6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.4 Jatkotutkimuksen tarve ja suositellut jatkotoimenpiteet
Tietomallien hyödyntämisen kustannusvaikutuksista on vielä hyvin vähän tutkittua tie-toa. Erityisesti tietomallimuutosten aiheuttamia esimerkiksi uudelleen suunnitteluun ja informaation heikkoon laatuun liittyviä epäsuoria kustannuksia tulisi tutkia aiempaa enemmän. Nämä epäsuorat kustannukset heijastuvat läpi hankkeen. Myös mallinnuk-sen tarkkuustasojen nostamimallinnuk-sen mukanaan tuomia hyötyjä tulisi arvioida suhteessa ny-kyisiin suunnittelukustannuksiin.
Kustannusvaikutusten lisäksi tulisi tutkia myös tietomallipohjaisen suunnittelun muka-naan tuomia hyötyjä ja haittoja suhteessa perinteiseen 2D- ja tietomallisuunnittelun yh-distelmään. Myös tietomallipohjaisen suunnitteluprosessin ja tietomallien hyödyntämi-sen tehokkuutta tulisi tarkastella.
Yhtenä näkökulmana voidaan nähdä tietomallien lean-pohjainen hyödyntäminen, jossa pyrkimyksenä olisi prosessin hukan minimoiminen. Hukan minimoimiseksi tulisi mallin-nusprosessin jokaiseen vaiheeseen määritellä tarkasti päätöksenteon kannalta tarvit-tava tietosisältö. Mallinnusprosessin tarkka määrittely ohjaa suunnittelun oikea-aikai-suuteen sekä vähentää ali- ja ylisuunnittelua. Mallinnusprosessin määrittelemiseksi tu-lisi luoda haastattelututkimuksen tulosten kaltainen koonti eri vaiheiden päätöksenteon tarvitsemasta informaatiosta. Kun päätöksenteon informaatiotarve tunnetaan, on tieto-mallien sisällölle luotava tarkemmat käytännön prosessia palvelevat määrittelyt ja koh-distukset.
Tutkimustulosten näkökulmasta tulisi lyhyellä aikavälillä pyrkiä varmistamaan nykyisten rakennemallien laatu sekä vastaavuus asetettuihin taso- ja sisältövaatimuksiin. Pitkällä aikavälillä tulisi kuvan 46 mukaisesti nostaa prosessin eri vaiheiden rakennemallien ta-soa asteittain nykyiseltä tarkkuustasolta haastatteluiden tulosten mukaiselle käytännön tietosisältöä vastaavalle tarkkuustasolle. Välitavoitteena tulisi kuitenkin pyrkiä kuvan 46 mukaiseen optimaaliseen tarkkuustasoon.
Jatkotutkimuksena tulisi revisiotarkastelua skaalata myös muihin hankintapaketteihin ja muiden suunnittelualojen tietomalleihin. Mallintamisen laadun parantuessa ja ilmasto-tietoisuuden kasvaessa tulisi tutkia ja kehittää myös tietomallipohjaista CO2-laskentaa.
Toimitilakohteiden CO2-päästöjen määritystä varten tulisi laskentaan kehittää omat tie-tosisältövaatimukset.
LÄHTEET
Ahonen, A., Junnonen, J-M., Puhto, J., Ali-Yrkkö, J., Avela, A., Kulvik, M., Kuusi, T., Mäkäräinen, K. (2020). Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Valtioneuvoston kanslia.
s.209. Saatavissa (viitattu 12.10.2020): http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-926-4 Alaverronen et al. (2020) Suunnitelmapakettijako – YIT mallin kehittäminen. YIT Suomi Oy. Helsinki.
Betoniteollisuus ry. (2008). Elementtirakentaminen talonrakentamisessa, Betoni.com, Helsinki. Saatavissa (viitattu 15.10.2020): https://betoni.com/betonirakentaminen/ele-menttirakentaminen/talonrakentaminen/
Betoniteollisuus ry. (2010). Runkorakenteet, Elementtisuunnittelu.fi. Saatavissa (viitattu 15.10.2020): https://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/runkorakenteet
Betoniteollisuus ry. (2020). Suunnitteluprosessi, Elementtisuunnittelu.fi. Saatavissa (vii-tattu 2.11.2020): https://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/suunnitteluprosessi
COBIM. (2012). Yleiset tietomallivaatimukset 2012 (YTV 2012) Osa 1 Yleinen osuus.
COBIM –hankkeen osapuolet, BuildingSMART Finland. Saatavissa (viitattu 19.10.2020): https://buildingsmart.fi/yleiset-tietomallivaatimukset-ytv/
COBIM. (2012). Yleiset tietomallivaatimukset 2012 (YTV 2012) Täydentävä liite RAK Tilaajan ohje. COBIM –hankkeen osapuolet, BuildingSMART Finland. Saatavissa (vii-tattu 9.10.2020):
https://buildingsmart.fi/wp-con-tent/uploads/2016/11/YTV2012_Taydentava_liite_RAK_Tilaajan_ohje.pdf
Eilavaara, V. (2017). Tietomallintamisen rooli toimitilarakentamisen hankintatoimessa, Diplomityö. Saatavissa (viitattu 9.10.2020):
http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201705114708
Elliott, K. (2003). Mixed options for precast concrete contruction. Concrete Magazine.
Epstein, E. (2012). Implementing succesful building information modeling. Boston: Ar-tech House. pp. 256.
Eskola, J & Suoranta, J. (1998) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Grilo, A. & Jardim-Goncalves, R. (2010). Value proposition on interoperability of BIM and collaborative working environments. Automation in construction. Vol.19 (5), s. 522–
530.
Haahtela, Y. & Kiiras, J. (2015). Talonrakennuksen kustannustieto 2015, Haahtela-ke-hitys Oy, Helsinki. s. 390. ISBN 978-952-5403-23-7
Hakanen, L. (2017). Classification of Cost data and its use in 5D Building Information Modelling, Diplomityö. Saatavissa (viitattu 9.10.2020): http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704201328
Howell, G. A. (1999). What Is Lean Construction - 1999, 7th Annual Conference of the International Group for Lean Construction. s.10. Saatavissa (viitattu 12.10.2020):
http://iglc.net/Papers/Details/74
Hytönen Y. & Seppänen M. (2009). Tehdään elementeistä – Suomalaisen betoniele-menttirakentamisen historia, Betonitieto Oy, Jyväskylä. s. 332. ISBN 978-952-92-5772-0. Saatavissa (viitattu 1.1978-952-92-5772-0.2020): https://betoni.com/wp-content/uploads/2020/06/Teh-daan-Elementeista.pdf
Kruus, M & Kiiras, J. (2006). Suunnittelun ohjaus SUKE-mallissa. Rakentajain kalenteri 2007. Rakennustieto Oy, Helsinki, s. 270–391.
Kumar, D. (2017) Research methods for Successful PhD. Denmark: River Publishers.
Lindberg, R et al. (2019) ROK: rakennusosien kustannuksia 2019. Helsinki: Rakennus-tieto Oy.
Mittaviiva Oy. (2020). Rakennusosien kustannuksia 2020. Helsinki: Rakennustieto Oy.
Modig, N. & Åhlström, P. (2013) This is lean: resolving the efficiency paradox. Stock-holm: Rheologica Publishing.
Nieminen, S. (2017). Hyvä hankinta – parempi bisnes. Helsinki: Talentum pro.
Ning, X. & Guangbin, W. (2019) Study on Resource Management for Prefabricated Concrete Building Based on BIM Technology. MATEC web of conferences.
Rautiainen, P. (2007). Kenttätyön lähteillä – katsaus kvalitatiivisen tutkimuksen perus-teisiin. Elektroninen julkaisusarja, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.
Saatavissa (viitattu 9.10.2020): https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-dle/123456789/20073/3/jargonia13.pdf
Statsbygg. (2013). Statsbygg Building Information Modelling Manual version 1.2.1 (SBM1.2.1). Oslo, Norway. Saatavissa (viitattu 12.1.2021): https://www.stats-bygg.no/bim
Talo 2000. (2007). Talo 2000 hankenimikkeistö. Rakennustieto Oy. Helsinki. Saata-vissa (viitattu 14.10.2020):
https://www.rakennustieto.fi/material/at- tachments/5k2Ih5ORz/5k2INsjzj/Files/CurrentFile/Talo_2000_hankenimikkeisto_net-tiin_260207.pdf
Tampereen yliopisto. (2019). Opinnäytetyön kirjoitusohje tekniikan alalla. Kirjoitusohje.
Tampere. s. 55. Saatavissa (viitattu 14.10.2020):
https://content- webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-10/tau_tekniikan_alan_opinnaytetyoohje_2019_ver-sio3.pdf
Valtioneuvosto. (2011). Pelastuslaki (29.4.2011/379). Oikeusministeriö. Saatavissa (vii-tattu 16.10.2020): https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379
Valtioneuvosto. (2011). Valtioneuvoston asetus väestönsuojista (5.5.2011/408), Oi-keusministeriö. Saatavissa (viitattu 14.10.2020): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2011/20110408
YIT Suomi Oy. (2020a). Harmonisoidut hankintaprosessit – versio 1.10.2020. Helsinki.
YIT Suomi Oy. (2020b). YIT-hankkeen tietomallinnussuunnitelma. Helsinki.
Zitting, H. (2020). Hankintapakettikortti. YIT Suomi Oy. Helsinki.
LIITTEET
Liite A: Haastattelututkimuksen kysymykset
Taustoittavat kysymykset
1. Työskentelettekö pääasiassa toteutusmuodoltaan minkälaisten hankkeiden pa-rissa? (Omaperusteinen liiketoiminta, kokonaisurakointi, ST-/KVR-urakointi, PJ-ura-kointi, integroidut urakkamuodot (mm. allianssi), elinkaarihankkeet.)
2. Missä toimenkuvassa työskentelette rakennuksen rungon kanssa? (mm. raken-nuttaminen, laskenta, suunnittelunohjaus, hankinta, tuoteosakauppa/-valmistus, tuo-tanto)
3. Minkä tyyppisten kiinteistöjen kanssa toimitte? (mm. koulu, päiväkoti, sairaala, asuminen, hybridikohteet, tuotanto- ja logistiikka, majoitus.)
4. Mitkä runkohankintamuodot ovat käytössä hankkeissa, joiden parissa työsken-telette? (Hankinta työpiirustuksin, hankinta täydentyvin työpiirustuksin, hankinta ohjeel-lisin suunnitelmin (toimittajan elementtisuunnittelu), hankinta suunnitelmavaatimuksin (tuoteosakauppa).)
Betonielementtirunko
5. Mitkä ovat teidän mielestänne suurimmat yksittäiset kustannuserät betoniele-menttirunkorakentamisessa? (esim. yksittäiset elementit [esim. porras], työ, saumat ym.)
6. Missä rungon osissa tapahtuu eniten muutoksia? Mitä nämä muutokset ovat ja mikä on näiden muutosten vaikutus elementtien sekä asennuksen kustannuk-siin?
7. Mitkä tekijät ovat näiden muutosten taustalla? Sekä miten näitä voitaisiin enna-koida ja ennustaa?
Tietomallintaminen (yleinen taso)
8. Missä määrin hyödynnätte tai pystytte hyödyntämään tietomalleja työssänne?
9. Jos hyödynnätte niin missä yhteyksissä tietomallit ovat käytössänne?
10. Rajoittavatko jotkin yleisen tason tekijät tietomallien hyödynnettävyyttä?
Tietomallien hyödyntäminen betonielementtirunkojen runkotarkastelussa 11. Mitkä ovat konkreettiset käyttötapaukset rungon tietomallille työssänne?
12. Ovatko käyttämänne tietomallit päivittyvä?
13. Löytyvätkö sieltä kaikki muutokset? Sekä viestitäänkö käyttäjille näistä muu-toksista?
Betonielementtirungon tietomallille asetetut vaatimukset
14. Rakenneteknisille tietomalleille on asetettu yleiset tietomallivaatimukset kts.
alla oleva taulukko. Mikä näistä neljästä tarkkuustasosta (P1–P4) on lähimpänä tämänhetkisten käyttämienne mallien tasoa?
15. Vastaavatko nykyiset (tilatut) runkomallit vaadittua tasoa vai onko näissä run-komalleissa hyödynnettävyyden kannalta puutteita?
16. Pitäisikö mallien tarkkuustasoa nostaa teidän työnne näkökulmasta? Entä tarkkuustason muutosten vaikutukset?
17. Mikä olisi rungon tietomallin tarkkuustason suhteen teidän valintanne?
18. Mitä käytännön asioita betonielementtirungon tietomallin tulisi sisältää työnne mahdollisimman tehokkaan toteutuksen kannalta? Saa sisältää myös asioita valit-tujen tarkkuustasojen ulkopuolelta.
Esim.
- perusgeometria - sijainti (lohko, kerros) - BEC-sisältö
- liitokset
- raudoitukset/valutarvikkeet
- elementtityyppi/paikallavalu/teräsrakenteet - kannakkeet
- tarkat sijainnit - materiaalit
- ominaisuudet (tilavuus, paino ym.) - aukotukset
- ym.
19. Miten ja missä kohden rakennuksen rungon tietomallin tulisi kehittyä ja täy-dentyä hankkeen aikana teidän näkökulmastanne?
Liite B: Haastattelututkimuksessa haastatellut henkilöt
Sisäiset sidosryhmät
Alaverronen Joni, hankintainsinööri Huohvanainen Mikko, laskentapäällikkö Hämäläinen Lassi, hankintapäällikkö Jalava Akseli, projektipäällikkö Kangas Anne, projektipäällikkö
Kangasmäki Teemu, tietomalliasiantuntija Karamäki Heli, laskentainsinööri
Kurtti Heikki, projektipäällikkö
Kuvaja Joni-Markus, työmaainsinööri Martin Ricardo, hankintapäällikkö Metsäpelto Lari, kehityspäällikkö Parviainen Antti, aluevastaava Pavlov Sergei, vastaava työnjohtaja Peltonen Antti, työmaainsinööri Rissanen Juha, kehitysjohtaja Tikkala Keijo, kehitysjohtaja Vitikainen Mikko, työpäällikkö
Ulkoiset sidosryhmät
Anttila Teemu, kehityspäällikkö Mäkelä Mika, laskentapäällikkö Rotko Markku, myyntipäällikkö Räisänen Markku, suunnittelujohtaja Soininvaara Mikko, tietomallikoordinaattori