Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luottamuksen rakentumiseen vaikuttavia teki-jöitä matalan hierarkian organisaatiossa sekä pohdittiin luottamuksen merkitystä tutkimuksen kohdeorganisaatiossa. Luottamuksen rakentumisen tutkimus on valitettavan puutteellista, vaikka luottamuksen merkitys organisaatioiden me-nestykselle on yleisesti tunnustettua johtajuuskirjallisuuden saralla (esim. Atwa-ter 1988; Baba 1999; Dirks & Ferrin 2001). Luottamusta on tutkittu suhteessa mo-neen eri yksittäiseen tekijään, esimerkiksi yhteistyöhalukkuuteen (Berry, 2011) ja tiedon jakamiseen (Renzl 2008; Rutten 2016), mutta luottamista tulisi tulevaisuu-dessa tarkastella laajemmin, monipuolisemmin ja monista eri näkökulmista. Tu-levaisuuden tutkimuksen tulisikin keskittyä selvittämään, että minkälaiset asiat rakentavat luottamusta ja tukevat sen säilymistä erilaisissa työelämän konteks-teissa.
Tutkimuksessani nousivat esiin ICT-talon toimitusjohtajan poikkeukselli-nen omistautuneisuus ja luottamus työntekijöitään kohtaan. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia enemmän tällaista johtajatyyppiä ja keskittyä esimer-kiksi siihen, että eroavatko johtajuuteen kouluttamattomat henkilöt tyyliltään pe-rinteisen kauppatieteellisen johtamiskoulutuksen käyneiden tyyleistä? Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia myös sitä, että onko johtajan eettisyys sitä tärkeäm-pää, mitä matalampi organisaation hierarkia on?
Myös erilaisia johtajuuden trendejä tulisi tutkia nopeammin, tarkemmin ja erilaisissa konteksteissa, sillä tutkijat ovat alkaneet tunnistaa TMGT -efektiä vasta 2010-luvulla (Pierce & Aguinis 2013). Vaikka joku uusi menetelmä nousee johtajuuden trendiksi, se ei välttämättä tarkoita sitä, että johtamis- tai johtamat-tomuustyyli toimisi sellaisenaan omassa työyhteisössä.
Pieniä matalan hierarkian työyhteisöjä tulisi tutkia laajemmin eri toimiala-oilla ja selvittää, että löytyykö niistä usein perhemäisiä työyhteisöjä vai oliko per-hemäinen työyhteisö vain oman tutkimukseni kohdeorganisaation erityispiirre.
Tutkimukseni herättää myös kysymyksen siitä, että onko perhemäisiä työyhtei-söjä myös isommissa ja hierarkkisissa organisaatioissa vai onko se vain pienten, matalan hierarkian organisaatioiden erityispiirre?
Luottamus ja sen rakentuminen ansaitsevat jatkossa tulla tutkituksi itseis-arvona, sillä jo vuosia luottamuksen arvo yrityksen menestymiselle ja työyhtei-sön hyvinvoinnille on tunnustettu työelämän tutkimuksen kontekstissa, mutta laiminlyöty tutkimusaiheena. Luottamuksen rakentaminen ja tukeminen voisi-vat ratkaista monia nykyajan työelämän hektisyyden ja epävarmuuden ongelmia sekä auttaa kaikkia ihmisiä voimaan työelämässä paremmin.
LÄHTEET
Atwater, L. 1988. The relative importance of situational and individual variables in predicting leader behavior. Group and Organixofion Studies, 13, 290–
310.
Baba, M. 1999. Dangerous Liaisons: Trust, Distrust, and Information Technology in American Work Organizations. Human Organization, 58(3), 331–346.
Bakker, M., Leenders, R., Gabbay, S., Kratzer, J. & Engelen, J. 2006. Is trust really social capital? Knowledge sharing in product development projects. The Learning Organization, 13(6), 594–605.
Bastug, G., Pala, A., Kumartasli, M., Günel, I. & Duyan, M. 2016. Investigation of the Relationship between Organizational Trust and Organizational Commitment. Universal Journal of Educational Research 4(6), 1418–1425.
Berry, G. 2011. A cross- disciplinary literature review: Examining trust on virtual teams. Performance Improvement Quarterly, 24(3), 9–28.
Bock, G., Zmud, R., Kim, Y. & Lee, J. 2005. Behavioral intention formation in knowledge sharing: examining the roles of extrinsic motivators, social-psychological forces, and organizational climate. MIS Quarterly, 29 (1), 87–111.
Bolden, R. 2011. Distributed leadership in organizations: A review of theory and research. International journal of management reviews, 13, 251–269.
Boss. R. 1978. Trust and managerial problem solving revisited. Group Organ.
Stud. 3 331–342.
Burr, V. 2004. Social constructionism. 2nd Edition. London: Routledge.
Callinicos, A. 1987. Making history: Agency, structure, and change in social theory. Cambridge: Polity.
Casimir, G., Lee, K. & Loon, M. (2012) Knowledge sharing: influences of trust, commitment and cost. Journal of Knowledge Management 16(5), 740–753.¨
Csik, M. 2012. Trust breach and restoring of violated trust: A narrative study of the stories from Finnish workplaces. Master's Thesis, Service
Management. University of Eastern Finland, Business School.
Chughtai, A. Byrne, M. & Flood, B. 2015. Linking Ethical Leadership to
Employee Well-Being: The Role of Trust in Supervisor. Journal of Business thics 128(3), 653—663.
Coleman. I. S. 1990. Foundations oi social theory. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Collin, K., Auvinen, T., Herranen, S., Paloniemi, S., Riivari, E., Sintonen, T. &
Lemmetty, S. 2017. Johtajuutta vai johtajattomuutta? Johtamisen merkitys luovuudelle informaatioteknologian organisaatioissa. Jyväskylä, Finland:
Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6921-9 (Luettu 7.3.2019)
Den Hartog, D. & Belschak, F. 2012. Work engagement and Machiavellianism in the ethical leadership process. Journal of Business Ethics, 107(1), 35–47.
Deutsch, M. 1958. Trust and suspicion. Journal of Conflict Resolution. 2, 265–
50 279.
Dirks, K. & Ferrin, D. 2001. The role of trust in organizational settings. Organization Science, 12(4), 450–467.
Dunn, J. & Schweitzer, M. 2005. Feeling and Believing: The Influence of Emotion on Trust. Journal of Personality and Social Psychology, 88(5), 736–748.
Elo, S. & Kyngäs, H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62 (1), 107–115.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Friesen, J., Kay, A., Eibach, R. & Galinsky, A. 2014. Seeking Structure in Social Organization: Compensatory Control and the Psychological Advantages of Hierarchy. Journal of Personality and Social Psychology, 106(4), 590–
609.
Grovier, T. 1994. The Epistemology of Trust. International Journal of Moral Social Studies, 8(2), 155–174.
Hardin, R. 1992. The Street-Level Epistemology of Trust. Analyse & Kritik, 14(2), 152–176.
HeRMo -hanke. 2018. Eettinen henkilöstöjohtaminen luovan toiminnan tukijana kasvuyrityksissä. https://hermohanke.com/ (Viitattu 11.11.2018)
Heikkinen, H., Huttunen, R., Niglas, K. & Tynjälä, P. 2005. Kartta kasvatustieteen maastosta. Julkaisussa: Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakausikirja 36(5), 340–354.
Henkilötietolaki 1999/523.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1999/19990523 (Viitattu 10.12.2018)
Hsieh, H. & Shannon, S. 2005. Three approaches to qualitative content analysis.
Qualitative health research, 15(9), 1277–1288.
Hsieh, C. & Wang, D. 2015. Does supervisor-perceived authentic leadership influence employee work engagement through employee-perceived authentic leadership and employee trust? International Journal of Human Resource Management, 26(18), 2329–2348.
Hutson, M. 2014. Espousing Equality, but Embracing a Hierarchy. The New York Times verkkojulkaisu 21.6.2014.
https://www.nytimes.com/2014/06/22/business/espousing-equality-but-embracing-a-hierarchy.html?_r=0 (Luettu 26.10.2018)
Ikonen, M. 2013. Trust development and dynamics at dyadic level a narrative approach to studying processes of interpersonal trust in leader-follower relationships. Itä-Suomen yliopisto,Yhteiskuntatieteiden ja
kauppatieteiden tiedekunta Väitöskirja miten merkataan?
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1048-6 (Luettu 7.3.2019)
Ikonen, M., Savolainen, T., Lopez-Fresno, P. & Kohl, H. 2016. Trust Restoration in Workplace Relationships: Multi-level Analysis of (Mis)Trusting.
Julkaisussa European Conference on Intellectual Capital. 119–128.
Kiffin-Petersen, S. 2003. Trust, individualism and job characteristics as predictors of employee preference for teamwork. The International Journal of Human Resource Management, 14(1), 93–116.
Ko, D. 2010. Consultant competence trust doesn’t pay off, but benevolent trust does! Managing knowledge with care. Journal of Knowledge
Management, 14(2), 202–213.
Kondracki, N. & Wellman, N. 2002. Content analysis: Review of methods and their applications in nutrition education. Journal of Nutrition Education and Behavior, 34, 224–230.
Korpimies, A. 2018. IT-firma vei itseohjautuvuuden uuteen ulottuvuuteen – Kukaan ei halua palata vanhaan esimies-alais-malliin. Kauppalehden verkkojulkaisu 13.10.2018. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/it-firma- vei-itseohjautuvuuden-uuteen-ulottuvuuteen-kukaan-ei-halua-palata-vanhaan-esimies-alais-malliin/31eecaa0-c085-314f-8440-70273f078e1e (Luettu 6.8.2019)
Kostamo, J. 2017. Pelkkä uusi hype? Itseohjautuvuus ja johtajuusajattelun historia. Teoksessa Martela, F. & Jarenko, K. (Toim.) Itseohjautuvuus.
Miten organisoitua tulevaisuudessa? 79–110. Helsinki: Alma Talent.
Kramer, R. 1999. Trust and distrust in organizations: Emerging perspectives, enduring questions. Annual Review of Psychology, 50, 569–598
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. 2.
painos. Tampere: Vastapaino.
Langfred, C. (2007). The downside of self-management: A longitudinal study of the effects of conflict on trust, autonomy, and task
interdependence in self-managing teams. Academy of Management Journal, 50(4), 885–900.
Martela, F. 2017. Suomalaisten it-talojen kulttuurista voi kasvaa vientituote.
Blogikirjoitus Tivin verkkojulkaisussa.
https://www.tivi.fi/blogit/suomalaisten-it-talojen-kulttuurista-voi-kasvaa-vientituote/8004eb9e-db9a-3c9a-a7d0-19fdac062875 (Luettu 6.8.2019)
Lewicki, R., McAllister, D. & Bies, R. 1998. Trust and Distrust: New
relationships and realities. Academy of Management Review, 23, 438–458.
Manderson, L., Bennett, E. & Andajani-Sutjahjo, S. 2006. The social dynamics of the interview: Age, class and gender. Qualitative Health Research 16(10),
1317–1334.
Lewicki, R. & Tomlinson, E. 2003. Trust and Trust Building. Beyond Intractability. Teoksessa: Burgess, G. & Burgess, H. (toim.) Conflict Information Consortium. University of Colorado, Boulder.
http://www.beyondintractability.org/bi-essay/trustbuilding (Luettu 12.3.2019)
Lewicki, R., Tomlinson, E. & Gillespie, N. 2006. Models of Interpersonal Trust Development: Theoretical Approaches, Empirical Evidence, and Future Directions. Journal of Management 32(6), 991–1022.
Lewicki, R. & Polin, B. 2012. The Art of the apology: the structure and effectiveness of apologies in trust repair. Teoksessa Kramer, R. &
52 Pittinsky, T. (toim.) Restoring Trust: Challenges and Prospects. Oxford:
Oxford University Press.
Mayer, R. , Davis, J. & Schoorman, F. 1995. An integrative model of organizational trust. Academy of Management Review, 20, 709–734.
McAllister, D. 1995. Affect and cognition-based trust as foundations for
interpersonal cooperation in organizations. The Academy of Management Journal, 38 (1), 24–59.
Mierlo, H., Rutte, C., Kompier, M. & Doorewaard, H. 2005. Self-Managing Teamwork and Psychological Well-Being: Review of a Multilevel Research Domain. Group & Organization Management 30(2), 211–235.
Morita, P. & Burns, C. 2013. Designing for Interpersonal Trust – The Power of Trust Tokens. Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society Annual Meeting, 57(1), 339–343.
Ojala, S., Pyöriä, P., Järvinen, K-M., Peutere, L., Lipiäinen, L. & Saari, T.
2017.Organisaation taloudellinen tilanne, oikeudenmukainen kohtelu ja henkilöstöjohtamisen tuloksellisuus työpaikoilla. Teoksessa:
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017, 24–33. Työ- ja elinkeinoministeriö:
Helsinki.
Peterson, R. S. 2003. The dynamic relationship between performance feedback, trust, and conflict in groups: A longitudinal study. Organizational
Behavior and Human Decision Processes, 92(1), 102–112.
Pierce, J. & Aguinis, H. 2013. The Too-Much-of-a-Good-Thing Effect in Management. Journal of Management, 39(2), 313–338.
Renzl, B. 2008. Trust in management and knowledge sharing: The mediating effects of fear and knowledge documentation. Omega, 36, 206–220.
Rutten, W., Blaas-Franken, J. & Martin, H. 2016. The impact of (low) trust on knowledge sharing. Journal of Knowledge Management, 20(2), 199–214.
Sankowska, A. 2013. Relationships between Organizational Trust, Knowledge Transfer, Knowledge Creation, and Firm's Innovativeness. Learning Organization, 20(1), 85–100.
Savolainen, T. 2008. Sharing tacit knowledge in a project-based organization – Perspective of trust. Teoksessa: Kujala, J. & Iskanius, J. Research reports in Industrial Engineering and Management, Oulu 2/2008.
Savolainen, T. 2011. Leadership by trust in renewing human intellectual capital.
In: Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Puusa, A. & Reijonen, H., (eds.). Unipress: 117-141
Savolainen, T., Lopez-Fresno, P. & Ikonen, M. 2014. Trust–communication dyad in inter-personal workplace relationships – Dynamics of trust
deterioration and breach. Electronic Journal of Knowledge Management, 12(4), 232–240.
Schoorman, F., Mayer, R. & Davis, J. 2007. A Integrative Model of
Organizational Trust: Past, Present, and Future. Academy of Management Review, 32(2), 344–354.
Smith, J. & Deemer, D. 2000. The problem of criteria in the age of relativism.
Teoksessa N. Denzin & Y. Lincoln. (toim.) Handbook of qualitative research. Second edition. London: Sage, 877–896.
Stake, R. 2010. Qualitative research: Studying how things work. New York:
Guilford Press.
Swift, P. & Hwang, A. 2013. The impact of affective and cognitive trust on knowledge sharing and organizational learning. The Learning Organization, 20(1), 20–37.
Tietosuojalaki 2018/1050. Viitattu 14.6.2019.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. (6. uud.
laitos). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Turco, C. 2016. The conversational firm: Rethinking bureaucracy in the age of social media. Columbia University Press.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf (Luettu 18.2.2019)
Valve. 2012. Valve's Handbook for New Employees.
https://www.valvesoftware.com/fi/publications (Luettu 17.10.2018) Vaismorandi, M., Turunen, H. & Bondas, T. 2013. Content analysis and
thematic analysis: implications for conducting a qualitative descriptive study. Nursing and Health Sciences 15 (3), 398–405.
Wilenius, M. & Kurki, S. 2017. Sitä niittää mitä kylvää: luottamuskeskeisten organisaatioiden menestystarinoita. Teoksessa Martela, F. & Jarenko, K.
(Toim.) Itseohjautuvuus. Miten organisoitua tulevaisuudessa? 171–200.
Helsinki: Alma Talent.
Wright, A. & Ehnert, I. 2010. Making sense of trust acroess cultural contexts.
Teoksessa: Saunders, M., Skinner, D., Dietz, G., Gillespie, N. & Lewicki, R.
Organizational Trust. A Cultural Perspective. Cambridge: Cambridge University Press, 107–126.
Xu, A. (2016). Ethical leadership behavior and employee justice perceptions:
The mediating role of trust in organization. Journal of Business Ethics, 134(3), 493–504.
Yang, S. & Farn, C. 2009. Social capital, behavioural control, and tacit
knowledge sharing – a multi-informant design. International Journal of Information Management, 29(3), 210–218.
Zhang, Y. and Wildemuth, B. 2009. Qualitative Analysis of Content. In:
Wildemuth, B. Ed., Applications of Social Research Methods to Questions in Information and Library Science, Libraries Unlimited. 1–12.
54
LIITTEET
Liite 1. Teemahaastattelurunko Haastattelu/keskustelurunko Käytännölliset asiat
Nauhoittaminen ja tutkimusetiikka (mitä aineistoilla tehdään ja mitä ei, anonymiteetti, member check näin haluttaessa).
Fiilikset tänään.
Oma työ
Mitä tekee, milloin tekee, mikä mielekkäintä tekemistä tällä hetkellä ja mitä haluaisi ehkä tehdä vielä enemmän (millaiset asiat työssä tuottavat tyydytystä ja hyviä fiiliksiä)? Miten haluaisi siis kehittää omaa työn kuvaansa ja millaiset mah-dollisuudet siihen olisi? Uralla eteneminen? Miksi ei kehitä vaikka olisi mahdol-lista? Mikä sen estää? Ovatko esteet omassa organisaatiossa vai omassa päässä (motivaatio yms.). Anna esimerkkejä!!!
Työyhteisö
• Millaiseksi koet työyhteisösi, mikä siinä on hyvää/huonoa (jos ver-taat aiempiin työpaikkoihin, joissa olet työskennellyt)?
• Millaisena näet työyhteisön vuorovaikutuksen ja toiminnan? Mistä työyhteisössä puhutaan? Mitä vuorovaikutus mahdollistaa/mahdollistaisi/es-tää/estäisi?
• Anna esimerkkejä vuorovaikutustilanteista (milloin, missä ja mitä tuottaa?)
Epäoikeudenmukaisuus, haasteet ja tuki työssä
• Missä asioissa koet epäoikeudenmukaisuutta? Kerro esimerkkejä!
• Millaisia ovat työsi suurimmat haasteet tällä hetkellä? Miten olet sel-vinnyt haasteista?
[Millaisiin asioihin ne liittyvät (osaamiseen, työn tekemiseen, muihin ihmi-siin jne.) Miten olet selvinnyt haasteista tai pyrkinyt vähentämään niitä? Vai ovatko haasteet työn suola?]
• Millaista tukea saat työhösi ja keneltä / mistä? Millaista tukea kai-paisit enemmän? Mikä rajoittaa työn tekemistä? Mikä ottaa päähän/väsyt-tää/turhauttaa? Olisiko jotain, mitä itse voisit tehdä asian edistämiseksi/parem-maksi muuttamiseksi? Anna esimerkkejä.
Luovuus, osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä
• Miten ymmärrät luovuuden? Miten luovuus näkyy työssäsi? Mikä tukee / rajoittaa luovuutta työssäsi?
[Millä tavalla löydät parhaiten ratkaisuja työn arkisiin ongelmiin? Miten ratkaiset niitä (yksin/yhdessä kollegojen kanssa)? Kerro tarkemmin jostain on-gelmanratkaisu tai työtilanteesta, joka oli sinusta onnistunut/hankala? Miten päädyit/päädyitte hyvään lopputulokseen? Mikä kenties jäi harmittamaan tai kesken? Mitä uutta tuotat/tuotatte päivittäisessä työssäsi?]
• Mitä osaat / et osaa hyvin työssäsi ja mistä osaaminen on peräisin?
• Miten opit työssäsi?
• Mikä tukee / rajoittaa oppimista?
• Kerro esimerkkejä työssä oppimisesta!
[Mikä on osaamisesi ja ammattitaitosi erityisyys, jota kellään muulla ei ehkä ole? Miten kehität osaamistasi? Millaista tukea jne. osaamisen kehittämiseen tai työssä oppimiseen on saatavilla? Mitä osaaminen mielestäsi on? Mitä sinä omalta osaltasi tuot tähän työyhteisöön?]
Esimiestyö ja johtajuus
• Kuvaa yksikkösi/jaoksesi/tiimisi esimiestyöskentelyä, millaista se on? Kuka on virallinen esimiehesi? Kuka ohjaa päivittäistä toimintaa?
• Kuvaa arkista tilannetta/vuorovaikutusta esimiehen kanssa: mil-laista se on? Miten se mielestäsi tukee / rajoittaa työssä suoriutumistasi, oppi-mista, luovuutta jne.? Mikä tilanteessa / vuorovaikutuksessa on hyvää / huonoa ja miksi?
• Kerro esimerkki tilanteesta, jossa voit yhdessä johdon / esimiehen kanssa keskustella työpaikan ongelmista tai epäoikeudenmukaisuudesta / on-nistumisista tai oikeudenmukaisuudesta?
• Toimitko itse jonkintasoisessa esimiestehtävässä? Millaisena miellät tämän tehtävän osana omaa työtäsi? Miten olet mielestäsi onnistunut / epäon-nistunut tehtävässäsi? Mikä esimiehisyydessä haasteellista?
• Anna jokin esimerkki esimiehen rooliisi liittyvästä haasteelli-sesta/onnistuneesta/tyydytystä tuoneesta tilanteesta? Mitä tapahtui, mikä oli haaste ja miten homma päättyi? Mitä siitä opit?
Kehittämisideoita (ellei näitä ole jo tullut keskustelun aikana!):
• Mitä muuta organisaatiolta toivoisit? Miten sen toimintaa muuttai-sit?