Jatkon kannalta keskeisin tutkimuksen aihe olisi automaatiovaihtoehtojen laajempi kartoittaminen pakkauksen ympäröiviin tuotantosoluihin, jolloin olisi helpompaa tutkia kokonaisvaltaista tilausohjautuvaa tuotantoprosessia. Tuotantoprosessi alkaisi koneistuks iin tuotavista aihioista, ja päättyisi pakattujen asiakaskohtaisten tuotteiden lähettämisee n.
Tämän kaltainen automaatiokartoitus helpottaa tulevaisuuden automaation kehitysaske lte n oikea-aikaista toteuttamista kokonaisvaltaisesti automatisoituun tuotantoon pyrittäessä.
Keskeistä automaation kartoituksessa on tuntea nykyinen tuotantoprosessi hyvin, jotta automaatiokehitys ei keskity ainoastaan vanhan toimintavavan automatisointiin, vaan pyrkisi löytämään myös uusia toimintamalleja, joilla toteuttaa nykyinen tuotanto lähtökohtaisesti tuottavammin.
Työn aikana havaittiin automatisointia kartoitettaessa, että moni nykyinen tuote ei sovellu suoraan sellaisenaan automatisoituun ratkaisuun, vaan vaatisi kalliin ja monimutka ise n toteutusratkaisun automaatiota varten. Jatkokehityksen kannalta on tärkeää lähteä tutkimaa n, onko mahdollista muuttaa tuotteita siten, että ne noudattaisivat DFMA:n(Design for Manufacture and Assembly) mukaista periaatetta. Tämän periaatteen mukaan valmistus ja kokoonpano ovat paremmin huomioituina jo varsinaisessa suunnitteluvaiheessa, ja olemassa olevia prosesseja pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Tällöin tuotantoprosesseja ei tarvitsisi räätälöidä tuotekohtaisesti. Siirtyminen DFMA:n mukaiseen suunnittelu- ja valmistusideologiaan ei ole yksinkertainen ja nopea prosessi, vaan se vaatii paljon suunnittelua, ja taustatietoja etenkin jo olemassa olevien tuotteiden sulauttamise sta toimintamalliin.
Kokoonpanon ja valmistuksen kehittämisen kannalta modulaarisuuden tutkiminen osana tulevaisuuden kehitystoimia mahdollistaisi materiaalinimikkeiden määrän optimoinnin.
Yhdenmukaistamalla tuotteissa käytettyjä osia saavutettaisiin merkittäviä taloudellis ia
säästöjä, sillä yhdenmukaisten osien käyttö vähentää materiaalinimekke ide n kokonaismäärää. Tämä mahdollistaa paremmin resurssien keskittämisen laadukkaiden komponenttejen valmistamiseen. Nämä komponentit soveltuisivat mahdollisimman moneen tuotemalliin. Yhtenäistämällä on mahdollista pienentää laadusta johtuvia kustannuksia, jotka ovat yleensä huomaamattoman korkeita suuresta nimikemäärästä johtuen. Tästä syystä laatukustannukset jakautuvat useaan pienempään segmenttiin näyttäen siedettäviltä.
Lisäksi keskeisimpiä kehityskohteita tulevaisuuden kannalta on työpaikkakulttuur in kehittäminen ja työntekijöiden asenteiden kehittäminen muutosmyönteisemmäk s i.
Työpaikkakulttuurin kehittämisellä voidaan vaikuttaa työn tuottavuuteen käytännöntaso l la enemmän kuin millään muulla kehitystoimella : työntekijöiden motivaatio työtä kohtaan määrittää työtahdin, ja sitä kautta työn tehokkuuden ja tuottavuuden. Työntekijöille tulee saada selvennettyä se, etteivät tuottavuuden kehitystoimet tähtää, kuten yleisen käsityksen mukaan luullaan, työpaikkojen vähentämiseen, vaan niillä pyritään kompensoimaa n kilpailun ja kannattavuuden kannalta keskeisiä, kasvaneita kustannuksia.
10 YHTEENVETO
Koska tuottavuudenkehitys koostuu kokonaisuuden hahmottamisesta ja sen hallinnasta, on ymmärrettävä kehityksen lähtökohdat, jotta tarvittavat toimenpiteet osataan suunnitella ja toteuttaa halutunlaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kehitysprojektin alussa on kerättävä mahdollisimman kattavasti tietoa analyysin ja tutkimuksen tueksi, jolloin kehitystoimenpiteiden suunnittelu helpottuu, ja kehityksen kannalta oleellisi mmat pullonkaulat tulevat tunnistetuiksi. Keskeistä on sitouttaa työntekijät mukaan kehitysprojektiin heti sen alkuvaiseessa, jolloin vältytään muutosvastarinna lta kehitysprojektin aikana ja sen jälkeen. Muutosvastarinta johtuu yleensä epävarmuudesta ja epäselvyydestä kehitysprojektin tavoitteisiin liittyen.
Abloy Oy:n Door Control-yksikön pakkauksen tuottavuuden kehitysprojektissa on ollut lähtökohtana tutkia eri tuottavuuden kehityskeinojen vaikutuksia nykyiseen pakkaukseen ja pyrkiä löytämään pakkaussolun kannalta keskeisin tuottavuuden kehityskeino. Tavoitteena tässä työssä on parantaa Door Control-yksikön ovensuljinpakkauksen tuottavuutta 10 % ja saada tätä kautta kustannussäästöjä. Tuottavuuden kehityksen lisäksi työssä selvitetää n mahdollisuutta sekä osittaiseen että kokonaisvaltaiseen pakkausprosessin automaatio n omana erillisenä lukuna.
Ovensuljinpakkauksen tuottavuuden kehityksen analysointia varten kerättiin tilastoll ista tietoa tuotannonohjausjärjestelmästä, minkä perusteella muodostettiin ABC-analyysi sekä tuoteperheanalyysit ovensuljinpakkauksessa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista.
Tilastollisen analyysin tueksi pakkausprosessista tehtiin prosessikartoitus ja työaikatutkimus, joiden perusteella pyrittiin löytämään pakkausprosessin kannalta merkittävimmät tuottavuudelliset pullonkaulat. Tuottavuuden kehityskeino ista ovensuljinpakkauksen parantamiseen valikoitui layout-muutos, koska sen havaitt iin analyysien perusteella olevan kaikkein merkittävin este tuottavuuden parantamiselle.
Ovensuljinpakkauksen layout-muutosta lähdettiin toteuttamaan yhdessä pakkauksen työntekijöiden kanssa, jotta heidät huomioitaisiin kehitysprojektissa mahdollisimman hyvin muutosvastarinnan välttämiseksi. Työntekijöiden ja esimiesten kanssa pidettiin
kehityspalavereita ovensuljinpakkaukseen liittyen noin kahden viikon välein.
Kehityspalavereissa käytiin läpi kehityskohdittain suunnitteluvaiheessa oleva kehitysratkaisu, ja pyrittiin löytämään lopullisen ratkaisun kannalta keskeisimmät tekijät . Pääpiirteiden varmistuttua tilattiin layout-muutoksen keskeisimmät tuotantovälineet, sillä monien tarvikkeiden toimitusajat olivat useita viikkoja kesäloma-ajasta johtuen.
Layout-muutoksen jälkeen tuottavuuden analysointia varten suoritettiin uudet työaikatutkimukset tuotetyypeittäin ja kerättiin varsinainen tilastollinen raakadata yrityksen tuotannonohjausjärjestelmästä. Informaatiota hyödyntäen raakadatasta poistettiin kaikki tilastolliset poikkeamat, jotta vanha ja uusi tuottavuusdata olisivat keskenään vertailukelpoisia. Tulokseksi saatiin, että layout-muutos on parantanut pakkauksen tuottavuutta kahden pienemmän pakkauslinjan osalta noin 16,5 % ja suurivolyymisim ma n pakkauslinjan osalta noin 25,9 %, jolloin koko pakkaussolun tuottavuuden painotettu keskiarvo on noin 20,5 %.
Door Control-yksikön ovensuljinpakkauksen tuottavuus parani reilusti yli työn alussa asetetun 10 % tuottavuuden kasvun tavoitteen. Työn aikana havaittiin myös muita tuottavuuteen vaikuttavia pullonkauloja, joiden jatkokehityksellä on mahdollista parantaa tuottavuutta ja saada tätä kautta kustannussäästöjä. Automaatiokartoitus antoi hyvän lähtökohdan jatkaa pakkauksen ja muiden tuotantoprosessien automaation kehittämistä.
Nykyisellä pakkauksen tuotantovolyymilla automaation laskeminen kannattavaksi on haastavaa etenkin yksittäisten pakkausvaiheiden osalta. Kuitenkin automaatioon tarvittava n välineistön hintojen laskiessa yksittäisten pakkausvaiheiden automatisointi voi tulevaisuudessa olla kannattavaa.
LÄHDELUETTELO
Abloy Oy. 2016. Yritys [Verkkodokumentti]. [Viitattu 29.11.2016]. Saatavissa:
http://www.abloy.fi/fi/abloy/abloyfi/yritys/
Adair, C. 2006. Lean: Pocket guide. Massachusetts: Rath & Strong LLC. 162 s.
Ahokas, P., Tiihonen, J., Neuvonen, J. & Suikki, M. 2011. Työtutkimuksen käsitteitä, menettelytapoja ja käyttökohteita [Verkkodokumentti]. Teknologiateollisuus Ry. [Viitatt u 17.5.2016]. Saatavissa: http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachme nt s/
tyomarkkinat_kannustava_palkkaus_palkkaustapoja_tyontutkimuksen_menettelytavat.pdf
Ahoy, C. 1999. Facilities planning & management [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 26.4.2016]. Saatavissa: https://www.fpm.iastate.edu/worldclass/process_mapping.asp
Beasley, J. 2016. Just In Time (JIT) [Verkkodokumentti]. [Viitattu 18.5.2016]. Saatavissa:
http://people.brunel.ac.uk/~mastjjb/jeb/or/jit.html
Bicheno, J. 2004. The Lean Toolbox. Buckingham: PICSIE Books. 211 s.
Bradbury, J. 2016. What is Kaizen [Verkkodokumentti]. [Viitattu 19.5.2016]. Saatavissa:
https://www.graphicproducts.com/articles/what- is-kaizen/
Brax, S. A. 2007. Palvelut ja tuottavuus [Verkkodokumentti]. Teknologiakatsaus 204/2007.
[Viitattu 20.5.2016]. Saatavissa pdf-tiedostona: https://www.tekes.fi/globalasset s/
julkaisut/palvelut_ja_tuottavuus.pdf
Ceriffi. 2016. Kahdeksan hukan muotoa [Verkkodokumentti]. [Viitattu 18.5.2016].
Saatavissa: http://www.ceriffi.fi/palvelut/kahdeksan-hukan- muotoa
Chand, S. 2015. Techniques for improving the productivity of an organiza t io n [Verkkodokumentti]. [Viitattu 11.5.2016]. Saatavissa: http://www.yourarticlelibrary.co m/
productivity- management/techniques- for- improving-the-productivity-of-an-organization/
34376/
Dennis, P. 2007. Lean production simplified, Second edition, A plain-language guide to the world´s most powerful production. New York: Productivity Press. 192 s.
Dominici, G. 2010. From business system to supply chain and production in Japan. Lean production and its roots in Japanese business culture. Saarbrücken: VDM Verlag DR Müller GmbH & Co. KG. 160 s.
Edupower. 2016. Lean-ajattelu [Verkkodokumentti]. [Viitattu 2.1.2017]. Saatavissa:
http://edupower.fi/fi/lean-thinking/
EP Logistics. 2016. Layoutin-suunnittelu [Verkkodokumentti]. [Viitattu 15.12.2016].
Saatavissa: https://ep.fi/fi/logistiikan-suunnittelu-ja-konsultointi/layoutin-suunnittelu/)
George, M. L. 2002. Lean Six Sigma: Combining Six Sigma quality with lean speed. New York: R.R. Donneley & Sons Company. 322 s.
George, M. L. 2010. The Lean Six Sigma guide to doing more with less. New Jersey: John wiley & Sons, Inc.
Goodson, R. E. 1999. Manufacturing Handbook: Lean Production/ Lean Manufactur ing [Verkkodokumentti]. [Viitattu 19.5.2016]. Saatavissa: http://www.umich.edu/~rpa/
level_2/tools/handbook/l2/leanprod.html
Hammarsten, H. 2015. Lean etenee ihmisiä johtamalla [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 19.5.2016]. Saatavissa: http://www.aaltopro.fi/blog/lean-etenee- ihmisia-johtamalla
Heikkilä, K. 2013. Metson automaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat turvallisuutta, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta mineraalien käsittelyssä ja kivenmurskauks essa [Verkkodokumentti]. [Viitattu 19.5.2016]. Saatavissa: http://www.metso.com/fi/uutise t/
2013/9/metson-automaatio-ja-alykkaat-ratkaisut-parantavat-turvallisuutta-tuottavuutta-ja-kustannustehokkuu/
Hyppönen, R., Aminoff, A. & Kettunen, O. 2004. Varastotoiminnan seuranta ja mittaamine n [Verkkodokumentti]. [Viitattu 22.4.2016]. 23 s. Saatavissa pdf-tiedostona : http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2004/TUO64-044044.pdf
Jokela, M. 2011. Tuotealustaisen tietomallin käsitteet [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 25.4.2016]. Saatavissa: http://inside-the-plm.blogspot.fi/p/tuotealustaisetietomalli n-kasitteet.html
JTO-Palvelut Oy. 2006. Tuottavuus tie vaurauteen. Helsinki: Yliopistopaino. 29 s.
Karjalainen, E. 2014. Käytätkö oikeaa parannusmenetelmää [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 28.4.2016]. Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/fi/artikkelit/kaeytaetkoe-oikeaa-parannusmenetelmaeae/
Karjalainen, E. 2015. Lean konfliktissa kustannuslaskennan kanssa [Verkkodokumentt i].
[Viitattu 28.4.016]. Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/fi/artikkelit/lean-konfliktis sa-kustannuslaskennan-kanssa/
Kouri, I., Haverila, M., Miettinen, A. & Uusi-Rauva, E. 2005. Teollisuustalous. Tampere:
Tammer-Paino Oy. 510 s.
Kouri, I. 2010. Lean taskukirja. Helsinki: Kopio-Niini. 38 s.
Käpylä, J., Jääskeläinen, A., Seppänen, S., K., Vuolle, M. & Lönnqvist, A. 2008.
Tuottavuuden kehittäminen Suomessa: Haasteet ja tutkimustarpeet [Verkkodokumentt i].
[Viitattu 11.5.2016]. Saatavissa: https://www.tsr.fi/tsarchive/files/Selvityks ia/
1_2008tuottavuusraportti.pdf
Kärkönen. M. ja Småros, J. 2008. Tehoa varastologistiikkaan! [Verkkodokumentti]. STO jäsenlehti, 1:2008. 6 s. [Viitattu 22.4.2016]. Saatavissa pdf-tiedostona :
https://www.relexsolutions.com/wp-content/uploads/2012/03/relex-varaosien- hallinta-WP.pdf
Launis, M. & Lehtelä, J. 2011. Ergonomia. Tampere: Tammerprint Oy. 406 s.
Leanmanufacture. 2009. Lean KPI’s – Key performance indicators and performance metrics
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 22.4.2016]. Saatavissa:
http://www.leanmanufacture.net/kpi.aspx
Leanproduction. 2016. TPM (Total Productive Maintenance) [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 29.11.2016]. Saatavissa: http://www.leanproduction.com/tpm.html
Leigh, R. Methods to improve productivity [Verkkodokumentti]. Demand Media. [Viitatt u 11.5.2016]. Saatavissa: http://smallbusiness.chron.com/methods- improve-productivit y-2011.html
Linker, J. K. 2010. Toyotan tapaan. Helsinki: Readme. 323 s.
Logistiikan maailma. 2016a. Tuotannon layout [Verkkodokumentti]. [Viitattu15.12.2016].
Saatavissa: http://www.logistiikanmaailma.fi/wiki/Tuotannon_layout
Logistiikan maailma. 2016b. Paretoajattelu – ABC-luokittelu [Verkkodokumentti].
[Viitattu15.12.2016]. Saatavissa: http://logistiikanmaailma.fi/w ik i/
Paretoajattelu_%E2%80%93_ABC- luokittelu
Maliranta, M. 2014. Kilpailukykyongelma, tuottavuus ja palkat [Verkkodokumentt i].
[Viitattu 11.5.2016]. Saatavissa: https://www.etla.fi/kolumnit/kilpailukykyongelma -tuottavuus-ja-palkat/
Maliranta, M. 2015. Työn tuottavuus ja talouspolitiikka [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 11.5.2016]. Saatavissa: https://www.etla.fi/kolumnit/tyon-tuottavuus-ja-talouspolitiikka/
Martin, C. 2016. Project Ara UK release date, price, feature rumours: Google cancels Project Ara. TechAdvisor [Verkkodokumentti]. [Viitattu 2.1.2017]. Saatavissa:
http://www.pcadvisor.co.uk/feature/mobile-phone/google-project-ara- uk-release-date-price-features-project-ara-cancelled-3514534/c
Mikkonen, H. 2009. Varaston ABC – analyysi [Verkkodokumentti]. [Viitattu 18.5.2016].
Saatavissa: http://merkonomi.hannumikkonen.com/laskenta/varabc.html
Miller, J. 2008. The Seven Steps to Zero Thinking [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 18.5.2016]. Saatavissa: http://gembapantarei.com/2008/02/the_seven_steps_to_zero_
thinking.html
Nimawat, D. & Shrivastava, A. 2016. Increasing Productivity thought Automatio n [Verkkodokumentti]. [Viitattu 20.5.2016]. Saatavissa pdf-tiedostona : http://www.ejaet.com/PDF/3-2/EJAET-3-2-45-47.pdf
Piatt, J. 2012. Five Rules for selection the best KPIs to drive operational improve me nt [Verkkodokumentti]. Industryweek. [Viitattu 22.4.2016]. Saatavissa:
http://www.industryweek.com/lean-six-sigma/five-rules-selecting-best-kpis-drive-operational- improvement
Piirainen, A. 2012. Lean – aktiviteettien kohdistaminen- tuottoisat Lean – aktiviteet it [Verkkodokumentti]. [Viitattu 28.4.2016] Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/fi/artikke l it/
lean-aktiviteettien-kohdistaminen-tuottoisat- lean-aktiviteetit/
Piirainen, A. 2015. Tuottavuuden parantaminen – onko sama mitä aikaa lyhennät? Ei [Verkkodokumentti]. [Viitattu 28.4.2016]. Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/ fi/
artikkelit/tuottavuuden-parantaminen/
Piirainen, A. & Karjalainen, E. E. 2013. Ajatuksia tuottavuuden parantamise sta [Verkkodokumentti]. [Viitattu 28.4.2016]. Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/fi/artikke l it/
ajatuksia-tuottavuuden-parantamisesta/
Pinto, J. 2004. A real-time boost for productivity [Verkkodokumentti]. [Viitattu 11.5.2016].
Saatavissa: http://www.automationworld.com/maintenance-reliability/real-time-boost-productivity
Pirinen, A. 2011. Lean ja suorituskyvyn mittaaminen tasapainotetulla tuloskortilla (Balanced Scorecard) [Verkkodokumentti]. [Viitattu 22.4.2016]. Saatavissa: http://www.qk-karjalainen.fi/fi/artikkelit/lean-ja-suorituskyvyn- mittaaminen-tasapainotetulla-tuloskortilla/
Quality Knowhow Karjalainen Oy. 2016. Lean työkalut [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 19.5.2016]. Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/fi/lean/yleinen/lean-tyoekalut/
Rantanen. H. 2005. Tuottavuus suorituskyvyn analysoinnin kentässä [Verkkodokumentt i].
Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Lahden yksikkö. [Viitattu 10.5.2016]. Saatavissa:
http://www.lut.fi/documents/10633/30059/Tuottavuus+suorituskyvyn+kent%C3%A4ss%C 3%A4.pdf/a5bee733-5987-4749-9cd0-16f1af1299a2
Rantanen, H., Rantala, T. & Pekkola, S. 2015. Tuottavuuden kehittämisen esteet – Suomi eilen ja tänään [Verkkodokumentti]. [Viitattu 11.5.2016]. Saatavissa:
http://www.lut.fi/documents/10633/30059/Tuottavuuden+kehitt%C3%A4misen+esteet+- +Suomi+eilen+ja+t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n.pdf/127d31d5-bda7-442c-9e21-2eec483caadc
ReVelle, J., B. 2001. Manufacturing Handbook of best practices: An innovat io n, productivity, and quality focus. St. Lucie: CRC Press. 472 s.
Ripon, H. 2016. Training on application of productivity improvement technique in footwear industry [Verkkodokumentti]. [Viitattu 1.1.2017]. Saatavissa:
http://www.slideshare.net/kmhasanripon/productivity- improvement-slide-share
Rother, M. & Harris, M. 2001. Creating continuous flow: An action guide for managers, engineers & production associates. Cambridge, MA: Lean Enterprise Institute. 103 s.
Rother, M. & Shook, J. 2009. Learning to see: Value-stream mapping to create value and eliminate muda. Cambridge, MA: Lean Enterprise Institute. 102 s.
Sakki, J. 1999. Logistinen prosessi. Espoo: Jouni Sakki Oy. 238 s.
Salmenkari, R. 2000. [Luku 3:] Logistiikan mittaus. Teoksessa: Bagh, V., A., Günther, C. &
Salmenkari, R. 2000-luvun logistiikan johtaminen. [Helsinki:] WS Bookwell. S. 154.
Siljanmäki, H. 2012. Muista nämä 5 sääntöä, kun valitset kpi-mittare ita [Verkkodokumentti]. Tekniikka & Talous. [Viitattu 22.4.2016]. Saatavissa:
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2012-11-06/Muista-n%C3%A4m%C3%A4-5-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6%C3%A4-kun-valitset-kpi- mittareita-3311404.html
Sovella. 2016. Työpöydät ja läpivirtaushyllyt [Verkkodokumentti]. [Viitattu 7.6.2016].
Saatavissa: http://tuotteet.etra.fi/tuotekuvat/e19568150/
Teknologiateollisuus, Metallityöväen Liitto & Ammattiliitto Pro. 2014. Keskeisiä Työsuojelumääräyksiä ja –ohjeita 2014 [Verkkodokumentti]. 11. uudistettu painos. [Viitatt u 19.5.2016]. Saatavissa pdf-tiedostona: http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/fi le s/
file_attachments/tyomarkkinat_muut_ohjeet_tyoturvallisuus_tyosuojelumaaraykset.pdf
Teknologiateollisuus. 2016. Työturvallisuus [Verkkodokumentti]. [Viitattu 19.5.2016].
saatavissa: http://teknologiateollisuus.fi/fi/tyomarkkinat/muut-ohjeet/tyoturvallisuus
Tuominen, K. 2010a. Lean: Kohti täydellisyyttä: Mitä Toyota ja lean-yritykset tekivät eri tavalla kuin muut. Juva: WS Bookwell Oy. 168 s.
Tuominen, K. 2010b. Lean: Käytännössä: Yritysesimerkkejätehokkaista lean-periaatteista ja k-käytännöistä. Juva: WS Bookwell Oy. 303 s.
Tuominen, K. 2010c. Lean: Tehoa ja laatua strategiseen johtamiseen. Jyväskylä: WS Bookwell Oy. 130 s.
Tuominen, K. 2010d. Lean: Tehoa ja laatua Tulosten suunnitteluun ja seurantaan. Jyväskylä : WS Bookwell Oy. 141 s.
Tuominen, K. 2010e. Lean: Tehoa ja laatua lean-kulttuurin luomiseen. Jyväskylä: WS Bookwell Oy. 194 s.
Tuominen, K. 2010f. Lean: Tehoa ja laatua prosessien ja virtauksen kehittämisee n.
Jyväskylä: WS Bookwell Oy. 161 s.
Tuominen, K. 2010g. Lean: Tehoa ja laatua muutoksen johtamiseen. Jyväskylä: WS Bookwell Oy. 212 s.
Tuominen, K. 2010h. Lean: Tehoa ja laatua hukan vähentämiseen. Jyväskylä: WS Bookwell Oy. 118 s.
Työturvallisuuskeskus. 2016. 5 S on laatujärjestelmä – tuottavuus, työturvallisuus ja työhyvinvointi [Verkkodokumentti]. [Viitattu 28.4.2016]. Saatavissa:
http://www.tuottavuustyo.fi/menestyva_tyopaikka/hyva_laatu/5_s_- laatujarjestelma
Villanen, H. Prosessitaito: Tuottavuutta vai mystiikkaa [Verkkodokumentti]. [Viitatt u 11.5.2016]. Saatavissa: http://www.prosessitaito.fi/tuottavuus.htm
Väisänen, J. 2013. Viiden ässän kehitystyökalu [Verkkodokumentti]. [Viitattu 28.4.2016].
Saatavissa: http://www.sixsigma.fi/fi/artikkelit/viiden-aessaen-kehitystyoekalu/
Liite I. Pakkauksen materiaalinimikkeet ja ABC-analyysi
jatkuu
Liite I jatkoa
Liite II. Alkuperäinen layoutkuva.
Liite III. Alkuperäinen layoutratkaisu kuvina.
- Pakkaus katsottuna johdon työpisteen suunnalta.
Pakkauksen näkymä pääkäytävän varrelta. Suuret kuormalavahyllyt estävät itse pakkausprosessin näkymisen pääkäytävälle varsin tehokkaasti.
Jatkuu
Liite III jatkoa Isojen ja pienten ovensuljinten pakkauslinjasto, joka on hankala erottaa ympäröivistä varastohyllyistä.
gf gfgf
Pakkauslinjasto 2 on yleisilmeeltään epäsiistin näköinen, eikä tavaroille ole tarvitta via merkintöjä siisteyden ja järjestyksen ylläpidon kannalta.
Jatkuu
Liite III jatkoa Pakkauksen alueella ei ole varattu tarpeeksi tilaa värillisille koteloille, jonka vuoksi eri kotelot ovat hankalasti löydettävissä.
s
Varsinaisilla pakkauspisteillä tarvittavat materiaalit on sijoitettu perinteisen mallisee n kuormahyllyyn, joka ei ergonomisesti ole paras mahdollinen valinta käyttötarkoituksee n
Jatkuu
Liite III Jatkoa Tarvittavat kotelot ja tuotealustat eli maalatut rungot tuodaan pakkauspisteiden eteen, jolloi n ne ovat mahdollisimman lähellä varsinaista pakkausprosessia.
Yleisnäkymä maalauksen suunnalta. Ongelma llista toiminnan kannalta on etenkin tavaroiden varastointi lattialle.
Jatkuu
Liite III jatkoa Päänäkymä tultaessa Door Control-yksikön tuotantotiloihin. Korkeat kuormalavahyllyt eivät ole edustuksellisia etenkin, kun ne luovat ensivaikutelman kokotuotannosta.
Lattiapinta-alaa on toisinaan vapaana väärissä paikoissa, mikä aiheuttaa ahtautta taas muualla pakkausalueella.
Liite IV. Säästölaskelma Rocla pinoamisvaunulle.
Liite V. Layoutehdotus 1.
Punaiset nuolet osoittavat materiaalin virtauksen suunnan.
Liite VI. Layoutehdotus 2.
Punaiset nuolet osoittavat materiaalin virtauksen suunnan.