6. POHDINTA
6.5 Jatkotutkimusaiheet
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella havaittiin seuraavia jatkotutkimusaiheita:
Lasten kaltoinkohtelun riskiolojen tarkastelussa käytettävien työkalujen tehokkuus.
Olisi hyvä tutkia mitkä tai mikä työkaluista olisi tehokkain lapsen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä.
Mitkä tekijät suojaavat lapsia kaltoinkohtelulta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tulee esiin vain tekijät, jotka ovat lisäämässä riskiä kaltoinkohtelulle.
Onko nykyisin esiintyvillä perhemuodoilla, kuten sateenkaariperheillä vaikutusta lapsen kaltoinkohtelun esiintymiselle?
Minkälaista puuttumista terveydenhuollon ammattilaisilta tarvitaan, jotta lasten kaltoinkohtelua pystyttäisiin vähentämään.
Vanhempien päihteidenkäyttöä lapsen kaltoinkohtelun riskitekijänä tulisi tutkia lisää.
Päihteitä käytetään useissa perheissä ja olisi tärkeää löytää ne perheet, joissa päihteiden käyttö lisää lapsen kaltoinkohtelun riskiä.
Lapsen vammaisuus liittyy useiden artikkeleiden mukaan lapsen lisääntyneeseen riskiin joutua kokemaan kaltoinkohtelua. Olisi merkittävää tutkia millä keinoilla vammaisen lapsen perheitä pystyttäisiin tukemaan, jotta kaltoinkohtelulta vältyttäisiin.
Lasten kaltoinkohtelun puheeksi ottamisen tärkeys korostui monessa katsauksessa, mutta ei olut juurikaan mainintoja siitä, miten perheet toivoisivat, että asia otetaan puheeksi.
43 LÄHTEET
Suositukseen käytetyt lähteet:
1. Akerhurst, R. (2015) Child neglect identification: The health visitor´s role. Community Practitioner 88(11), 38–42
2. Assink, M., Spruit, A., Schuts, M. Lindauer, R., van Der Put, C. & Stams, GJ. (2018) The intergenerational transmission of child maltreatment: A three-level meta-analysis. Child Abuse & Neglect. 84, 131–145.
3. Choenni, V., Hammink, A. & van de Mheen, D. (2017) Associtation Between Substance Use and the Perpetration of Family Violence in Industrialized Countries: A Systematic Review. Trauma, Violence, & Abuse. 18(1), 37–50.
4. Desai, C., Reece, JA. & Shakespeare-Pellington, S. (2017) The prevention of violence in childhood throught parenting programmes: a global review. Psychology, Health & Medicine 22, 166–186.
5. Kane, FA. & Bornstein, RF. (2018) Unhealthy depency in victims and perpetrators of child maltreatment: A meta-analytic review. Journal of Clinical Psychology 74, 867–882.
6. Levey, EJ., Gelaye, B., Bain, P., Rondon, MB., Borba, C., Henderson, DC. & Williams, MA. (2017) A systematic review of randomized controlled trials of interventions designed to decrease child abuse in high-risk families. Child Abuse & Neglect. 65, 48–57.
7. McCarrol, JE., Fisher, JE., Cozza, SJ., Robichaux, RJ. & Fullerton, CR. (2017) Characteristics, Classification, and Prevention of Child Maltreatment fatalities. Military Medicine 182(1–2), e1551–e1557.
8. Meinck, F., Cluver, L., Boyes, M. & Mhlongo, E. (2015) Risk and Protective Factors for Physical and Sexual Abuse of Children and Adolescents in Africa: A Review and Implications for Practice. Trauma, Violence, & Abuse. 16(1), 81–107.
9. Mulder, T., Kuiper, K., van Der Put, C., Stams, GJ. & Assink, M. (2018) Risk factors for child neglect: A meta-analytic review. Child Abuse & Neglect. 77, 198–210.
10. Timshel, I., Montgomery, E. & Dalgaard, N. (2017) A systematic review of risk and protective factors associated with family related violence in refugee families. Child Abuse &
Neglect 70, 315–330.
11. van Der Put, C., Assink, M. & Boekhout van Solinge, N. (2017) Predicting child maltreatment: A meta-analysis of the validity of risk assessment instrument. Child Abuse &
Neglect. 73, 71–88.
12. White, OG., Hindley, N. & Jones, DP. (2015) Risk factors for child maltreatment recurrence: An updated systematic review. Medicine, Science and the Law 55(4), 259–277.
13. Yates, G. & Bass, C. (2017) The perpetrators of medical child abuse (Munchausen Syndrome by Proxy) – A systematic review of 796 cases. Child Abuse & Neglect. 72, 44–
53.
45
Muut lähteet:
Ellonen N. (2012) Kurin alaiset. Lasten ja aikuisten välisten ristiriitojen ratkaiseminen perheissä. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 103.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86741/Raportteja103_www.pdf?sequence=
1&isAllowed=y (11.1.2020)
Fagerlund M., Peltola M., Kääriäinen J., Ellonen N. & Sariola H. (2013) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110, 121–122.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86726/Raportteja_110_lapsiuhritutkimus_w eb.pdf (11.1.2020)
Haddaway N.R., Woodcock P., Macura B. & Collins A. (2015) Making literature reviews more reliable through application of lessons from systematic reviews. Conservation Biology 29(6), 1596–1605.
Hoitotyön suositus 2015. Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitotyön suositus (online). Hoitotyön Tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön Tutkimussäätiö, 2015.
https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/kaltoinkohtelu-hs.pdf (11.1.2020) Hotus. (2019) Hoitosuositukset.
https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/ (5.1.2020)
Hynynen R., Paavilainen E., Kylmä J. & Lepistö S. (2015) Nuorten näkemyksiä kuritusväkivallan syistä ja seurauksista. Hoitotiede 27(2), 93–103.
Inkilä J., Helminen M., Aalto P. & Paavilainen E. (2016a) Moniammatillinen yhteistyö perheen kanssa lasten kaltoinkohtelutilanteissa. Hoitotiede 28(3), 204–216.
Inkilä J., Helminen M., Kuosmanen T. & Paavilainen E. (2016b) Moniammatillinen toimintamalli lasten kaltoinkohteluun puuttumisessa. Janus 24(1), 62–78.
Kanervio, M., Paavilainen, E. & Kylmä, J. (2017) Terveydenhoitajien kokemuksia lasten kaltoinkohtelun riskin arvioinnista äitiys- ja lastenneuvolassa. Tutkiva Hoitotyö 15(1), 18–
25.
Kankkunen P. & Vehviläinen-Julkunen K. (2017) Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki:
Sanoma Pro Oy.
Kylmä J. & Juvakka T. (2014) Laadullinen terveystutkimus. Porvoo: Edita.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. 361/1983. Luku 1, momentti 1.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1983/19830361#Pidp447250368 (11.2.2020) Lastensuojelulaki. 417/2007. Luku 3.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 (11.2.2020)
Nikkola E. & Korkman J. (2017) Milloin tulisi epäillä lapseen kohdistuvaa väkivaltaa?
Lääkärilehti 72(34), 1788–1790.
Paavilainen E. & Mäkelä J. (2017) Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Teoksessa P. Mäki, K. Wikstöm, T. Hakulinen & T. Laatikainen (toim.) Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Helsinki: Juvenes Print- Suomen Yliopistopaino Oy, 146–150.
Sinkkonen M. & Mäkelä J. (toim.) (2017) LASTA-hanke: Kokemuksia viranomaisten yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista lapseen kohdistuneissa pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen epäilytilanteissa Raportti 2/2017. THL.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134582/URN_ISBN_978-952-302-850-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y (10.1.2020)
Suomen Lääkäriliitto. (N.d) Lapsen kaltoinkohtelu.
https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/lapset-ja-nuoret/lapsen-kaltoinkohtelu/ (8.1.2020) TENK. (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa.
PDF-julkaisu.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
THL. (2019a) Kuritusväkivalta. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/vakivallan-ehkaisy/kuritusvakivalta (16.9.2020) THL. (2019b) Lapsen kaltoinkohtelu.
https://thl.fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/lapsen-kaltoinkohtelu (3.2.2020)
Tuomi J. & Sarajärvi A. (2017) Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki: Tammi.
Yleissopimus lapsen oikeuksista. 60/1991. 19 artikla.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2 (11.2.2020)
1 LIITTEET
Liite 1: Yhteenveto valituista systemaattisista kirjallisuuskatsauksista
Tekijät, vuosi, maa Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimus-menetelmät Keskeiset tulokset
Laadun-arviointi
1. Akerhurst. 2015.
Iso-Britannia
Kehittää lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen tehokkaita keinoja.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
26 kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta.
Lasten kaltoinkohtelulla on haitallisia vaikutuksia lapsen fyysiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen terveyteen ja vaikutukset saattavat jatkua aikuisuuteen. Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, mutta pelkät riskitekijät ei diagnosoi kaltoinkohtelua tai riskitekijöiden puuttuminen ei tarkoita sitä, että kaltoinkohtelua ei tapahtuisi. Oikea-aikainen puuttuminen ja tuki ovat tärkeitä lasten kaltoinkohtelun hoidossa.
7/11
2. Assink, Spruit, Schuts, Lindauer, Van der Put &
Stams. 2018.
Alankomaat.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia lasten kaltoinkohtelun siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Kolmitasoinen meta-analyysi.
84 kvantitatiivista tutkimusta.
Perheen vanhemmat, jotka ovat omassa lapsuudessaan kokeneet pahoinpitelyä, pahoinpitelevät lapsiaan lähes kolme kertaa todennäköisemmin, kuin perheen
vanhemmat, jotka eivät ole kokeneet pahoinpitelyä omassa lapsuudessaan.
10/11
3. Choenni,
Hammink & Van de Mheen, Dike. 2017.
Alankomaat.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia alkoholin sekä laittoman huumeidenkäytön ja
kumppaniväkivallan sekä lasten pahoinpitelyn välistä yhteyttä.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
96 artikkelia.
Laittomien huumeiden käytön tai alkoholin käytön ja lasten kaltoinkohtelun välillä on yhteys. Vanhempien
päihteidenkäyttö lisää riskiä lasten fyysiselle kaltoinkohtelulle.
10/11
4. Desai, Reece &
Shakespeare-Pellington. 2017.
Jamaika.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia vanhemmuusohjelmien roolia lasten väkivallan ehkäisyssä sekä korkean tulotason maissa että matala- ja keskituloisissa maissa.
Meta-analyysi.
20 systemaattista kirjallisuuskatsausta tai meta-analyysiä ja kahden
katsausartikkelia.
Vanhemmuusohjelmilla on mahdollisuus vaikuttaa lasten kaltoinkohtelun ehkäisyyn ja vähentämiseen. Tutkimuksen tuloksia ei voida kuitenkaan vähäisen näytön vuoksi yleistää matalan- ja keskitason maihin, joissa kaltoinkohtelun riski on suurin.
6/11
5. Kane & Bornstein.
2018. Yhdysvallat.
Kirjallisuuskatsauksen
tarkoituksena on selvittää, onko vanhemman
persoonallisuushäiriöllä yhteyttä lasten kaltoinkohteluun
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus psykologisista ja lääketieteellisistä online
tietokannoista.
Persoonallisuushäiriöisellä vanhemmalla on suurempi riski kaltoinkohdella lastaan, kuin vanhemmalla, jolla ei ole
persoonallisuushäiriötä. 8/11
3
6. Levey, Gelaye, Bain, Rondon, Borba, Henderson &
Williams. 2017.
Yhdysvallat.
Tavoitteena antaa selkeä yleiskuva satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten olemassa olevasta
kirjallisuudesta, jossa arvioidaan lasten kaltoinkohtelun
ehkäisytoimien tehokkuutta.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
11 artikkelia.
Lasten kaltoinkohtelusta perheissä on kirjoitettu paljon, mutta konkreettiset keinot siihen puuttumiseksi ovat vähäiset. Tämä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että vain kotivierailuilla on merkittävä, näyttöönperustuva hyöty lasten kaltoinkohtelun vähentämiseksi. Matala- ja keskitulotason maiden tiedot ovat rajallisia.
10/11
7. McCarroll, Fisher, Cozza, Robichaux &
Fullerton. 2017.
Yhdysvallat.
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lasten
pahoinpitelykuolemia, niiden riski- ja suojatekijöitä sekä
ehkäisystrategioita
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
Tieteellistä ja lääketieteellistä kirjallisuutta, kansainvälisiä raportteja ja tutkimuksia.
Lasten kaltoinkohtelun aiheuttamat kuolemat on vaikea tunnistaa. Riskitekijöitä lapsen kuolemaan johtaneesta kaltoinkohtelusta on äidin nuori ikä, ei hoitoa synnytystä edeltäen, mielenterveysongelmat, perheväkivalta ja päihteiden väärinkäyttö. Suojatekijöitä määritellään yksilö- perhe ja yhteisötasolla. Näitä ovat esimerkiksi
palveluntarjoajien lisääntynyt tietoisuus.
5/11
8. Meinck, Cluver, Boyes & Mhlongo.
2015. Iso-Britannia.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lapseen kohdistuvan fyysisen ja seksuaalisen väkivallan riskitekijöitä
Katsaus.
23 kvantitatiivista tutkimusta ja 3 kvalitatiivista.
Neljän tasoisia riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä lapsen fyysiselle väkivallalle. Yhteisö-tason riskitekijöitä (kiusaamiselle altistuminen, seksuaalinen väkivalta, maalais- tai kaupunkimainen sijainti), kotitason riskitekijät (köyhyys, suuret perheet, ei-ydinperhe), huoltajatason riskitekijät (huoltajan AIDS ja mielenterveysongelmat, huoltajamuutokset, perheen toiminta, kasvatus, huoltaja-lapsi-suhde, päihteiden käyttö) ja lapsitason riskitekijät (nuori ikä, vammaisuus, psyykkinen terveys, käytös, sukupuoli)
6/11
9. Mulder, Kuiper, Van der Put, Stams
& Assink. 2018.
Alankomaat.
Tutkimuksen tarkoitus on tutkia meta-analyyttisesti riskitekijöitä, jotka altistavat lasten
heitteillejätölle.
Meta-analyysi.
36 artikkelia, joista 27 retrospektiivisiä ja 9 prospektiivisiä.
Suurin osa riskitekijöistä löytyy vanhemmuudesta.
Vanhempien historia epäsosiaalisesta tai rikollisesta käytöksestä, henkiset tai psyykkiset ongelmat sekä vanhempien väkivallan kokemukset omassa lapsuudessa olivat riskitekijöinä lapsen heitteillejätölle.
9/11
5
10. Timshel, Montgomery&
Dalgaard. 2017.
Tanska.
Selvittää riski- ja suojatekijöitä pakolaisperheiden
perheväkivaltaan liittyen.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
15 vertaisarvioitua kvantitatiivista tai kvalitatiivista tutkimusta.
Lasten kaltoinkohtelun riski- ja suojatekijät
maahanmuuttajaperheissä on jaettu yksilöllisiin, perheen sisäisiin, sosiaalisiin ja kulttuurillisiin tekijöihin. Riskitekijöitä ovat muun muassa sosioekonominen tausta, vanhempien kokemat traumat, vanhempi-lapsi vuorovaikutus.
Suojaavana tekijänä on esimerkiksi vanhempien positiiviset selviytymisstrategiat.
9/11
11. Van der Put, Assink & Boekhout van Solinge. 2017.
Alankomaat.
Tutkimuksen tarkoituksena on ennustaa riskin arviointi työkalujen tarkkuutta lasten kaltoinkohtelun ehkäisyssä.
Meta-analyysi.
30 kvantitatiivista tutkimusta.
Akuuttien tilanteiden työkalut (actuarial instruments) ovat luotettavampia, kuin yhteisymmärykseen pyrkivät (consensus-based instruments) ja kliiniseen arvioon (clinical judgement instruments) perustuvat työkalut.
7/11
12. White, Hindley &
Jones. 2015. Iso-Britannia.
Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa lasten kaltoinkohtelun toistumisen riskitekijöitä.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
15
kohorttitutkimusta.
Monet tekijät yhdistyvät korkeaan riskiin lapsen kaltoinkohtelun toistumiseen. Tekijöinä ovat
kaltoinkohtelun tyyppi, aikaisempien kaltoinkohteluiden tiheys, lapsen ja perheen sisäinen huomioonottaminen, kotiympäristö ja palvelujen tarjoaminen.
9/11