kyllääntyi. Kuitenkin saadun aineiston perusteella on mahdotonta esittää kattavaa esitystä koko organisaation käsityksistä organisaatiokulttuurin vaikutuksista ja ilmenemisestä
kohdeorganisaationa olevassa teollisuudenalan yrityksessä. Koska tutkimuksessa haluttiin korostaa anonyymiutta ja vastausten tunnistamattomuutta, vastaajilta ei kysytty sukupuolta, ikää, positiota, tiimiä tai osastoa, jossa he työskentelevät.
Tutkijan aiempi kokemus kohdeorganisaatiossa työskentelystä helpotti omalta osaltaan tutkimukseen ryhtymistä. Tietämys organisaation rakenteesta, toimintatavoista sekä
käytännöistä helpotti teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa sekä empiirisen osuuden vastausten tulkinnassa. Analyysivaiheessa noudatettiin organisaatiotuntemuksesta huolimatta hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimustulokset saavutettiin objektiivisen tarkastelun periaatteita noudattaen. Oman haasteensa tutkimukseen muodosti itse tutkimusaihe: organisaatiokulttuurin laaja ja monipuolinen käsite pakotti rajaamaan teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle
sopivaan laajuuteen eikä kaikkia organisaatiokulttuuria koskevia aspekteja lähtökohtaisesti kyetty esittämään. Tämän tosiseikan tiedostaminen auttoi ymmärtämään ja rajaamaan
tutkimuksen esitettyyn laajuuteen. Lisäksi on huomattava, että tutkielma on yksittäinen kuvaus yksittäisen kohdeorganisaation tutkimushetken tilanteesta. Tutkielmassa kyettiin vastaamaan esitettyyn päätutkimuskysymykseen, joten tutkielmalle asetetut tavoitteet täyttyivät.
taloudellisen tuloksen välisen yhteyden tutkiminen auttaisi useampia organisaatiossa työskenteleviä ymmärtämään kokonaisuuden, jolla on vaikutuksia koko yrityksen ja organisaation menestymiseen. Toteutettaessa esitetyn kaltaista tutkimusta on otettava huomioon tutkimuksessa saatavien tulosten aika- ja paikkasidonnaisuus.
Organisaatiokulttuuria koskevassa tutkimuksessa olisi myös mielenkiintoista ottaa huomioon organisaation ikärakenne sekä organisaation sukupuolijakauma. Demografisten tekijöiden mahdollisten vaikutusten tunteminen antaisi lisätukea organisaatiokulttuurin rakentumisen ymmärtämiseen. Lisäksi organisaatiokulttuuriin vaikuttavien demografisten tekijöiden
tunteminen voi antaa eväitä organisaatiossa toteutettavalle johtajuudelle sekä organisaation jäsenten työhyvinvoinnin tukemiseen.
Hofsteden (1993, 340–341) jalanjäljissä organisaatiokulttuuria olisi myös mielenkiintoista ja innostavaa tarkastella kansallisten kulttuurierojen näkökulmasta. Tutkimus esimerkiksi vertaillen eri maissa sijaitsevien saman yrityksen toimipisteiden välillä antaisi niin akateemiselle
tutkimukselle kuin kohdeyrityksen toiminnalle ja toimintaedellytyksille lisäsyvyyttä ja tutkimus kulttuurierojen vaikutuksesta organisaatioiden toiminnassa laajenisi. Toinen mielenkiintoinen vertailuun perustuva tutkimusvaihtoehto voisi olla myös eri toimialoilla toimivien yritysten organisaatiokulttuurien vertailu kansallisesti. Tämä antaisi alariippumattomasti liikkuville asiantuntijoille, esihenkilöille ja johtoryhmäläisille lisäeväitä organisaatiokulttuurin merkityksen ymmärtämiseksi sekä kehittämiseksi sekä auttaisi vastaamaan erilaisten organisaatioiden tarpeisiin. Akateemisesti tutkimus antaisi lisäymmärrystä toimialakohtaisista eroista.
Kohdeorganisaation näkökulmasta jatkotutkimusta voisi tehdä osasto- tai tiimikohtaisesti tai maantieteellisen sijainnin perusteella. Mikäli organisaatio toteuttaa tässä tutkimuksessa annettuja kehitysehdotuksia, olisi tutkimuksen toistaminen esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden kuluttua mielekästä. Mahdollinen jatkotutkimus olisi myös mielenkiintoista tehdä
esimerkiksi haastattelua tai teemahaastattelua aineiston keruumenetelmänä käyttäen, mutta se vaatisi runsaammin käytettävissä olevia resursseja.
Lähteet
Aaltio, I. 2011. Organisaatiokulttuurin moniulotteisuus johtamisen näkökulmasta. Teoksessa:
Puusa, A. Reijonen, H. (toim). Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Kuopio: UNIpress.
333–345.
Aaltio, I. & Puusa, A. 2020. Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon?
Teoksessa: Juuti, P. & Puusa, A. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki:
Gaudeamus.
Ackerman Anderson, L. & Anderson, D. 2010. Beyond Management: How to Achieve Breakthrough Results Through Conscious Change Leadership. San Fransisco: Pfeiffer.
Allen, N. J. & Mayer, J. P. 1990. The Measurement and antecedents of affective, continuance and normative commitment to the organization. Journal of Occupational Psychology 63 1–18.
Atkinson, S. & Butcher, D. 2003. Trust in managerial relationships. Journal of Managerial Psychology 18(4) 282–304.
Aura, O., Eskelinen, J., Ahonen, G. & Kuosmanen, T. 2019. Johtaminen ja tuottavuus. Henkilöstön johtaminen menestystekijänä. Aalto-yliopisto. Kauppakorkeakoulu. Tieto- ja palvelujohtamisen laitos. Aalto-yliopiston julkaisusarja Crossover 1/2019. Saatavilla:
[https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/35823/isbn9789526083681.pdf?sequence
=1&isAllowed=y] (luettu 18.11.2022).
Bauer, T. N. & Erdogan, B. 2015. Leader-Member Exchange (LMX) Theory: an Introduction and Overview. Teoksessa: Bauer, T. N. & Erdogan, B. (toim.) The Oxford Handbook of Leader-Member Exchange. New York: Oxford Univeristy Press. 3–8.
Belias, D. & Koustelios, A. 2014. Organizational Culture and Job Satifaction: A Review.
International Review of Management and Marketing 4(2) 132–149.
Berlin, S. 2008. Innostava, lannistava, helpottava palaute. Alaisten kokemuksia ja näkemyksiä esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta. Vaasan yliopisto. Acta Wasaensia no.
198. Väitöstutkimus.
Cameron, K. S. & Quinn, R. E. 1999. Diagnosing and Changing Organizational Culture. Based on the Competing Values Framework. Reading, MA: Addison–Wesley.
Carnall, C. A. 2003. Managing Change in Organizations. Fourth Edition. Harlow: Pearson Education Limited.
Claver-Cortés, E., Zaragoza-Sáez, P. & Pertusa-Ortega, E. 2007. Organizational Structure features supporting knowledge management processes. Journal of Knowledge Management, 11(4), 45–
57.
Clegg, S. R., Kornberger, M. & Pitsis, T. S. 2016. Managing & Organizations. An Introduction to Theory and Practice. Fourth Edition. London: Sage Publications Ltd.
Cohen, A. Commitment before and after: An evaluation and reconceptualization of organizational commitment. Human Resource Management Review 17(3) 336–354.
Cooper, C. L., Dewe, P. J. & O´Driscoll, M. P. 2001. Organizational Stress. A Review and Critique of Theory Research, and Applications. Thousand Oaks, California: Sage Publications Inc.
Dibella, A. J. 2011. Learning Portfolios: An Alternative to Learning Organizations. Teoksessa:
Easterby-Smith, M. & Lyles, M. A. 2011. Handbook of Organizational Learning and Knowledge Management. Chichester, UK: Wiley.
Ebert, D. D., Berking, M., Thiart, H., Riper, H., Laferton, J. A. C., Cuijpers, P., Lehr, D. & Sieland, B.
2015. Restoring Debleted Resources: Efficiency and Mechanisms of Change of as Internet-Based
Unguided Recovery Training for Better Sleep and Psychological Detachment From Work. Health Psychology 34 Supplement 1240–1251.
Epitropaki, O. & Martin, R. 2015. LMX and Work Attitudes: Is There Anything Left Unsaid or Unexamined. Teoksessa: Bauer, T. N. & Erdogan, B. (toim.) The Oxford Handbook of Leader-Member Exchange. New York: Oxford Univeristy Press. 139–156.
Eskola, A. 1975. Sosiologian tutkimusmenetelmät 2. Helsinki: WSOY.
Föhr, T., Pietilä, J., Helander, E., Myllymäki, T, Lindholm, H., Rusko, H. & Kujala, U. M. 2016.
Physical activity, body mass index and heart rate variability-based stress and recovery in 16 275 Finnish employees: a cross-sectional study. BMC Public Health 16(1) 1–13.
Ghasemzadeh, P., Rezayat Sorkhabadi, S. M., Kebriaeezadeh, A., Nazari, J. A., Farzaneh, M. &
Mehralian, G. 2022. How does organizational learning contribute to corporate social
responsibility and innovation performance? The dynamic capability view. Journal of Knowledge, 26(19), 2579–2601.
Goleman, D. 1999. Tunneäly työelämässä. suom. Kankaanpää, J. Helsinki: Otava Oy.
Groysberg, B., Lee, J., Price, J. & Cheng, Y. 2018. The Leader´s Guide to corporate Culture. How to Manage the Eight Critical Elements of Organizational Life? Harward Business Review 96(1) 44–52.
Grönfors, M. 2011. Laadullisen tutkimuksen kenttätyömenetelmät. Hämeenlinna: Sofia–
Sosiologi– Filosofiapu Vilkka. [http://vilkka.fi/books/Laadullisen_tutkimuksen.pdf] (Viitattu 24.11.2022)
Hall, R. H. & Tolbert, P. S. 2005. Organizations. Structures, Processes, and Outcomes. Yhdeksäs painos. Upper Saddle River, New Jersey: Prentice-Hall.
Harisalo, R. 2021. Organisaatioteoriat. Helsinki: Tietosanoma.
Hofstede, G. 1993. Kulttuurit ja organisaatiot – mielen ohjelmointi. Helsinki: WSOY.
Hofstede, G. & Hofstede, G. J. 2005. Cultures and Organizations: Software of the mind:
[intercultural cooperation and its importance for survival] (Rev. and expanded 2nd ed.). McGraw-Hill.
Ikonen, M. 2013. Trust Development and Dynamics at Dyadic Level. A Narrative Approach to Studying Process if Interpersonal Trust in Leader-Follower Relationship. Itä-Suomen yliopisto.
Väitöstutkimus.
Ikonen, M. 2015. Esimies-alaissuhteen luottamus vuorovaikutuksessa rakentuvana ilmiönä.
Puheviestinnän vuosikirja 2015, 135–151.
Jain, A. K. & Jain, S. 2013. Understanding Organizational Culture and Leadership – Enchance Efficiency and Productivity. Pranjana: The Journal of Management Awareness 16(2) 43–53.
Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. 2016. Diskursiivinen maailma: Teoreettiset lähtökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa: Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. Diskursianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino.
Juuti, P. 1999. Organisaatiokäyttäytyminen. Aavaranta-sarja. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Juuti, P. 2001. Johtamispuhe. Aavaranta-sarja. Juva: PS-kustannus WS Bookwell Oy.
Juuti, P. & Vuorela, A. 2002. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus.
Juuti, P. & Puusa, A. 2020. Mitä laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan? Teoksessa: Juuti, P. &
Puusa, A. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus.
Jyrinki, E. 1976. Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Hämeenlinna: Oy Gaudeamus Ab.
Kalliomaa, S. 2009. Sisäinen markkinointi johtamisena. Tapaustutkimus konepajateollisuuden projektiorganisaatiosta. Jyväskylän yliopisto. Väitöstutkimus.
Keskinen, S. 2007. Alaistaito. Luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.
Kramer, M. 1999. Trust and Distrust in Organizations: Emerging Perspectives, Enduring Questions. Annual Review of Psychology. 50(1). 569–598.
Kozlowski, S. W. J. 2012. The Nature of Organizational Psychology. Teoksessa: Kozlowski, S. W. J.
(toim.) The Oxford Handbook of Organizational Psychology. Oxford University Press. 3–21.
Kuokkanen, A. & Seeck, H. 2007. Ihmissuhdekoulukunta – synty, sisältö ja perintö. Työelämän tutkimus 5(2) 118–137.
Laine, N. 2008. Trust in Superior –Subordinate Relationships. An empirical study in the context of learning. Academic dissertation. Tampere. Tampere University press. Acta Universitatis
Tampensis 1338. Väitöstutkimus.
Lewicki, R. & Bunker, B. 1996. Developing and Maintaining Trust in Work Relationships.
Teoksessa: Kramer, M. & Tyler, T. 1996. Trust in Organizations. Frontiers of Theory and Research.
Thousand Oaks, Kalifornia: Sage Publications.
Lämsä, A-M. & Hautala, T. 2005. Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki: Edita Prima Oy.
Malkamäki, K. 2017. Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus – tapaustutkimus kaupan alan organisaatiosta. Itä-Suomen yliopisto. Väitöstutkimus.
Manka, M-L. 2013. Työn ilo. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Martinsuo, M. 2016. Työn ja ihmisten johtaminen. Teoksessa: Martinsuo, M., Mäkinen, S., Suomala, P. & Lyly-Yrjänäinen, J. Teollisuustalous kehittyvässä liiketoiminnassa Helsinki: Edita Prima Oy. 293–308.
Maslow, A. H. 1987. Motivation and Personality. Third Edition. New York: Harper & Row.
Mauno, S. & Ruokolainen, M. 2005. Organisaatiokulttuurin yhteys henkilöstön työhyvinvointiin ja työasenteisiin. Teoksessa: Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. (toim.) Työ leipälajina.
Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mayer, R. C., Davis, J. H. & Schoorman, F. D. 1995. An integrative model of organizational trust.
Academy of Management Review, Vol. 20 No. 3, 709–734.
McCormick, B. A. 2008. What´s Responsible for Business Success or Failure?: It´s – the Organization´s culture! Amherst, Mass: HRD Press.
Mäkipeska, M. & Niemelä, T. 2005. Haasteena luottamus. Helsinki: Edita Prima Oy.
Niemelä, M., Pirker, A. & Westerlund, J. 2008. Strategiasta tuloksiin – tehokas johtamisjärjestelmä. Helsinki: WSOYpro.
Nissinen, 2013. Syväjohtaminen. Vantaa: Talentum Media Oy.
Northouse, P. G. 2022. Leadership. Theory and practice. Thousand Oaks: Sage Publications Inc.
Paalumäki, A. 2011. Organisaatiokulttuuri aineettoman pääoman osatekijänä. Teoksessa: Puusa, A. Reijonen, H. (toim). Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Kuopio: UNIpress. 316–332.
Pietikäinen, S. & Mäntynen, A. 2009. Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.
Poikela, E. 2005. Luottamusta luova kehityskeskustelu. Teoksessa: Poikela, E. (toim.) Oppiminen ja sosiaalinen pääoma. Tampere: Tampere University Press. 31–52.
Podsakoff, N. P., Podsakoff, P. M., MacKenzie, S. B., Maynes, T. D. & Spoelma, T. M. 2014.
Consequences of unit-level organizational citizenship behaviors. A review and recommendations for future research. Journal of Organizational Behavior 35(S1) 87–119.
Puusa, A. & Tolvanen, U. 2006. Organizational Identity and Trust. Electronical Journal of Business Ethics and Organization Studies 11(2) 29–33.
Puusa, A., Reijonen, H., Juuti, P. & Laukkanen, T. 2014. Akatemiasta markkinapaikalle. Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Talentum Media Oy.
Puusa, A. & Ala-Kortesmaa, S. 2019. Vuorovaikutukselliset työyhteisötaidot asiantuntijatyössä.
Työelämäntutkimus 17(3) 187–201.
Puusa, A. & Julkunen, S. 2020. Uskottavuuden arviointi laadullisessa tutkimuksessa. Teoksessa:
Juuti, P. & Puusa A. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus.
Puusa, A. 2020. Näkökulmia laadullisen aineiston analyysiin. Teoksessa: Juuti, P. & Puusa A.
Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus.
Pälli, P. & Lillqvist, E. 2020. Diskurssianalyysi. Teoksessa: Luodonpää-Manni, M., Hamunen, M., Konstenius, R., Miestamo, M., Nikanne, U. & Sinnemäki, K. (toim.) Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 374–411.
Radovic-Markovic, M. R. 2012. Impact of globalization on organizational culture, behavior and gender role. Charlotte: Information Age Pub.
Reichers, A. E. 1985. A Review and Reconceptualization of Organizational Commitment. Academy of Management Review 10(3) 465–476.
Ruohotie, P. & Honka, J. 2002. Palkitseva ja kannustava johtaminen. Helsinki: Edita Prima Oy.
Rousseau, D. M., Sitkin, S. B., Burt, R. S. & Camerer, C. 1998. Not So Different After All: A Crossdiscipline View of Trust. Academy of Management Review, 23(3), 396–404.
Savolainen, T. 2009. Trust Development in Leader-Follower Relationships. Paper presented at the International Confrence on Economics and Management 23.–24.4.2009, Kaunas University of Technology, Kaunas, Lithuania.
Savolainen, T. 2011. Luottamusjohtajuus inhimillisen pääoman uudistamisessa. Teoksessa:
Puusa, A. Reijonen, H. (toim). Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Kuopio: UNIpress.
117-141.
Savolainen, T. & Häkkinen, S. 2011. Trusted to Lead: Trustworthiness and its Impact on Leadership. Open Source Business Resource, (March 2011). Saatavissa:
[http://timreview.ca/article/429]
Savolainen, T. 2013. Luottamusjohtajuus esimiehen voimavarana, taitona ja haasteena digiajassa. Teoksessa: Hokkanen, S. (toim.) Logistiikan johtamisen tulevaisuuden haasteet.
Kangasniemi: SHo Business Development, 6–31. Saatavissa www-muodossa:
[https://www.academia.edu/5583112/Luottamusjohtajuus_esimiehen_voimavarana_taitona_ja_h aaste ena_digiajassa_in_Finnish%3e_]
Savolainen, T. 2014. Trust and Innovation Interplay – How to Sustain Competitive Advantage by Leadership. Konferenssipaperi. Saatavissa:
[https://www.academia.edu/9937950/Trust_and_Innovation_Interplay_How_to_Sustain_Competit ive_Advantage_by_Leadership]
Savolainen, T. & Ikonen, M. 2016. Process dynamics of trust development: exploring and illustrating emergence in the team context. Teoksessa: Jagd, S. & Fuglsang, L. (toim.). Trust, organizations and Social Interaction. Studying Trust as Process within and between
Organizations. Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 231–256.
Schein, E. H. 1985. Organizational Culture and Leadership. San Francisco, Calif: Jossey-Bass Publishers.
Schein, E. H. 1986. What you need to know about organizational culture. Training and Development Journal 40(1) 33–33.
Schein, E.H., Liljamo, R., & Miettinen, A. (suom.) 1987. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen.
Weilin+Göös. Suomennos teoksesta 1985.
Schein. E. H. 2010. Organizational Culture and Leadership. San Francisco: Jossey-Bass.
Schneider, B., Ehrhart, M. G., Macey, W. H. 2013. Organizational Climate and Culture. Annual Review of Psychology. 64(1) 361–388.
Schulte, P. & Vainio, H. 2010. Well-being at work – Overview and Perspective. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 36(5) 422–429.
Simola, A. & Kinnunen, U. 2005.Toimiva organisaatio henkilöstön hyvinvoinnin ja organisaation tuloksellisuuden kannalta. Teoksessa: Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. (toim.) Työ leipälajina.
Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Spicer, A. 2020. Organizational Culture and COVID-19. Journal of Management Studies 57(8) 1737–1740.
Steptoe-Warren, G. 2013. Occupational psychology, an applied approach. Harlow: Pearson.
Suoninen, E. 2016. Vuorovaikutuksen mikromaiseman analysoiminen. Teoksessa: Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. Diskursianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki:
Tammi.
Viitala, R. 2012. Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Vuori, J. 2022. Tapaustutkimus. Teoksessa: Vuori, J. Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja.
Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
[https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/tutkimusasetelma/tapaustutkimus/]
(Viitattu 24.11.2022)
Wills, M. 1994. Managing the Training Process: Putting the Basics into Practice. Journal of European Industrial Training, 18(6), 4–28.
Yukl, G. & Gardner, W. L. 2020. Leadership in Organizations. Harlow: Pearson.