistus, Kemiallinen metsäteollisuus 1, Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi, 2002, s. 112 – 120
2. Jokinen, H., Screening and cleaning of pulp – a study to the parameters affecting separation, Väitöskirja, Oulun Yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, Oulu, 2007, 102 s.
3. Krotscheck, A.W., Pulp Screening, Cleaning and Fractionation, Handbook of Pulp, Sixta, H. (ed.), Straus GmbH, Mörlenbach 2006, s. 561 – 608
4. Gallagher, B.J., Pressure screening, TAPPI 2005 Improving screening and cleaning efficiencies short course, Orange Beach, Alabama, April 6-8, 2005, s.
39 – 41
5. Paul, S.T., Duffy G.G., Chen, X.D., Viscosity control as a new way to improve pressure screen performance, Tappi Journal, 83(2000)9, s. 61
6. Tienvieri, T., Lajittamon teoria, lajittelun toimintakriteerien määritys ja
lajittelutuloksen arvostelu, 1985, INSKO, Julkaisu 60–85, Kemiallisen massan lajittelu, 21 s.
7. VTT Tuotteet ja tuotanto, Prowledge Oy, KnowPap 13.0 - Paperitekniikan ja automaation oppimisympäristö, [LTY: n Intranetissä], [Viitattu 9.2.2016], Saatavissa: Intranet LTY:n sisäisessä käytössä, vaatii käyttäjätunnuksen
8. Manner, H., Paperitekniikan aineopintojakso, Luentokalvot, Mekaanisen massan valkaisu ja lajittelu, 2007, 44 s.
9. Harju, P., Sellun jälkilajittelun kehittäminen, Diplomityö, LTKK, Kemiantekniikan osasto, Lappeenranta, 2002, 95 s.
10. Pikka, O., Painelajittimet, 1985, INSKO, Julkaisu 60–85, Kemiallisen massan lajittelu, 51 s.
11. Tieteen kansallinen termipankki (TTP) [tietokanta], [Viitattu 29.7.2016], Saatavilla http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:höytälöityminen 12. Laine A., Pikka, O., Simola, M., A revolution in pulp screening – recent
experiences, Paperi ja Puu – Paper and Timber, 77(1995)5, s. 295 – 296 13. Ämmälä, A., Fractionation of thermomechanical pulp in pressure screening. An
experimental study on the classification of fibres with slotted screen plates, Väitöskirja, Oulun Yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, Oulu, 2001, 102 s.
14. Schauman, H.-C., The effect of rotor piece characteristics on pressure screen performance, Master’s Thesis, LUT, Department of Chemical Technology, Lappeenranta, 2000, 70 s.
15. Lappalainen, J.T.J., Paperin- ja kartonginvalmistusprosessien mallinnus ja dynaaminen reaaliaikainen simulointi, Espoo 2004, Otamedia Oy, VTT Tuotteet ja tuotanto, VTT Publications 518, 144 s.
16. Gooding, R., Olson, J.A., Roberts, N., Parameters for assessing fiber fractionation and their application to screen rotor effects, 22nd International Mechanical Pulping Conference, Helsinki, June 4-7, 2001
17. Olson, J., Allison, B., Roberts, N., Fibre length fractionation caused by pulp screening. Smooth-hole screen plates, Journal of Pulp and Paper Science, 26(2000)1, s. 12 – 16
18. Duffy, G., Measurements, mechanisms and models: Some important insights into the mechanisms of flow of fibre suspensions, Annual transactions of the Nordic Rheology Society, 14(2006), s. 19 – 31
19. Olson, J.A., Fibre length fractionation caused by pulp screening, slotted screen plates, Journal of Pulp and Paper Science, 27(2001)8, s. 255 – 261
20. Ämmälä, A., Dahl, O., Kuopanportti, H., Niinimäki, J., The role of back flow in an axially fed pressure screen, Paperi ja Puu – Paper and Timber, 81(1999)3, s.
210 – 215.
21. Jokinen, H., Ämmälä, A., Niinimäki, J., Virtanen, J.A., Lindroos, K., Effect of bar geometry on screen plate performance – A Laboratory study on pressure screening, Nordic Pulp & Paper, 21(2006)4, s. 451 – 459
22. Friesen, T., Bourdet, N., Tuomela, P., Allison, B., Olson, J.A., Pressure screen system simulation for optimal fractionation, Pulp & Paper Canada, 104(2003)4, T94 – 99
23. Leislahti, J., Kemiallisten massojen lajittelu, Puumassan valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja II osa 1, 2. painos, Oy Turun Sanomat, Turku, 1983, s. 707 – 777
24. Häggblom-Ahnger, U., Komulainen, P., Paperin ja kartongin valmistus,
Kemiallinen metsäteollisuus 2, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2003, s. 31, s. 128
25. Varhimo, A., Sulfaattisellun epäpuhtaudet ja niiden analyysimenetelmät, 1985, INSKO, Julkaisu 60–85, Kemiallisen massan lajittelu, 14 s.
26. Davis, R.M., Carboxymethylcellulose, Coatings Technology Handbook, 3.
pianos, Tracton, A.A., CRC Press, 2005, s. 67.1 – 67.4
27. Ketola, H., Andersson, T., Dry-strenght additives, Papermaking chemistry, Papermaking Science and Technology, Book 4, Neimo, L. (ed.), Fapet Oy, Jyväskylä, 1999, s. 268 – 287
28. Riistama, K. (ed.), Laitinen, J. (ed.), Vuori, M. (ed.), Suomen kemianteollisuus, Chemas Oy, Tampere, 2003, s. 129
29. Biesterfeld Silcom [kotisivu], [Viitattu 20.2.2016], Saatavilla
http://www.bisi.cz/cmsres.axd/get/cms$7CVwRhc3USVqgzxkKF96gI$2BChNr XcTq$2BOUz0Xj7EmggLlJILTc$2BnjT05VW4kCumkdM
30. Jokinen, H.M., Niinimäki, J., Ämmälä, A.J., The effect of an anionic polymer additive on fractionation of paper pulp, Appita Journal, 59(2006)6, s. 459 - 464 31. Wakelin, R.F., Paul, S.T., Effects of some process variables on screen
fractionator performance, Appita Journal, 54(2001)4, s. 357 – 363
32. Julien Saint Amand, F., Perrin, B., Delagoutte, T., Gooding, R., Huovinen, A., Heederik, P., Pahl, A., Haar, W., Gonera, H., Dabrowski, J., Mik, T., Hamann, L., Cordier, O., Asendrych, D., Favre-Marinet, M., Optimisation of screening and cleaning technology to control deinking pulp cleanliness, October 2005, CTP–AFT–ADJ–ICP–PTS–LEGI, ScreenClean – Final technical report, 182 s.
33. Paul, S.T., Duffy G.G., Chen, X.D., New insights into the flow of pulp suspensions, Solutions!, 1(2001)1, s. 94
34. Gustafsson, H., Surakka, J., Huuskonen, J., Lankinen, M., Matula, J., Massan puhdistus ja ilmanpoisto, Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III osa 1, 2. painos, Oy Turun Sanomat, Turku, 1983, s. 497 – 524
35. Ämmälä, A., Rautjärvi, H., Niinimäki, J., Effect on entrained air on the performance of a pressure screen, Tappi Journal, 83(2000)9, s. 62 – 76
36. Stoor, T., Air in pulp and papermaking processes, Väitöskirja, Oulun Yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, Oulu, 2006, 68 s.
37. Kokkonen, K., Kuoha- ja ilmaongelmat sellunvalmistuksessa, 1985, INSKO, Julkaisu 60–85, Kemiallisen massan lajittelu, 23 s.
38. Bennington, C.P.J., Mixing gases into medium-consistency pulp suspensions using rotary devices, Tappi Journal, 76(1993)7, s. 77 – 86
39. Heindel, T.J., A Review of Gas Flows in Fiber Suspensions, 2003 TAPPI Spring Technical Conference, Chicago, May 11-15, 2003
40. McCabe, W.L., Smith, J.C., Harriot, P., Unit operations of chemical engineering, 7. painos, McGraw-Hill, Singapore, 2005, 1140 s.
41. Turku, K., LUT:n Kuitu- ja paperitekniikan laboratorion massa- ja
arkkitestausohjeita, LTY, Kemiantekniikan laitos, Kuitu- ja paperitekniikan laboratorio, Aalef Oy, Lappeenranta, 2009, 58 s.
42. Myyryläinen, J., Sulpun läpivirtauskapasitekniikka sihtipinnalla, Fiber and Paper Technology; Personal Assignment, LTY, LUT Kemiantekniikka, Kuitu- ja paperitekniikan osasto, 2015, 72 s.
43. Lorentzen & Wettre Group [kotisivu], [Viitattu 2.5.2016], Saatavilla http://l-w.com/produkt/lw-csf-tester/
44. Nyström, L., PROSMAL – prosessien kokeellisten mallien kehittämisympäristö, PC/DOS – version ohjeet, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 1994
45. Shanghai 17 [nettimyyntikatalogi], [Viitattu 2.5.2016], Saatavilla http://www.shanghai17.com/uploads/products/20081007104315.jpg 46. Mankki, A., Lajittumisen dynamiikka epäpuhtauksien ja kuitujen
painelajittelussa, Diplomityö, LTY, Kemiantekniikan osasto, Lappeenranta, 2007, 97 s.
47. Kiero, S., Painelajittimen toimintasakeuden nostaminen havupuusellun
lajittelussa, Diplomityö, LTY, Kemiantekniikan osasto, Lappeenranta, 2007, 78 s.
48. Kauranne, T., Modelling methodology in process engineering, Luentokalvot, Regression models, 2010, 102 s.
LIITTEET
Liite 1 Koesuunnitelma Liite 2 Mittaustulokset
Liite 3 Massan ominaisuuksia Liite 4 Painekuvaajat
Liite 5 Mallinnustaulukko Liite 6 Mallinnustulokset Liite 7 Toistettavuus
Liite 8 LabView Signal Express – ajopohjat Liite 9 Lajitinsimulaattorin ajo-ohjeet Liite 10 Arkkien neliömassat
Liite 1, 1(2)
ANDRITZ OY KF
P. HARJU
KUVAUS Andritz Oy on kehittänyt painelajittelua simuloivan koelaitteen, jossa voidaan systemaattisesti tutkia painelajittelun perustapahtumia sihti-roottori-kohtaamispinnalla. Työssä kartoitetaan painelajittimen rakenne- ja prosessiparametrien muutoksen vaikutus sihdin läpivirtauskapasiteettiin.
KOESUUNNITELMA Ajetaan neliötuotantokäyrät: sulppupanoksia eri sakeuksissa eri prosessiarvoilla. Palan muodon, palatapahtumien lukumäärän vaikutus. Rakonopeuden, sakeuden ja tuotannon yhteys. Sakeus ilmiönä sihtipinnalla.
OHJEET: ajetaan kehänopeudella 22 m/s, käytetään AW489 0.2 mm sihtiä, käytetään noin 15 % massarejektisuhdetta eli Rv:tä 13 %.
Asetellaan kullakin syöttösakeustasolla oma kcr taulukon mukaisesti Asetellusta sulppuerästä (sakeus ja roskajakauma - lisätään soj oppien mukaan (TEE ARVIO KULUTUKSESTA) otetaan määritellyistä koeajopisteistä aksepti- ja
rejektisakeusnäytteet ja tehdään arkkit 4 kpl:tta syötöstä akseptiin. Seurataan säännöllisesti syöttösakeutta.
Liite 1, 2(2)
näytteet otetaan neliötuotantotasoilla 250 ja 400 (tai/lisäksi ajettavissa olevalla ylimmällä tasolla)
2,5 % sakeudessa ajetaan kaikki roottorit, päätetään myöhemmin muotoiltavat palat keulan osalta. Valitaan palat, jotka ajetaan korkeammissa sakeuksissa näiden ajojen perusteella.
kunkin roottoriajon lopuksi tiputetaan tuotanto 250 ja suljetaan rejekti kokonaan - kello käymään kauanko kestää tukkoon meno.
Jos ei 3 min tukkoon, avataan akseptia kunnes laite menee tukkoon: kellotetaan tukkoon meno tietyillä akseptilitroilla eli akseptivirtaus myös ko pisteessä ylös.
Kerätään sähköinen data koeajopisteen tunnisteella (paineet, virtaukset, venymä yms.)
KOEAJOPISTEET: Numeroidaan koeajopisteet koesuunnitelman mukaisesti ja käytetään niitä tunnisteina niin Excel:ssä kuin muissakin.
Liite 2, 1(5)
Mittaus Syötön sakeustavoite Roottori Mittauspiste Neliötuotantotavoite Tilavuusvirtaus, syöttö Tilavuusvirtaus, aksepti Tilavuusvirtaus, rejekti Teho, mitattu Teho, laskettu Akseptikapasiteetti Akseptikapasiteetti Energian ominaiskulutus Sakeus, syöttö, ka. Sakeus, aksepti Sakeus, rejekti Rejektin sakeutumiskerroin Paine, syöttö Paine, aksepti Paine, radiaalinen
mt c rt mp nt VF VA VR P1 P2 A1 A2 EOK cF cA cR kcr pF pA prad
Liite 2, 2(5)
Liite 2, 3(5)
Liite 2, 4(5)
Liite 2, 5(5)
Liite 3, 1(1) Massan ominaisuuksia
Syötön sakeustavoite Roottori Sakeus, syöttö, ka. Freeness, ka. Happamuus, ka. Lämpötila ajon alussa Lämpötila ajon lopussa
c rt cF CSF pH Ta Tl
Liite 4, 1(5)
0,65 0,67 0,69 0,71 0,73 0,75
Paine, [bar]
0,35 0,37 0,39 0,41 0,43 0,45
Paine, [bar]
0,05 0,07 0,09 0,11 0,13 0,15
Paine, [bar]
0,45 0,47 0,49 0,51 0,53 0,55
Paine, [bar]
0,34 0,36 0,38 0,40 0,42 0,44
Paine, [bar]
0,20 0,22 0,24 0,26 0,28 0,30
Paine, [bar]
0,20 0,22 0,24 0,26 0,28 0,30
Paine, [bar]
Aika, [s]
Painekuvaaja 150
Liite 4, 2(5)
1,05 1,07 1,09 1,11 1,13 1,15
Paine, [bar]
1,25 1,27 1,29 1,31 1,33 1,35
Paine, [bar]
1,03 1,05 1,07 1,09 1,11 1,13
Paine, [bar]
1,19 1,21 1,23 1,25 1,27 1,29
Paine, [bar]
1,28 1,30 1,32 1,34 1,36 1,38
Paine, [bar]
0,43 0,45 0,47 0,49 0,51 0,53
Paine, [bar]
0,79 0,81 0,83 0,85 0,87 0,89
Paine, [bar]
0,66 0,68 0,70 0,72 0,74 0,76
Paine, [bar]
Aika, [s]
Painekuvaaja 260
Liite 4, 3(5)
0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16
Paine, [bar]
0,44 0,46 0,48 0,50 0,52 0,54
Paine, [bar]
0,01 0,03 0,05 0,07 0,09 0,11
Paine, [bar]
0,36 0,38 0,40 0,42 0,44 0,46
Paine, [bar]
0,00 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10
Paine, [bar]
1,00 1,02 1,04 1,06 1,08 1,10
Paine, [bar]
0,44 0,46 0,48 0,50 0,52 0,54
Paine, [bar]
1,12 1,14 1,16 1,18 1,20 1,22
Paine, [bar]
Aika, [s]
Painekuvaaja 2140
Liite 4, 4(5)
0,01 0,03 0,05 0,07 0,09 0,11
Paine, [bar]
0,42 0,44 0,46 0,48 0,50 0,52
Paine, [bar]
0,85 0,87 0,89 0,91 0,93 0,95
Paine, [bar]
0,28 0,30 0,32 0,34 0,36 0,38
Paine, [bar]
0,18 0,20 0,22 0,24 0,26 0,28
Paine, [bar]
0,72 0,74 0,76 0,78 0,80 0,82
Paine, [bar]
0,85 0,87 0,89 0,91 0,93 0,95
Paine, [bar]
0,11 0,13 0,15 0,17 0,19 0,21
Paine, [bar]
Aika, [s]
Painekuvaaja 1190
Liite 4, 5(5)
-0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1
0,94 0,96 0,98 1,00 1,02 1,04
Paine, [bar]
Aika, [s]
Painekuvaaja 1200
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1
0,15 0,17 0,19 0,21 0,23 0,25
Paine, [bar]
Aika, [s]
Painekuvaaja 2200
Liite 5, 1(2)
Liite 5, 2(2)
Liite 6, 1(5) jm_kap.txt MSc JMYY Mallinnusdata muut
Y-calc = X12 Aconc
CORRELATION MATRIX OF COEFFICIENTS
B- 1 B- 8 B- 9
B- 1 1.000 .035 -.052
B- 8 .035 1.000 -.495
B- 9 -.052 -.495 1.000
Liite 6, 2(5) Akseptin sakeus ilman etuosan muodon vaikutusta
---
F-total = 287. RESIDUAL ST.DEV = .9656E-01 , 38 D.F.
R-multiple = .9797 21.6 % of Y-total .4473 Conf.% 99.
--- jmdat_m1.txt MSc JMYY Mallinnusdata ilman muotoa
Y-calc = X10<0.07> aconc
CORRELATION MATRIX OF COEFFICIENTS
B- 1 B- 6 B- 7 B- 8 B- 9 B- 10
Liite 6, 3(5) jmteho4.txt MSc JMYY Mallinnusdata tehon laskentaan ver04
Y-calc = X10<0.13> POWER kW
CORRELATION MATRIX OF COEFFICIENTS
B- 1 B- 4 B- 5 B- 6 B- 7 B- 8 B- 9
Liite 6, 4(5) jm_kap.txt MSc JMYY Mallinnusdata muut
Y-calc = X13<0.05> kcr
CORRELATION MATRIX OF COEFFICIENTS
B- 5 B- 7 B- 9
B- 5 1.000 .288 -.031
B- 7 .288 1.000 -.064
B- 9 -.031 -.064 1.000
Liite 6, 5(5) jm_dp.txt MSc JMYY Mallinnusdata tehon laskentaan verMU
Y-calc = X11 dp
CORRELATION MATRIX OF COEFFICIENTS B- 8 B- 9 B- 8 1.000 -.025 B- 9 -.025 1.000
Liite 7, 1(1)
Toistettavuus
Mittaus Syötön sakeustavoite Roottori Mittauspiste Neliötuotantotavoite Tilavuusvirtaus, syöttö Tilavuusvirtaus, aksepti Tilavuusvirtaus, rejekti Teho, mitattu Teho, laskettu Akseptikapasiteetti Akseptikapasiteetti Energian ominaiskulutus Sakeus, syöttö, ka. Sakeus, aksepti Sakeus, rejekti Rejektin sakeutumiskerroin Paine, syöttö Paine, aksepti Paine, radiaalinen
mt c rt mp nt VF VA VR P1 P2 A1 A2 EOK cF cA cR kcr pF pA prad
№ % № № ADMT/d/m2 l/s l/s l/s % kW ADMT/d ADMT/
d/m2 kWh/
ADMT % % % - bar bar bar
2112 II 3,5 11 2 II 250 2,35 1,99 0,36 42,11 6,32 6,11 244,52 24,80 3,47 3,19 3,81 1,10 2,00 1,68 0,64 2112 III 3,5 11 2 III 250 2,40 2,02 0,38 41,51 6,23 6,35 253,85 23,55 3,57 3,27 3,76 1,05 2,08 1,78 0,68 2112.1IV 3,5 11 2.1IV 250 2,38 2,00 0,38 41,34 6,20 6,30 252,13 23,61
3,56
3,28 3,55 1,00 2,05 1,76 0,66
2112.2IV 3,5 11 2.2IV 250 2,36 1,96 0,40 41,41 6,21 6,10 243,87 24,45 3,24 3,64 1,02 2,03 1,76 0,66
2112.3IV 3,5 11 2.3IV 250 2,41 2,00 0,42 41,27 6,19 6,23 249,14 23,85 3,25 3,76 1,06 2,03 1,73 0,65
2112.4IV 3,5 11 2.4IV 250 2,38 2,01 0,37 40,81 6,12 6,27 250,79 23,43 3,26 3,91 1,10 2,10 1,81 0,67
2112.5IV 3,5 11 2.5IV 250 2,45 2,02 0,42 39,73 5,96 6,44 257,78 22,19 3,32 3,64 1,02 2,02 1,73 0,65
2112.6IV 3,5 11 2.6IV 250 2,46 2,04 0,42 41,62 6,24 6,40 256,15 23,40 3,54
3,27 3,81 1,08 2,04 1,77 0,66
2112.7IV 3,5 11 2.7IV 250 2,41 2,01 0,39 41,54 6,23 6,51 260,57 22,96 3,37 3,72 1,05 2,05 1,76 0,66
2112.8IV 3,5 11 2.8IV 250 2,37 2,00 0,37 41,43 6,21 6,25 249,88 23,88 3,25 3,76 1,06 2,12 1,84 0,69
2112.9IV 3,5 11 2.9IV 250 2,40 2,03 0,37 41,02 6,15 6,57 262,99 22,46 3,38 3,92 1,11 2,14 1,87 0,69
2112.10IV 3,5 11 2.10IV 250 2,41 2,00 0,41 40,44 6,07 6,34 253,48 22,97 3,29 3,84 1,08 2,11 1,85 0,68
Liite 8, 1(2) LabView Signal Express – ajopohjat
Liite 8, 2(2)
Liite 9, 1(2) Lajitinsimulaattorin ajo-ohjeet
(1/2) KF / WSB R&D
Petri Harju +358408605198 petri.harju@andritz.com
LAJITINSIMULAATTORIN AJO-OHJEET
A) MASSAN VALMISTUS
1 pulpperoi säiliöön massa:
2 sekoitus päälle (varmista staattisen sekoittimen pyörimättömyys) 3 lisää roskat ja värjätyt kuidut (esipulpperoi eli liuota isompaan mitta- astiaan)
4 anna massan sekoittua 5 min
B) YLÖSAJO
1 laitteen vesitäyttö (venttiilit kiinni) 2 tiivistevesi (< 4 bar / 2 –5 L/min)
3 moottori käy (resetoi virheilmoitus enkooderi 7301: laitteessa on pulssianturisovite mutta ei kytketty, herjaa sitä) [ref-napilla aktivoit
mahdollisuuden muuttaa pyörimisnopeutta, nuolilla muutat ja enter_llä hyväksyt, vihreä käy ja punainen seis]
4 rejekti auki
5 pumppu päälle
6 aksepti kiinni muuten paitsi kuvattaessa
7 venttiileillä sopivat virtaukset kuvauskohteesta riippuen KOESUUNITELMA MUKAAN
8 ajoa, mittausta ja kuvausta
HUOM!!
1) seuraa moottorin kuormaa, ei saa ylittää 100 % (teho rpm:n suhteen potenssiin 3), parempi pysyä alle 80 %!!!, tarkista välykset – ei mekaanista kontaktia
2) moottorin virtakytkin invertteristä aina pois päältä, kun operoit roottoritilassa – hätä seiskin päälle.
Ajo – ohjeet
Liite 9, 2(2)
(2/2) KF / WSB R&D
Petri Harju +358408605198 petri.harju@andritz.com
C) LOPETUS, kun ajoa seuraa tovin päästä
1 pumppu seis
2 moottori seis
3 ajot jatkuvat kohdasta B – 3
D) LOPETUS, kun ajoa seuraa vaikka vuorokauden päästä
1 pumppu seis
2 moottori seis
3 putsaa koelaite, massa voi jäädä säiliöön, SEKOITIN POIS PÄÄLTÄ
4 SÄHKÖT POIS
D) LOPETUS, kun pidempiaikainen pysäytys
1 koko linja vesihuuhdellaan kanaaliin, MASSA SUODATINPUSSILLA POIS JA ROSKIIN
2 laitteet seis ja sähköt pois päältä, vedet pois päältä 3 tavarat lukkojen taakse ja paikat siistiksi
HUOM! TAVARAT LUKKOJEN TAAKSE JA PAIKAT SIISTIKSI
Ajo – ohjeet
Liite 10, 1(2)
Liite 10, 2(2)