Suomen ja Saksan väliset sukupuolittaiset erot ovat dramaattisia. Tämän tutkielman tärkein huomio ja jatkotutkimusidea onkin: Miten suomalaisessa koulussa ja yhteiskunnassa voitaisiin toimia toisin, jotta poikien osuus heikosti lukevista ei enää kasvaisi ja jotta heidät saataisiin motivoitumaan koulutyöhön nykyistä paremmin?
Saksalaisessa kulttuurissa poikien lukutaitoa arvostetaan todennäköisesti enemmän kuin Suomessa, ja arvostus johtaa näiden poikien parempaan menestykseen opinnoissaan ja elämässä. Voitaisiinko saksalaisesta koulusta, jossa sukupuolten välisiä eroja ei juurikaan ole ja poikien osuus hyvin lukevista kasvaa, ottaa Suomessa mallia? Minkälaisia asenteita, arvoja ja ratkaisuja saksalaisessa koulussa toteutetaan, jotta pojat oppivat lukemaan suomalaisia poikia paremmin?
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin opettajan iän merkitystä lapsen lukutaidon kehitykselle. Valitettavasti otos ei ollut riittävän kattava, jotta tulokset olisivat luotettavia. Olisi mielenkiintoista tietää, miten opettajan ikä vaikuttaa oppilaiden kouluviihtyvyyden ja luokan ilmapiirin kokemukseen, itsetuntoon sekä lukutaitoon.
Opetussuunnitelmien ja opettajankoulutuksen kansainvälinen vertailu antaa uutta tietoa toimista, joiden avulla muuttuvassa koulussa voidaan parhaiten tukea niitä oppilaita, joille koulunkäynti ja oppiminen on haastavaa.
Saksalaisessa yhteiskunnassa perheiden sosioekonomiset erot ovat suurempia kuin Suomessa ja kulttuurinen diversiteetti voimakkaampaa. Onko yhteiskunnan toimivuuden kannalta edullisempaa, että panostetaan korkeasti koulutettujen perheiden lasten koulutukseen eliittikouluissa ja heikommin menestyvät opiskelevat
vaatimattomammin tavoittein omissa kouluissaan? Suomalaista peruskoulua pidetään maailmalla yhdenvertaisena ja laadukkaana. Olisiko Saksassa mahdollista siirtyä vihdoinkin yhdenvertaisempaan, inklusiivisempaan ja yhtenäisempään koulujärjestelmään? Muutos olisi suuri, vaikka yhtenäisestä järjestelmästä ja varhaisen koulutuksellisen jaottelun pulmista on keskusteltu Saksassa jo vuosikymmeniä. (Zymek 2013, 471-472.) Oppimisen, kulttuurin ja opettajuuden tutkimusta tarvitaan, jotta koulu loisi yhdenvertaisuutta eriarvoisuuden sijaan.
LÄHTEET
Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 2005. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet:
Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. 2. muutettu ja täydennetty painos.
Jyväskylä: Special Data.
Anthony, J. L. & Francis, D. J. 2005. Development of phonological awareness.
Current Directions in Psychological Science 14 (5), 255-259.
Aro, M. 2006. Miten kirjoitusjärjestelmä vaikuttaa lukemaan oppimiseen?
Teoksessa: Takala, M. & Kontu, E. (toim.) 2006 Lukivaikeudesta lukitaitoon.
Helsinki: Yliopistopaino, 107-122.
Bergmann, J. & Wimmer, H. 2008. A dual-route perspective on poor reading in a regular orthography: Evidence from phonological and orthographic lexical decisions.
Cognitive Neuropsychology 25 (5), 653-676.
Blanck, J.M. 2014. Organisationsformen schulischer Integration und Inklusion: Eine vergleichende Betrachtung der 16 Bundesländer. WZB Berlin Social Science Center. Discussion Paper SP I 2014-501.
Boyes, M., Tebbutt, B., Preece, K. & Badcock, N. 2018. Relationships between reading ability and child mental health: moderating effects of self-esteem. Australian Psychologist 53, 125-133.
Brunswick, N. 2010. Unimpaired reading development and dyslexia across different languages. Teoksessa: Brunswick, N., McDougall, S. & de Mornay Davies, P. (toim.) 2010. Reading and Dyslexia in different orthographies. New York: Psychology Press, 131-154.
Catts, H. 2018. The simple view of reading: advancements and false impressions.
Remedial and Special Education 39 (5), 317-323.
Catts, H., Adlof, S. & Weismer, S. 2006. Language deficits in poor comprehenders: a case for the simple view of reading. Journal of Speech, Language and Hearing Research 49, 278-293.
Chapman, J. & Tunmer, W. 2003 Reading difficulties, reading-related self-perceptions and strategies for overcoming negative self-beliefs. Reading & Writing Quarterly 19, 5-24.
Chow, A., Kiuru, N., Parker, P. D., Eccles, J. S. & Salmela-Aro, K. 2018. Development of friendship and Task Values in a New School: Friend Selection for the Arts and Physical Education but Socialization for Academic Subjects. Journal of Youth and Adolescence 47, 1966-1977.
Coltheart, M., Rastle, K., Perry, C., Langdon, R. & Ziegler, J. 2001. DRC: A Dual Route Cascaded Model of Visual Word Recognition and Reading Aloud. Psychological Review 108 (1), 204-256.
Dürrwächter, U., Sokolov, A., Reinhard, J., Klosinski, G. & Trauzettel-Klosinski, S.
2010. Word length and word frequency affect eye movements in dyslexic children reading in a regular (German) orthography. Ann. Of Dyslexia 60, 86-101.
Eklund, K. 2017. School-aged reading skills of children with family history of dyslexia.
predictors, development and outcome. Jyväskylä studies in education, psychology and social research. Jyväskylä: Jyväskylä university Printing House.
Field, A, 2018. Discovering statistics using IBM SPSS statistics. London: SAGE Publications Ltd.
Florit, E. & Cain, K. 2011. The simple view of reading: is it valid for different types of alphabetic orthographies? Educational Psychology Review 23, 553-576.
Fröjd, S., Nissinen, E., Pelkonen, M., Marttunen, M., Koivisto, A.-M. & Kaltiala-Heino, R. 2008. Depression and school performance in middle adolescent boys and girls. Journal of adolescence 31, 485-498.
Gangl, M., Moll, K., Jones, M.W., Banfi, C., Schulte-Körne, G & Landerl, K. 2018. Lexical reading in dysfluent readers of german. Scientific Studies of Reading 22 (1), 24-40.
Georg, Kirstin. 2019. Erwerb der Rechtschreibkompetenz Eine empirische Untersuchung unter besonderer Berücksichtigung der bereichsspezifischen und individuellen Determinanten. Dissertation. Gießen: Justus-Liebig-Universität.
Gosse, H. S. & Phillips, L. M. 2006. Family literacy in Canada: foundation to a literate society. Teoksessa: McKeough, A., Phillips, L., Timmons, V. & Lupart, J. (toim.) 2006.
Understanding literacy development. A global view. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Inc., 113-136.
Hakkarainen, A. 2016. Matematiikan ja lukemisen vaikeuksien yhteys toisen asteen koulutuspolkuun ja jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumiseen. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities and Theology.
Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino Oy.
Hall, C., Welsh, J. Bierman, K. & Nix, R. 2016. Kindergarten social withdrawal and reading achievement: a cross-lagged path model for at-risk learners. Psychology in the Schools 52 (7), 751-759.
Hessisches Schulgesetz in der Fassung vom 30. Juni 2017 (GVBl. S. 150), geändert durch Gesetz vom 3. Mai 2018 (GVBl. S. 82).
Holopainen, L. 2019. Lukiopetus Suomessa ja maailmalla. Teoksessa: Takala, M. &
Kairaluoma, L. (toim.) 2019 Lukivaikeudesta lukitukeen. Tallinna: Gaudeamus, 118-140.
Holopainen, L., Hoang, N., Koch, A. & Kofler, D. 2020. Latent profile analysis of students’ reading development and the relation of cognitive variables to reading profiles. Annals of Dyslexia 2020, painossa.
Hoover, W. & Gough, P. 1990. The simple view of reading. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal 2, 127-160.
Hurrelmann, K. 2013. Das Schulsystem in Deutschland: Das "Zwei-Wege-Modell"
setzt sich durch. Zeitschrift für Pädagogik 59 (4), 455-468.
Höien, T. & Lundberg, I. 1990. Läsning och lässvårigheter. Stockholm: Bokförlaget Natur och Kultur.
Höien, T. & Lundberg, I. 1992. Dyslexi. Stockholm: Bokförlaget Natur och Kultur.
Höien, T. & Lundberg, I. 1999. Dyslexi. Från teori till praktik. Stockholm: Bokförlaget Natur och Kultur.
Joshi, R. M. & Aaron, P. G. 2000. The component model of reading: simple view of reading made a little more complex. Reading Psychology 21, 85-97.
Katzenbach, D., Rauer, W., Schuck, K.D. & Wudtke, H. 1999. Die Integrative Grundschule im sozialen Brennpunkt. Ergebnisse empirischer
Längsschnittuntersuchungen des Hamburger
Schulversuchs. Zeitschrift für Pädagogik 45 (4), 567-590.
Kemény, F., Banfi, C., Gangl, M., Perthold, C. M., Papousek, I., Moll, K. & Landerl, K.
2018. Print-, sublexical and lexical processing in children with reading and/or spelling deficits: An ERP study. International Journal of Psychophysiology 130, 53-62.
Kiuru, N., Aunola, K., Vuori, J. & Nurmi, J.-E. 2007. The role of peer groups in adolescents´ educational expectations and adjustment. Journal of Youth and Adolescence 36, 995-1009.
Kiuru, N., DeLay, D., Laursen, B., Burk, W., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. &
Nurmi, J.-E. 2017. Peer selection and influence on children´s reading skills in early primary grades: a social network approach. Reading and Writing 30, 1473-1500.
Kiuru, N., Lerkkanen, M.-K., Niemi, P., Poskiparta, E., Ahonen, T., Poikkeus, A.-M. &
Nurmi, J.-E. 2013. The role of reading disability risk and environmental protective factors in students’ reading fluency in grade 4. Reading Research Quarterly 48 (4), 349-368.
Kofler, D., Holopainen, L. & Koch, A. 2018. Developing Children’s Literacy in an Inclusive Environment.
https://eera-ecer.de/ecer-programmes/conference/23/contribution/45007/ [luettu 1.3.2020]
Landerl, K. 2016. Reading acquisition in different orthographies: evidence from direct comparisons. Teoksessa: Joshi, R. M. & Aaron, P. G. (toim.) 2016. Handbook of orthography and literacy. London: Routledge, Taylor & Francis Group, 513-530.
Landerl, K. & Thaler, V. 2016. Reading and spelling acquisition and dyslexia in German. Teoksessa: Joshi, R. M. & Aaron, P. G. (toim.) 2016. Handbook of orthography and literacy. London: Routledge, Taylor & Francis Group, 121-134.
Lenhard, W., Lenhard, A. & Schneider, W. 2017. ELFE II – Ein Leseverständnistest für Erst- bis Siebtklässler.
https://www.psychometrica.de/elfe2.html [luettu 24.4.2019]
Lundberg, I. 2006. The child´s route into literacy: a double-track journey. Teoksessa:
McKeough, A., Phillips, L., Timmons, V. & Lupart, J. (toim.) 2006. Understanding literacy development. A global view. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Inc., 13-30.
Lynch, J. 2002. Parents´ efficacy beliefs, parents´ gender, children´s reader self-perceptions, reading achievement and gender. Journal of Research in Reading 25 (1), 54-67.
Lyytinen, H., Eklund, K., Ronimus, M. & Lyytinen, P. 2019. Lukemaan oppimisen vaikeudet, niiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Teoksessa: Takala, M.
& Kairaluoma, L. (toim.) 2019 Lukivaikeudesta lukitukeen. Tallinna: Gaudeamus, 25-53.
Lyytinen, H., Erskine, J., Tolvanen, A., Torppa, M., Poikkeus, A-M. & Lyytinen, P. 2006.
Trajectories of reading development: a follow-up from birth to school age of children with and without risk for dyslexia. Merrill-Palmer Quarterly 52 (3) 514-546.
Lyytinen, H., Aro, M., Holopainen, L., Leiwo, M., Lyytinen, P. & Tolvanen, A.
2016. Children´s language development and reading acquisition in a highly transparent orthography. Teoksessa: Joshi, R. M. & Aaron, P. G. (toim.) 2016. Handbook of orthography and literacy. London: Routledge, Taylor & Francis Group, 47-62.
Marsh, H. W. 1990. The structure of academic self-concept: the Marsh/Shavelson model. Journal of Educational Psychology 82 (4), 623-636.
McKeough, A. & Jarvey, M. 2006. Developing literacy: themes and issues.
Teoksessa: McKeough, A., Phillips, L., Timmons, V. & Lupart, J. (toim.) 2006.
Understanding literacy development. A global view. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Inc., 1-12.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy.
Niilo Mäki Instituutti 2020. Lukimat – Oppimisen arviointi. Arviointivälineet.
http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi/tietopalvelu/arviointi-
kaytannossa/arvioinnin-menetelmat-ja-valineet/arviointivalineet/arviointivalineet/view [luettu 2.4.2020]
Nunes, T., Burman, D., Evans, D. & Bell, D. 2010. Writing a language that you can´t hear. Teoksessa Brunswick, N., McDougall, S. & de Mornay Davies, P. (toim.) 2010 Reading and Dyslexia in different orthographies. New York: Psychology Press, 109-128.
OECD 2019. PISA 2018 Results. Combined executive summaries volume 1, 2 & 3.
https://www.oecd.org/pisa/Combined_Executive_Summaries_PISA_2018.pdf [luettu
24.4.2020]
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. PISA 2018: Suomi lukutaidossa parhaiden joukossa. Tiedote. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pisa-2018-suomi-lukutaidossa-parhaiden-joukossa [luettu 9.4.2020]
Parr, M. & Campbell, T.A. 2012. Understanding literacy as our WORLD inheritance:
re-visioning literacy discourse and its implications for teaching practice. Springer Science+Business Media, 58, 557-574.
Pikulski, J. J., & Chard, D. J. 2005. Fluency: bridge between decoding and reading comprehension. Julkaisussa: The Reading Teacher 2005: 58/5 510-519.
Pressley, M. & Hilden, K. 2006. Teaching reading comprehension. Teoksessa:
McKeough, A., Phillips, L., Timmons, V. & Lupart, J. (toim.) 2006. Understanding literacy development. A global view. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Inc., 49-64.
Prochnow, J., Tunmer, W. & Chapman, J. 2013. A longitudinal investigation of the influence of literacy-related skills, reading self-perceptions, and inattentive behaviours on the development of literacy learning difficulties. International Journal of Disability, Development and Education 60 (3), 185-207.
Pugh, K. & Verhoeven, L. 2018. Introduction to this special issue: dyslexia across languages and writing systems. Scientific studies of reading 22 (1), 1-6.
Päivinen, M., Ahonen, T., Eklund, K., Hirvonen, R. & Kiuru, R. 2018. The role of reading difficulties in the associations between task values, efficacy beliefs, and achievement emotions. Reading and Writing 32 (7), 1723-1746.
Pääkkönen, M. 1990. Grafeemit ja konteksti: Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Rauer, W. & Schuck, K.D. 2004. FEESS 1-2 INSTRUKTION & MANUAL. Fragebogen zur Erfassung emotionaler und sozialer Schulerfahrungen von Grundschulkindern erster und zweiter Klassen. Göttingen: Beltz Test GmbH.
Reiss, K., Weis, M., Klieme, E. & Köller, O. 2018. PISA 2018. Grundbildung im internationalen Vergleich. Zusammenfassung. Waxmann.
Stedje, A. 1989. Deutsche Sprache gestern und heute. Einführung in Sprachgeschichte und Sprachkunde. München: Wilhelm Fink Verlag.
Sulkunen, S. 2019. Heikosti lukevat suomalaislapset ja nuoret. Mitä heistä tiedetään kansainvälisen arviointitutkimuksen perusteella? Teoksessa: Takala, M. &
Kairaluoma, L. (toim.) 2019 Lukivaikeudesta lukitukeen. Tallinna: Gaudeamus, 54-80.
Torppa, M., Eklund, K., Sulkunen, S., Niemi, P. & Ahonen, T. 2018. Why do boys and girls perform differently on PISA Reading in Finland? The effects of reading fluency, achievement behaviour, leisure reading and homework activity. Journal of Research in Reading 41 (1), 122-139.
Torppa, M., Georgiou, G., Lerkkanen, M.-K., Niemi, P., Poikkeus, A.-M. & Nurmi J.-E.
2016. Examining the simple view of reading in a transparent orthography: a longitudinal study from kindergarten to grade 3. Merrill-Palmer Quarterly 62 (2), 179-206.
Torppa, M., Georgiou, G., Niemi, P., Lerkkanen, M-K. & Poikkeus, A-M. 2017. The precursors of double dissociation between reading and spelling in a transparent orthography. Dyslexia 67, 42-62.
Turunen, T., Kiuru, N., Poskiparta, E., Niemi, P. & Nurmi, J.-E. 2019. Word reading skills and externalizing and internalizing problems from grade 1 to grade 2:
developmental trajectories and bullying involvement in grade 3. Scientific Studies of Reading 23 (2), 161-177.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [luettu 21.4.2020]
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019.
UNESCO 2003. Literacy – a Unesco perspective. Lukutaidon vuosikymmenen esite.
Paris: Unesco. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000131817 [luettu 19.4.2019]
Verhoeven, L. & van Leeuwen, J. 2008. Prediction of the development of reading comprehension: a longitudinal study. Applied Congitive Psychology 22, 407-423.
Viljaranta, J., Kiuru, N., Lerkkanen M.-K., Silinskas, G., Poikkeus, A.-M. & Nurmi, J.-E. 2017. Patterns of word reading skill, interest and self-concept of ability. Educational Psychology 37 (6), 712-732.
Voß
, C. 2018. 20 Jahre Rechtschreibreform. Deutsche Welle Deutschlehrer- Info
https://www.dw.com/de/20-jahre-rechtschreibreform/a-45288041 [luettu 24.4.2020]
Zymek, Bernd 2013. Die Zukunft des zweigliedrigen Schulsystems in Deutschland.
Was man von der historischen Schulentwicklung dazu wissen kann Zeitschrift für Pädagogik 59 (4), 469-481.
LIITE 1. Jatkuvien ja tasoryhmiin luokiteltujen lukutaitomuuttujien jakaumia kuvaavat histogrammit
KUVIO 1. Histogrammit suomalaisten 2. luokan sanatason lukutaidosta
KUVIO 2. Histogrammit suomalaisten 2. luokan lausetason lukutaidosta
KUVIO 3. Histogrammit suomalaisten 4. luokan sanojen erottelusta.
KUVIO 4. Histogrammit suomalaisten 4. luokan tavujen erottelusta.
KUVIO 5. Histogrammit suomalaisten 4. luokan luetun ymmärtämisestä (ALLU: Kasvien valontarve)
KUVIO 6. Histogrammit suomalaisten 4. luokan luetun ymmärtämisestä (ALLU: Pieni ihminen)
KUVIO 7. Histogrammit saksalaisten 2. luokan sanatason lukutaidosta
KUVIO 8. Histogrammit saksalaisten 2. luokan lausetason lukutaidosta
KUVIO 9. Histogrammit saksalaisten 4. luokan tavujen erottelusta
KUVIO 10. Histogrammit saksalaisten 4. luokan tekstin ymmärtämisestä (ELFE)
KUVIO 11. Histogrammit saksalaisten 4. luokan lauseiden ymmärtämisestä (ELFE)
KUVIO 12. Histogrammit saksalaisten 4. luokan sanojen ymmärtämisestä (ELFE)
LIITE 2. Lukutaito- ja kouluviihtyvyysmuuttujien varianssianalyysit (yksisuuntainen ANOVA) Liitteessä 2 käytettyjen merkkien selitteet:
^. 1=heikko, 2=keskitasoinen, 3=hyvä luokkailmapiirin kokemus
^^. 1=heikko, 2=keskitasoinen, 3=hyvä sosiaalisen integraation kokemus
^^^. 1=heikosti, 2=keskitasoisesti, 3=hyvin lukevat
***. erittäin merkitsevä ero ryhmien välillä (p<.001)
**. Merkitsevä ero ryhmien välillä (p<.01)
*. tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä (p<.05)
TAULUKKO 1. Suomalaisten oppilaiden lukutaito ja kouluviihtyvyys 1. luokan jälkeen Jatkuva muuttuja/
luokitteleva muuttuja
Levenen p-arvo
F-arvo (vapausasteet) p-arvo Eetan neliö
2 ja 1^^ -0,094 1.00
TAULUKKO 2. Saksalaisten oppilaiden lukutaito ja kouluviihtyvyys 1. luokan jälkeen Jatkuva muuttuja/
luokitteleva muuttuja
Levenen p-arvo
F-arvo (vapausasteet) p-arvo Eetan neliö
TAULUKKO 3. Suomalaisten oppilaiden lukutaito ja kouluviihtyvyys 4. luokan jälkeen
Jatkuva muuttuja/
luokitteleva muuttuja
Levenen p-arvo
F-arvo (vapausasteet) p-arvo Eetan neliö
Minäkäsitys/
TAULUKKO 4. Saksalaisten oppilaiden lukutaito ja kouluviihtyvyys 4. luokan jälkeen
Jatkuva muuttuja/
luokitteleva muuttuja
Levenen p-arvo
F-arvo (vapausasteet) p-arvo Eetan neliö
ELFE: lauseet/
LIITE 3. Tyttöjen ja poikien väliset erot (riippumattomien otosten t-testit) Liitteessä 3 käytettyjen merkkien selitteet:
***. erittäin merkitsevä ero sukupuolten välillä (p<.001)
**. Merkitsevä ero sukupuolten välillä (p<.01)
*. tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten välillä (p<.05)
TAULUKKO 1. Suomalaisten tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa, minäkäsityksessä ja kouluviihtyvyydessä (1=tyttö, 2=poika)
testimuuttuja Levenen F- ja p-arvo T-arvo (vapausaste) p-arvo keskiarvoero keskiarvoeron keskivirhe
Cohenin d-arvo
Sanatason lukutaito 2.lk 0,182; p=.670 2,305* (289) .022 4,354 1,889 0.272
Lausetason lukutaito 2.lk 0,114; p=.736 2,748** (290) .006 1,148 0,418 0.323
Luokkailmapiirin kokemus 1.lk (luokittain standardoitu)
6,275; p=.013 3,009** (261,546) .003 0,347643 0,115543 0.369
Sosiaalinen integraatio 1.lk (luokittain standardoitu)
0,197; p=.586 0,584 (258) .560 0,069931 0,119760
Minäkäsitys 1.lk 0,075; .784 1,294 (253) .197 0,386 0,298
Sanojen erottelu 4.lk 0,051; p=.822 3,576*** (250) .000 3,190 0,892 0.453
Tavujen erottelu 4.lk 3,763; p=.054 4,127*** (250) .000 5,407 1,310 0.525
ALLU: Kasvien valontarve 4.lk 2,877; p=.091 4,223*** (235) .000 1,250 0,296 0.554
ALLU: Pieni ihminen 4.lk 12,365; p=.001 4,283*** (250) .000 1,237 0,289 0.551
Luokkailmapiirin kokemus 4.lk 0,003; p=.955 3,436** (249) .001 0,408071 0,118761 0.434
(luokittain standardoitu) Sosiaalinen integraatio 4.lk (luokittain standardoitu)
0,509; p=.476 3,328** (243) .001 0,400948 0,120468 0.426
Minäkäsitys 4.lk 0,041; p=.840 -0,053 (249) .958 -0,044 0,836
TAULUKKO 2. Saksalaisten tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa, minäkäsityksessä ja kouluviihtyvyydessä (1=tyttö, 2=poika)
testimuuttuja Levenen F- ja p-arvo T-arvo (vapausaste) p-arvo keskiarvoero keskiarvoeron keskivirhe
Cohenin d-arvo
Sanatason lukutaito 2.lk 1,562; p=.213 -1,518 (237) .130 -1,959 1,291
Lausetason lukutaito 2.lk 0,082; p=.775 -0,835 (237) .404 -0,509 0,610
Luokkailmapiirin kokemus 1.lk (luokittain standardoitu)
2,376; p=.125 1,009 (242) .314 0,126632 0,125529
Sosiaalinen integraatio 1.lk (luokittain standardoitu)
4,593; p=.034 2,315* (220,919) .022 0,295196 0,127530 0.308
Minäkäsitys 1.lk 0,657; p=.418 0,724 (244) .469 0,244 0,337
Tavujen erottelu 4.lk O,283; p=.595 0,513 (179) .609 0,408 0,795
ELFE: teksti 4.lk 1,091; p=.298 2,290* (179) .023 1,261 0,551 0.348
ELFE: lauseet 4.lk 3,716; p=.055 1,818 (182) .071 1,327 0,730
ELFE: sanat 4.lk 1,878; p=.172 0,755 (182) .451 1,275 1,688
Luokkailmapiirin kokemus 4.lk 4,687; p=.032 1,491 (170,761) .138 0,212681 0,142621
Sosiaalinen integraatio 4.lk 0,040; p=.842 1,572 (173) .118 0,233286 0,148359
Minäkäsitys 4.lk 0,231; p=.631 0,012 (179) .991 0,012 1,013
LIITE 4. Taustamuuttujaryhmien väliset erot lukutaidossa (yksisuuntainen varianssianalyysi) TAULUKKO 1. Suomalaisten oppilaiden lukutaitoerot taustamuuttujien ryhmien välillä
^. Opettajan ikäryhmä (vuosina): 1=30-32,37; 2=32,38-45,08; 3=45,09-55
^^. Äidin ja isän koulutus: 1=korkeasti koulutettu asiantuntija; 2=koulutettu toimihenkilö; 3=kouluttamaton työläinen
*. tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä (p<.05)
Jatkuva muuttuja/
luokitteleva muuttuja
Levenen p-arvo
F-arvo (vapausasteet) p-arvo Eetan neliö
ALLU: Pieni ihminen 4.lk/ ALLU: Pieni ihminen 4.lk/
äidin koulutus
2 ja 1^^ 2,046 .865 Sanojen erottelu 4.lk/
isän koulutus
.445 1,054 (2, 178) .351 3 ja 2^^
3 ja 1^^
2 ja 1^^
0,012 1,839 1,827
1.00 .629 .536 ALLU: Kasvien valontarve
4.lk/
isän koulutus
.724 1,379 (2, 167) .255 3 ja 2^^
3 ja 1^^
2 ja 1^^
-0,676 -0,497 0,179
.305 .928 1.00 ALLU: Pieni ihminen 4.lk/
isän koulutus
.822 1,118 (2, 177) .329 3 ja 2^^
3 ja 1^^
2 ja 1^^
-0,523 -0,534 -0,011
.506 .709 1.00
TAULUKKO 2. Saksalaisten oppilaiden lukutaitoerot taustamuuttujien ryhmien välillä
^. Opettajan ikäryhmä (vuosina): 1=28-37,97; 2=37,98-55,01; 3=55,02-60
^^. Äidin ja isän koulutus: 1=korkeasti koulutettu asiantuntija; 2=koulutettu toimihenkilö; 3=kouluttamaton työläinen
*. tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä (p<.05)
**. Merkitsevä ero ryhmien välillä (p<.01)
Jatkuva muuttuja/
luokitteleva muuttuja
Levenen p-arvo
F-arvo (vapausasteet) p-arvo Eetan neliö Lausetason lukutaito 2. lk/
opettajan ikä
2 ja 1^ 0,442 1.00 Lausetason lukutaito 2. lk/
äidin koulutus
Tavujen erottelu 4.lk/